Johdanto
Kirjallisuus on aina inspiroinut muusikoita tavalla tai toisella. Bändien ja kappaleiden nimet sekä lyriikoiden aiheet ovat monesti suoraan lainattuja tai ainakin saaneet vaikutteita kirjoista tai kirjailijoista. Oma lukunsa ovat myös musiikkiteokset, jotka on sävelletty kirjojen näyttämö- tai elokuvaversioihin.
Koska sekä musiikki että kirjallisuus ovat itselleni hyvin tärkeitä kulttuurin muotoja, tuntui idea tällaisen artikkelin kirjoittamisesta heti hyvin luonnolliselta, sen keksiminen oli minulle varsinainen ”Heureka!”-hetki. Tähän listaan olisi voinut koota valtavan määrän teoksia, mutta koska aika ja resurssit ovat aina rajalliset, tein rajanvetoa omiin suosikkeihini. Jos jollekulle tulee mieleen tämän listan ulkopuolelta mainitsemisen arvoisia esimerkkejä musiikista, joka on inspiroitunut kirjallisuudesta, niitä voi toki kertoa kommenteissa. Artikkelissa esitellään ensin ulkomaista kirjallisuutta ja lopuksi sitten suomalaista. Artistien joukossa on kuitenkin suomalaisia muusikoita myös ulkomaisen kirjallisuuden inspiroimissa tekijöissä.
Ulkomaalaiset kirjailijat vaikutteina
Vanhaa englantilaista kirjallisuutta

William Shakespearen teoksia on varmasti lainattu musiikissa erittäin paljon. Varsinkin kohtalokkaissa rakkauslauluissa nimet Romeo ja Julia on mainittu monesti. Mieleenpainuvin tällainen kappale on itselleni ollut Blue Öyster Cultin klassikkokappale (Don’t Fear) The Reaper. Kuoleman pelon ja väistämättömyyden teemoja käsittelevä kappale ei kerro varsinaisesti itsemurhasta, vaikka lyriikoista sen käsityksen voi saada, varsinkin kun Romeo ja Julia mainitaan.
Romeo and Juliet
Are together in eternity… Romeo and Juliet.
40,000 men and women everyday… Like Romeo and Juliet
Blue Öyster Cult – (Don’t Fear) The Reaper, levyltä Agents of Fortune (1976)

Emily Brontën ainoa romaani, vuonna 1847 ilmestynyt Wuthering Heights (suom. Humiseva Harju) jäi pysyvästi maailmankirjallisuuden historiaan. Heathcliffin ja Catherinen tarinasta tehty elokuvaversio innoitti ensilevyään tehneen 19-vuotiaan Kate Bushin kirjoittamaan kappaleen, josta levy-yhtiön johtajien kanssa käydyn pienen väännön jälkeen tuli Bushin toiveesta levyn ensisingle. Päätöksen tuloksena oli lopulta Britannian singlelistan ykköspaikka. Wuthering Heights kuuluu kiistatta populaarimusiikin suuriin klassikoihin
I’m coming back, love
Cruel Heathcliff, my one dream
My only master
Too long I roam in the night
I’m coming back to his side, to put it right
I’m coming home to wuthering, wuthering,
Wuthering Heights,
Heathcliff, it’s me – Cathy
Come home, I’m so cold
Let me in-a-your window
Kate Bush – Wuthering Heights, levyltä The Kick Inside (1978)
Seuraavaksi siirrytään runouden ja mystiikan maailmaan. Englantilainen runoilija, mystikko ja kuvataiteilija William Blake jäi omana aikanaan (1757-1827) vaille suurta arvostusta. Jälkeenpäin hänen tuotantoaan on pidetty kuitenkin arvossa. Norjalainen hyvin monipuolista ja kokeellista musiikkia urallaan tehnyt Ulver julkaisi kokonaisen albumin Blaken teokseen The Marriage of Heaven and Hell (suom. Taivaan ja helvetin avioliitto) perustuen. Albumi on nimeltään Themes from William Blake’s The Marriage of Heaven and Hell, ja sen musiikkia voi kuvailla monilla eri genreillä drum and bass -musiikista black metaliin.
Rintrah roars & shakes his fires in the burden’d air;
hungry clouds swag on the deep, once meek, and in a perilous path,
the just man kept his course along the vale of death.
Ulver – The Argument, levyltä Themes from William Blake’s The Marriage of Heaven and Hell (1999), lyriikat ovat suoraa lainausta William Blaken runoista.
Spekulatiivista fiktiota, sotaa ja metallia
Metallimusiikin puolella kirjallisuutta on käytetty inspiraationa erittäin paljon, painottuen ehkä eniten spekulaativisen fiktion alalajeihin. Kulttimaineesta genrensä klassikoksi noussut kauhukirjailija H. P. Lovecraft on Cthulhu-mytologiallaan vaikuttanut moniin metalliyhtyeisiin. Esimerkkinä tästä on mm. legendaarinen Black Sabbath ensilevyltään löytyvällä kappaleella Behind the Wall of Sleep, joka perustuu Lovecraftin samannimiseen novelliin, suomennettuna Unen seinämän takana. Klassikkobändeistä myös Metallica on käyttänyt Lovecraftia inspiraationa, esim. kappaleessa The Thing That Should Not Be. Uudemmista yhtyeistä mainitsemisen arvoinen on brittiläisen äärimetallia soittavan Cradle of Filthin kappale Clthulhu Dawn.
Now from darkness there springs light
Wall of sleep is cool and bright
Wall of sleep is lying broken
Sun shines in you have awoken
Black Sabbath – Behind the Wall of Sleep, levyltä Black Sabbath (1970)
Fearless wretch, insanity
He watches, lurking beneath the sea
Great old one, forbidden sight
He searches, hunter of the shadows is rising
Immortal
In madness, you dwell
Metallica – The Thing That Should Not Be, levyltä Master of Puppets (1986)
Mountains of archaos theories
In collision as at planetary dawn
Apocalypse’s razorbacks
Beat wings on glass as thunder cracks
Unfurled across a world hurled to the black
Cthulhu dawn
Cradle of Filth – Cthulhu Dawn, levyltä Midian (2000)
Metallican yhteydessä on pakko mainita myös yksi heidän tunnetuimmista kappaleistaan, joka perustuu sotakirjallisuuden klassikkoon. One-kappaleen sanoitukset syntyivät laulaja James Hetfieldin luettua Dalton Trumbon ensimmäisestä maailmansodasta kertovan romaanin Johnny Got His Gun (suom. Sotilaspoika). Kappaleen videolla näkyy myös pätkiä kirjasta tehdystä elokuvasta.
Now that the war is through with me
I’m waking up, I cannot see
That there is not much left of me
Nothing is real but pain now
Hold my breath as I wish for death
Oh please, God, wake me
Metallica – One, levyltä …And Justice for All (1988)

Fantasiakirjallisuus ja erityisesti sen ehkä suurin nimi J. R. R. Tolkien teoksineen Taru sormusten herrasta, Hobitti ja Silmarillion ovat myös vaikuttaneet varsinkin metallimusiikkiin. Tässä kohtaa on ilo mainita hieno suomalainen yhtye Battlelore, joka tekee melodista metallia Tolkienin tarinoihin perustuvin sanoituksin. Ulkomaisista bändeistä saksalainen Blind Guardian, joka myös soittaa melodista metallia, on tehnyt konseptialbumin Nightfall in Middle-Earth perustuen Silmarillion-teokseen. Tolkienin teosten henkilöiden nimet esiintyvät myös metallimuusikoiden taiteilijanimissä, esimerkiksi norjalaisen Dimmu Borgir -yhtyeen laulaja Shagrath on ottanut nimensä Taru sormusten herrasta -teoksen örkiltä.
Horse lords the men of Rohan
Allies of Gondor the land below
Green fields they guard with honour
Eastern terror, keep away!
Finest chargers of Middle-earth
They raise and ride
See the banners of Riddermark
If you’re foe, you should run or hide
Battlelore – Sons of Riddermark, levyltä Sword’s Song (2003)
Don’t fear the eyes of the dark lord
Morgoth I cried
All hope is gone but I swear revenge
Hear my oath
I will take part in your damned fate
Blind Guardian – The Curse Of Fëanor, levyltä Nightfall in Middle-Earth (1998)
Kauhua ja punkia sekä ystävyyttä sarjakuvantekijän kanssa

Spefin alla olevista kirjallisuuden lajeista ovat toki ammentaneet muutkin kuin metallistit. Stephen Kingin kauhuklassikosta Pet Sematary (suom. Uinu, uinu lemmikkini) tehtyyn elokuvaversioon teki punk rock –yhtye Ramones kappaleen, josta tuli yksi heidän tunnetuimmistaan. Tieteiskirjallisuuden puolelta puolestaan George Orwellin dystopiasta Vuonna 1984 tekeillä ollut musikaali sai David Bowien tarttumaan aiheeseen. Musikaalia ei koskaan syntynyt, mutta siihen tarkoitetuista kappaleista moni päätyi Bowien Diamond Dogs -albumille.
Follow Victor to the sacred place
This ain’t a dream, I can’t escape
Molars and fangs, the clicking of bones,
Spirits moaning among the tombstones,
And the night, when the moon is bright,
Someone cries, something ain’t right.
I don’t want to be buried in a Pet sematary
I don’t want to live my life again
Ramones – Pet Sematary, levyltä Brain Drain (1989)
Someday they won’t let you, so now you must agree
The times they are a-telling, and the changing isn’t free
You’ve read it in the tea leaves, and the tracks are on TV
Beware the savage jaw
Of 1984
David Bowie – 1984, levyltä Diamond Dogs (1974)

Myös sarjakuvantekijät on tärkeä mainita tällaisessa artikkelissa. Neil Gaiman on tunnetusti laulaja-lauluntekijä Tori Amosin hyvä ystävä ja Gaimaniin sekä hänen teoksiinsa viitataan monessakin Amosin kappaleessa. Alla joitakin esimerkkejä näistä.
If you need me, me and neil’ll be hangin’ out with the DREAM KING
Neil says hi by the way
Tori Amos – Tear in Your Hand, levyltä Little Earthquakes (1992)
Where are the Velvets?
Tori Amos – Hotel, levyltä From the Choirgirl Hotel (1998), viittaus Gaimanin romaaniin Neverwhere
Näytelmiä ja runoutta
Runo- ja näytelmäosastolle siirryttäessä vastaan tulee hyvin erilaisia musiikkityylejä. Ensin matkustetaan Norjaan näytelmien ja klassisen musiikin pariin. Henrik Ibsenin Peer Gyntin näyttämöversioon sävelsi unohtumattoman musiikin itse Edvard Grieg. Syntyivät sellaiset klassisen musiikin helmet, kuin Aamutunnelma, Vuorenkuninkaan luolassa ja Solveigin laulu.
Kanske vil der gå både Vinter og Vår,
og næste Sommer med, og det hele År; —
men engang vil du komme, det véd jeg visst;
og jeg skal nok vente, for det lovte jeg sidst.
Edvard Grieg – Solveigs sang [Peer Gynt, op23. Nro 19, Solveigs sang, suomi (Solveigin laulu)], ensiesitys vuonna 1876

Runouden puolelta englantilaisen runouden klassikkoteos, John Miltonin Paradise Lost (suom. Kadotettu paratiisi) on antanut nimensä metallimusiikin suurelle nimelle, myöskin brittiläiselle Paradise Lost -yhtyeelle. Myös Nick Cave & The Bad Seedsin kappale Red Right Hand on ottanut nimensä tuosta Miltonin teoksesta: ”Should intermitted vengeance arm again/ His red right hand to plague us?/ What if all her stores were opened, and this firmament/ Of Hell should spout her cataracts of fire.” Runoilijoista myös Sylvia Plath on innoittanut hyvin monia muusikoita, ja mieleeni tuli tässä kohtaa ensimmäisenä suomalainen laulaja-lauluntekijä Astrid Swan, jonka kappaleessa Spartan Picnic lainataan heti alussa tämän runoilijan kiistanalaista lausetta.
On a gathering storm comes
a tall handsome man
In a dusty black coat with
a red right hand
Nick Cave & The Bad Seeds – Red Right Hand, levyltä Let Love In (1994)
Sylvia said: “Every woman adores a Fascist”
Astrid Swan – Spartan Picnic, levyltä Spartan Picnic (2009)
Rokkarit romaaniklassikoiden parissa

Palataanpa romaaniklassikoihin. J. D. Salingerin Catcher in the Rye (suom. Sieppari ruispellossa) ei juuri esittelyjä kaipaa. Guns n’ Rosesin Chinese Democracy -levyllä ilmestyneessä kappaleessa Axl Rose pohtii lyriikoissa, miksi Siepparin päähenkilö Holden Caulfield tuntuu motivoivan ahdistuneita ihmisiä, kuten John Lennonin murhannutta Mark Chapmania. Venäläisen kirjallisuuden klassikko, Mihail Bulgakovin satiirinen romaani Saatana saapuu Moskovaan puolestaan toimi innoittajana yhdelle rock-musiikin tärkeimmistä kappaleista, kun Marianne Faithfull antoi kirjan silloiselle poikaystävälleen Mick Jaggerille. Tästä inspiroituivat lyriikat kappaleeseen Sympathy for the Devil.
When all is said and done
We’re not the only ones
Who look at life this way
That’s what the old folks say
But every time I see them
Makes me wish I had a gun
If I thought that I was crazy
Well, I guess I’d have more fun
I guess I’d have more fun
(Guns n’ Roses – Catcher in the Rye, levyltä Chinese Democracy (2008)
Please allow me to introduce myself
I’m a man of wealth and taste
I’ve been around for a long, long year
Stole many a man’s soul to waste
And I was ’round when Jesus Christ
Had his moment of doubt and pain
Made damn sure that Pilate
Washed his hands and sealed his fate
(The Rolling Stones – Sympathy For The Devil, levyltä Beggars Banquet (1968)

Vielä on kuitenkin mainittava pari hienoa metallibändiä ja kirjailijaa. Iron Maidenillä on lukuisia kappaleita, jotka perustuvat kirjallisuuteen. Aldous Huxleyn Brave New World (suom. Uljas uusi maailma) on jälleen tieteiskirjallisuutta, dystopiaa ja kertoo totalitarismista. Bruce Dickinson palasi takaisin Iron Maideniin vuonna 2000 albumille Brave New World, jolta löytyy myös samanniminen Huxleyn romaaniin perustuva kappale. Kotimaisen Nightwish-yhtyeemme Tuomas Holopainen puolestaan on suuri Henry David Thoreaun ihailija. Thoreaun romaanista Walden (suom. Elämää metsässä) Holopainen löysi ajatuksen, jonka pohjalta päätti kirjoittaa lyriikat Marco Hietalan säveltämään kappaleeseen The Crow, the Owl and the Dove.
Dragon kings dying queens, where is salvation now
Lost my life lost my dreams, rip the bones from my flesh
Silent screams laughing here, dying to tell you the truth
You are planned and you are damned in this brave new world
Iron Maiden – Brave New World, levyltä Brave New World (2000)
Don’t give me love, don’t give me faith
Wisdom nor pride, give innocence instead
Don’t give me love, I’ve had my share
Beauty nor rest, give me truth instead
Nightwish – The Crow, the Owl and the Dove, levyltä Imaginaerum (2011)
Suomalaiset kirjailijat vaikutteina
Kansallisromantiikkaa

Suomalaista kirjallisuutta käsitellessä on hyvä aloittaa kansalliseepoksestamme, Elias Lönnrotin kokoamasta Kalevalasta. Sen pohjalta ovat musiikkia tehneet niin klassisen kuin populaarinkin musiikin edustajat. Klassiselta puolelta merkittävin on tietysti Jean Sibelius, jonka tunnetuimmista sävellyksistä 12 perustuu Kalevalaan tai on saanut vaikutteita siitä, esim. viisiosainen sävelruno Kullervo, jota myös Kullervo-sinfoniaksi kutsutaan. Muita Kalevalan pohjalta musiikkia tehneitä klassisia säveltäjiä ovat Einojuhani Rautavaara, Leevi Madetoja, Uuno Klami, Tauno Marttinen, Aulis Sallinen ja Veljo Tormis.
Taidemusiikin ulkopuolelta merkittävin kalevalaisen musiikin tekijä lienee metalliyhtye Amorphis. He hyödynsivät suomalaista mytologiaa jo uransa alkutaipaleella, kun heidän toisella ja kolmannella levyllään sanoitukset olivat käännöksiä Kalevalasta ja toisesta kansallisrunokokoelmasta, Kantelettaresta. Tämän jälkeen sanoituksia kirjoitettiin yhtyeen levyille itse, kunnes Kalevala-teemaan palattiin vuonna 2006 levyllä Eclipse. Levyn sanoitukset olivat käännöksiä Kullervon tarinaan perustuvasta näytelmästä. Seuraavalla Silent Waters -levyllä puolestaan kerrottiin Lemminkäisen tarinaa Pekka Kainulaisen runojen käännöksinä. Skyforger-albumin tekstit perustuivat useiden eri Kalevalan henkilöiden tarinoihin. The Beginning of Timesilla puolestaan keskityttiin Väinämöiseen.
I, a bird
Untimely died
Let not my brother
Ever in this world
Water his war-horse
Upon the seashore!
Amorphis – Drowned Maid, levyltä Tales From the Thousand Lakes (1994)
Its belly out of hard days
Its soundboard from endless woes
Its strings gathered from torments
And its pegs from other ills
Amorphis – My Kantele, levyltä Elegy (1996)
I was born as all the world here was born
As tones, words and stories of the primeval song
I need no bow, I need no sword
My kingship’s known to gods
Let their song go on
Amorphis – You I Need, levyltä The Beginning of Times (2011)
Suomalaisista rock-muusikoista monet muutkin ovat tehneet Kalevala-vaikutteista musiikkia. Kalevalaista runomittaa on käytetty kappaleiden lyriikoiden kirjoituksessa ja myös aiheet ja teemat ovat välillä inspiroituneet sieltä. Vaikutteita ottaneiden bändien joukossa on sekä tunnetumpia että hieman vähemmälle huomiolle jääneitä nimiä: CMX, Kotiteollisuus, Ajattara, Ensiferum, Korpiklaani, Tenhi… Kansanmusiikin puolelta Värttinä on tietysti tunnetuin nimi. Yhtye tuo Kalevala-vaikutteiden lisäksi karjalaista musiikkiperinnettä esille muutenkin laajasti.
anna minun laskea käteni vielä kun ehdin
kun se vielä tuntuu ihmisen elämältä
anna minun huokua haavetta
lävistä minut tässä
opeta minulle nöyryys
pujota minuun kielet
soita säveleni
CMX – Rautakantele, levyltä Rautakantele (1995)
Nyt mie ruppeen laulammaan
ja nyt tie saat sen kuulla.
En oo sinun hätävaras,
vaikka taijat luulla.
Tämän kylän pojat ompi
aivan huonoo sorttii.
Hattu päässä kallellaan,
suu ku liävän portti.
Värttinä – Marilaulu, levyltä Oi Dai (1991)
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven teksteihin on myös tehty sävellyksiä, joita lauletaan sukupolvesta toiseen. Monet muistavat varmasti jo koulun musiikintunneilta Seitsemän veljestä -romaaniin sisältyvän runon Metsämiehen laulu, johon itse Jean Sibelius on tehnyt sävellyksen.
Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii käyn,
ja maailma unholaan jääköön.
Metsämiehen laulu, Op.18 No.5, säv. Jean Sibelius, san. Aleksis Kivi
1900-luvun alun kirjallisuutta

Kun puhutaan suomalaisesta kirjallisuudesta, josta on tehty musiikkia, Kalevalan lisäksi ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on monelle varmasti Eino Leinon runot Vesa-Matti Loirin tulkitsemina. Perttu Hietanen teki sävellykset runoihin vuonna 1978 ilmestyneelle levylle Eino Leino, jota on myyty lähes 120 000 kappaletta. Näistä kappaleista parhaiten elämään on varmasti jäänyt Lapin kesä, jota on versioitu jälkeenpäin myös monesti. Lapin kesästä on tehty jo 60-luvulla Kaj Chydeniuksen säveltämä versio, jonka myös esitti Vesa-Matti Loiri. Mollissa kulkeva myöhäisempi versio on kuitenkin nykyään se tunnetumpi.
Ja minä itse, miksi näitä mietin
se merkki varhaisen on vanhuuden
miks seuraa käskyä en veren vietin
vaan kansain kohtaloita huokailen
On vastaus vain yksi: lapin suvi
sit’ aatellessa mun mielein apeutuu
on lyhyt lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu
Vesa-Matti Loiri – Lapin kesä, levyltä Eino Leino (1978)

Nykyään julkaistavassa populaarimusiikissakin viitataan ajoittain vanhempaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Aino Kallaksen Sudenmorsian-teoksen kirjailijoita ja muusikoita kautta aikojen kiehtonut teema on siirretty Johanna Kurkelan samannimisen levyn nimikappaleessa urbaaniin ympäristöön. Kallaksen romaani ilmestyi jo vuonna 1928, Kurkelan albumi puolestaan 2012.
Tämä kaupunki rakennettu täyteen on kerrostaloja
Meidän asunto on ainoa jossa ei oo päällä valoja
Kyllähän mä tiedän miten sait taas naapurit puhumaan
Tuo neito oottaa sulhastaan
Johanna Kurkela – Sudenmorsian, levyltä Sudenmorsian (2012)
Lapista Ahvenanmaalle
Hieman uudemmasta kirjallisuudesta puolestaan kulttimaineessa ollut, karua ja naturalistista kirjallisuutta kirjoittanut Timo K. Mukka on vaikuttanut erääseen menestyneimmistä muusikoistamme. HIM-yhtyeen Ville Valo on kertonut lukeneensa paljon Mukkaa ja hänellä on jopa Mukan kuva tatuoituna oikeassa käsivarressaan. HIMin kappaleeseen Behind the Crimson Door on lainattu Mukan runoa Kadotettu. Valo hyräilee kappaleessa pätkän runoa, joka alkaa näin: Meille ei tule vapautta / vaikka pääsisimme selleistä ulos / vaikka häkkejä ei olisi / vaikka jalkaraudat muuttuisivat ruusukkeiksi
We hide behind the crimson door
While the Summer is killed by the Fall
Alive behind the crimson door
While the winter sings:
”Your love will be the death of me” (Death of me)
”Your love will be the death of me”
HIM – Behind the Crimson Door, levyltä Dark Light (2005)

Suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta maininnan ansaitsee ahvenanmaalainen Anni Blomqvist sarjallaan Stormskäret (suom. Myrskyluoto). Viisiosaisesta romaanisarjasta tehtiin Ylen tuottama televisioversio, jonka ohjasi Åke Lindman. Musiikin sarjaan sävelsi Lasse Mårtenson, ja teemasävelmä muodostui myöhemmin suomalaisen musiikin klassikoksi. Kappaleen instrumentaaliversio ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 levyllä Skärgård – Saaristo – Archipelago. Myöhemmin kappaleeseen kirjoitti suomenkieliset sanat Jukka Virtanen ja sitä ovat tulkinneet monet artistit.
Meri jäljet lyö luotoon. Vaot kallion, ne aalto tehnyt on.
Myös myrkysää tarttuu Maijan muotoon ja leudot tuulet kiinni Jannen silmiin jää,
Meren ankara työ, heihin merkkinsä lyö, heihin merkkinsä lyö.
Myrskyluodon Maija, säv. Lasse Mårtenson, san. Jukka Virtanen
__________________________________________________
Artikkelin kirjoitti Tuomas Aitonurmi