Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2012

Minimalismi musiikissa -luentosarja

MinimalismiTiistaisin 14.2., 13.3., 10.4. ja 8.5. klo 18–19.30
Turun pääkirjaston musiikkiosasto, Taiteiden talon 2. krs, Linnankatu 2

Musiikillisen minimalismin synnystä tulee pian kuluneeksi 50 vuotta. Luentosarjassa Minimalismi musiikissa tutustutaan minimalismin neljän suuren – La Monte Youngin, Terry Rileyn, Steve Reichin ja Philip Glassin – uraan ja sävellyksiin. Lisäksi tarkastellaan musiikillista minimalismia ja sen vaikutuksia laajemmassa musiikillisessa ja kulttuurisessa yhteydessä.

Musiikillisen minimalismin isänä pidetään amerikkalaista La Monte Youngia. Minimalismi kukoisti erityisesti Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Minimalistisen musiikin keskeisin alalaji on repetitiivinen musiikki eli toistomusiikki, joka perustuu pienten sävelkuvioiden sinnikkääseen toistoon, vähittäiseen muunteluun ja päällekkäinsommitteluun. Vaikka ankarin minimalismi on harvinaistunut ja alkuperäisetkin minimalistit ovat siitä etääntyneet, tyylillä on edelleen seuraajia.

Minimalismi musiikissa -luentosarjassa elektronisen musiikin tekijä Jaakko Penttinen esittelee jokaisella luentokerralla yhden säveltäjän, jolta kuunnellaan hänen tuotantonsa keskeinen teos tutustuen teoksen sävellystekniikkaan.

Luentoaikataulu:

  • 14.2. La Monte Young
  • 13.3. Terry Riley
  • 10.4. Steve Reich
  • 8.5. Philip Glass

Luennoille on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Luentojen lisämateriaalit:

La Monte Young 14.2.2012

La Monte Youngin haastattelu Youtubessa

Minimalismi Terry Riley 13.3.2012

Minimalismi Steve Reich 10.4.2012

Minimalismi Philip Glass 8.5.2012

Mainokset

1 kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat, Uutiset

10 valittua: 90-luvun eurooppalainen dancemusiikki

Suomessa 90-luvun dancemusiikille lähinnä nauretaan ja pilkataan, mutta joukossa on myös aitoja helmiä, joita jaksaa kuunnella yhä uudestaan ja uudestaan…

Pandora

”Teknoprinsessan”  tähti ei ole himmennyt 20 vuodessa – ainakaan Suomessa ja Japanissa. Uusin albumi Head up high ilmestyi viime vuonna.

Trust me (1993):

Pandora Vaski-kirjastoissa

Haddaway

“What is love” on parhaimpia dancebiisejä kautta aikojen, koska on soundillisesti kestänyt hyvin aikaa, toisin kuin monet muut aikansa tuotteet. Tämäkin mies jaksaa keikkailla myös Suomessa, tosin edellisestä albumista on jo kulunut vuosia aikaa.

Rock my heart (1994):

Haddaway Vaski-kirjastoissa

Ace of Base

Ruotsalaisen nelikon maailmanvalloitus alkoi hiteillä The Sign sekä Happy nation. Nyt bändi keikkailee edelleen, tosin puolet alkuperäisestä kokoonpanosta on korvattu nuoremmilla naisilla.

Beautiful life (1995):

Ace of Base Vaski-kirjastoissa

Scooter

Kukapa ei tästä saksalaisesta junttausporukasta olisi kuullut? Scooter elää ja voi hyvin, tosin alkuaikojen tasosta ollaan tultu roimasti alaspäin. Tuloksena vuosien varrelta 15 albumia, kokoelmia, livelevyjä… Kiistämätön tosiasia on, että Scooter on yksi aikamme suosituimpia konemusaprojekteja. Always hard-core!

Hyper, hyper (1994):

Scooter Vaski-kirjastoissa

Cappella

Italialaisen tuottajan Gianfranco Bortolottin projekti loi 90-luvun tunnetuimpia eurohousehittejä. 1994 julkaistulta toiselta albumilta U got 2 know lohkaistut sinkut kuten U got 2 let the music, Move it up sekä U & me saivat koko Euroopan tanssimaan. Italodiscosta ammennetut melodiat toimivat tänäänkin.

Move on baby (1995):

Cappella Vaski-kirjastoissa

E-rotic

Tuhma eurodance höystettynä koomisilla animaatioilla oli E-roticin läpimurron salaisuus 90-luvulla. Samalla soundilla mentiin useita levyjä, ja vasta vuosituhannen vaihteessa suosio alkoi hiipua. E-roticin muistoa pitää yllä projektin alkuperäinen laulaja Lyane Leigh, jonka bändi S.E.X. Appeal ammentaa samasta tuhmuuksien lähteestä.

Fritz, love my tits (1996):

E-rotic Vaski-kirjastoissa

E-Type

Lähes viime vuosiin asti eurodancen nimeen vannonut Ruotsin Martin Eriksson on jo legenda samaan tapaan kuin Scooter. Tarttuvat kertosäkeet ja ylivertaiset melodiat pitivät E-typeä pitkään pinnalla.

This is the way (1994):

E-Type Vaski-kirjastoissa

Waldo/Waldo´s people

Kyllä Suomessakin on osattu ja osataan! Waldona aloittanut ja Waldon väeksi vuosituhannen lopussa kehittynyt akti taisi eurodancen ja menestystä yritettiin ulkomailla asti. ´

You drive me crazy (1998):

Waldo’s people Vaski-kirjastoissa

2 unlimited

“Techno, techno, techno”, kajahti tältä duolta 90-luvun alussa. No limit oli suunnaton hitti, ja 2unlimited oli esikuvana monelle eurodancebändille.

Let the beat control your body (1994):

2 unlimited Vaski-kirjastoissa

Basic Element

Itselle ehkä se lähin eurodancebändi ja ainoa, joka Pandoran lisäksi on pystynyt mukautumaan vallitseviin musatrendeihin unohtamatta kuitenkaan juuriaan. Alkuperäiskokoonpanosta on enää jäljellä vain Peter Thelenius, mutta se ei menoa ole haitannut!

This must be a dream (1995):

Basic Element Vaski-kirjastoissa

Juha S

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Viikon levy: Hellsongs – Hymns in the key of 666

Hymns in the key of 666Ruotsalainen Hellsongs esitteli aikoinaan täysin uuden musiikkityylin. Loungemetallia esittävä yhtye versioi todellisia metallimusiikin klassikoita, joita ei bändin käsittelyn jälkeen tunnista alkuperäisiksi muuten kuin sanoitusten perusteella. Vuodesta 2004 asti toiminut orkesteri on uransa aikana julkaissut kahden EP–levyn lisäksi kaksi kokopitkää albumia, joista Hymns in the key of 666 on bändin debyyttialbumi vuodelta 2008. Levyllä yhtye laittaa uuteen uskoon melkoisia helmiä kuten Twisted Sisterin We’re not gonna take it sekä AC/DC: n Thunderstruck. Näihin kappaleisiin koskemalla ei ole vaikea arvata yhtyeen aiheuttaneen monelle puritaaniselle metallimiehelle itkua sekä hammastenkiristystä.

Itse olen yhä suuri hevimusiikin ystävä mutta en ymmärrä ”tosifanien” reaktioita. Kyllä hyvän cover -version pitää erottua alkuperäisestä kunnolla edukseen. Hellsongsin tällä levyllä versioimista kappaleista lähes kaikki ovat lähellä sydäntäni. On totta, että niillä on nostalgia-arvoa vanhenevalle kuuntelijalle. Mutta näissä versioissa huomaa esimerkiksi sen miten hyviä nämä kappaleet itse asiassa ovat. Lyriikat pääsevät esille entistä paremmin ja folk-henkinen lähestymistapa (piano, kitara, laulu) luo niihin uuden, herkemmän ulottuvuuden. Minulle Hellsongs onkin enemmän folkkia kuin loungea.

Yhtyeen nimi luo varmasti asiaan perehtymättömälle täysin toisenlaisia mielikuvia kuin mikä totuus on. Aivan kuten on esimerkiksi Eagles of Death Metallinkin kohdalla. Levyn kannen nähdessään tajuaa kuitenkin heti, että kovinkaan brutaalista musiikista ei voi olla kysymys. Volkkari, sateenkaari ja kukat tuovat lähinnä mieleen hippi-ideologian. Varsin värikästä siis jos vertaa sitä näiden kappaleiden alkuperäisesittäjien levynkansiin.

Värikkäitä ovat myös versiot, joista muutama nousee toisten yläpuolelle. Megadethin tyylikkäästä sahausriffistä muistettava Symphony of destruction on muuttunut ruotsalaisten käsittelyssä iloiseksi rallatteluksi. Versio on suorastaan loisteliaan piristävä. Muita maininnan arvoisia kappaleita ovat Run to the hills sekä Rock the night. On kuitenkin yllättävän vaikeaa nostaa esiin tiettyjä lauluja. Niinpä suosittelenkin kaikille ennakkoluulottomille kuuntelijoille koko albumiin tutustumista.

Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Levynkansinäyttelyssä Se

Yari se koskettaa

Runollisen rockin ja laulaja-lauluntekijäperinteen kenties rakastetuin hahmo Yari keikkailee jälleen. Hän esiintyy 24.–28. tammikuuta Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa ja Jyväskylässä. Ilta Olohuoneessa-kiertueella  ovat mukana myös PK Keränen ja Sir Elwood Duo.

Se: ...ja me tehtiin rakkautta (1979) ja Pahaa unta? (1980).Yarin (s. 1957) johtama legendaarinen uuden aallon rockbändi Se julkaisi neljä studioalbumia ja yhden kokoelmalevyn vuosina 1979–1984. Varsinkin debyytti …ja me tehtiin rakkautta (Love, 1979) sekä toinen albumi Pahaa unta? (Johanna, 1980) toivat suomalaiseen rockiin poikkeuksellista herkkyyttä. Erinomaisten albumien rinnalla Se julkaisi myös pitkän sarjan loistavia singlejä.

Se-yhtyeen jälkeen Yari on julkaissut levyt Rakkauden kieli (1989), Apinoiden planeetta (1992), Ihanat naiset rannalla/Tuliportaat (1998) ja 12 askelta (1999). Yari on myös tunnustettu elokuvamusiikin säveltäjä. Hän on tehnyt musiikkia kymmeniin elokuviin ja TV-sarjoihin.

Se: Se (1982) ja Lasi kirkasta vettä (1984).Se-yhtyeen levynkannet ovat kaikki onnistuneita. Timo Aarnialan taide toi albumille …ja me tehtiin rakkautta pakahduttavaa särmää. Laatua ovat myös Kari Riipisen kuvaama Pahaa unta?, Antero Toikan Banaaniconga ja Mikko Hietaharjun singlekokoelmalle tekemä kansi.

Lisätietoja Yarin kotisivulta.

***

Levynkannet ovat esillä Turun Musiikkikirjastossa 24. tammikuuta alkaen. Kannet ovat levynkansinäyttelyjen sarjan kuudes osa. Löydät Se-albumit musiikin neuvonnan luona.

° …ja me tehtiin rakkautta 1979

° Pahaa unta? 1980

° Banaaniconga 1981

° Se 1982

° Lasi kirkasta vettä 1984

Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Näyttelyt Turku, Uutiset

Viikon levy Magnetic Man: Magnetic Man (2010)

Dubstep on tällä hetkellä yksi suosituimmista genreistä konemusiikin saralla. Jos haluaa tutustua tähän kaikkien hypettämään musalajiin, niin Magnetic Manin v. 2010 julkaistusta esikoisälpykästä on hyvä aloittaa. Magneettiset miehet koostuvat kolmesta miekkosesta taiteilijanimiltään Benga, Artwork ja Skream.

Levyllä on kuultavissa samaa lainailua trancemusiikista kuin toisella dubstep-artistilla, Ruskolla. Esimerkiksi Angela Hunten vokalisoima I need air sekä Anthemic kiusoittelevat euforisilla trancesoundeilla. Myös 90-luvun ravesoundeja lainataan paljon.

Albumi ei ole kuitenkaan aivan puhtaasti pelkkää dubstepiä. Mukana on myös drum´n´bassia sekä electronicaa. Eli muutakin kuullaan kuin dubstepille ominaista värisevää bassoa.

Albumi kärsii pienestä epätasaisuudesta ja hätäisyydestä. Ehkäpä on ollut kiire laittaa albumia ulos suosion ollessa kova. Kokonaisuudessaan levy on ihan mukavaa kuunneltavaa, jos ei odota suoria biittejä. Aika tosiaan näyttää, että onko Magnetic Manilla edellytyksiä kasvaa pitkän linjan projektiksi. Väärä tie on kuitenkin jumittua pelkkään yhteen muotisoundiin.

Levystä on julkaistu myös bonuslevyn sisältämä deluxe-painos, jossa pari lisäbiisiä ja remixejä.

Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Magnetic_Man_(album)

Juha S

Magnetic Man: Magnetic Man Vaski-kirjastoissa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Viikon levy Super Junior: Bonanamana (2010)

J-rock eli Japani-rock on jo tuttu ilmiö Suomessa. Sen rinnalle on muodostunut uudempi ilmiö: K-pop, eli Korea-pop. K-pop on vaihtoehto länsimaiselle r’n b:lle.  Korealaisessa popissa esiintyjät ovat pehmeämpiä, melodiat iloisempia ja sanoitukset kilttejä. Naisartistien imago ja musiikki on vaaleanpunaista ja söpöä hörsötystä.  Laulujen tarttuvuus perustuu kertosäkeessä englanninkielisten sanojen hokemiseen. K-poppia hallitsevat poika- ja tyttöbändit. Niissä yhdistyvät länsimaiden 1990-luvun poikabändityylin parhaimmat puolet: laulu-ja tanssitaidot, sekä miellyttävä ulkonäkö ja muodikas pukeutuminen.
Poikabändi Super Junior on parhaiten länsimaissa tunnettu korealainen pop-yhtye. Se tunnetaan myös nimillä SJ, Super J., Super Jr ja SuJu. Yhtyeeseen kuuluu kolmetoista jäsentä: Leeteuk , Kim Heechul, Hankyung, Yesung, Kangin, Shindong, Sungmin, Eunhyuk, Donghae, Siwon, Ryeowook, Kibum ja Kyuhyun. Suurin osa jäsenistä on toiminut Etelä-Koreassa myös näyttelijöinä, MC:inä, malleina ja DJ:inä ennen Super Junioriin liittymistä. Bonanamana on yhtyeen  neljäs studioalbumi.  Puolet kappaleista on  tanssittavia ja puolet herkkiä balladeja. Viimeisen päälle hiotut tanssikuviot  kruunavat musiikkivideot.

K-poppia Vaski-kirjastoista

Hevifossiili

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Vitriininäyttely Varaston helmiä Turun musassa 4.1.-31.1.2012

Esillä mm. nuottikirjoja 1800-luvun alusta, 1920-luvun koululaulukirjoja ja M.A. Nummisen lastenlauluja 1970-luvulta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku