Raision kaupunginkirjastossa esillä Joan Baez – folkin kuningatar

Folkin kuningatar Joan Baez

 

Joan Baez (s. 1941) on epäilemättä maailman tunnetuin folklaulajatar. Hänen jalanjäljissään nousi tietoisuuteen monia muita kirkasäänisiä laulajattaria, mutta Baez loi vuonna 1960 ilmestyneellä esikoisalbumillaan pohjan 1960-luvun alkuvuosina suosioon nousseelle folkmusiikille. Perinteisistä kansanlauluista koostuva levy toi Baezille kultalevyn, mikä oli tuolloin ainutlaatuista folklevylle. Hänen voittokulkunsa jatkui seuraavana vuonna julkaistulla Joan Baez Vol 2 –albumilla, josta tuli edeltäjänsä tapaan kultalevy.

Baez tuli 1960-luvulla tunnetuksi ennen muuta muiden tekemien kantaaottavien laulujen tulkitsijana. Vuoden 1963 livelevyllä Joan Baez in Concert, Part 2 :lla kansalaisoikeustaistelija ja rauhanaktivisti Baez esitti pasifistihymnin We Shall Overcome, josta tuli kansalaisoikeusmarssien tunnuslaulu. Levyllä on myös kaksi nuoren Bob Dylanin laulua, jotka olivat ensimmäiset Dylan-sävellykset Baezin tuotannossa.

Yhdysvaltain lisäksi myös Englannissa menestyi folkin kuningattaren seuraava albumi Joan Baez 5 (1964). Levyn lauluista erityisesti Phil Ochsin sävellys There But For Fortune on jäänyt elämään yhtenä Baezin tunnetuimpana tulkintana.

Vuonna 1965 Joan Baez julkaisi 60-luvun upeimman albumikokonaisuutensa Farewell Angelina, joka nousi TOP 10:iin sekä Yhdysvalloissa että Englannissa. Ajat olivat kuitenkin muuttumassa, ja Joan Baez jäi muotiin tulleen sähköisen folkrockin jalkoihin. Bob Dylankaan ei ollut enää akustista kitaraa ja huuliharppua soittava folklaulaja, vaan hänestä oli tullut sähköistä folkrockia bändinsä kanssa soittava rocktähti.

1970-luvulla Joan Baez alkoi tehdä yhä enemmän omia lauluja. Esimerkiksi vuonna 1972 ilmestyneen Coming From The Shadows -LP:n lauluista yli puolet oli Baezin itsensä tekemiä. Vuosikymmenen puolivälissä laulajatar loi pitkän uransa kenties upeimmat levyt espanjankielisen Gracias A La Vida (1974) ja Diamonds & Rust (1975). Viimeksi mainitun kohokohta oli levyn nimisävellys, jolla Baez muistelee folkin kuningattaren ja kuninkaan (Bob Dylan) yhteistä aikaa 1960-luvulla. Levy oli ensimmäistä kertaa hänen urallaan toteutettu kokonaan sähköisin soittimin.

Folkin elävä legenda Joan Baez on 1980-luvulta lähtien julkaissut harvakseltaan uutta musiikkia. Vuonna 2008 ilmestyneen Day After Tomorrow –levyn jälkeen ehti vierähtää peräti kymmenen vuotta, kunnes tänä vuonna ilmestyi uusi albumi Whistle Down The Wind. 77-vuotias Joan Baez on kertonut tämän levyn jäävän hänen lähes 60 vuotta kestäneen uransa viimeiseksi.

(Altti Koivisto)

 

Raision kaupunginkirjaston toisessa kerroksessa esillä kesän ajan Baezin tuotantoa levynkansinäyttelyn muodossa.

 

 

Raision kirjastossa: Melanie – folkin aatelia

Yhdysvaltalaisen laulaja/lauluntekijä Melanie Safkan (s. 1947) uran ponnahduslauta oli esiintyminen Woodstockin rockfestivaaleilla vuonna 1969. Melanien lupauksia antanut esikoisalbumi Born to Be oli ilmestynyt vuotta aikaisemmin, mutta todellista läpimurtoa hänen uralleen merkitsi vuonna 1970 julkaistu LP Candles in the Rain. Sen tunnetuimpia lauluja ovat What Have They Done to My Song Ma, Jagger-Richards tulkinta Ruby Tuesday sekä aivan erityisesti Melanien ensimmäinen Top Ten -hitti Lay Down.

Samana vuonna julkaistu New Yorkin Carnegie Hallissa taltioitu livelevy Leftover Wine antaa käsityksen, kuinka taianomaisesti yksinään esiintyneen Melanien lavakarisma kykeni vangitsemaan kuulijansa.

Melanien voittokulku huipentui vuonna 1971 ilmestyneellä singlellä Brand New Key, joka nousi Yhdysvalloissa ykköseksi ja oli Englannissa parhaimmillaan neljännellä sijalla. Tämä vastustamattoman hyväntuulinen laulu löytyy Melanien viidenneltä vuonna 1971 ilmestyneeltä studioalbumilta Gather Me. Tämän hienon levyn muista helmistä mainittakoon niin ikään singlenäkin ilmestynyt Someday I´ll Be a Farmer.

Melanien levytysten kultakausi päättyi vuoden 1976 Photograph-LP:hen, jota The New York Times -lehti ylisti ilmestymisvuotensa parhaaksi levyksi, mutta jota levyjä ostava yleisö ei enää löytänyt. Aika oli ajanut Melanien ohi, vaikka hänen uransa on jatkunut näihin päiviin saakka. Syynä oli kukaties, ettei Melanie kyennyt enää uudistumaan sen enempää laulajana kuin lauluntekijänäkään.

Tämä ei kuitenkaan himmennä Melanien parhaimman luomiskauden loistoa, sillä vuosien 1968-1976 tuotannossaan hän edusti aikakautensa folkin aatelia.

Teksti Altti Koivisto

(Levynkansinäyttely Melanien tuotannosta esillä Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla 1.1.2018-15.2.2018.)

Melanie – Born to be

 

 

Melanie – Candles in the rain

 

Melanie – Leftover wine

 

Melanie – Gather me

 

Melanie – At Carnegie Hall

 

Melanie – Photograph

 

Ensi maanantaina Raision kirjastotalon Martinsalissa – Säkene sytyttää kalevalaiset runot liekkeihin

Turkulainen nykykansanmusiikkiyhtye Säkene esiintyy Raision Kirjastotalon Martinsalissa ma 6.11. klo 18. Biisilistassa on nykyfolkkia jazz- ja progemaustein.

”Säkene sytyttää vanhat kalevalaiset runot liekkeihin yhdistellen vaikutteita yli genrerajojen. Martinsalin Annkonsertissa kunnioitetaan erityisesti runolauluperinnettämme ja laulujen lomassa kuullaan tarinoita mm. Mateli Kuivalattaresta, runolaulajasta, jonka ansiosta Lönnrotilla meni Kantelettaren käsikirjoitus suurelta osin uusiksi”

Säkenessä soittavat: Anna-Maria Toivonen (laulu, kantele, ym.), Janne Kuosa (bassot ja sello), Sami Luoto (lyömäsoittimet) ja Tommi Hakala (kielisoittimet).

Lippuja voi ostaa tuntia ennen konserttia Raision Kirjastotalon Martinsalin ovelta (Eeronkuja 2). Liput maksavat 5 euroa.

Viikon levy: Viitasen Piia – Uni onnesta (2014)

 

Viitasen Piian toinen levy Uni onnesta sai osakseen suitsutusta kerrakseen ilmestyessään vuonna 2014. Levyä kehuttiin kauniiksi, herkäksi, melankoliseksi, henkeväksi ja vuoden parhaaksi levyksi. Eivätkä arvostelijat yhtään liioitelleet. Tämä folk-/poplevy on todellakin tutustumisen arvoinen, jos et ole levyyn jo törmännyt!

 
Viitasen Piia koostuu laulaja-lauluntekijä Piia Viitasesta, kitaristi Mikko Malmivaarasta, rumpali Jarkko Ikosesta ja basisti-pianisti Juho Niemelästä. Kappaleet ovat Piia Viitasen käsialaa muutamaa lukuun ottamatta. Ja koska kyseessä on kaunis levy, niin mukana on tietysti myös jousisoittimia, harmooni ja puhaltimia. Levyn selkäranka on kuitenkin kitara ja laulu.

 
Tuntemattomalle Ainolle –kappale on saanut sekä kuulijat että kriitikot liikuttumaan. Teksti pohjautuu Piian papan kirjoittamaan kirjeeseen rintamalta. Kaunis melodia ja tunteisiin vetoava teksti saavat kyllä kyyneleen vierähtämään poskelle. Miten kauniisti pappa onkaan osannut pukea varmasti monen sotilaan ajatukset sanoiksi. Juuri tämä kappale sai minut tutustumaan koko levyyn.

 

Vahvana jäivät mieleen myös kappaleet Nuku, oi nuku ja Keinu. Näissä kappaleissa kuvataan hienosti elettyä elämää ja luopumisen tuskaa. Nuku, oi nuku on säveleltään voimakas kun taas Keinu puolestaan herkän kaunis. Levyn aloittava Ukkoslaulu on kunnon voimalaulu.

 
Löytyypä levyltä myös jouluun sopiva kappale: Eilen luvattiin lunta (Hoosianna). Tämänkin kappaleen kuulijat ottivat omakseen ja se oli Jouluradion toiseksi soitetuin kappale 2013. Piiloraitana levyltä löytyy Anni (Talvi-illan tähtilöitä) eli Immi Hellénin runo Annin usko. Sävel tähän kappaleeseen on Piian mummolta peritty kansansävelmä.

 

Musiikki tutkitusti mm. rauhoittaa, lohduttaa ja vie takaisin muistoihin. Työssään vanhusten parissa Piia on varmasti nähnyt musiikin voiman ja se välittyy hänen kappaleissaan. Laulu ja tulkinta ovat korutonta ja kaunista. Sanoituksista välittyy kokemukset iäkkäiden ihmisten parissa. Piialla on taito pukea elämänkokemuksia sanoiksi. Lisäksi sovitukset tukevat kappaleita todella hyvin.

 

Tutustu Viitasen Piiaan

Viitasen Piian haastattelu Yle musiikissa

Saatavuus Vaskissa

 

Päivi, Kaarinan kirjasto

Raision kirjaston kuukauden artistina englantilaisen folkrockin kuningatar Sandy Denny

Englantilaisen folkrockin kuningatar Sandy Denny (1947-1978)

Lontoossa vuonna 1967 perustettu Fairport Convention haki ensi alkuun vaikutteensa Yhdysvaltain länsirannikon yhtyeiltä, kunnes yhtye loi oman tyylinsä, englantilaisen folkrockin vuonna 1969 ilmestyneellä kakkosalbumillaan What We Did On Our Holidays. Tällä levyllä Fairport Convention alkoi käyttää musiikkinsa perustana brittiläistä perinnemusiikkia yhdistäen sen sähköiseen rockilmaisuun. Tyylin muutokseen vaikutti ratkaisevasti yhtyeen uusi jäsen Sandy Denny, joka oli herättänyt ennen Fairport Conventioniin liittymistään huomiota folklaulajattarena. Albumin huippuhetkiä ovat muun muassa Sandy Dennyn säveltämä Fotheringay ja singlenäkin menestynyt kitaristi Richard Thompsonin sävellys Meet On The Ledge. Eritoten Sandy Dennyn ja Ian Matthewsin upeasti laulamasta Meet On The Ledge -laulusta on vuosien varrella muodostunut kenties yhtyeen muistettavin laulu.

Alkuvuodesta 1969 ilmestynyttä kakkosalbumia seurasi saman vuoden kesällä ilmestynyt Unhalfbricking-levy, jolta on peräisin Fairportin ensimmäinen singlehitti Bob Dylanin säveltämä If You Gotta Go, Go Now, jonka yhtye esitti ranskaksi nimellä Si Tu Dois Partir. Toinen levyn ikivihreä on Sandy Dennyn säveltämä Who Knows Where The Time Goes?, joka on varmasti Dennyn tunnetuin laulu. Fairport oli saanut riveihinsä paitsi loistavan laulajattaren myös taitavan lauluntekijän, jonka sävellykset eivät kalvenneet Richard Thompsonin tekemien laulujen rinnalla.

Yhtye oli luomisvoimaisimmillaan, kun se julkaisi vuoden 1969 lopulla klassikkoalbuminsa Liege And Liefe. Levy tehtiin kokoonpanolla Sandy Denny (laulu ja kitara), Richard Thompson (kitara ja laulu), Simon Nicol (kitara ja laulu), Ashley Hutchings (basso), Dave Mattacks (rummut) ja bändiin pysyvästi liittynyt Dave Swarbrick (viulu ja mandoliini). Levyn traditionaalisesta materiaalista erottui eritoten kartanonrouvan aviorikoksesta ja sen traagisista seurauksista kertova murhalaulu Matty Groves. Yhtyeen jäsenet sävelsivät jälleen myös omia kappaleita, joista mainittakoon Dennyn ja Hutchingsin yhdessä tekemä Come All Ye, Thompsonin ja Swarbrickin Crazy Man Michael ja Thompsonin Farewell, Farewell. Levyn tuottamisesta vastasi Joe Boyd, joka oli tuottanut myös Fairportin aikaisemmat levyt. Viimeistään tällä mestariteoksellaan Fairport Convention loi käsitteen folkrock ja Sandy Dennystä tuli tämän levyn myötä Englannin rakastetuin laulajatar. Liege And Liefe oli paitsi arvostelumenestys myös kaupallinen menestys.

Sandy Dennyn eroaminen suosionsa huipulla olleesta yhtyeestä Liege And Liefe -levyn jälkeen tuli ankarana iskuna niin muille fairportilaisille kuin heidän musiikkinsa ystäville. Fairportin jälkeen Denny perusti lyhytaikaiseksi jääneen Fotheringay-yhtyeen, joka julkaisi vuonna 1970 hyvät arvostelut saaneen LP:n ennen hajoamistaan. Fotheringayn kitaristista Trevor Lucasista tuli paitsi Sandy Dennyn elämänkumppani myös hänen tulevien soololevyjensä tuottaja.

Vuonna 1971 Sandy Denny vieraili Led Zeppelinin folkmusiikista vaikutteensa saaneessa The Battle Of Evermore -kappaleessa, johon Dennyn kaunis ääni toi mystisen tunnelman. Herkkätunnelmainen laulu on tärkeä osa Led Zeppelinin nelosalbumin monipuolista sisältöä. Saman vuoden syksyllä Sandy Denny julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa The North Star Grassman and the Ravens, joka sisälsi Dennyn säveltämää folkrockia. Sitä seurasi vuonna 1972 kerrassaan loistava kakkoslevy Sandy, joka kuuluu folkrockin upeimpiin klassikkolevyihin. Hyvää jatkoa näille oli vuonna 1973 ilmestynyt Like An Old Fashioned Waltz -albumi.

Sandy Denny palasi miehensä Trevor Lucasin kanssa tämän jälkeen vielä kerran Fairportiin. He olivat mukana vuonna 1974 ilmestyneellä livelevyllä Fairport Live Convention ja sitä seuraavana vuonna seuranneella kaupallisesti epäonnistuneella Rising for the Moon -LP:llä. Kovin hyvin ei menestynyt myöskään Sandy Dennyn joutsenlauluksi muodostunut vuoden 1977 Rendezvous-albumi. Huippulahjakkaan laulaja-lauluntekijä Sandy Dennyn elämäntyö katkesi hänen ennenaikaiseen kuolemaansa vuonna 1978 vain 31-vuotiaana.

Altti Koivisto

Fairport Convention ‎– What We Did On Our Holidays

Fairport Convention ‎– Unhalfbricking

Fairport Convention ‎– Liege & Lief

Sandy Denny ‎– The North Star Grassman And The Ravens

Sandy Denny – Sandy

Sandy Denny – Like an Old Fashioned Waltz

Sandy Denny ‎– Rendezvous

Viikon levynä Korpiklaani-pomo Jonne Järvelän soololevy ”Jonne”

Folk-metallisti Korpiklaanin historian alkuhetkiltä löytyy saamenkielellä operoinut Shaman. Korpiklaanin kitaristi Jonne Järvelä palaa soololevynsä myötä juurilleen, vielä Shamania kauemmas eli Shamaani Duon aikaisiin tunnelmiin. Lapin henki on vahva mutta Järvelä ei tyydy pelkkään folkhenkiseen perinnemusiikkiin. Järvelä lainaa vaikutteita Pohjolan perinteen lisäksi Balkanin suunnalta mutta kokonaisuus asettuu paremminkin lokeroon “maailmanmusiikki”. Rikkaat sovitukset sisältävät pisaroita monesta purosta. Vaikka viisujen ulkomuoto on paikoin hyvinkin perinteinen ja kansanmusiikkia sivuava, Järvelä loihtii taustalle maukkaita irtiottoja – kuin rikkinäisen peilin oudosti heijastamia särmikkäitä kollaaseja. Sähköiset soittimet on kuitenkin unohdettu studion ulkopuolelle.

Laulelmallinen perinnefiilistely Tule hiidestä hevonen on osuva esimerkki Järvelän joustavasta sävellystyöstä – kalevalaishenkinen kappale saa taustalleen joikua, henkiä manaavaa rumpupiiriä ja romanimusiikin silauksen. Levyn avaava Viuluni laulua soi on ehkä levyn häkellyttävin vaikutteiden sulatusuuni – vahva pelimannimusiikin olemus saa taustatukea intiaaneista ja saamelaisista sekä Balkanin pirskahtelevista sävyistä. Ken söi lapsen lattialta yltyy jo hetkittäin hektiseksi folk-punkiksi. Toisessa ääripäässä Kuku käki asettuu jo hyvinkin seesteiseen maaperään – Angelin tytöt on helppo siirtää viisun taustalle. Lainabiiseistä rosoinen Joki (Styx-Boat on the river) soi turhankin populaarina versiona. Kontrasti Paul Simonin Boxeriin on suuri, kuten myös muuhun albumin materiaalin. Varsinkin kun Boxer vedetään englannin kielellä.

Jotta voisit nauttia Jonne Järvelän sooloalbumista, sinun tulee hyväksyä runomittaiset perinne/kalevala-lyriikat ja kansanmusiikinomainen poljento. Järvelän soololevy ei kuitenkaan ole mitään pelimannipolkkaa tai kansantanhua. Paikoin kiihkeänä ja hypnoottisena etenevä musiikimatka sekoittelee vaikutteita Pohjoisen perukoilta aina Irlantiin ja saamelainen perinne on vahvana taustalla. Herkimmillään Järvelä piirtää kauniita kuulokuvia perinnemusiikin kukkaniityiltä ja metsäpoluilta mutta metsäläisen arvaamattomuus väijyy puiden takana…

J.Kaunisto

 

Virolainen etnofolkin kuuma nimi Mari Kalkun esiintyy Turussa

Virolainen laulaja-lauluntekijä ja folkartisti Mari Kalkun esiintyy torstaina Turussa Manillan Köysisalissa (Itäinen rantakatu 64). Liput 5 euroa, myynnissä konserttipaikalla kello 19 alkaen. Mari esiintyy kello 20.00. Konsertti on akustinen.

Kotimaassaan suositun artistin juuret ovat Võrun metsissä, Pärnun rannoilla ja Kihnun saarella. Mari Kalkunilta on julkaistu kaksi lämpimästi vastaanotettua sooloalbumia: Üü tulõk (2007) ja Vihmakõnõ (2010). Mari Kalkun & Runorun julkaisee uuden albumin ensi vuoden alkupuolella. Vuonna 2012 Sibelius-Akatemiassa perustetun Runorun-yhtyeen ohjelmisto koostuu etelävirolaisista matka- ja runolauluista, laulaja Mari Kalkunin omista sävellyksistä sekä improvisaatiosta.

Kalkun nähdään myös perjantaina 3.9. Turun kansainvälisillä  kirjamessuilla (Turun messukeskuksessa). Mari Kalkun esiintyy A-hallin Viro-osastolla perjantaina kello 12 ja 14.

 

 

Kuukauden yllättäjä: Tusmørke – Riset Bak Speilet

Norjalainen Tusmørke on varsinainen 70-luvun musiikillisten ilmastojen sulatusuuni. Bändin toinen kokopitkä, Svart Recordsin julkaisema Riset Bak Speilet liikkuu laajalla skaalalla progressiivisen folk rockin/krautrockin sekä kansanmusiikin välimaastossa. Tusmørken perinnemusiikkilähteet löytyvät niin Britannian kuin Pohjolan suunnalta. Oudoin mielikuva syntyy Hedningarnasta soittamassa Piirpauke ja krautrock-covereita.

Krautrock soi vahvasti pohjalla. Amon Düül, Faust ja Novalis ovat tarkkaan kuunneltuja orkestereita. Myös Jethro Tull, Lindisfarne ja Gryphon ovat jäljitettävissä. Jälkiä italoprogeen on havaittavissa. Oudoin ja vinoin materiaali on sukua mainiolle ranskalaiselle Magmalle. Parhaat kansanmusiikin fiilikset löytyvät Norjan suunnalta. Kiekon avaava Offerpresten kuulostaa vahvemmin brittifolkin jälkeläiseltä kun taas Gamle aker kirke hapuilee Britannian suunnalta jo Saksan maaperälle. Black swift pyörii jo selkeämmin krautrockin pauloissa ja Novalis on hyvä lähtökohta. Kulmikas All is lost etsii jo hapokkaassa koukeroisuudessaan tietä Magman suuntaan.

Tusmørke on moni-ilmeinen, progressiivinen, sähköinen, vitaalinen mutta ehdottoman perinnetietoinen ilmestys. Soundeissa luotetaan 70-luvun suhinoihin. Kansanmusiikkifiilikset eivät pyri liian hallitsevaan osaan ja vaikka taustalla on brittiläistä folk rokkia, meno on pääosin reipashenkistä ja tulisieluista – paikoin jopa hektistä. Viisujen pituudet karkaavat käsistä ja varsinkin cd-versio bonareineen kestää peräti 71 minuuttia. Kieltämättä pienimuotoinen tiivistäminen olisi paikallaan mutta kyseiseen musiikkityyliin kuuluvat pitkät “teokset”. Tusmørke ei aivan yllä esikuviensa tasolle mutta bändin harrastama perinnemusiikkitrippailu tuo kokonaisuuteen mieltä ylentävää hurmoshenkeä. Riset Bak Speilet kannattaa (ehdottomasti) ostaa vinyyliversiona, sillä bonusviisut eivät tuo kokonaisuuteen mitään oleellista plussaa.

J.Kaunisto

Vinyylimania: Gordon Lightfoot – If You Could Read My Mind

Vinyylimania hehkuttaa mielenkiintoisia vinyylilevylöytöjä periaatteella “tarttui mukaan levydivarista”.

 

Gordon Lightfoot / If You Could Read My Mind

Kanadalainen folkmuusikko, laulaja-lauluntekijä Gordon Lightfoot (s. 1938) nauttii Pohjois-Amerikassa suurta arvostusta ja suosiota, mutta meillä hänen tuotantonsa on jäänyt varsin tuntemattomaksi. Parhaiten Lightfootin lauluista täällä tunnetaan Early Morning Rain, jonka Rauli ”Badding” Somerjoki tulkitsi suomeksi nimellä Aamuöiseen sateeseen. Lightfootin esikoisalbumilla Lightfoot! (1966) ollut Early Morning Rain tuli maailmalla tunnetuksi ennen muuta Peter, Paul & Maryn laulamana.

Tähän päivään jatkunut Gordon Lightfootin ura oli luomisvoimaisimmillaan 1970-luvulla, jolloin hän nousi tunnetuimmilla lauluillaan Sundown (1974) ja The Wreck of the Edmund Fitzgerald (1976) Yhdysvaltain singlelistan kärkeen. Samaan saavutukseen ylsi albumilistalla Lightfootin Sundown-LP (1974).

Kenties parhaimmillaan Lightfoot oli kuitenkin vuonna 1970 ilmestyneellä If You Could Read My Mind –albumillaan, joka julkaistiin alun perin nimellä Sit Down Young Stranger. Levyn nimen vaihtaminen johtui If You Could Read My Mind  –singlen menestyksestä, sillä se oli parhaimmillaan viidentenä Billboardin Hot 100 –listalla.

Tällä levyllään Lightfoot muun muassa teki ensimmäisenä tunnetuksi Kris Kristoffersonin hienon laulun Me and Bobby McGee. Joe Wissertin ja Lenny Waronkerin tuottamalla If You Could Read My Mind –albumilla Lightfootia säestivät kitaristi Red Shea ja basisti Rick Haynes. Oman panoksensa tämän klassikkolevyn syntyyn antoivat myös Randy Newman, Ry Cooder, John Sebastian, Van Dyke Parks ja Nick DeCaro. Tämä vinyylihelmi löytyi turkulaisen 8raidan Amerikan tuomisista.

Altti Koivisto

Raision musiikkiosaston levynkansinäyttelyssä Bob Dylan

Bob Dylan (s. 1941) on epäilemättä sukupolvensa merkittävin lauluntekijä Beatlesien jälkeen. Uransa keskeisen tuotannon hän loi vuosien 1963 ja 1966 välisenä aikana, jolloin julkaistiin albumit The Freewheelin´Bob Dylan,  The Times They Are A-changin´,  Another Side Of Bob Dylan,  Bringing It All Back Home,  Highway 61 Revisited  ja  Blonde On Blonde. Vuonna 1965 Dylanista tuli rocktähti, kun hän siirtyi akustisesta folkista sähköiseen folkrockiin.

(Altti Koivisto)

 

The Freewheelin’ Bob Dylan

 

The Times They Are a-Changin’

 

Another side of Bob Dylan

 

 

Bringing it all back home

 

Highway 61 revisited

 

Blonde on blonde