Pomo Turussa ensi viikolla – Musasto suosittelee

Haluatko nähdä Bruce Springsteenin livenä Turussa ensi viikolla? Lippu vielä hakusessa? Lue alta konserttijärjestäjä Live Nationin tiedote lipuista, konserttijärjestelyistä sekä Turun Musassa 3.5. avattavasta Riku Olkkosen Pomo-aiheisesta valokuvanäytelystä.

LIVE NATION TIEDOTTAA

Tiistaina 30.4.2013
julkaisuvapaa heti

Konsertit Turussa ensi viikolla!
SPRINGSTEENIIN VAPAUTETTU HUIPPUPAIKKOJA MYYNTIIN

Bruce Springsteen & The E Street Bandin ainutlaatuiset Turun HK Areena -keikat lähestyvät ja lipuille on ollut huikea kysyntä. Eikä ihme – lähitulevaisuudessa Springsteeniä tuskin tullaan näkemään vastaavanlaisissa intiimeissä sisäolosuhteissa Suomen areenoilla. Nyt on saatu vapautettua myyntiin molempiin konsertteihin lisälippuja istumapaikoille esimerkiksi lavan sivustoille. Liput ovat huippupaikoille, sillä Springsteenin konserttilava on rakennettu niin, että lavansivupaikoilta on kerrassaan loistava näkyvyys. Lisäksi artistin kiintiöistä on saatu vapautettua myyntiin myös lippuja seisomapaikoille kentälle. Lisäliput ovat myynnissä Lippupalvelussa.

HK Areenan ovet avataan molempina konsertti-iltoina klo 18 ja Bruce Springsteen & The E Street Bandin odotetaan nousevan lavalle noin klo 19. Yleisöä kuitenkin suositellaan saapumaan hyvissä ajoin paikalle, sillä Springsteen on tunnettu siitä, että hän hemmottelee fanejaan pitkillä keikoillaan ja saattaa jopa aloittaa settinsä etuajassa. Näin nimittäin kävi eilen illalla Oslossa, kun Springsteen avasi Euroopan-kiertueensa soittamalla ajoissa paikalle tulleille faneilleen muutaman kappaleen akustisesti ennen varsinaisen konserttinsa alkamista. Reportaasia eiliseltä löytyy fanisivusto Backstreets.comista: http://bit.ly/11LZZ. Samantyyppinen akustinen yllätyssetti päästiin kokemaan myös viime kesänä historiallisella Olympiastadionin keikalla Helsingissä, jossa Bruce Springsteen & The E Street Band soitti uransa pisimmän setin. Eilisiltana Oslossa kuultiin monipuolinen kattaus hittejä Springsteenin pitkältä uralta, settilista löytyy täältä: http://bit.ly/15VogYP. Artistin tuntien Turussakin on odotettavissa vastaavantyyppinen hittien ilotulitus, yllätyskappaleineen kaikkineen.

The Wrecking Ball -kiertueen kunniaksi julkaistiin vastikään kattava kokoelmalevy ”Bruce Springsteen – Collection: 1973 – 2012”. Kokoelma sisältää kaikkiaan 18 kappaletta Brucen ja The E Street Bandin lähes 40 vuotta kestäneeltä uralta. Maaliskuussa julkaistiin suomeksi myös tuore elämänkertakirja ”Bruce”, jonka on kirjoittanut Peter Ames Carlin. Syvällekäyvässä elämäkerrassa Springsteenin elämästä ja urasta puhuvat perheenjäsenet, entiset ja nykyiset bändikaverit, lapsuudenystävät sekä entiset tyttöystävät, mutta ennen kaikkea tekemisiään analysoi Pomo itse.

Turussa Springsteenin vierailua ja ainutlaatuisia sisähallikeikkoja on odotettu koko kevät. Turun pääkirjaston musiikkiosastolla avataan 3. toukokuuta valokuvaaja Riku Olkkosen valokuvanäyttely, jossa on esillä kuvia Bruce Springsteenin keikoilta vuosilta 2003-2012. Näyttelyn avajaiset ovat torstaina 2. toukokuuta ja tuolloin Olkkonen on itse paikalla musiikkiosaston Stagella kertomassa kuvien taustoista. ”41 Shots, Bruce Springsteen On Stage” -näyttely on avoinna kesäkuun loppuun saakka.

KONSERTIT:
Bruce Springsteen & The E Street Band – The Wrecking Ball Tour
Ti 7.5.2013 Turku, HK Areena
Ke 8.5.2013 Turku, HK Areena
Ovet n. klo 18, showtime n. klo 19 molempina iltoina. Ei lämppäriä.

LIPUT:
Toimituskuluineen alkaen 102,50 / 99,50 euroa Lippupalvelun myyntipisteistä, puhelinpalvelusta 0600-10-800 (1,96 euroa/min + pvm) ja 0600-10-020 (6,79 euroa/puhelu + pvm) ja netistä www.lippupalvelu.fi

“Bruce Springsteen – Collection: 1973 – 2012” CD postituskuluineen alkaen 21,90 euroa http://smarturl.it/BruceSpringsteenCD
“Bruce” kirja postituskuluineen alkaen 35,90 euroa http://smarturl.it/BruceSpringsteenBook
CD + Kirja postituskuluineen alkaen 50,90 euroa  http://smarturl.it/BSpringsteenBookCD

LISÄTIEDOT:
Konserttijärjestäjä: Live Nation Finland
–    promoottori: Scott Lavender
–    tiedotus: Maritta Kettunen, puh. 09 856 73 453, maritta.kettunen@livenation.fi
–    pressikuvat: http://press.livenation.fi
Levy-yhtiö: Sony Music / Piia Sarajuuri, piia.sarajuuri@sonymusic.com
www.brucespringsteen.net
www.livenation.fi

Napalm Deathin uusin on Viikon levy

Napalm Death: Utilitarian

Napalm Death on englantilainen vuonna 1981 perustettu grindcore-yhtye, jota pidetään genrensä pioneerina. Grindcorelle on tyypillistä vahvasti särötetyt kitarat, karjuntaan perustuva laulutyyli, nopea tempo ja lyhyet kappalepituudet. Perinteisesti genren merkkinä pidetään myös poliittisesti värittyneitä lyriikoita, jotka lienevät punk-vaikutteiden peruja. Napalm Death on myös siitä erikoinen yhtye, että siinä ei ole enää jäljellä yhtään alkuperäisjäsentä. Yhtyeen tyyli onkin kehittynyt paljon sen alkuajoista, eikä kehityksen loppua näy.

Utilitarian (2012) alkaa Napalm Deathille epätyypilliseen tapaan melodisella introlla. Kahden minuutin pituinen Circumspect luo uhkaavan tunnelman ja jättää kuulijan odottamaan yhtyeelle tyypillistä rajua paahtoa. Avauskappale ei tätä tarjoa, mutta kun kakkoskappale Errors in the Signals lähtee käyntiin, taukoa väkivaltaiselle riepottamiselle ei enää näy.

Albumin alku on kaaottista raivoamista, joka ei jää laadultaan aiemmista Napalm Deathin tuotoksista. Yhtye ei ole kuitenkaan tyytynyt tekemään asioita sille tuttuun ja turvallliseen tapaan. Levy sisältää runsaasti yhtyeelle uusia elementtejä.

Ensimmäinen näistä elementeistä on kappaleessa Everyday Pox esiintyvä saksofoni. Tosin se ei juuri saksofonilta kuulosta. Instrumentti kuulostaa täysin mielipuoliselta. Kärsivää kirkunaa kehystää tuplapedaalien raivokas potkiminen. Oman lisänsä kappaleisiin tuo laulaja Mark Greenwayn matalia murinoita rikastava kitaristi Mitch Harriksen korkeat kirkunat.

Levy sisältää nopean ja suoraviivaisen tykityksen lisäksi myös paljon groovaavia ja jopa melodisia kohtia. Esimerkiksi musiikkivideobiisi The Wolf I Feed sisältää jopa puhdasta kuorotyyppistä laulua. Juuri kun ehtii jo ajatella yhtyeen rauhoittuvan se lyö nyrkillä naamaan ja lähtee jatkamaan mielipuolista raivoamistaan.

Napalm Death ei petä tälläkään kertaa. Utilitarian on perinteinen Napalm Death –albumi, mutta se ei ole kangistunut kaavoihinsa, vaan luonut paljon uuttaa musiikkiinsa. Albumi on vihainen, eikä se anna poliitikoille armoa. Esimerkiksi kappale Think Tank Trials kertoo jo nimellään mistä on kyse. Lisäksi kun levyn kannesta löytyy tavallinen tallaaja, jota pukumiehet monottavat kuin yhtyeen rumpali tuplapedaalia, mikään ei jää arvailujen varaan.

“Obscure my face
Effectively decapitate
Unbowed through
The smear campaign
Effectively decapitate”

Tämän albumin jälkeen kukaan ei käy enää äänestämässä.

Uutuustornissa kuunneltavana

Turun kaupunginkirjaston uutuustornissa on seuraavan kahden viikon ajan kuunneltavana seuraavat levyt:

Solange: True

Varaa levy Vaskista

Elephants from Neptune

Varaa levy Vaskista

Tim Burgess: Oh no I love you

Varaa levy Vaskista

Nightlands: Oak island

Varaa levy Vaskista

Salif Keita: Talé

Varaa levy Vaskista

Venäläistä popmusiikkia

23.4. Musiikkia eri maista kuuntelupiirissä oli vuorossa venäläinen popmusiikki. Juha Soininen oli valinnut mielenkiintoisen kokonaisuuden uutta popmusiikkia Venäjältä. Kuulimme sekä nuoria että vanhoja esittäjiä.

Venäläisen popmusiikin soittolista 23.4.2013:

Sergey Zverev   / Alla

Valerij Leontjev  / Ljudi ne ptitsy

Boris Moiseev  /  Eto

Dima Bilan /  Ja prosto ljublju tebja

Mitya Fomin / Vse budet horosho

Sergey Lazarev / Heartbeat

Julia Savicheva & Dzigan / Otpusti

Njusha / Vybirat chudo

Chi-li / Leto

5sta Family  / Vmeste mi

Hi-Fi / Ne dano

Diskoteka Avariya/ Opa!

Serebro /  Mama Ljuba

Bobina ft Betsie Larkin/  You belong to me

Moonbeam feat. Jacob A. / Only you

Uusi Verdi-hylly Turun musiikkikirjastossa

Giuseppe Verdi 200 vuotta

Oletko kiinnostunut Verdin oopperoista? Tarvitsetko eri levytyksiä muusta sävellystuotannosta? Tuotteliaan italialaisen säveltäjän teoksia on nyt entistä helpompi etsiä, sillä Verdille on avattu uusi säveltäjähylly.

Voit etsiä levytyksiä yhdestä hyllystä musiikinlajista riippumatta. Löydät säveltäjähyllyt taidemusiikin luokituksen loppupäästä. Kysy lisätietoja musiikin neuvonnasta Vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta.

Uudistetut kokoelmat

CD-levyjen kokoelmaa on uudistettu. Mukana on nyt myös hieman varjoon jääneitä teoksia, kuten vähemmän tunnettu 1847-versio oopperasta Macbeth. Musasto suosittelee kaikkia uutuushankintoja lämpimästi.

Nyt jo kuusi säveltäjähyllyä

Verdi-hylly jatkaa sarjaa, jossa kirjaston CD-kokoelmia on esillä säveltäjän mukaan. Giuseppe Verdi on sarjassa kuudes – J.S. Bachin, Mozartin, Beethovenin, Wagnerin ja Sibeliuksen jälkeen. Taidemusiikin uusi järjestely tuo lähellesi säveltäjän tuotannon kirjon, ja voit tehdä löytöjä myös ilman kirjastoluokitusta.

Verdi on jälleen ajankohtainen

Robert Storm puhuu Verdistä musiikkikirjaston Stagella keskiviikkona 24.4.2013 klo 18 alkaen. Vapaa pääsy. Tervetuloa kirjastoon!

***

Paimion kirjastonjohtaja Kari Pohjola pohtii Verdin sisintä:

Giuseppe Verdi (1813–1901) olisi ollut myös hyvä päätoiminen maanviljelijä. Maatilallaan hän mielellään valvoi töiden edistymistä ja osallistui uusien viljelymenetelmien käyttöönottoon; jopa siinä määrin, että maailma olisi hyvin voinut jäädä ilman hänen kahta viimeistä oopperaansa: Otello ja Falstaff. Verdi itse kirjoitti uransa alkuvaiheen sävellysvuosista orjuuden vuosina (yhdeksässä vuodessa 14 oopperaa), ja ehkä myös hänen edeltäjiensä (Rossini, Donizetti) ruuhkavuosien julkaisutahti toimi varoittavana esimerkkinä siitä, mihin liian ankara työtahti saattaa johtaa.

Erityisesti Verdin alkuvaiheen oopperoiden – Nabuccosta La battaglia di Legnanoon – johtavana aihepiirinä voidaan nähdä isänmaallisuus. Hänen nimestään tehtiin akronyymi (Vittorio Emanuele Re D’Italia) vahvistamaan varhaisten oopperoiden isänmaallisuuden ja italialaisten itsenäisyyden ja oman kuninkaan kaipuun liittoa. Verdi osallistui myös politiikkaan oman alueensa kansanedustajana Italian ensimmäisessä parlamentissa.

Verdin todellisen mestaruuden katsotaan alkaneen oopperasta Luisa Miller. Tästä oopperasta eteenpäin isänmaallisuuden asemasta oopperoiden keskiöön astuu yksilö, hänen suhteensa toisiin ihmisiin, vapauteen ja velvollisuuksiin. Lasten ja vanhempien, erityisesti isän ja tyttären suhde, saa Verdin musiikissa ehkä oopperakirjallisuuden vivahteikkaimman käsittelyn. Verdin vaimo ja heidän kaksi lastaan kuolivat aivan hänen uransa alkuvaiheessa, mikä mahdollisesti selittää aihepiirin toistuvuutta Verdin oopperoissa.

Verdin oopperoille on ominaista melodinen rikkaus ja äärimmäisten dramaattisten tilanteiden ajoittain nopeakin vaihtelu. Hänen oopperoissaan on hyvin kuultavissa italialaisen oopperan muuttuminen numero-oopperasta kohti yhtenäisempää tekstin ja musiikin liittoa. Siitä huolimatta melkeinpä ensimmäisenä asiana Verdistä puhuttaessa nousevat mieleen monet uskomattoman hienot aariat, joita Verdin tuotanto suorastaan pursuaa. Verdin viimeinen ooppera Falstaff päättyy kuitenkin sanoihin ”tutto del mondo è burla”, joten ehkäpä se maanviljelys sittenkin…

Tuomas Pelttari

Kari Pohjola

Musiikkia sooloalttoviululle, säveltäjiltä J.S.Bach, Reger ja Telemann Turun musassa

Maistiasia Harri’s Angels-konsertista ke 24.4. klo 17 musiikkiosasto stagella. Pääkirjasto, Linnankatu 2.
Musiikkia sooloalttoviululle, säveltäjiltä J.S.Bach, Reger ja Telemann
Tuuli Amrahova, Iida Falck, Kristina Grönqvist, alttoviulu

Harri’s Angels & Angels Ensemble esiintyvät 26.4. klo 19.30 Wäinö Aaltosen museossa.
Vapaa pääsy, ohjelma 5/2 e

Viikon levy: Bob Mould – Silver age

Hiukset lyhenevät, partakarvat harmaantuvat. Rock on ja pysyy. Charmantisti vanhentunut, aavistuksen yli viisikymppinen amerikkalaismuusikko Bob Mould on julkaissut kymmenennen sooloalbuminsa nimeltä Silver age. Mittavan soolouransa lisäksi Mould muistetaan 80-luvulla vaikuttaneen hardcore/punk -yhtye Hüsker Dü: n keulahahmona. Tuossa yhtyeessä Mould vastasi laulujen teosta yhdessä Grant Hartin kanssa.

Vuonna 1992 muuan Sugar–niminen yhtye julkaisi debyyttialbuminsa Copper blue. Omilla listoillani kyseinen albumi kuuluu ehdottomasti sinne kärkipäähän kun puhutaan parhaista rock-/pop–albumeista kautta aikain. Viime vuoden elokuussa Mould käväisi Suomessa Tavastialla soittamassa klassikkoalbumin kokonaisuudessaan. Estyin pääsemästä paikalle ja se todella harmittaa vieläkin.

Huono ei ole miehen uusin sooloalbumikaan. Levyn kolme ensimmäistä kappaletta antavat sinulle uskomattoman energialatauksen mikäli päiväsi on alkanut tai sujunut uneliaasti. Kyllä rokkaa! Musiikillista ilotulitusta täydentävät ja tukevat mainiot videot jotka kappaleisiin on tehty. Albumin sinkkubiisissä The descent aihe on vakavampi. Vahvasti Jäniksen vuosi-hengessä mennään. Video kappaleesta Star machine on puolestaan mitä mainiointa komediaa.

Vauhti levyllä ei pahemmin hyydy sen jälkimmäiselläkään puoliskolla. Kymmenen aggressiivista raitaa eivät saa kuulijaa nukahtamaan. Keep believing on levyn loppupuolen parhaita suorituksia. Rumpalina levyllä soittaa Jon Wurster ja bassossa kuullaan Jason Narducya. Tämä kokoonpano on sama joka käväisi Suomessa elokuussa Copper bluen 20-vuotisjuhlakiertueella. Netistä nähtyjen livepätkien perusteella Mouldin ja kumppaneiden tämänhetkinen livekunto on kohdallaan. Soundi kuulostaa rouhealta ja meininki on energistä. Videoita katsellessa ja levyä kuunnellessa alkaa tosissaan haluta keikalle.

Bob Mould on ollut suuri esikuva monille nykypäivän tunnetuimmista muusikoista aina Dave Grohlista Ryan Adamsiin. Avoimesti homoseksuaali Mould on urallaan pyrkinyt myös vaikuttamaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin musiikin keinoin. Silver age on energinen ja tiukka paketti josta saa elimistöön virtaa. Legenda on yhä voimissaan näyttäen nuoremmilleen esimerkkiä.

Petri Kipinä

Vinyylimania: The Mamas & The Papas – 16 of Their Greatest Hits

Vinyylimania hehkuttaa mielenkiintoisia vinyylilevylöytöjä periaatteella “tarttui mukaan levydivarista”.

The Mamas & The Papas –  16 of Their Greatest Hits (1969)

 Rockmusiikin historian parhaisiin lauluyhtyeisiin lukeutuva yhdysvaltalainen The Mamas & The Papas muistetaan ennen muuta kahdesta ikivihreästä laulustaan California Dreamin´ ja Monday, Monday. Ensin mainittu oli yhtyeen ensimmäinen single, joka nousi USA:n singlelistan kakkoseksi helmikuussa 1966. Lopullista läpimurtoa merkitsi kuitenkin Monday, Monday, joka komeili toukokuussa 1966 yhdysvaltain singlelistan ykkösenä ja Englannissakin se oli parhaimmillaan kolmantena.

The Mamas & The Papas teki kuitenkin vuosina 1966-68 monia muitakin hienoja lauluja, joista antaa hienon läpileikkauksen vuonna 1969 ilmestynyt kokoelmalevy 16 of Their Greatest Hits, jonka löysin Manhattanin kirppikseltä (Kirppis-Center Manhattan, Turku)  5 euron hintaan. Yhtyeen laulut olivat suurelta osin John Phillipsin (1935-2001) säveltämiä ja sanoittamia. Muut Mammat ja Papat olivat John Phillipsin vaimo Michelle (s. 1945), Cass Elliot (1941-1974) ja Denny Doherty (1941-2007). Heillä kaikilla oli folk-tausta lyöttäytyessään yhteen vuonna 1965. Tärkeä lenkki matkalla yhtyeen tulevaan kuuluisuuteen oli John Phillipsin vanha ystävä laulaja Barry McGuire, joka esitteli nelikon heidän tulevalle tuottajalleen Lou Adlerille.

Tänä päivänä  Mamas And Papas muistetaan lukuisten singlehittiensä lisäksi vuonna 1966 ilmestyneestä esikoisalbumistaan If You Can Believe Your Eyes And Ears. Yhtyeen voima oli John Phillipsin lauluntekotaidossa ja sen jäsenten uskomattoman hienossa harmonialaulussa. Kokonaisuutta täydensivät osaltaan tuottaja Lou Adler ja joukko länsirannikon parhaita studiomuusikkoja. Mammat ja Papat aloittivat uudelleen toimintansa vuonna 1971, mutta vanha taika oli kadonnut ja yhtye hajosi lopullisesti seuraavana vuonna.

John Phillipsistä  ja Lou Adleristä mainittakoon vielä, että he tekivät historiaa organisoidessaan maailman ensimmäisen rockfestivaalin, joka pidettiin 16.-18. kesäkuuta vuonna 1967 Montereyssa, Kaliforniassa. Yksi tapahtuman esiintyjistä oli luonnollisesti The Mamas & The Papas.

Altti Koivisto

Raision musiikkiosastolla kuvia bluesin lähteiltä

Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla on huhtikuussa esillä pienimuotoinen valokuvanäyttely nimikkeellä America: East-West-South. Näyttelyssä on muistoja neljän musiikkia aktiivisesti harrastavan miehen blues-henkisestä matkasta halki Yhdysvaltojen. Raisiolainen Juhani Tuominen sekä Terry Hankkila, Rauli Niemi ja Markku Kiuru kiersivät blues-musiikin lähteillä New Yorkissa, San Franciscossa, Austinissa ja Chicagossa. Matkakohteina olivat erityisesti musiikkiklubit ja matkan tarkoituksena blues-keikoista nauttiminen.

Kaupunkiuutiset haastatteli Juhani Tuomista näyttelyn tiimoilta. Lehden sivuilla Tuominen pitää kokemusta hauskana – siis vierailua omakohtaisesti bluesin syntysijoilla. Yleisesti ottaen klubit olivat kuitenkin hyvin samantyylisiä kuin vastaavat Suomessa.

– Parhaita keikkoja olivat Earl Thomas San Franciscossa, Bobby Whitlock Austinissa ja Lurrie Bell Chicagossa. Keikkapaikoista parhaiten jäi mieleen chicagolainen Kingston Mines, missä oli kaksi lavaa, joilla bändit soittivat vuoron perään.

Näyttelyn kuvat ovat Markku Kiurun kamerasta.

Raisiossa järjestetty pelimusiikin konsertti suuri menestys, jatkoa luvassa

Raision kirjastotalon yhteydessä olevassa Martinsalissa esitettiin eilen tiistaina 16.4  The Super Sound of Video Games -pelimusiikkikonsertti, joka oli jo ennakkoon loppuunmyyty. Quinsonitus ja Turun Oopperakuoro sekä turkulainen pianisti Saana Iljin esittivät  kokonaisen konsertillisen konsoli- ja tietokonepelimusiikin klassikoita. 

Videopelien tunnetuimpia melodioita aina 80-luvun Commorode 64- ja Amiga-klassikoista nykypäivän eeppisiin viihdejättiläisiin on kuultavissa uudelleen lisäkonsertissa, joka järjestetään Martinsalissa iltapäiväkonserttina  sunnuntaina 5.5.2013 kello 15:00. Lippuja on saatavilla Tiketistä.

Konsertissa kuultiin ja  kuullaan klassikoita kuten  Bubble Bobble, The Great Giana Sisters, Leisure Suit Larry, The Secret of Monkey Island,  Martin O’Donnelin musiikkia Halo -pelisarjasta ja puolalaisen Krzysztof Wierzynkiewiczin A Nearly Peaceful Place pelistä The Witcher 2.

Konsertin kesto noin 60 minuuttia. Konsertit tuottaa vuosi sitten perustettu turkulainen kulttuurialan yritys Taideosuuskunta Mekkala.

Lisätietoja osoitteista http://www.quinsonitus.com/videogames/

http://www.mekkala.org/blogi.htm#atarimies