Pori Jazz esillä Raision kirjastossa valokuvanäyttelyn muodossa

Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla on huhti-toukokuussa esillä 50. kertaa järjestettävän Pori Jazz -tapahtuman kunniaksi kuvia Pori Jazzin eri vuosikymmeniltä.

Naantalin Seudun Valokuvaat NaSeVa ry:n Kari Kyttälän, Jorma Kyttälän ja Raija Kyttälän kuvista voi nähdä festivaalin muuttumisen vuosikymmenten kuluessa. Esillä on myös artistikuvia mutta pääosin näyttelyn kuvat kertovat Pori Jazzin tarinaa tavallisen festivaalikävijän näkökulmasta.

Ohessa hieman ennakkomaistiaisia ”Pori Jazzin vuosikymmeniltä” -näyttelyn tiimoilta;

 

 

Uuden musiikin säveltäjälegenda Pierre Boulez 90 vuotta

Boulez, 90

Musiikin on muututtava maailman mukana

Ranskalainen säveltäjä ja kapellimestari Pierre Boulez täyttää 90 vuotta torstaina 26.3.2015. Boulez’n levytyksiä Säveltäjänä Boulez’n tyyli on kaukana perinteisestä duuri-molli -tonaliteettiin perustuvasta musiikista: hänen teoksensa sijoitetetaan suurimmaksi osaksi sarjallisen musiikin otsakkeen alle.

Boulez’n teoksia ei esitetä kovin usein. Kapellimestari Esa-Pekka Salonen arvioi yhden syyn tähän olevan sen, että suurin osa Boulez’n tuotannosta on sävelletty erikokoisille ensembleille, joissa elektroniikkaa on usein mukana ja soittajat on levitetty eri puolille salia. Tämä tekee esityksistä normaalissa sinfoniakontekstissa hankalia ja kalliita.

Boulez’n mukaan musiikki ei ole kuulijalle keino vastaanottaa säveltäjän ajatuksia vaan keino havannoida maailmaa: musiikin tulisi olla kiinteä erottamaton osa olemassaoloa, ei vain ohimenevä esteettinen nautinto.

Boulez’n ensimmäiset sävellykset syntyivät jo 1940-luvulla. 50-luvulla Boulez perusti Ranskassa Domaine Musical –nimisen konserttisarjan ”luodakseen kontaktin oman aikamme säveltäjien ja sellaisen yleisön välille, joka on kiinnostunut oman aikamme kehityksestä”. 60-luvun lopulta lähtien Boulez on keskittynyt kapellimestarinuraansa ja hän on toiminut mm. BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina. Hän on ollut myös monien arvostettujen produktioiden kapellimestarina: hän johti mm. Wagnerin Ringin vuosina 1976–1980 kuuluisassa maanmiehensä Patric Chéreau’n ohjaamassa produktiossa.

Pierre Boulez’n nimi myös yhdistetään orkesteriin Ensemble InterContemporain. Kyse on Boulez’n vuonna 1976 perustamasta kamariorkesterista, joka järjestää konserttien ohella myös luovia työpajoja opiskelijoille ja esimerkiksi harjoitusohjelmia tuleville esiintyjille, orkesterinjohtajille ja säveltäjille. Arvostettua orkesteria on johtanut myös mm. suomalainen kapellimestari Susanna Mälkki. Nykyinen johtaja Matthias Pintscher konsertoi Helsingissä Musiikkitalossa tällä viikolla.

Heli Pohjola

Tuomas Pelttari, toim.

* * *

Vaski-kirjastojen musiikkitarjontaa – Boulez johtaa

Song of the night Boulez johtaa Wienin filharmonikkoja, bonuslevyllä Boulez’n haastattelu. DG 2010.

Das klagende Lied Mahlerin Das klagende Lied. Boulez johtaa Wienin filharmonikkoja. DG, Unitel 2011.

Pelleas and Melisande Schönbergin Pelleas und Melisande ja alkusoitto Wagnerin ooperasta Tristan und Isolde. Boulez johtaa Gustav Mahler Jugendorcheshteria. DG 2012.

Des Knaben Wunderhorn Mahlerin Des Knaben Wunderhorne. Boulez johtaa Clevelandin orkesteria. DG 2010.

Boulez’n sävellyksiä

Boulez Conducts Boulez – Notations, Stuctures pour deux pianos – livre II & …explosante-fixe… Pierre-Laurent Aimard, Florent Boffard & Ensemble InterContemporain, DG 1995.

Mémoriale – Dérive 1 – Dérive 2 Ensemble Orchestral Contemporain & Daniel Kawka, joht. Naïve, 2011.

Pli selon pli (Portrait de Mallarmé) Christine Schäfer (S), Ensemble Intercontemporain & Pierre Boulez, joht. DG, 2002.

Repons Ensemble Intercontemporain & Pierre Boulez, joht. DG 1998.

Sur Incises – Messagesquisse – Anthèmes 2 Ensemble InterContemporain & Pierre Boulez, joht. DG 2000.

Kari Pohjolan säveltäjäesittelyssä Mendelssohn Bartholdy – uusi säveltäjähylly Turkuun

Mendelssohn!

Mendelssohn Bartholdy on saanut paikan Turun musiikkikirjaston säveltäjähyllyyn. Saksalaista romantiikan ajan säveltäjää juhlistaen Kari Pohjola avaa Musastolle Mendelssohnin musiikkia.

* * *

Turun musiikkikirjastosta löytyy 14 säveltäjähyllyä.

Felix Mendelssohn Bartholdy (1809–1847) on neljästoista säveltäjähyllyn saanut taidemusiikin edustaja Turun musiikkikirjastossa. Järjestelyn myötä uudistettiin äänitevalikoimaa. Löydät Mendelssohn-hyllyn Turun pääkirjastosta, Vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta.

Mendelssohnin musiikkia on saatavana myös verkossa. Taidemusiikkiin erikoistunut striimauspalvelu Naxos Music Library on käytössäsi kirjastokortilla. Tervetuloa taidemusiikin äärelle!

* * *

Naxos Music Library on käytössäsi kirjastokortilla, myös mobiililaitteella.

 

Säveltäjä kuin unelma – Felix Mendelssohn Bartholdy

– Felix Mendelssohn Bartholdyn nimikäytäntöön liittyvä sekaannus aiheutuu perheen uskonnollisen vakaumuksen muutoksesta. Hän syntyi juutalaisperheeseen, mutta pian hänen syntymänsä jälkeen Mendelssohnit omaksuivat luterilaisuuden, ja tämän johdosta he ottivat lisänimen Bartholdy. Säveltäjä itse käytti tätä yhdistelmänimeä aina, joskin tuon ajan yleisö tunsi hänet pikemminkin Felix Mendelssohnina.

Felix Mendelssohn lienee säveltäjänä tunnetuin alkusoitostaan näytelmään Kesäyön unelma. Siitä huolimatta, että tämä eleginen ja ilmavan keijukaismainen musiikillinen kaunotar on nuoren säveltäjän musiikkia, on se Mendelssohnia tyypillisimmillään; kirkasta, helposti sulavaa ja tasapainoista ja turhaa pateettisuutta kaihtavaa. Voisi melkein sanoa kyseisen musiikin kuvaavan säveltäjää itseään.

Mendelssohn syntyi Hampurissa varakkaaseen perheeseen, jossa hänelle annettiin monipuolinen yleissivistävä kasvatus. Perhe muutti 1811 Berliiniin, missä heidän kodistaan muodostui paikallisen seurapiirin keskus. Kodista ja sen ympärille muodostuneesta tuttavapiiristä kasvoi vähitellen musiikillinen areena, jossa Felix ja hänen Fanny-sisarensa pääsivät harjoittamaan musiikillisia lahjojaan. Felix ja häntä kolme vuotta vanhempi Fanny-sisar olivat musiikillisia ihmelapsia, joiden lahjakkuutta heidän vanhempansa osasivat arvostaa. Jälkipolvet tuntevat Felix Mendelssohnin säveltäjänä, mutta omana aikanaan hän oli hyvin arvostettu myös pianistina ja orkesterinjohtajana. Hänen musiikilleen ja musiikillisille kyvyilleen riitti kysyntää, ja niin hänestä kasvoi todellinen kosmopoliitti, joka tunsi henkilökohtaisesti niin Johann Wolfgang von Goethen kuin silloisen Englannin kuningattaren Viktoriankin. Mendelssohnilla oli osuutensa myös Bachin tunnetuksi tekemisessä, sillä hän johti Matteus-passion ensimmäisen säveltäjän kuoleman jälkeisen esityksen vuonna 1829.

Mendelssohnin musiikista saa hyvän käsityksen kuuntelemalla hänen sinfonioitaan ja hänen näyttämöteoksiin kirjoittamiaan alkusoittoja. Aika ajoin hänen musiikkiaan on vaikea tunnistaa; kokeilkaa esimerkiksi Ruy Blas – alkusoittoa. Jos ei tiedä sen olevan Mendelssohnia, alkaa väkisinkin käydä mielessään läpi italialaisia 1800-luvun oopperasäveltäjiä: kuka heistä on säveltänyt tämän? Sinfonioita hän kirjoitti viisi, joista tunnetuimmat lienevät kolmas (lisänimeltään ”skottilainen”) ja neljäs (lisänimeltään ”italialainen”). Mutta myös toinen ja viides sinfonia kuuluvat orkesterien kantaohjelmistoon.

Mendelssohnin muista sävellyksistä erityisen tunnettu on hänen sydämeenkäyvän kaunis viulukonserttonsa. Kaksi pianokonserttoa puolestaan ovat melkeinpä räjähdyksenomaisia lyhyitä energialatauksia. Kamarimusiikkituotannosta ehdottomasti tutustumisen arvoisia ovat kauniit pianotriot. Ja kuin kauniina koristeena kakun päällä on pianomusiikkiteos ”Lieder ohne Worte”. Se on kokoelma lyhyitä mietteliäitä pianokappaleita, eräänlaisia musiikillisia aforismeja. Sillä – Richard Wagneria vapaasti mukaillen – ”musiikilla voi ilmaista asioita, joiden kertomiseen sanat eivät riitä…”

Kari Pohjola

Tuomas Pelttari, toim.

10 valittua naismuusikkoa arabimaista

Sanaa Moussa, Palestiina

The rough guide to the music of Palestine

 

Rim Banna, Palestiina

The Rough Guide to the Arabic Lounge

 

Amal Murkus, Palestiina

The Rough Guide to Arabic Café

 

Samira Said, Marokko

Samira Said: Yum wara youm

 

Dania Khatib, Libanon

 

Cheikha Rimitti, Algeria

N’ta goudami

Hasna El Becharia, Algeria

Smaa smaa

Aziza Brahim, Algeria

Soutak

Fairouz, Libanon

Mish kayan hayek t’koun

Ann-Christin Antell

V.R. Label suosittelee; The Grammers – Journey

70-lukulaiseen perusrockiin luottava The Grammers on julkaissut jo kuudennen albuminsa. Turkulaisen V.R. Labelin kautta maailmalle leviävä Journey-niminen levy osoittaa heti kättelyssä hienoisia muutoksen tuulia verrattuna edelliseen kokopitkään Electra Magic. Uusi levy on vahvemmin rock kuin hard rock, hammondin ulinaa on korvattu pianolla ja hard rockin rinnalle on tullut enemmän syvän etelän rock-vääntöä.

Albumin nimibiisi yllättää tyrkkäämällä ilmoille AOR:lta tuoksahtavaa materiaalia – viisu on kuin Journeylta lainassa. Journey-fiilarit jäävät pääosin yhteen kappaleeseen vaikka Journeyn mieleen tuovaa pianolinjaa löytyy laajemmalti mutta rockin ilmavuutta ja southern rockin groovea on huomaavinaan koko levyn mitalla. 70-lukulaisuus on selkeä ohjenuora ja kiekolta löytyvät niin Zeppelinit, Lynyrd Skynyrdit ja Black Oak Arkansasit. Erityisesti ennakkoluuloton pianon käyttö keventää tunnelmaa ja potkii viisuihin iloluontoista menovaihdetta.

Amerikan peruskaavaa, sitähän se on. Hannu Vainionpään vokaalisuoritus on monipuolista mutta ikävuosista ei olisi haittaa. Soitto soi kuitenkin maukkaasti. The Grammersin orgaanisempi soundi on lämmin mutta samalla iloluontoisen reipas. Hikeä on tallella. Allekirjoittaneen papereissa bändi on löytänyt energian rinnalle tasapainottavaa sielukkuutta. The Grammers rakastaa jenkkimenoa. Tosin Journeyn suunnalta voisi ottaa enemmänkin vaikutteita, southern rockin ja AOR:n yhdistäminen kuulostaisi paperilla aivan kuningasidealta.

J.Kaunisto

(Teksti julkaistu aikaisemmin Mesta.net -sivustolla)

Jean Sibeliuksen innoittama Fairy Tale– lasten kuvataidenäyttely

Fairy Tale – A Worldwide Competition for Children on Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarin ja taiteellisen johtajan Leif Segerstamin ideasta syntynyt kansainvälinen kuvataidekilpailu, jossa lapset ympäri maailman kutsuttiin kuvittamaan unelmiensa maailma Jean Sibeliuksen En saga (Satu) -sävelrunoteoksen innoittamana. Kilpailun kutsukirjeessä kysyttiin ”Millaisessa maailmassa sinä haluaisit elää?”, ja teokset pyydettiin otsikolla ”Minun satuni – unelmieni maailma.”

Kuvataidekilpailu keräsi yli 800 osallistujaa lähes 20 eri maasta ympäri maailmaa. Kilpailuun osallistuneista teoksista on koottu Lasten musiikkijuhlaviikon ajaksi näyttelyt eri puolelle Turkua. Turun konserttitalon lisäksi lasten satumaisia teoksia on ihailtavana Turun kaupunginkirjastossa, Musiikkikirjastossa, Lausteen, Pansion ja Varissuon kirjastoissa, Martin Kulttuuriolohuoneessa sekä Kafé Vimmassa.

Fairy Tale -hanke juhlistaa sekä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta että Turun filharmonisen orkesterin 225-vuotisjuhlavuotta 2015, ja se huipentuu Fairy Tale Gala -konserttiin 21.3. Turun konserttitalolla.

 

Näyttelyt:

Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2, 20100 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-pe 9-20, la 10-16 ja su 12-18

Musiikkikirjasto, Linnankatu 2, 20100 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-31.3.
Avoinna ma-pe 9-20, la 10-16 ja su 12-18

Lausteen kirjasto, Raadinkatu 7, 20750 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-pe 9-20 ja la 12-16

Pansion kirjasto, Pernontie 29, 20240 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma, ke 13-19 ja ti, to, pe 10-16

Varissuon kirjasto, Nisse Kavon katu 3, 20610 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-to 10-19 ja pe 10-16

Ilpoisten kirjasto, Laukkalähteenkatu 13, 20740 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma-pe 9-20, la-su 10-16

Martin kulttuuriolohuone, Stålarminkatu 3, 20810 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-31.3.
Avoinna ti-pe 12-18 ja la 12-16

Kafé Vimma, Aurakatu 16, 20100 Turku. Näyttelyn esilläoloaika 16.-22.3.
Avoinna ma – pe klo. 9:30–18:00

 

Lisätietoja:
tfo225.fi/fairytale
tfo.fi

Raision kirjaston kuukauden bändinä ja levynkansinäyttelyn aiheena SIG

SIG – musiikkia suuresta risteyksestä

 

Raisio tunnetaan paitsi margariinitehtaastaan myös urheilijoistaan. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla Raisio saavutti mainetta myös rock-kaupunkina. Raision suuri ylpeys SIG oli tuolloin suosionsa huipulla tehden kotikaupunkiaan, suurta risteystä tunnetuksi.

Matti Inkisen (1958-2009) pitkäaikainen ystävä ja SIG-yhtyeen kosketinsoittaja Juha Oksanen on muistellut: ”Minä tutustuin Mattiin ollessani Raision lukion ensimmäisellä ja hän viimeisellä luokalla. Olin jo aiemmin kuullut, että hän on omintakeinen kaveri. Eräänä päivänä Matti tuli koulun pihalla kysymään minulta soitanko jotain. Minä en tiennyt hänen Raisio Kids -yhtyeestään mitään, sillä olin käynyt aikaisemmin Puolalan koulua ja ollut sikäläisissä bändikuvioissa. Matti kertoi hakevansa urkuria bändiinsä, ja niinpä minä toin soittokamani Rannan Matin kämppään. Huomasimme nopeasti, että ajatuksemme olivat samansuuntaiset musiikin tekemisestä. Siitä se lähti.

Toista niin huumorintajuista kaveria kuin Matti en ole tuntenut. Tottakai hänellä oli suuri määrä valmiita vitsejä, mutta ennen kaikkea Matilla oli loistava tilannekomiikan taju, mikä on parasta huumoria. Hän pystyi lohkaisemaan tilanteessa kuin tilanteessa, mikä tarttui meihin kaikkiin. Turha ujostelu ja tosikkomaisuus oli kaukana meistä.”

SIG-yhtyeessä vaikuttaneista soittajista kävivät Raision lukiota Matti Inkisen ja Juha Oksasen lisäksi Ari Hemmilä, Rauno Linja-aho, Timo Kilpinen ja Matti `Moko´ Karttunen. Kahden viimeksi mainitun aika jäi kuitenkin lyhyeksi SIG-yhtyeessä, ja he tulivat tunnetuiksi muissa raisiolaisyhtyeissä.

Matti Inkinen muisteli vuonna 2000 muun muassa SIG-nimen alkuperää seuraavasti: ”Bändin nimi ei suinkaan tullut Raision Tehtailla olleesta saman nimisestä koneesta, vaan nimen keksi Leppäsen Hannu. Hän oli tiskijukkana eräässä turkulaisessa diskossa. Samaisessa diskossa Hannun velipoika Tomi, joka kuului SIG:in lähipiiriin, toimi niin ikään tiskijukkana. Ja siellä minäkin pyörin ollen välillä järkkärinä ja soitin joskus levyjä. Hannu keksi meille ensimmäiselle keikalle nimen eikä se ollut muuta kuin Sensational of Inksu Group. Hannunkin olisi kannattanut Raision keskikoulussa vähän enemmän keskittyä englantiin. Näin syntyi bändin nimi.”

Marraskuussa 1979 SIG oli ensimmäistä kertaa studiossa Lahden Microvoxissa levyttämässä neljä laulua Hilse II -kokoelmalle. Yhtyeen persoonallinen tyyli herätti kiinnostusta, ja seuraavana vuonna ilmestyivät radiohitiksi muodostunut Tiina menee naimisiin -single ja sitä seurannut Atte Blomin tuottama LP-levy Matkalla maineeseen. Matti Inkinen kertoi näistä ajoista: ”Levytysmatkat olivat kuin luokkaretkiä. Muistan kun menimme Helsinkiin levyttämään ensimmäistä kertaa. Minä laitoin Turun asemalta lähdettäessä valkoisen kesäpuseron taskuun jäätelötuutin, minkä jännitykseltäni muistin jo Helsingissä. Tuosta matkasta muistan edelleen, miten joimme olutta junassa ja olimme niin sankareita ja suuria rock-muusikkoja. Rappio, mitä me yritimme, oli vaatimatonta. Yritys oli kuitenkin kova.”

SIG:in poikkeava tyyli haki vaikutteita ajan muodin vastaisesti melodisesta popista ja iskelmästä. Todennäköisesti juuri tämä erilaisuus verrattuna muihin tuon ajan vihaisiin uusiin yhtyeisiin poiki yhtyeelle levytyssopimuksen Johanna-yhtiön kanssa. Alkuvuodesta 1981 ilmestynyt uusi single Jos sä rakastat mua / Elämä vie mua ja Sudet-albumi olivat hyvää jatkoa SIG:in menestystarinalle. SIG:in kokoonpanoksi vakiintui Matti Inkinen (laulu), Juha Oksanen (koskettimet), Rauno Linja-aho (kitara), Ari Hemmilä (basso) ja Jukka Merisaari (rummut). Kesällä 1981 SIG esiintyi ensimmäisenä raisiolaisena bändinä Ruisrockin päälavalla.

Keväällä 1982 ilmestynyttä Gösta Sundqvistin tuottamaa Vuosisadan rakkaustarinaa pidetään yhtyeen pääteoksena. Levyn nimikappale julkaistiin myös singlenä, ja siitä on tullut eniten soitettu SIG-hitti. Vuosisadan rakkaustarina -LP nosti SIG:in yhdeksi maamme suosituimmista bändeistä.

Kultakauden SIG:in tarina jatkui tämän jälkeen albumeilla Syke (1983), Unelmia (1984) ja Purppura (1985), joiden soitetuimpia lauluja olivat muun muassa Alä sinä huoli, Ludwig van Beethoven, Leijailen ja Hyvää syntymäpäivää.

Matti Inkinen muisteli SIG:in huippuvuosia seuraavasti: ”Me emme missään vaiheessa tehneet keikkoja tolkuttomasti. Meillä oli leipätyöt erikseen. Me emme halunneet lähteä siihen juttuun oikeasti ja yritimme pitää järjen mukana. Jälkeenpäin ajatellen se oli oikea ratkaisu. SIG oli ironinen yhtye, joka herjasi viihdettä. Mutta kun se oli ironiaa, niin ei siitä olisi voinut ottaa puolta askeltakaan enää tippumatta syöveriin. Teimme yhteensä kuusi LP:tä ja lisäksi minä tein yhden soololevyn. Bändi hajosi vuonna 1987.”

SIG syntyi uudestaan vuonna 1995. Vuosikymmenen jälkipuolella ilmestyi kaksi uutta SIG-albumia vaihtuvin kokoonpanoin. Vuonna 2003 ilmestynyt Suomalainen pop-levy –albumi tehtiin kokoonpanolla Matti Inkinen (laulu), Juha Oksanen (kosketinsoittimet), Jukka Merisaari (rummut), Erkka Makkonen (kitara) ja Jouni Salovaara (basso). Tämä kokoonpano keikkaili SIG:in 30-vuotisjuhlavuoteen 2008 saakka, jolloin ilmestyi SIG:in viimeiseksi jäänyt single Kuinka paljon sua rakastinkaan. Tarkoituksena oli tehdä myös laaja juhlakiertue, joka kaatui Matti Inkisen vakavaan sairastumiseen.

 

Altti Koivisto

Lähteet: Altti Koivisto ja Sami Raninen / Kaunis on Suomi Raision kohdalta (2000) sekä Altti Koivisto / Lukuvuosia ja vuosilukuja : Raision yhteiskoulusta Raision lukioon 1957-2012 (2012)

SIG – Matkalla Maineeseen

SIG Sudet

 

 

SIG – Vuosisadan Rakkaustarina

 

SIG – Syke

SIG – Unelmia

SIG – Purppura

Inkinen – Allapäin

 

 

 

 

 

Raision teatterin SIG-musikaali ensi-illassa – SIG esillä myös Raision kirjastossa

SIG soi jälleen Raisiossa – Raision teatterin SIG-musikaalin Vuosisadan Rakkaustarina ensi-iltapäivä on perjantaina 6.3. (Raision vanha kauppaopisto, Juhaninkuja 3).

Varaa lippusi täältä.

Kaupunkiuutisten artikkelista selviää musikaalin yksityiskohtia. Myös Musasto haastatteli projektin musiikin sovituksista ja johtamisesta vastaavaa Jouni Lehtosta.

Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla on esillä SIG-yhtyeen tuotantoa levynkansinäyttelyn muodossa. Musiikki-ja taideosastolta löytyy niin SIGin albumien kansia, sinkkuja kuin Matti Inkisen soololevyjen kansia.

Kuvia ja tunnelmia Raision kirjaston Vinyyli-iltamista

Musiikista ja vinyylilevyistä innostuneiden pienimuotoinen kokoontuminen Vinyyli-iltamat järjestettiin jo kolmannen kerran maanantaina 2.3. Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla. Vinyylilevylöytöjen lisäksi illan aikana kuultiin Mikko Meriläisen asiantunteva luento Wigwamista ja etenkin mielenkiintoista taustatietoa Wigwam-historiikin syntyvaiheista. Luento keräsi ”tuvan täyteen” eli paikalla oli noin 50 kuulijaa.

Ohessa kuvia ja tunnelmia Vinyyli-iltamista. Tuomas Pelttarin toteuttama Mikko Meriläisen haastattelu tulossa Musaston sivuille myöhemmin.

Vinyyli-iltamat jälleen vuoden kuluttua!

Vasemmalla myyntipöytien takana Kari Prusila ja Iki-Popin Joska Laine, oikealla ylhäällä 8Raidan Fredrik Johansson

Mikko Meriläinen ja Wigwam