Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2013

Musiikin uutuuksia entistä paremmin esillä Turussa

Enemmän valinnanvaraa musiikissa

Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on parannettu uuden aineiston esillepanoa. Musiikkilehtien läheisyydessä olevista hyllyistä voit nyt löytää uutuuksia entistä helpommin. Tuoreimpia levyjä on usein saatavana myös Jokerina. Musiikin Jokeriaineistoa on ollut Turussa huhtikuusta 2013 alkaen.

Tunnistat Jokerin etukanteen liimatusta mustavalkoisesta tarrasta. Jokeria ei voi varata eikä uusia verkkokirjastossa. Jokerin laina-aika on kaksi viikkoa.

Tunnistat Jokerin etukanteen liimatusta mustavalkoisesta tarrasta. Jokeria ei voi varata eikä uusia verkkokirjastossa. Jokerin laina-aika on kaksi viikkoa.

Uutta musiikkia kirjastossa kävijöille, myös ohi varausjonon

Jokereina olevista levyistä voit löytää listamusiikkia ohi varausjonon, koska Jokeri ei ole varattavissa. Valikoima painottuu uutuuslevyihin ja suosituimpiin elämäkertoihin. Jokereita on lokakuun lopussa hieman alle 50 kpl. Jokeriksi valikoituneista pidetään yllä listausta, joka on esillä musiikin uutuushyllyssä.

Musiikin uutuushylly Turun pääkirjastossa

Musiikin uutuushylly Turun pääkirjastossa.

Jokaista musiikin Jokeria on Turun kokoelmassa lainattavana myös normaalilainana. Nämä kappaleet kiertävät ensin varaajille, Jokeri taas ei pura varausjonoja. Jokerilla on kahden viikon laina-aika, eikä sitä voi varata eikä uusia verkkokirjastossa.

Millaista musiikkia Sinä haluaisit lainata Jokerina?

Uutuustorni

Lainattavien levyjen lähellä on myös Uutuustorni, jossa on kuunneltavana valikoima tuoretta musiikkia. Levyt vaihdetaan parin viikon välein.

Tervetuloa kirjastoon!

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutuudet

Musiikkiaiheista kaunokirjallisuutta

Musiikki toimii niin inspiraationa kuin aiheenakin kaunokirjallisuudessa. Uppoudu tarinoihin, joissa soi taustalla jazz, punk tai ooppera. Tutustu päähenkilöön, joka on musiikkikriitikko, muusikko, levykaupan omistaja tai suuri säveltäjä.

Kansikuva

Haaskio / Thomas Bernhard

Der Untergeher, suom. Tarja Roinila. Teos 2009

Kansikuva

Kapteeni Corellin mandoliini / Louis de Berniéres

Captain Corelli’s Mandolin, suom. Kersti Juva. Otava 1999

Kansikuva

Aika suuri hämäys / Jennifer Egan

A Visit from the Goon Squad, suom. Heikki Karjalainen. Tammi 2012

Kansikuva

Moby Doll / Saara Henriksson

Into 2011

Uskollinen äänentoisto / Nick Hornby

High Fidelity, suom. Irmeli Ruuska. WSOY 2000

Yösoittoja / Kazuo Ishiguro

Nocturnes, suom. Helene Bützow. Tammi 2009

Mozartin hiukset / Maritta Lintunen.

WSOY 2011

Kansikuva

Aurinko ja kuu / Vonda N. McIntyre.

The Moon and the Sun, suom. Paula Merjamaa. Like 2005

LoveLies / Kimmo Miettinen.

Like 2011

Kansikuva

Kreutzersonaatti / Margriet de Moor.

Kreutzersonate, suom. Titia Schuurman. Like 2004

Kansikuva

Punkin loppu Helsingissä / Jaroslav Rudis.

Konec punku v Helsinkách, suom. Eero Balk. Basam Books 2012

Maa hänen jalkojensa alla / Salman Rushdie

The Ground Beneath Her Feet, suom. Arto Häilä. WSOY 1999

Rakkauden musiikki / Vikram Seth

An Equal Music, suom. Pirkko Biström. WSOY 1999

Ifa / Jukka Tervo

Iván Rotta & Co 2013

Kansikuva

Soitto ja hiljaisuus / Rose Tremain

Music & Silence, suom. Kaijamari Sivill. Tammi 1999

 

Näyttelyn kokosi: Erika Woodard

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee

Viikon levy: Mari Rantasila – Kummalliset unet : Hectorin lauluja (2008)

rantasilaMitä tapahtuu, kun Hectorin musiikista poistaa kaiken rockin ja antaa tilalle iskelmää? Yllättäviä asioita. Mari Rantasilalta on ilmestynyt vuonna 2008 cover-levy, jolla hän tulkitsee omalla tyylillään Hectorin tuotantoa. Munatonta? Enimmäkseen. Siirappista? Paikoitellen. Huonoa? Ei ensinkään.

 

Mari Rantasila tunnetaan nykyään erityisesti Raid-sarjan tunnuskappaleesta Vain rakkaus. Tämä kokoelma kulkee samoissa tunnelmissa, eräänlaisessa vähäeleisessä draamassa, joka sopii Rantasilan tulkintaan ja valittuihin kappaleisiin useimmiten oikein hyvin.

Levyn nimeksi on nostettu sanapari kakkosraidan laulutekstistä: ”unet kummalliset minut menneisiin vie”. Kummalliset unet nojautuu muutenkin voimakkaasti sanoituksiin. Albumille poimitut kappaleet eivät edusta Hectorin aivan tunnetuinta hittiosastoa, vaikkakin rakkautta tunnustava Jos Sä tahdot niin onkin kuultu viime vuosina muidenkin cover-versioina.


Parhaiten Rantasilan pehmeä tulkinta ja musiikin iskelmällinen sovitus toimivat humanistisempien kappaleiden kanssa. Kun tulkinta on helposti sulavaa, sanomalle jää tilaa. Kappaleet Sota on kaunis ja Kaikki tahtoo rakastaa soivat lempeää ymmärrystä.

Kappaleista kuulee selvästi, milloin laulu kolahtaa Rantasilalle itselleen oikein tosissaan. Suurenmoinen tyttöOmassa kotonaHysteeri ja Yhtenä iltana ovat täynnä hienoja hetkiä, jolloin artisti heittäytyy kappaleen vietäväksi. Hysteeri on muutenkin kiinnostavaa kuultavaa, sillä harvemmin aikuista Rantasilaa pääsee kuulemaan niin vapautuneen rumana ja lähes punk-henkisenä. Tätä otetta olisi toivonut levylle enemmänkin.

Marraskuun pimeihin iltoihin tämä levy sopii taustalle erinomaisesti. Kappalevalikoiman sanoitukset ovat täynnä ihmetystä ja ymmärrystä, ja Rantasilan äidillinen lempeys hivelee korvia hiljaisella tavalla. Tämä levy ei räjäytä tajuntaa, eikä se siihen pyrikään. Tutustumisen arvoinen se on silti.

Laura Ahlstedt

Kappalelistaus:

01. Olet lehdetön puu
02. Nostalgia, osa 1
03. Suurenmoinen tyttö
04. Omassa kotona
05. Jos Sä tahdot niin
06 Lapsuuden loppu
07 Sota on kaunis
08 Kuinka voit väittää
09 Hysteeri
10 Kaikki tahtoo rakastaa
11 Olet mun kaikuluotain
12 Yhtenä iltana

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Juhani Ervastin mielestä musiikkikirjaston soittohuone on kullanarvoinen

Kirjastossa saa soittaa rauhassa

Juhani Ervasti käy usein musiikkikirjaston soittohuoneessa. Hän soittaa altto- ja tenorisaksofonia sekä huilua.

Juhani Ervasti käy usein musiikkikirjaston soittohuoneessa. Hän soittaa altto- ja tenorisaksofonia sekä huilua.

Turun vanhan kirjastotalon ovi käy jälleen. Juhani Ervasti saapuu aamu toisensa jälkeen musiikkikirjastoon soitinlaukku selässään. Ervasti harjoittelee 5–10 tuntia viikossa, ja hän tarvitsee kirjaston soittohuonetta säännöllisesti. Musasto kysyi Ervastin harrastuksesta lisää.

***

Ajanvaraukset

Soitto- ja lauluhuone on käytössäsi kirjastokortilla. Voit tehdä varauksen musiikin neuvonnasta. Musiikkikirjasto sijaitsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, osoitteessa Linnankatu 2. Voit myös soittaa neuvontaan (02 2620 658) tai lähettää sähköpostia (musiikkikirjasto@turku.fi). Lisätietoja saat Musastosta. Tervetuloa kirjastoon!

***

Juhani Ervasti, millaiseen tarpeeseen soittohuone on tullut Sinulle?

– Kerrostalossa asuvana varsinkin saksofoni on soitin, jonka ääni voi harjoittelussa häiritä naapureita liiaksi. Vaikkakin soittamista ei suorastaan kielletä asunto-osakeyhtion säännöissä normaalin asumisrytmin mukaan päiväsaikaan. Soittohuoneessa harjoittelun vaatimat toistot on huomattavasti huolettomampaa toteuttaa kuin kotiympäristössä. Samoin harjoittelun aiheuttamat musikaaliset virheet eivät toivottavasti täällä aiheuta kenellekään verenpaineen nousua.

– Varsinkin nyt kun olen siirtynyt 65 täytettyäni eläkkeelle, ei Turussa ole kovin helppoa löytää soittoharrastukselle sopivaa paikkaa. Työssä ollessani sain soitella työnantajan sosiaalitiloissa iltaisin työajan jälkeen. Ilman soittohuonetta ei edes vähäisen soittotaidon vaatimaa ylläpitoa ole helppo toteuttaa kerrostaloympäristössä.

Miten sait tietää soittohuoneesta?

– Olin etsimässä jonkin amerikkalaisen jazzkappaleen nuotteja musiikkiosastolla, kun kuulin jonkun soittavan pianoa lähistöllä. Kun kysyin, missä täällä on menossa konsertti, sain vastaukseksi että kirjastossa on varattavissa soittohuone tunniksi kerrallaan. Sieltä se pianonsoitto kuului ja se kuulosti todella hyvältä, tosin melko vaimealta kirjaston tiloissa. Vaikutelmaksi jäi ainakin tuon soittajan osalta miellyttävä, hiljainen, taustamusiikki!

Mitä instrumentteja soitat musiikkikirjastossa?

– Itse soitan (tai ainakin harjoittelen soittamista) altto- ja tenorisaksofonia sekä huilua. Puupuhaltimet, kuten puhaltimet yleensä, vaativat päivittäistä harjoittelua edes jonkinlaisen taidon ylläpitämiseksi. Tunti päivässä jollakin instrumentillani antaa pienen mahdollisuuden myös kehittää taitoani. Siksi myös olen valinnut instrumenteiksini huilun ja saksofit, sillä niillä kaikilla on viritysasteesta riippumatta lähes identtinen sormitus.

– Soitin aikaisemmin myös klarinettia, mutta sen poikkeava sormitus häiritsi huilua ja saksofoneja, joten siirryin soittamaan pelkästään näitä instrumentteja. Toki klarinetissa olisi tosi makea ääni, mutta kaikkea ei varsinkaan enää vanhalla iällä ole mahdollista tavoittaa. Motoriikka monelle instrumentille olisi harjoiteltava alle kaksikymppisenä!

Kuinka usein varaat soittohuoneen käyttöösi?

– Jos oma aikani antaa myöten ja jos soittohuoneessa on tilaa, pyrin varaamaan soittovuoron kerran päivässä. Teen varauksen aina edellisenä paivänä ollessani soittamassa. Jos huone ei ole vapaa, siirrän oman varaukseni aina seuraavaan vapaaseen vuoroon. Eläkeläisenä en ole kovin nirso aikatauluille. Varsinkin aamuajat tuntuvat olevan helposti vapaita.

Olet saanut soittohuoneeseen yleisöäkin. 

– Kerran ollessani soittamassa ovi avautui ja ovesta kurkisti nuori Aasiasta kotoisi oleva nuori mies. Hän kysyi voisiko kuunneella hetken huiluni soittoa. Minulla taisi olla musikaalisesti ns. parempi päivä tai sitten kappaleet olivat minulle jo niin tuttuja, että pystyin keskittymään äänen muodostamiseen (soundiin) ja vireen tarkkuuteen. Hetken kuunneltuaan nuorukainen kiitti ja kertoi menevänsä luennolle. Sen verran keskustelimme soiton lomassa että sain tietää nuorukaisen olevan vietnamilainen opiskelija Turussa.

Miten kauan olet soittanut? 

– Taitotasooni nähden liian kauan! Aloitin jo alle kymmenvuotiaana nokkahuilulla. Varsinaisten ammattiopintojen aikana en sitten enää soittanut mitään instrumenttia.

– Valmistuttuani teknikoksi ajattelin että hankin itselleni huilun. Silloin ei nykyisen tapaisia ja hintaisia oppilassoittimia ollut ilmeisesti Suomesta saatavissa, sillä huilu jonka Helsingissä erään musiikkiliikkeen loppuunmyynnistä huomasin, maksoi tosi suurella alennuksella vastavalmistuneen teknikon bruttokuukausipalkan. Eli siihen ei ollut silloin varaa!

– Myöhemmin jatkoin vielä opiskelua. Jatko-opintojen aikana hankin kunnollisen tenorinokkahuilun. Sillä soiteltiin sitten lähinnä vain lastenlauluja lasten ollessa pieniä. Ja niitäkin melko vähäisessä määrin.

– Vasta noin viisikymppisenä oli omasta mielestäni varaa hankkia ensimmäinen kunnon huilu. Sitä on sitten seurannut klarinetti ja saksofonit.

Millaista muusiikin koulutusta olet saanut?

– Varsinaista musiikin koulutusta en ole keskikoulun musiikkiopin tuntien lisäksi koskaan saanut. Jollei sitten oteta lukuun ajanjaksoa jossa yritin opetella viulunsoittoa noin 12 – 13 vuotiaana. Valitettavasti opettaja kuoli noin vuoden kuluttua soittoharjoittelun aloituksesta. Paikkakunnalla ei ollut helppoa saada toista opettajaa, joten se instrumentti jäi sitten siihen. Taisin vastata isälleni jotain siihen tyyliin että, ehkä en tapa toista opettajaa enää, isäni kysyessä haluanko hänen etsivän uuden opettajan viulunsoitolle.

– Myöhemmin nykyisten puhaltimien kanssa olen ottanut jonkin verran soittotunteja täällä Turussa. Maksimissaan tunti viikossa. Yleensä kuitenkin noin kerran kahdessa viikossa. Kesäaikana ei ole yleensä ollut tunteja ollenkaan.

Millä tavoin harjoitat soittotaitoasi? Millaisia harjoituksia teet?

– Harjoittelu koostuu lähinnä balladityyppisistä, ei kovin vaikeita sormituksia sisältävistä kappaleista. Enimmäkseen soittelusta omaksi iloksi. Suomalaiset tangot ja amerikkalainen vanhahko iskelmä ja jazzballadit ovat suosikkejani. Samoin jouluaikaan meille niin tutut ja haikeat joululaulut.

– Jos haluaisi todella kehittyä nopeasti täytyisi ottaa jokin huilua tai saksofonia tukeva koulutusohjelma käyttöön. Niitähän olisi esimerkiksi kirjaston soitinkohtaiset hyllyt pullollaan. Se vaatisi kuitenkin jonkin opettajan mukaan ottamista, sillä noiden etydien soittaminen ja varsinkin sormitusten eri variaatiot vaatisivat jonkun todellisen osaajan antamia neuvoja.

– Oma harjoitteluni on keskittynyt lähinnä rytmiikan ylläpitämiseen ja taustanauhan kanssa soittamiseen.

Käytät apuna iPodia. Miten toimit iPodin kanssa?

– Taustanauhat on tallennettu iPodiini. Yleensä olen hakenut jonkin mielenkiintoisen kappaleen Toivelaulukirjasarjasta tai jostakin muusta nuottikokoelmasta. Tuon nuotinnuksen olen sitten siirtänyt nuotti nuotilta Encore-nuotinnusohjelmaan (saman asian voisi tehdä Finalella tai Sibelius-nimisellä ohjelmalla). Encorella tehdyt pianosäestyksen ja soolo-osuuden olen siirtänyt Band-in-a-Box -ohjelmaan MIDI-muodossa. Viimeksi mainitulla ohjelmalla voi vielä soinnutukseen sovittaa johonkin kappaleeseen sopivaan tyylilajiin. Samoin sillä saa rummut yms. taustabändin ainekset kasaan.

– Tuon edellä mainitun ”sekamelskan” saa samalla tietokoneohjelmalla muokattua MIDI-muotoon, jolloin sen voi tallettaa iTunes-ohjelman kautta mp3-muotoon ja sopivaksi  iPodiin harjoittelua varten.

– Suurin puute tässä menetelmässä on se että harjoittelussa ei voi vaihdella tempoa. Ainakin  minulla on uuden kappaleen sormituksen ja motoriikan kanssa sen verran vaikeuksia että aloittaminen hitammalla tempolla tekisi terää. Nyt putoaa alkuun liian helposti pois uudesta ja tuntemattomasta kappaleesta kun sormituksen motoriikka tulee vaikeammaksi.

– Samoin MIDI-muotoisen esityksen mahdollistama esim. soolon tai muun instrumentin poiskytkeminen ei iPodilla onnistu.

– Tietokoneeseen olisi mahdollista kytkeä jokin MIDI-soitin, jolla noita temppuja olisi mahdollista tehdä. Kaikista käyttämistäni kappaleista on olemassa aina myös MIDI-muotoinen tallenne.

Millaista palautetta haluat antaa soittohuoneesta?

– Soittohuone on ainakin minulle ollut todella kullanarvoinen ”verovaroilla” aikaansaatu etu! Vielä kun soittohuoneessa olisi tietokone ja siinä MIDI-soitin voisi yksinpuurtajan harjoittelun saada vieläkin helpommaksi. Tosin mikään ei estä ottamasta mukaan omaa tietokonetta, joten tässäkin on kysymys enemmän omasta mukavuudenhalusta. Oma läppäri painaa soittimen lisäksi liikaa, joten sen mukaanotto jää tekemättä.

– Muuten minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa soittohuoneesta. Jokin valaisin tai jokin rakenne tosin aiheuttaa pienen resonanssin ainakin huilulla jossakin B1 – C2 – D2 alueella. Mutta vastaavia resonansseja löytyy miltei kaikista tiloista, joissa olen harjoitellut. Joissakin tuo resonanssi on ollut jopa häiritsevä. Täällä se ei ole minua häirinnyt. Uskon että tuo sama resonanssi löytyy myös pianolla soitettaessa. Onko joku muu huomannut saman?

Toimitus ja valokuva: Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Soittohuone, Toimitukselta

Kornin kokoelma on Viikon levy

korn-greatest-hits-vol-1 kansi

Korn: Greatest Hits, Vol. 1 (2004)

Korn on vuonna 1993 perustettu nu metal-yhtye. Bändin alkuperäinen kokoonpano muodostui 1989 perustetun L.A.P.D-yhtyeen kolmesta jäsenestä, James Shafferista, Reginald Arvizusta sekä David Silveriasta. Kun alkuperäinen L.A.P.D hajosi vuonna 1991 bändin solistin Pete Capran lähdettyä, kolmikko otti riveihinsä Jonathan Davisin sekä Brian Welchin täyttämään vajavaisen kokoonpanon. Siitä lähtien Kornina tunnettu yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa uudella kokoonpanolla lokakuussa 1994. Bändin nimeä kantava albumi sai tuulta purjeisiin rantauduttuaan Yhdysvaltoihin vuonna -96, eikä yhtyeen suosio ole sittemmin laskenut.

Vuonna 2004 yhtye julkaisi kokoelmalevyn Greatest Hits, Vol. 1, joka sisälsi hittejä vuodesta 1994 aina vuoteen 2004 saakka. Vanhojen hittien lisäksi albumi sisälsi myös kaksi uutta kappaletta. cover-versiot Pink Floydin Another Brick in the Wall sekä Cameon Word Up! Levyä kuunnellessa huomaa yhtyeen pysyneen uskollisena soundilleen vuosi toisensa jälkeen, eikä sen suurempia tyylinvaihteluja löydy. Bändin helposti tunnistettava äänimaailma on erilaisuudellaan haalinut itselleen valtavan fanijoukon vuosien varrella ja kokoelmalevy juhlistaa yhtyeen suurta suosiota kattavasti. Levylle on koottu lähestulkoon kaikki vuoteen 2004 mennessä julkaistut hitit, lukuun ottamatta kappaleita Thoughtless ja Good God, jotka korvattiin biiseillä Trash ja Twist, vaikka niitä ei koskaan julkaistu singleinä.

Kokoelmalevyn ilmestyttyä bändin kitaristi Brian Welch ilmoitti eroavansa yhtyeestä voidakseen keskittyä raitistumiseen ja yksinhuoltajaisän rooliin. Greatest Hits, Vol. 1 oli jäädä Welchin ja Kornin viimeiseksi yhteistyön tulokseksi, mutta vuoden 2013 alussa Welch ilmoitti virallisesti liittyvänsä uudestaan yhtyeeseen. Uusin albumi The Paradigm Shift julkaistiin tänä syksynä.

Kaiken kaikkiaan levy kattaa laajasti kaikkien aikojen parhaimmaksi nu metal yhtyeeksi kutsutun bändin tuotannon. Platinaa myynyt albumi antaa faneille mahdollisuuden nostalgiaan eikä jätä kylmäksi monen vuoden jälkeenkään.

Cecilia E.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

Kuukauden löytö: Kauko Röyhkä & Narttu – Pois Valoista (Live 2012)

Kauko Röyhkä & Narttu dokumentoi herkullista uudelleentulemistaan todella intensiivisellä ja äijämäisellä livelevyllä Pois Valoista – Live 2012 . Kiekko paketoi Röyhkän Narttuporukan parhaat hetket huomattavasti varttuneemmalla säröllä kuin monet,  jo vuosien taakse jääneet alkuperäisteokset. Svart Recordsin julkaisua on saatavilla niin cd- kuin vinyylimuodossa.

Röyhkän Narttu-kausi venyi vuosikymmenen mittaiseksi. Riku Mattilan ja Heikki Tikan voimin kokoonpano hankki tiukan livebändin maineen ja jälkipolville jäi myös nippu kotimaisen rockin klassikoihin kuuluvia albumeita kuten Onnenpäivä (1983),  Lauralle (1984) ja Maa On Voimaa (1985). Riku Mattilan erottua kokoonpanosta Narttu tuotti edelleen hienoja levyjä, Pikku Enkeli ja Mielummin Vanha Kuin Aikuinen pitivät Röyhkän & Nartun liekkiä korkealla.

Tuore livelevy palaa asiaan vuosikymmenten jälkeen. Aikuisempi Narttu osaa edelleen vanhat temput ja reilun nipun uusia. Röyhkän ulkomuotoon pesiytynyt jääkarhumainen jykevyys kuuuluu myös levyltä ja ennenkaikkea Röyhkä on biisien päällä – vokaalisuoritus on innostuneen latautunutta. Bändistä ei voi sanoa mitään poikkipuolista, vinyyliltä kuunneltuna varsinkin Mats Huldénin basso pääsee jykevästi esille.

Pois valoista ja Majavalakki ovat todella tiukassa kuosissa. Lauralle ei kuulosta lainkaan niin pakkopullalta kuin voisi kuvitella, onneksi sovitukseen on lisätty koukkua. Kotikaupunkini suorastaan repii ja raastaa, heviä kamaa ja Röyhkän vokaalisuoritus irtoaa kuin transsissa. Kovat pojat saa myös aivan erilaista painoarvoa Röyhkän maanisen palavasilmäisestä tulkinnasta. Crescendon riffittely on alkuvoimaisuudessaan jotain niin ihanaa. Viagraa napannut vimmainen Mainostaulujen naiset on albumin orgastisia hetkiä. Kaukana on painostavan tiukka. Paha maa on pitkästä aikaa karu ja päällekäyvä. Ilmavampaa kulmaa jyystävät J.Karjalaisen rentoutta tavoittava Laulujen nainen sekä kelluvan lämmin Talo meren rannalla.

Vinyyli tuo kuuntelukokemukseen tupakansavuja ja täyteläisyyttä. Voisi käyttää ilmaisua ”riittävästi kypsynyt”. Kokonaisuutena klubikeikan tunnelma välittyy kiitettävän vahvana kotisohville vaikka nauhoituksia on tehty eri puolilla Suomea. Välijorinat leikataan ehkä turhankin armottomasti sivuun mutta draaman kaari toimii. Lieneekö liian rohkeaa nostaa albumia suoraan klassikko-osaston statuksen arvoiseksi keikka/urakoosteeksi.

J.Kaunisto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee

Turkulaisia laulaja-lauluntekijöitä- sarjassa vuorossa Markus Perttula ja Joonas Holmén

Pääkirjaston musiikkiosaston Stagella nähdään lokakuussa joukko kiinnostavia turkulaisartisteja. Lavalle astuu kaikkiaan kahdeksan paikallista laulaja-lauluntekijää, kaksi per ilta. Viimeisinä vuorossa ovat Markus Perttula  ja Joonas Holmén torstaina 24.10. klo 18 (Linnankatu 2). Sarja on osa Turun kaupunginkirjasto 150-vuotta juhlavuoden tapahtumia.

Sarjasta lisätietoa: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=464995

”Haaveiluun ei oo aikaa, pakkaa laukkusi ja karkaa”

Markus Perttula eksyi Seinäjoelta Turkuun vuonna 2004. Silloin 20-vuotias nuorimies ei saanut kontrabassoaan mahtumaan opiskelija-asuntoonsa, joten Rachmaninovin soittelu sai vaihtua Landola-säesteiseen folkrockiin. Kuluneet nylonkielet ja uusi elämä uudessa kaupungissa edesauttoivat tuoreen musiikillisen identiteetin syntymiseen johtaen lukemattomiin esiintymisiin erinäisillä kokoonpanoilla Rovaniemeltä Berliiniin asti. Intensiivisestä laulutavastaan ja koskettavista suomen- ja englanninkielisistä lyriikoistaan tunnettua laulaja-lauluntekijää on verrattu muiden muassa Nick Draken, Jeff Buckleyn ja Elliott Smithin kaltaisiin artisteihin. Markuksen karhean kaunis musiikki kanavoikin tietynlaista traagisuutta sisältäen kuitenkin samalla elämäniloa ja voimaa.

Markus Perttula

Joonas Holmén on turkulainen laulaja-lauluntekijä, joka pyörittää projekteja kuten indierokkia soittava Joonas Holmén + The Lossy Codecs ja tekee elektronista pop-musiikkia omalla nimellään. Akustisilla keikoillaan hän esittää sekä vanhan bändinsä Das Claudiuksen kappaleita, että soolobiisejään. Nämä kappaleet sisältävät usein eksistentiaalista tai hengellistä pohdintaa ja muuta maailmanmenon kummastelua. Vaikutteita Joonas saa artisteilta kuten David Bazan (Pedro The Lion, Headphones), J Mascis (Dinosaur Jr.) ja Billy Corgan (Smashing Pumpkins). Joonas Holménin materiaalia voi kuunnella osoitteessa http://joonasholmen.bandcamp.com/

Joonas Holmén

Joonas Holmén

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tapahtumat