Avainsana-arkisto: musiikki

10 valittua musiikillista nojatuolimatkaa

Näin korona-aikaan emme pääse matkustamaan ulkomaille, mutta ei hätää, Naxos Video Librarystä löytyy musiikillisia matkoja.  Pääset kirjautumaan sisään palveluun Vaski-kirjastokorttisi numerolla, joka löytyy kortin takaa. Palvelussa voi olla yhtäaikaisesti kirjautuneena enintään kolme Vaski-kirjastojen käyttäjää. Videoissa esitellään erilaisia matkakohteita, nähtävyyksiä ja maisemia teemaan sopivan musiikin kera. Voit siis samalla kertaa tutustua erilaisiin matkakohteisiin ja paikallisiin säveltäjiin.

Ota hyvä asento nojatuolissasi tai kotisohvalla ja lähde matkalle!

 

Kiertomatka Skotlannin linnoihin

Edinburgh, Inveraray, Urquhart, Blair, Eilean Donan, Dunvegan

Kierros alkaa linnasta Blair Castle, seuraavat kohteet Isles of Skye ja Mull. Kierros päättyy Skotlannin pääkaupunkiin Edinburgiin. Matkan taustalla soi Sir Edward Elgarin musiikkia, mm. kuuluisa  Cello Concerto, Introduction and Allegro for Strings ja Serenade for Strings.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110341/

 

Peer Gyntin matkassa Norjassa

Legendaarinen norjalainen hahmo Peer Gynt tunnetaan Henrik Ibsenin näytelmästä. Edward Grieg sävelsi näytelmään musiikin. Näytelmässä kuvaillaan myös Norjan maaseutua. Tällä musiikillisella matkalla käydään Mjosa-järven rannalla ja Oslossa.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110319/

 

Praha – Musiikillinen matka kaupungin menneisyyteen ja nykyisyyteen

Praha on Böömin muinainen pääkaupunki ja nykyinen Tsekin pääkaupunki. Kaupungin pitkä historia on nähtävissä kaupungin arkkitehtuurissa. Matkan taustalla soi böömiläisten säveltäjien musiikkia, Smetana, Dvorak sekä Janacek ja Fibich.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110503/

 

Toscana, Italia

Kierroksella nähdään Toscanan maalauksellisia kumpuilevia maisemia ja käydään Pisassa, Siennassa ja Luccassa. Taustalla soi 1500-luvun milanolaisen luutunsoittajan Francesco Canovan musiikkia ja kuullaan myös Vivaldia, Paganinia, Donizettia, Verdiä ja Puccinia.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110520/

 

Venetsia, Italia

Venetsia on yksi maailman tunnetuimpia kaupunkeja. Sen kanaalit ja sijainti Adrianmeren rannalla luovat sille ainutlaatuisen luonteen. Taustalla soi venetsialaisten säveltäjien Vivaldin, Marcellon ja Domenico Scarlattin musiikkia. Scarlatti oli kotoisin Napolista, mutta opiskeli Venetsiassa.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110505/

 

Firenze, Italia

Firenze vaurastui silkkikaupalla ja pankkitoiminnalla, joka näkyy kaupungin upeassa arkkitehtuurissa ja taidekokoelmissa. Firezen katedraali on maailmankuulu. Kaupungin halki virtaa Arno -joki, jonka ylittää kuuluisa silta Ponte Vecchio. Ympärillä kohoavat Toscanan kukkulat. Matkan taustalla soi musiikkia Palestrinasta Pucciniin. Jälkimmäiseltä kuullaan katkelma oopperasta Gianni Schicchi,  joka sijoittuu Firenzeen. Lisäksi kuullaan Verdin aarioita ja Paganinia sovitettuna kitaralle.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110513/

 

Provence, Ranska

Tällä matkalla kierrellään Etelä-Ranskassa, joka on aikoinaan kuulunut myös Rooman imperiumiin. Näemme roomalaisia raunioita, keskiaikaisia ja goottilaisia linnoja ja upeita maisemia. Taustalla soi ranskalaisten säveltäjien Claude Debussyn ja Maurice Ravelin musiikkia. Debussyn opus 10. jousikvartetolle on sävelletty 1893 ja Ravelin vastaava 1902.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110544/

 

 

Venäjän tsaarien kesäpalatseja

Kierros alkaa Katariina Suuren kesäpalatsista Tsarskoe Selosta ja päättyy Pavlovskin palatsiin Pietarissa. Taustalla soi musiikkia venäläisen säveltäjän Sergei Rachmaninovin pianokonsertoista.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110294/

 

 

Euroopan puistoja ja puutarhoja

Puutarhat ovat olennainen osa eurooppalaista kulttuuria. Tällä kierroksella tutustumme ranskalaisiin, italialaisiin, saksalaisiin ja englantilaisiin puutarhoihin. Taustalla soi Chopin, Beethoven, Bizet, Händel, Tschaikovsky ja Brahms.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110301/

 

 

Hangzhou, Kiina

Hangzhou on Zhejiangin maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee suuren kanaalin loppupäässä, jota Marco Polo onkin verrannut Venetsiaan.  Se on ollut aikoinaan vauras kauppakaupunki.  Hangzhoussa sijaitsee myös kaunis järvi, jonka rannalla on paviljonkeja, temppeleitä ja pagodeja muinaisen Kiinan dynastioiden ajoilta. Tämän matkan taustalla soi musiikkia soitettuna perinteisillä kiinalaisilla soittimilla.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110553/

 

Mikä on Naxos Video Library?

Naxos Video Library sisältää lähes 3 000 videota konserteista, oopperoista ja baleteista sekä dokumentteja ja opetusmateriaalia. Musiikki on pääosin klassista, mutta mukana on myös jazzia ja maailmanmusiikkia. Dokumenttivideoiden aiheina ovat musiikin lisäksi kuvataide, historia ja nähtävyydet.

 

Ohjeita palvelun käyttöön

Kirjaudu palveluun Vaski-kirjastokorttisi numerolla. Syötä numero ilman välilyöntejä ja klikkaa Login-painiketta. Palvelussa voi olla yhtäaikaisesti kirjautuneena enintään 3 käyttäjää.

Voit hakea videoita esimerkiksi teoksen nimellä tai selata sisältöä muun muassa genren, esittäjän tai säveltäjän mukaan. Voit katsoa videoita tietokoneella. Palvelu toimii päivitetyllä nettiselaimella, joissa on Flash-tuki. Videoiden katseleminen älypuhelimilla tai tableteilla ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista.

 

Palvelun lisäominaisuudet

Voit valita videon kuvanlaaduksi vakiolaadun (standard quality) tai hyvän kuvanlaadun (high quality). Osassa videoista voi käyttää tekstitystä. Tekstityskielet vaihtelevat esitysten mukaan, mutta suomenkielistä tekstitystä ei ole.

Useiden oopperavideoiden kohdalla voi myös lukea juonikuvauksen tai koko librettotekstin. Linkki librettoon löytyy Cast-välilehdeltä.

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua

10 valittua laulua äideille

Tänä vuonna Suomessa vietetään äitienpäivää sunnuntaina 10. toukokuuta. Vallitsevien olosuhteiden takia myös äitienpäivän vietto on tällä kertaa monilla varmasti erilaista kuin aiemmin. Kaikesta huolimatta kannattaa äidille ainakin soittaa tai lähettää kukkakimppu ja halaukset virtuaalisesti. Muistaminen on aina tärkeää.

Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 hänet ajattelemaan äitien asemaa yhteiskunnassa. Jarvisin ehdotuksesta kaikille äideille järjestettiin muistojuhla Andrewsin metodistikirkossa vuonna 1907. Seuraavana vuonna vietettiin ensimmäistä ”virallista” äitienpäiväjuhlaa Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina. Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918.

Kaikkien äitien kunniaksi Musasto valitsi 10 valittua laulua äideille. Listalta löytyy monenkielisiä ja -tyylisiä kappaleita aina perinteisestä iskelmästä rappiin ja reggaeen asti. Muistakaa, että voitte ilahduttaa äitiä myös hyvällä musiikilla. Näiden kappaleiden saatavuutta voitte tarkastella Vaski-verkkokirjastosta.

Iloista äitienpäivää kaikille äideille!!

Petri Kipinä

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Twin Peaks 30 vuotta – sarja muistetaan myös musiikista

Kuka tappoi Laura Palmerin?

Kun TV-sarja Twin Peaksin pilottijakso esitettiin Yhdysvalloissa 30 vuotta sitten kävi katsojille varsin pian selväksi, että nyt nähdään jotain ennennäkemätöntä ja erilaista television historiassa. David Lynchin ja Mark Frostin luoma sarja alkaa siitä, kun kuvitteelliseen Twin Peaksin pikkukaupunkiin saapuu FBI:n erikoisagentti Dale Cooper selvittämään lukiolaistyttö Laura Palmerin raakaa murhaa. Sarjan edetessä ei suinkaan nähdä perinteistä murhatutkimusta sillä Cooper huomaa nopeasti, että kaupunki pitää sisällään erikoisten asukkaiden lisäksi myös useita yliluonnollisia voimia. Mystinen ja unenomainen tunnelma kuljettaa tarinaa eteenpäin ja kaikkien mielessä on yksi kysymys: Kuka tappoi Laura Palmerin?

Twin Peaksia tehtiin ensin kaksi kautta, vuosina 1990 ja 1991. David Lynch palasi sarjan maailmaan vuonna 1992 Twin Peaks – Tuli kulje kanssani -elokuvan myötä joka pohjusti tapahtumia ennen Laura Palmerin surmaa. Sarja herätettiin uudelleen henkiin vuonna 2017, kun Lynch ja Frost loivat fanien iloksi 18-osaisen kolmannen kauden. Siinä Cooper ja Laura tapaavat jälleen, 25 vuoden jälkeen, niin kuin oli tarkoituskin, juonta sen enempää avaamatta. Elokuva ja sarjan kaudet tutustuttavat meidät moniin sympaattisiin hahmoihin mutta myös äärimmäiseen pahaan joka jäi mieleen kummittelemaan, varsinkin ensimmäisellä katselukerralla, pitkäksi aikaa. Allekirjoittaneelle sarjan pelottavin hahmo oli eittämättä Bob, täysin vahingossa mukaan päätynyt hahmo, eräänlainen pahuuden ruumiillistuma.

Hemmetin hyvää kahvia ja upeaa musiikkia

Monenkirjavan hahmogallerian sekä hemmetin hyvän kahvin ja donitsien lisäksi Twin Peaksista on jäänyt mieleen sarjan musiikki. Angelo Badalamentin säveltämä kohtalokas, kaunis ja samalla uhkaava tunnusmelodia on eittämättä kauneimpia ikinä sävellettyjä TV-sarjan tunnareita. Ensimmäisen kauden yksitoista kappaletta sisältävä soundtrack on loistava kokonaisuus toinen toistaan kauniimpia kappaleita. Pääosin instrumentaaleja sisältävällä albumilla kuullaan myös kolmella kappaleella Julee Cruisen eteeristä laulua. Levyn päättää Lynchin sanoittama laulettu versio tunnusmusiikista nimellä Falling. Mainitut kolme kappaletta löytyvät myös Cruisen sooloalbumilta Floating into the night (1989). Tämä sekä useampi Twin Peaks- soundtrack löytyvät myös Vaski-verkkokirjastosta. Kuvaushetkellä levyt olivat jälleen lainassa joten tämän jutun kuvitus on otettu allekirjoittaneen levyhyllystä.

Musiikillisesti Twin Peaksin keskeisin paikka on kapakka nimeltä Roadhouse (The Bang Bang Bar) jossa monet sarjan keskeisistä henkilöistä viettävät aikaa jokaisella tuotantokaudella. Twin Peaks on täynnä hyvää musiikkia ja onnistuneet kappalevalinnat täydentävät sarjan kohtauksia hienolla tavalla, Tarantinon elokuvien tapaan. Esimerkiksi kolmannella kaudella Roadhousen lavalle nousevat mm. Au Revoir Simone, Rebekah Del Rio, Lissie, Chromatics jne. Myös Julee Cruise on mukana, kuten myös James Marshall (James Hurley) joka esittää Roadhousen lavalla ensimmäiseltä kaudelta tutun, vihatun ja rakastetun kappaleensa. Uudelle naiselle, luonnollisesti. Twin Peaksin soundtrackit ovat upeita, hienosti tuotettuja kokonaisuuksia, oikeita keräilykappaleita. Vinyylipainoksia ei valitettavasti löydy kirjastosta mutta CD- levyjä, nuotteja ja muuta Twin Peaksiin liittyvää voit varata tästä.

Petri Kipinä

Lisää Twin Peaksin musiikista:

http://www.nrgm.fi/artikkelit/nuorgam-david-lynch-roadhouse-levyraati-twin-peaks/

https://areena.yle.fi/1-50498406

https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/nyt-kun-aikaa-riittaa-katso-vihdoinkin-tama-twin-peaks-video-joka-romuttaa-kaikki-kasityksesi-david-lynchin-klassikkosarjasta/

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): elokuvamusiikki, Musasto suosittelee

Me viihdytämme teitä ja te viihdytte – Mistä toi on? -sarjakuvanäyttely Turun musiikkikirjastossa

 

Oletko koskaan lukenut sarjakuvaa, joka jää päähän soimaan? Sarjakuva ja musiikki lyövät kättä Mistä toi on? -sarjakuvassa, jossa jokainen strippi huipentuu lainaukseen jostain tunnetusta suomenkielisestä pop-, rock,- rap- tai iskelmälaulusta. Repertuaari on tarkoituksella laaja, joten sitaatteja on otettu niin ikivihreistä klassikoista kuin tuoreimmista Spotify-hiteistä.

 

Mistä toi on? -sarjakuvastrippejä on esillä Musiikkiosaston näyttelyssä 1.–29.2.2020. Sarjakuvaa on julkaistu vuodesta 2017 lähtien Aamuset-kaupunkimediassa, ja suurin osa nyt nähtävistä stripeistä on mukana myös syksyllä 2019 ilmestyneessä Kun on alkuun päästy ­-kokoelmassa (Pokuto). Sarjakuvan takana on turkulaispariskunta Katariina ja Ilkka Lappi, yhteiseltä taiteilijanimeltään Lappi & Lappi.

 

Jatkuvajuonisen sarjakuvastripin keskuspaikka on fiktiivinen Teräsrautelan kirjasto, jossa useat päähenkilöistä ovat töissä. Kirjaston musiikkiosasto on siis syystäkin luonnollinen paikka tälle sarjakuvanäyttelylle. Näyttelyyn valituissa stripeissä nähdään kirjastoarkea, parisuhdearkea ja ihan vain tavallista arkea.

 

Musiikkiosaston näyttelyn lisäksi Mistä toi on? näkyy myös toisaalla Turun pääkirjastossa. Sunnuntaisin kirjastokävijät voivat ihailla Katariinan ja Ilkan ideoimaa ja Katariinan piirtämää valotaideteosta, joka heijastetaan pääkirjaston uuden puolen pääsisäänkäynnin päälle joka sunnuntai. Teos alkaa näkyä heti hämärän koittaessa, ja projisointia jatketaan aina maaliskuun loppuun saakka.

 

 

Mistä toi on? -verkkosivut (www.mistatoion.fi)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku

Musiikkilehtiä sähköisenä ja paperilla – Vaskin e-musiikkiaineiston vinkkaus!

IMG_1320Tänä aamuna Turun musiikkikirjaston lehtivastaavaa odotti iloinen yllätys kun postilokerikko pursusi lakon jälkeen musiikkilehtiä! Muovisuojia rapisutellessa mieleen muistui aiemmin syksyllä punottu suunnitelma lehtivinkkauksesta. Onkin siis aika raottaa hieman verhoa, kurkistaa musaosaston arkeen ja vilkaista vähän Vaskin sivuille.

 

RAPISEVAT LEHDET

 

lehdet_kuva

Vuoden 2020 alusta kokoelmista paperisena löytyvät musiikkijulkaisut

Vuoden vaihtuessa osastomme lehtihyllyltä karsiutuu muutama julkaisu, mutta kyllä meillä vielä riittää luettavaa!

Lehtihyllyllä on vuoden 2020 alusta musiikkijulkaisuja 32 kappaleen verran. Kuluvan vuoden numerot ovat siistissä rivissä puisissa koteloissaan ja uusin numero on aina esillä muovikansiossaan.

Mutta mikä on musiikkilehden elämänkierto kirjastossa? Postissa saapuneet julkaisut tarroitetaan ja kirjataan järjestelmään. Kuluvan vuoden julkaisut eivät ole lainattavissa, mutta sohvilla niitä voi rennosti paikan päällä lueskella.

Vuoden alussa edellisen vuoden lehdet siirretään varastoon, josta ne ovat lainattavissa kotiinkin luettavaksi. Lainaustilastoihin lehdistä ei niiden ensimmäisen vuoden aikana jää merkintää, mutta monet julkaisuistamme luetaan hiirenkorville.

 

SÄRISEVÄT LEHDET

 

e-palvelute-aineisto lehdet

Vaskin etusivun yläpalkista E-aineistot -kohdasta löytyy polku aikakausijulkaisujen kokoelmaan. Sitä kautta löytyvät myös musiikkiin erikoistuneet lehdet.

PressReader-palvelussa lukijalle on tarjolla kansainvälisiä julkaisuja. Lehdet löytyvät sivustolta oikean ylälaidan search publications -hakutoimintoa käyttäen. Käytä hakusanaa music, aloita haku ja klikkaa tämän jälkeen vasemmassa alalaidassa kohtaa publications ja – ta daa! – kaikki 22 musiikkiaiheista julkaisua tulevat näkyviin. Presreader music

Pressreader.com

Suomalaiset musiikkijulkaisut löytyvät toisaalta.

Hieman alempana e-aineiston lehtipalveluluettelosta löytyy eMagz-palvelu, jonka sisältö on jaettu aihealueittain. Kaikki eMagz-palvelun 4 musiikkijulkaisua löytyvät Taide, kulttuuri ja musiikki -aihepiirin alta. Näistä lehdistä kolme löytyvät myös painettuina Turun musiikkikirjaston kokoelmista.

e aikakauslehdete-lehdet

LOPUKSI

 

Uusimmat saapuneet numerot ovat nyt hyllyssä ja lehtien rivit järjestyksessä. Joidenkin osalta vuosikin on jo vaihtunut. On siis hyvä aika sukeltaa musiikkijulkaisujen maailmaan, sähköisenä tai painettuna.

Tervetuloa kirjastoihin!

HK/Turun musiikkikirjasto

lehtihylly

 

KURKKAA tästä MUSASTON BLOGIARKISTOON päästäksesi lukemaan lisää lehtikokoelmajuttuja mm.:

3/2019 Musa, Soundi, Blues News ja WUM – suomalaisen rockjournalismin isä Jukka ”Waldemar” Wallenius maanantaina Raision Vinyyli-iltamissa

2/2016 Turun kaupunginkirjaston Kuukauden lehti: Kansanmusiikki

1/2015 Musamiesten uusi lehti, Soundi perustettiin 40 vuotta sitten.

12/2013 Lehti nimeltä Sue! Sue 20 vuotta: vitriininäyttely avattu Turussa – Nurminen ja Väntänen Musaston haastattelussa

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): Lehdet, Musasto suosittelee

Mary Chapin Carpenter – vahva Amerikan ääni

carpenter-jullari

MARY CHAPIN CARPENTER

 

Mary Chapin Carpenter (s. 21.2.1958) on amerikkalainen laulaja/lauluntekijä, joka on 30 vuoden aikana levyttänyt 14 albumia ja myynyt 14 miljoonaa levyä. Moninkertaisesti palkittuna artistina hän on saanut mm viisi kantrimusiikin Grammy-palkintoa, joista neljä ainutkertaisesti peräkkäisinä vuosina. Lauluntekijänä Carpenter on itse arvostanut erityisesti vuoden 2012 nimitystä Nashvillen Songwriters Hall of Fameen.

Lapsuudenkodissa kuunneltiin paljon musiikkia. Isän laajasta levykokoelmasta löytyi Fats Waller ja Billie Holiday, folkmusiikin uudesta noususta kiinnostuneelta äidiltä Woody Guthrie. Vanhemmilla sisaruksilla The Mamas & The Papas, The Beatles ja Judy Collins. Mary, tuttavallisemmin MCC, oli perheen neljäs lapsi ja peri vanhempiensa nimet; äiti oli nimeltään Mary Bowie Carpenter ja isä Chapin Carpenter jr.

Soittamisen alkeisiin nuori Mary sai äidiltään ensin viisikielisen basso ukulelen ja sitten nailonkielisen akustisen. Ja tykästyikin siihen sitten niin, että koulutoverit uhkasivat katkoa kitarasta kielet, jos hän vielä kerran soittaisi (Nuorten Sävellahjastakin 60 -70-luvun taitteessa tuttua) Leaving On A Jet Plane folk-iskelmää.. Vanhemmat erosivat, kun Mary oli kuudentoista. Se oli kokemus, johon hän palasi myöhemmin laulussa House Of Cards.

Koulun jälkeen MCC opiskeli yliopistossa kulttuurihistoriaa ja esiintyi pienillä klubeilla harrastusmielessä, kolikoita hattuun (tai tässä tapauksessa koriin) keräten. Hän harkitsi jo aikuistumista ja ”oikeisiin töihin” menoa, kun Columbia Records tarjosi levytyssopimusta. Omasta mielestään hän oli laaja-alaisemmin folk- ja jopa poplaulaja, mutta Columbia näki otollisemmat markkinat kantrin kentällä.

Sitä kautta hän tutustui uuden sukupolven tarinankertoja-lauluntekijöihin, kuten Guy Clark, Lyle Lovett ja Steve Earle, jotka yhtä kaikki laskettiin laajemman kantri-käsitteen alle kuuluviksi. Carpenter kotiutui tähän joukkoon, joiden lauluissa toistuivat amerikkalaisuuden peruskivet; sinnikkyys ja itsenäisyys, kaiho ja lämmin huumori.

 

Carpenterin kolmas albumi ’Come On Come On’ (1992) oli luonteva sekoitus folkkia, poppia ja kantrirokkia. Se oli suunnannäyttäjä sille, minkälaiseksi 2000-luvun kantri tulisi kehittymään. Tuloksena oli Carpenterin uran tähän saakka menestynein levy, jota myytiin neljä miljoonaa kappaletta ja joka poiki kantrilistoille hämmästyttävät seitsemän listahittiä.

Seuraava levy ’Stones In The Road’ (1994) oli tasapainoinen paluu pehmeämpään ilmaisuun. Kaupallisten koukkujen sijaan paino oli sanoituksissa. Levyn yleisilme oli vakava, esimerkkeinä tosipohjainen John Doe No. 24 ja kovin henkilökohtaiselta kuulostava The Last Word.

”You can have it, I don’t want it and when you’ve got it I’ll be gone/                                                                                                It won’t matter what you’re saying when the damage has all been done”

Toisaalta, levyltä löytyy myös varsin kiihkeätunnelmainen Shut Up And Kiss Me, joka toi Carpenterille uran ensimmäisen Billboardin kantrilistan kärkisijan.

2000-luvun alussa levyjen sovitukset olivat siloitellumpia, ikään kuin tavoitteena olisi ollut Adult Contemporary Radio, eli suomeksi suoraan sanottuna iskelmäradio. Toisaalta sanoitukset olivat entistä vahvempia, itseä ja yhteiskuntaa herkästi ja tarkasti analysoivia. Konservatiiviseen Nashvilleen verrattuna on MCC aina edustanut liberaalimpaa ajattelutapaa. Lyriikoiden ollessa useimmiten hienovaraisia kertomuksia, eikä suoria julistuksia, on suuren yleisön ollut helpompi ottaa omakseen nämä modernit, humanistisemmat tulkinnat.

Poikkeuksiakin teksteistä löytyy, kuten George W Bushin sotapolitiikkaa arvostellutta ja sitä kautta harvinaisen ankaraa (Shut up and sing!) kritiikkiä saanutta Dixie Chicks-trioa tukenut, tulikivenkatkuinen On With The Song (2007).

2000-luvun loppu oli Carpenterille traumaattista aikaa. Vuonna 2007 hän sairastui hengenvaaralliseen keuhkoveritulppaan ja joutui jäämään pitkälle toipumisvapaalle. Valmisteilla ollut kiertue piti peruuttaa ja mieleen iski epävarmuus tulevaisuudesta, lopputuloksena todella vakava masennustila. Kesti puoli vuotta ennen kuin uusia lauluja alkoi syntyä ja hidas tervehtyminen niiden kautta saattoi alkaa.

”I found myself between two places, Neither of them home,                                                                                       I could not recoqnize the faces, I’ve never felt so alone,                                                                                                              So alone”

’Holding Up The Sky’ (2010)

Toipumisaikana Carpenter paitsi opetteli laittamaan ruokaa, hän myös luki paljon ja uuden levyn tekstit olivatkin entistä enemmän kuin pieniä novelleja. Esimerkkinä Mrs. Hemingway, joka (enteellisesti) kertoi tarinan kirjailijan ensimmäisen vaimon näkökulmasta. Vuonna 2010 julkaistu ’Age Of Miracles’ sai hyvän vastaanoton ja nousi Billboardin folk-listan kärkisijalle.

 

Mutta huolet eivät olleet ohi. Samana vuonna Carpenterin avioliitto kariutui ja vuotta myöhemmin tytärtä taiteilijan uralla aina tukenut isä kuoli pitkällisen keuhkosairauden uuvuttamana. Kaikista näistä kokemuksista syntyi Carpenterin uran vakavin ja syvällisin levy, ’Ashes And Roses’ (2012). Tuskan ja eheytymisen ohella kantava teema on se, että kaikki nämä vastoinkäymiset; sairaus, avioero, vanhempien poismeno, ovat universaaleja, me kaikki kohtaamme niitä jossain elämämme vaiheessa. Ja tietoisuus siitä tuo lohtua.

„Had enough of sad days, Had enough of sleepless nights,                                                                                            I only need a tank of gas, Babe I’m going for a ride,                                                                                                        Cause when I’m all alone on a midnight highway,                                                                                                    There’s nothing like two hands on the wheel,                                                                                                             And the radio playing I Won’t Back Down,                                                                                                                 Baby that’s about the way I feel“

 

’The Way I Feel’ (2010)

 

Vuosi 2016: Uusi uuden sukupolven tuottaja, uusi levy ’The Things That We Are Made Of’.  Matka jatkuu..

 

Teksti; Markku Oksanen

(Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla esillä Mary Chapin Carpenterin tuotantoa vitriininäyttelyn muodossa)

carpenter1

carpenter2

carpenter5

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio

Kasarikakaran varjolista

take-me-to-the-girlSen piti olla jo ohi. Päättynyt. Kokonaan loppu. Förbi. Kuollut kuin papukaija.

Olin paikalla, kun 80-luvun loppumista juhlittiin. Samalla päättyi populaarimusiikissa ajanjakso, jota osa meistä tuolloin teini-ikäisistä muistelee kaiholla, osa kauhulla.

Viime vuodet ovat osoittaneet, että 80-luku on kaikkea muuta kuin ohi. Aikakauden parhaat bändit tekevät uusia levyjä ja kiertueita. Osa on huilinut tässä välillä, osa ei koskaan lopettanutkaan.

Itselleni on musiikin suurkuluttajana ollut ihmeellistä huomata, että oman nuoruutensa voi kuin voikin elää uudelleen. YouTube, Spotify, Discogs, sosiaalinen media ja internet ylipäätään ovat ehtymätön aarreaitta taannoin oman tutkan ulkopuolelle jääneen musiikin penkomiseen.

Kasarikakaran varjolista sisältää löytöjä, jotka olen tehnyt vasta nyt kypsässä keski-iässä, mutta jotka olisivat kolahtaneet jo viisitoistavuotiaana. Tämä kymmenikkö on vain pieni otos listahittien varjoon jääneestä musiikista.

Brian Enosta voisi kirjoittaa oman blogikirjoituksensa tai useammankin. Hänen suomalaiseen korvaan hassu sukunimensä häälyi tietoisuuteni rajoilla jo 80-luvulla, mutta vasta myöhemmin olen ymmärtänyt tämän elektronisen musiikin enon ja kummisedän merkityksen. Brian Peter George St. Jean le Baptiste de la Salle Enon (s. 1948) tuotanto on vähintään yhtä hengästyttävä kuin hänen nimensä, etenkin kun mukaan lasketaan hänen tuottamansa levyt.

Brian Eno & David Byrne – Mea Culpa

Yhteiskunnallisesti virittynyt englantilainen post-punk -yhtye Gang Of Four lainasi nimensä Kiinan kommunistisen puolueen johtajanelikolta. Bändi on toiminut vuosikymmenten varrella eri kokoonpanoissa, puristaen kokoon alle kymmenen studiolevyä. Alkuperäisistä jäsenistä on jäljellä kitaristi Andy Gill. Gang of Fourin uusin levy What Happens Next ilmestyi viime vuonna. Bändi esiintyy Helsingin Tavastialla keskiviikkona 14.9.

Gang Of Four – I Love A Man In A Uniform

The The on käytännössä yhden miehen, laulaja-lauluntekijä Matt Johnsonin pyrintö. Iso joukko nimekkäitä muusikoita ja artisteja on tehnyt hänen kanssaan yhteistyötä. The The onkin ollut erityisesti kriitikoiden ja musiikkia vähän vakavammin harrastavien suosiossa, Melody Maker valitsi 1983 ilmestyneen albumin Soul Mining vuoden levyksi.

The The –  I’ve Been Waitin’ for Tomorrow (All of My Life)

Melodista ja popahtavaa uutta aaltoa soittaneen XTC:n henkilökohtainen ohitus 80-luvulla on minulle täysi mysteeri. Miksei kukaan kertonut minulle heistä? Bändin tuotanto vaikuttaa ensikuulemalta hilpeältä rallikimaralta, mutta pintaa raaputtamalla paljastuu omaperäinen ja kunnianhimoinen biisinrakennustaito.

XTC – Senses Working Overtime

Francis ”Frank” Tovey (s. 1956) tunnetaan nimellä Fad Gadget. Hänen musiikissaan syntikkasoundeihin yhdistyvät ”found objects” -äänet, joiden kilkutuksesta minulle tulee mieleen Depeche Moden saman aikakauden tuotanto. Industriaalin äänimaailman taustalta löytyykin yhteinen levy-yhtiö Mute. Toveyn omalla nimellään tekemästä musiikista suosittelen vuonna -88 ilmestynyttä levyä Civilian.

Fad Gadget – Collapsing New People

Nimensä puolesta rautalankabändiltä kuulostava The Stranglers on uskoakseni brittiyleisölle hyvinkin tuttu, mutta jäänyt vähemmälle huomiolle muualla. Bändi on tehnyt levyjä tasaiseen tahtiin 70-luvulta tähän päivään, tislaten monet erilaiset musiikilliset vaikutteet omaksi, maistuvaksi sekoituksekseen. The Stranglersin tunnetuimpia hittejä ovat Golden Brown, Peaches ja Always the Sun.

The Stranglers – Midnight Summer Dream

The Psychedelic Furs on muiden listalla olevien bändien tavoin brittiläisen post-punk -skenen tuotos. Bändin elinkaari osuu lähes tismalleen 80-luvulle ulottuen esikoisalbumista The Psychedelic Furs (-80) bändin seitsemänteen ja viimeiseksi jääneeseen studioalbumiin World Outside (-91). Suurimman nosteen uralleen bändi sai vuonna -86, kun ohjaaja John Hughes käytti biisiä Pretty In Pink samannimisessä elokuvassaan.

The Psychedelic Furs – Heartbeat

The Associates on ns. hankittu maku, samaan tapaan kuin homejuusto. Kestää hetken päästä bändin musiikkiin sisälle, mutta sen jälkeen sitä haluaa lisää. Uutta Associatesin musiikkia ei valitettavasti tulla koskaan saamaan bändin keulahahmon Billy Mackenzien kuoltua vuonna -97 vain 39 vuoden ikäisenä.

The Associates – Take Me to the Girl

Bauhaus-yhtyeen vokalisti Peter Murphy (s. 1957) on elossa ja voi hyvin, hän keikkailee lokakuussa ympäri Eurooppaa. Tätä juttua varten tietoja etsiessäni törmäsin Murphyn tekemien cover-versioiden sarjaan vuodelta 2009 – sen otan kuunteluun seuraavaksi! Miehen 80-luvun tuotannosta suosikkini on hänen ensimmäinen soololevynsä Should the World Fail to Fall Apart vuodelta -86.

Peter Murphy – Should the World Fail to Fall Apart

The Creatures on Siouxsie and the Banshees -bändin kahden jäsenen muodostama kokoonpano, jonka musiikinlajiksi nimetään exotica. Vuonna -89 ilmestyneellä levyllä Boomerang laulaja Siouxsie Sioux ja rumpali Budgie yhdistelevät musiikkiinsa aineksia flamencosta, bluesista ja jazzista. Minun korvissani levy enteilee jo vahvasti 90-luvun saundimaailmaa.

The Creatures – Pluto Drive

Nina Huurrevaara

Turun kaupunginkirjaston tiedottaja, DJ Sundae Girl

Jutun musiikkia voit etsiä myös Vaski -verkkokirjastosta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee