Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2011

Joy Divisionin klassikkolevy Unknown Pleasures soi livenä Helsingissä

Brittiläinen Peter Hook on kiertänyt The Light -yhtyeensä kanssa esittämässä Joy Divisionin Unknown Pleasures -klassikkolevyn kappaleita ympäri maailmaa. Maaliskuussa Joy Divisionin basistina tunnetuksi tullut Hook saapuu bändeineen myös Suomeen. Peter Hook plays Joy Division’s Unknown Pleasures nähdään Helsingin Nosturissa perjantaina 25. maaliskuuta. Konsertin liput tulevat myyntiin keskiviikkona 2. helmikuuta Lippupalvelussa ja Tiketissä.

Joy Divisionin laulaja/lauluntekijän Ian Curtisin kuolemasta tuli kuluneeksi viime vuonna 30 vuotta. Vuosipäivän kunniaksi Peter Hook lähti tien päälle soittamaan Joy Divisionin vuonna 1979 julkaistua Unknown Pleasures -debyyttialbumia kokonaisuudessaan The Light -yhtyeensä kera.

Peter Hook tunnetaan myös Joy Divisionin hajoamisen jälkeen perustetusta New Order -yhtyeestä, joka lukeutuu 80-luvun merkittävimpiin elektronista tanssimusiikkia soittaneisiin bändeihin. Lisäksi Hook on soittanut Revenge ja Monaco -yhtyeissä.

Joy Divisionin albumi Unknown Pleasures (Collector’s edition 2-CD) on varattavissa Vaskista.

Unknown Pleasures normaaliversio (1-CD) on myös varattavissa Vaskista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Uutiset

Digitointimahdollisuus myös Raision kaupunginkirjastossa

Raision kirjasto ottaa Lainan päivänä 8.2.2011 asiakaskäyttöön videonauhojen ja LP-levyjen digitointilaitteiston

Myös Raision kaupunginkirjastossa on mahdollisuus päivittää vanhat tallenteet digiaikaan. Asiakkaat voivat digitoida itse omat vanhat videonauhansa DVD-muotoon ja LP-levynsä CD-muotoon Raision kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (2. kerros) tiistaista 8.2. alkaen.

Laitteiston käyttö on asiakkaille ilmaista, mutta se edellyttää ajan varaamista etukäteen, puh. 02-4343 255. Lisäksi asiakkaalla tulee olla omat tyhjät kirjoitettavat DVD- tai CD-levyt. Levyt voi myös ostaa kirjastosta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digitointi, Uutiset

Tallenteet voi digitoida kirjastossa

Digitointi

Mahdollisuus digitointiin Turun kirjastoissa

Enää ei tarvitse pelätä arvokkaiden tallennemuistojen katoamista. Musiikkikirjastossa voit digitoida VHS-kasetteja, LP-levyjä, C-kasetteja, negatiiveja, dioja ja valokuvia. VHS-kasetteja voit digitoida DVD-levylle myös Runosmäen kirjastossa. Tarvittavat levyt ja muistitikut asiakas hankkii itse.

Valokuvat muistitikulle, VHS-nauhat DVD-levylle

Voit siirtää vanhat VHS-tallenteet DVD-levylle. Musiikkikirjaston digitointihuoneessa voit tallentaa CD-levylle tai muistitikulle myös kasetteja ja LP-levyjä. Käytössäsi on myös tietokone ja skanneri valokuvien, diojen ja negatiivien digitointia varten. Kuvat on kätevintä on tallentaa muistitikulle.

Digitointi on maksutonta ja se tehdään itsepalveluna. Kirjaston henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytössä. Digitointihuoneessa on tallentamiseen selkeät kirjalliset ohjeet.

Digitointihuoneen saa varata käyttöönsä 1-4 tunniksi kerrallaan. Varauksen teko edellyttää voimassa olevaa Vaski-kirjastojen kirjastokorttia. Varaukset tehdään digitointipalveluja tarjoavien kirjastojen neuvonnasta tai puhelimitse. Uuden ajan voi varata vasta kun edellinen aika on käytetty.
Ajanvaraukset:

  • Pääkirjasto, Musiikki Linnankatu 2, puh. 02 2620 658
  • Runosmäen kirjasto, Piiparinpolku 19, puh. 02 262 0767

Lisätiedot: Jussi Harismaa

Asiasta uutisoitiin mm. yleisradion alueuutisissa 1/2012

1 kommentti

Kategoria(t): Digitointi, Musasto suosittelee, Uutiset

Raskassarjalaisten ohje aloitteleville sanoittajille: Pala ikuisuutta joka kappaleeseen

Raskassarjalaisten ohje aloitteleville sanoittajille: Pala ikuisuutta joka kappaleeseen

Viikatteen Kaarle ja Jarkko Ahola Teräsbetonista kävivät laululyriikkahankkeen tiimoilta 25.1.2011 Raision kaupunginkirjastossa kertomassa Vaisaaren yläasteen oppilaille, miten laulujen aiheet muokkaantuvat esitettäviksi kappaleiksi. Samalla selvisi myös miesten hiusten salaisuus. Toinen käyttää kuulemma Linna-hilseshampoota ja toinen luottaa kampaamotuotteisiin. Jätettäköön paikalla olleiden väliseksi salaisuudeksi, kumpi artisteistamme suosii kumpaa. Hevimiehen tukastahan voi vaikka kirjoittaa laulun.

Viikate juhlii tänä vuonna 15-vuotista taivaltaan, kuten monet Raision kirjaston Martinsaliin kokoontuneet kuulijatkin. ”Viisitoista vuotta on raahattu kivirekeä eli soitettu suomirokkia mollissa”, toteaa Kaarle Viikate. Takana on 8 pitkäsoittoa, ja niiden lisäksi tuotannosta löytyy singlejä ja ep-levyjä. Teräsbetonin metallitotuutta on suomen kielellä tahkottu neljä levyllistä. Ahola esitteli Raisiossa viimeisistä aikaansaannoksistaan Uudestisyntynyt-kappaleen lyriikkaa, jossa ei entiseen tapaan esiintynyt verta, soturiveljiä ja miekkoja. ”Halusin kokeilla jotain muuta”, Ahola miettii.

Kopiointi ja varastaminen ovat hyvä tapa oppia, mutta tunteen palo on oltava

Oman suosikkiyhtyeen biisien matkiminen, kääntäminen ja muokkaaminen ovat Jarkko Aholan mielestä hyviä keinoja päästä alkuun. Toinen oleellinen asia on ympäristön havainnoiminen. Kun pitää oman suunsa kiinni, näkee paremmin mitä ympärillä tapahtuu, täydentää Kaarle Viikate. Tyhmäkin oppii tekemällä, hän pamauttaa ja muistelee takkuisia alkuaikojaan. Kyse ei ole kuitenkaan suorittamisen pakosta. Jokin tunteen palo on oltava. On vain alettava kirjoittaa, Ahola painottaa kirjoitusoppaiden tyyliin. Jossain vaiheessa biisi alkaa kirjoittaa itse itseänsä.

”Mukavinta on vain rämpytellä himassa tai mennä luistinradalle sulkemisajan jälkeen naama vehnäsellä”, Viikate pohtii. Hänelle marginaalissa olevat yhtyeet kuten Lyijykomppania ovat toimineet innoituksen lähteinä. Lähimpänä miehen sydäntä ovat aina olleet mollivoittoiset ja ahtaista ajoista kertovat sanoitukset. Tärkeätä on ollut jonkinlainen toveruus, jota ne ilmentävät. Ne ovat olleet kuin kumppani, joka taputtaa olalle.  Suomalaisen melankolisuuden perinne kulkeekin vahvana Viikatteen sanoituksissa, jotka ovat sekoitus Unto Monosen, Topi Sorsakosken, Reino Helismaan mutta myös Kalevalan lyyristä perinnettä. Huumoria ei sovi kuitenkaan unohtaa. ”Kannattaa kattoa Tankki täyteen -sarja ja Neil Hardwickin muutakin tuotantoa”, Viikate vinkkaa yläastelaisille.

Viikate ammentaa aiheita myös luonnosta. Aholan tapaan hän on sanoittanut jonkin verran myös muille artisteille. ”Tuulen huminaa ja kaipausta nekin sanoitukset ovat pitkälti olleet”, Viikate toteaa.

Siinä missä Viikatteen lyriikat kantavat mukanaan mustaa rillumareitä, Jarkko Aholan aiempia tekstejä lukiessa tulee mieleen Conan barbaari -tyyppinen fantasiakirja. Ahola joutui lyriikanteon pariin vahingossa. Nuorta miestä kiinnosti alun perin rumpalin ura. Sitten palaset loksahtivat paikoilleen. Löyty tilausta suomalaiselle kornia kasariheviä soittavalle yhtyeelle, ja laulajaksi siirtymisen myötä Aholalle lankesivat myös tekstittäjän työt.

Ensin sävel, sitten sanat

Viikatteen ja Aholan sanoitusprosessi etenee siten, että ensin laitetaan soinnut kitaralla järjestykseen ja mietitään laululinjaa. Toisin päin tekeminen vaatii kuulemma erityistaitoja. Kaarle Viikate hyräilee siansaksaa melodian päälle ja kaivaa esiin ruutuvihkoon ranskalaisin viivoin kirjaamiaan ajatuksia. Osa sanoituksista syntyy kivuttomasti, kuten 9-säkeistöinen Kouvostoliiton laulu. Joidenkin riimityksien kanssa Kaarle Viikate sanoo joutuvansa ”painimolskille, joskus jopa mutapaini”, eikä tulos tyydytä senkään jälkeen. Esim. uusimmalta Kuu Kaakon yllä -levyltä löytyvä Kuolleen miehen kupletti on ankaran kamppailun tulosta.

Jarkko Ahola kertoo, että hiteiksi nousseiden biisien idea on usein putkahtanut päähän kuin tyhjästä, jopa rikolliselta tuntuvan helposti. ”Joskus on vaikeaa kun yhtä lausetta, joka kertoo kaiken, pitää levitellä ja venyttää koko kappaleen mittaiseksi”. Aforistikolla ei laulujen maailmassa ole helppoa. ”Mutta eikös se ole niin, että joka kappaleessa pitäisi olla pala ikuisuutta”, kiteyttää Kaarle. Viikatteen kuolo-iskelmää kuunnellessa sanoituksista päällimmäiseksi nousee eittämättä mieleen sanapari ’ajasta iäisyyteen’.

Nina Petander

Lisää kuvia Raision Martinsalin tilaisuudesta

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tapahtumat, Uutiset

1827 Infernal Musical nostaa sarvet pystyyn

(Oheinen artikkeli julkaistu alunperin Mesta.net -sivustolla)
1827 Infernal Musical, Turku, Logomo, 17.1.2011

 

1827 Infernal Musical kuuluu osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden juhlintaan. Maailman ensimmäisenä heavymusikaalina mainostetun teoksen takana on Turun nuori teatteri ja produktion ohjaana toimii Juha-Pekka Mikkola. Tuotannon varsinainen ensi-ilta on merkitty päivämäärälle 21.1.2011. Oheinen arvio on maanantailta 17.1 musikaalin ennakkonäytöksestä.

 

1827 Infernal Musical kertoo siis Turun palosta. Lyhyesti sanottuna tarina on kasvukertomuksen ja Rocky Horror Shown ristisiitos. Tai turkulaisittain – roki horrori. Koska kyseessä on heavy-musikaali, mukana on luonnollisesti myös pirun sarvia ja pimeän puolen kosiskelua. Historiaa väännetään ja käännetään niin että tiukkapipoisempaa hirvittää…

Runoilija Elias Hellman saapuu Karjalan laulumailta Turkuun mukanaan aito metsien mies Väinö. Väinön ja Eliaksen kohtaloksi tulee myöhemmin Turun pelastaminen liekkien ja sarvipään pauloista. Eliaksen miehistymisen tie on tarinan kantavia linjoja. Tottahan mukaan saadaan myös kamppailua naisesta (piika Maria Vass) – ja veli venäläistä kuritetaan salajuonien ja okkultismin keinoin. Lopulta Turun palo uhkaa laajeta maailmanlaajuiseksi liekkimereksi. Onneksi meillä on Elias, Väinö, piika Maria…ja heavy rock!

Ensiksi on annettava tunnustusta produktion musiikilliselle annille. Musikaalissa soittaa aito bändikokoonpano ja letit heiluvat! Kyseessä on kunnon heavy rockin jyystöä, kasariklassikoita ja tuoreempia raskaan rockin namupaloja – Black Sabbathista Nightwishiin, Lordiin ja Metallicaan. Muutamista turhan laiskoista sovituksista huolimatta musiikki toimii kiitettävästi. Volyymi ei karkaa käsistä. Viisut soitetaan ja lauletaan tosissaan, hevillä ei pelleillä! Sovituksissa pysytään myös tarkasti alkuperäisten teosten jäljillä.

Dramaturgian ja koreografian osalta voidaan puhua myös hyvästä perustason hallinnasta. Musiikkinumerot sopivat hyvin kokonaisuuteen, ainoastaan epätasaiset laulusuoritukset aiheuttivat pientä sanomista. Näytteleminen on kautta linjan innostunutta mutta osassa tanssikohtauksia tekeminen hyytyy turhan ilmiselviin ratkaisuihin. On kuitenkin otettava huomioon moneen suuntaan kurkottavan produktion vaikeusaste, joten kokonaisuutena esitys toimii mallikkaasti. Suuremmat ongelmat ovat itse tarinassa, joka kokee varsinkin toisen näytöksen alussa antikliimaksin – Turun syttyessä palamaan. Ensimmäisen puoliajan terävä loppuhuipennus hukataan tunnelman laskuna kovin vaatimattomaan Turun palon kuvittamiseen. Seisovaa tunnelmaa eivät pelasta edes musiikkinumerot. Onneksi pirun sarvet nousevat pelastamaan tilanteen. Loppua kohden katsoja saa jälleen vastinetta odotuksilleen.

Päähenkilöistä Elias pärjää huonnommin laulusuorituksissa, varsinkin korkealta ja kovaa onnistuu vain välttävästi. Roolisuorituksen osalta Elias on kuitenkin produktion kantava voima yhdessä piika Marian kanssa. Maria saa paljon lauluaikaa ja aina ei mene täysin putkeen. Paljon pelastetaan asenteella ja luontevalla näyttelemisellä. Piika Maria heittää myös parasta läppää! Karjalan kukkopoika Väinö on luonteva ja esityksessä on reilusti Tuntemattoman Sotilaan Rokkaa. Vieraan kielen ääntäminen sujuu kuitenkin kulmikkaasti. Musikaalin mustana hevosena ja varsinaisena rokkitähtenä pauhaa Paavo Ruotsalainen, jonka nahkoihin hyppäävät vierailevat laulajavoimat. Parhaat rooli-ja laulusuoritukset löytyvät kuitenkin arkkipiispa Tengströmin ja hänen siippansa toimesta. Lähes jokainen kohtaus, jossa arkkipiispapariskunta on osallisena, toimii suorastaan maittavasti. Arkkipiispattarena nähdään (ja kuullaan) Crimfallin mainio Helena Haaparanta.

 

Musikaalin alku hämmentää. Outo teatteriseurue tarjoaa niin tukevan annoksen goottiromantiikkaa, että pelko produktion kääntymisestä huumoriesitykseksi leijuu vahvana ilmassa. Pelko on turha, sillä Megadethin Symphony Of Destrucionilla käynnistyvä ensimmäinen joukkokohtaus on herkkua niin korville kuin silmille – vakuuttava avaus! Puvustus ja puhe sopivat sujuvasti ajan ilmapiiriin. Huvittavana yksityiskohtana voi huomata, että myös arkkipiispalta sujuu luontevasti Megadeth….

Helloweenin I Want Out piika Marian ensimmäisenä esityksenä kaipaisi ehdottomasti miesääniä taustalle, vaikka kohtauksen on tarkoitus ilmentää girlpoweria. Yksi produktion huippuhetkistä koetaan Eliaksen sisaren intoutuessa laulamaan lied-versiona Black Sabbathin Paranoidia – aivan timanttia.

Kohtaus, jossa herätysliikkeen nokkamies Paavo Ruotsalainen saapuu lavalle, hehkuu aitoa rock-henkeä. Todellinen supertähti ja koreografialtaan hieno kohtaus. Toinen rokkari, tosin kusipäärokkari, löytyy kenraalikuvernöörin roolin takaa.

Kuten todettua, arkkipiispan johtamat kohtaukset ovat lähes poikkeuksetta onnistuneita. Piispan siirtyminen pimeän puolelle lisää vain mielenkiintoa. Eliasta houkutellaan salaliiton ja okkultismin pauloihin ja taustalla soi Shout At The Devil – tehokasta. Eliaksen ja Väinön naisen vuoksi äijäilemä heavy-battle sujuu hieman kankeasti mutta esityksen huvittavinta antia tarjoava Lordi-numero on silkkaa dynamiittia.

Produktion näyttävintä antia nähdään tanssiaiskohtaukessa, jossa riivattu komendantti ottaa mittaa Väinöstä – Matrix-tyylisesti hidastettuna. Kohtauksen lopuksi teatteriseurue aiheuttaa kunnon väristukset mainiolla Rammsteinin Mein Herz brennt -versioinnilla. Tunnelmien vaihtuessa Rocky Horror Shown suuntaan, arkkipiispan vaimokkeen Nightwish-hehkutus kruunaa ensimmäisen näytöksen.

Toinen puoliaika saa kylmää kyytiä tylsästä Turun palosta. Alku lupaa vielä hyvää, sillä Iron Maiden ja pedot luvut soivat mallikkaasti. Turku palaa ja tanssiaisissa kermaperseet heiluvat Welcome To The Junglen tahdissa mutta tanssinumero on pettymys. Metallican Fight Fire With Fire sopii mainiosti tulipalon keskelle.

Arkkipiispapariskunta pelastaa jälleen tilanteen. Hiippakuntaa sarvipään joukkoihin vaihtanut pariskunta kukkoilee näyttävissä Mad Max -lavasteissa. Musikaalin varsinaisessa huipentumassa piispä vetää pirullisen talkshown ja rouvalta irtoaa mainio Hunting High And Low – illan näyttävintä antia. Myös Eliaksen ja salarakkaan piika Marian yhteinen Romeo ja Julia -kohtaus on vaikuttava mutta tarinan kannalta suhteellisen turha.

1827 Infernal Musical on lavasteiden osalta riisuttu mutta musiikki raikaa ja innostuneet näyttelijät onnistuvat pätevästi. Tulta, pyrotekniikkaa ja liekkejä ei ole tarjolla Rammsteinin veroisesti mutta Mad Max -henkinen puvustus tekee vaikutuksen. Valokalusto ei pärjää Metallicalle mutta valoihin on panostettu. Tosin musiikkikohtauksissa valoille voisi antaa suuremman roolin. Summa summarum, hevi on hauska asia mutta ei missään nimessä naurettavaa – kiitos siitä!

Teksti; Juha Kaunisto

Foto; Mikko Vihervaara (promo)

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat, Uncategorized

Latinorytmejä Turun musiikin Stagella tiistaina 8.2. klo 18

 

Tres Lunas

Tanssiryhmä Tres Lunas koostuu kolmen eri kulttuurin edustajasta ja siinä yhdistyvät kuuma etelän aurinko, idän mystiikka ja pohjoisen valkea rauha .Tanssin taika toi heidät yhteen.

Musiikin matkassa -tapahtumasarja Turun pääkirjastossa jatkuu. Tämänkertaisessa tapahtumassa Taiteiden talon toisessa kerroksessa esitellään ja soitetaan levyjä musiikkiosaston kokoelmista. Pepe Gonzales laulaa espanjalaisia lauluja. Lisäksi kolmen hengen tanssiryhmä esittää latinalaisia tansseja. Tervetuloa Stagelle!

Pepe Gonzales

Trubaduuri Pepe Gonzales on syntynyt Madridissa ja asuu Turussa. Hän on julkaissut kuusi levyä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Verkkokonsertti Turun pääkirjaston Studiossa tiistaina 8.2.

SävelsiltaKaikuja Välimereltä uuteen maailmaan -verkkokonsertti esitetään Turun pääkirjaston Studiossa tiistaina 8.2.2011 klo 18:00 alkaen. Turun filharmonisen orkesterin verkkokonsertin esitys väliaikaohjelmineen on taltioitu syksyllä 2010. Tapahtuma on osa Kohtaamisia kirjastossa ja Sävelsilta -kulttuuripääkaupunkihankkeiden yhteistyötä.

Konsertin teokset:

Hjelt: Komposition I (kantaesitys)
Lalo: Symphonie espagnole
Dvorak: Sinfonia 9 ”Uudesta maailmasta”

Lisää Sävelsilta-hankkeesta ja verkkokonserteista:

Sävelsilta

TFO Live – suorat verkkokonsertit

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Musaan vain hissillä 27.1. alkaen

Musiikkikirjaston sisäänkäynti muuttuu väliaikaisesti

Portaikko musaan avataan asennustyön jälkeenMusaan pääsee torstaista 27. tammikuuta alkaen vain hissillä. Väliaikainen muutos johtuu portaikon ja eteisaulan sulkemisesta: pääkirjaston vanhan kirjastotalon eteisaulassa asennetaan Charles Sandisonin mediataideteosta SubRosa. Asennustyöt kestävät arviolta kaksi viikkoa. Musasto pahoittelee häiriötä.

Tervetuloa Musaan myös hissillä!

Tervetuloa Musaan myös hissillä!

Näkymiä portaikkoon

Näkymä palautusautomaatilta.

Näkymä palautusautomaatilta.

27. tammikuuta

Näkymä musan neuvonnasta

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset

Total Acoustic Project esiintyy Pysytkö Kartalla!? -kirjastoklubilla Café Siriuksessa perjantaina 11.2.

Elävää musiikkia Cafe Siriuksessa, Turun pääkirjaston sisäpihalla, Aurajoen rannalla osoitteessa Linnankatu 2.

Total Acoustic Project/T.A.P.

T.A.P. on perustettu Turussa vuoden 2010 loppupuolella. Se on akustinen kokoonpano, joka esittää sekä perinteistä kansanmusiikkia että nykymusiikin eri tyylilajeja. Bändin jäsenille on tunnusomaista vahva improvisointi sekä ennakkoluuloton asenne eri puolilta maailmaa tuleviin musiikkivirtauksiin musiikkia luodessaan.

Yhtyeessä soittavat:

Denis Redin: akustinen bassokitara

David Yoken: lyömäsoittimet

Jaco Palmukari: kitara

Artem Zenev: kitara

Denis RedinDenis Redin syntyi Tšeljabinskissa, Neuvostoliitossa, 80-luvun alussa. Hän alkoi soittaa kitaraa 14-vuotiaana ostettuaan ensimmäisen kitaransa kadulta, ryyppyä kipeästi tarvitsevalta muusikolta. Kitarasta syntyi kaupat vodkapullon hinnalla. Myöhemmin, 16-vuotiaana häntä pyydettiin koulun bändiin soittamaan komppikitaraa. Samassa yhteydessä hän alkoi soittaa myös bassoa. 17-vuotiaana, koulun loppuessa, hän perusti kavereidensa kanssa punk-yhtyeen, jossa Denis toimi basistina. Vuoden 2000 tammikuussa Denis muutti vanhempiensa kanssa Suomeen, mistä hän löysi venäläisen bändin. Total Acoustic Projectin lisäksi hän soittaa bassoa ”Simppa & Neukut” nimisessä kokoonpanossa.

David Yoken Yhdysvalloissa syntynyt säveltäjä, näyttelijä ja äänitaiteilija David Yoken on asunut Skandinaviassa viimeiset 20 vuotta. Hän on esiintynyt muusikkona eri konserttipaikoissa ympäri maailmaa, kuten New Yorkissa rock klubi CBGB:ssa sekä Kennedy Music Centerissä Washingtonissa. Yoken on tunnettu myös näyttelijänä ja hän on ollut osallisena lukuisissa elokuvissa, lyhytelokuvissa ja TV-mainoksissa. David oli johtohahmona Timeless Films Ltd:n äskettäin julkaistussa kauhuelokuvassa ”Skeleton Crew”. Hänellä on ollut päärooleja muissakin elokuvissa, muun muassa ”Meeting Bernard” ja ”The Orchestra”. David soittaa rummuilla, jotka hän osti 13-vuotiaana lehdenjaosta tienaamillaan rahoilla vuonna 1970.

Showreel: http://vimeo.com/10007882

Kotisivu: http://www.davidyoken.com/

Jaco PalmukariJaco Palmukari on syntynyt Raumalla vuonna 1980. Hän on soittanut kitaraa 18 vuotta. Itseopiskellut muusikko pääsi opiskelemaan Rauman musiikkiopistoon, missä hän tutustui sekä klassiseen- että flamencokitaraan Anne Saarenpään johdolla. Sähkökitaristina uransa aloittanut Jaco keskitti myöhemmin energiansa näppäilyyn mutta soittaa edelleen eri kokoonpanoissa myös sähkökitaraa, niin plektralla kuin näppäillenkin.

Rakkaus jazziin hänelle on tullut Ari Polojärven opetuksessa sekä useita kitaristeja intohimoisesti kuuntelemalla. Jaco tunnetaan monipuolisuudestaan ja useiden soittimien sekä tyylilajien taitajana. Nykyään hän soittaa lähinnä flamenco-tekniikalla, jopa teräskielisiä kitaroita. Muutettuaan Turkuun yhteistyö David Yokenin ja Denis Redingin kanssa alkoi onnekkaan sattuman kautta. Artem Zenev kutsui hänet mukaan. Valtavaa kuuluisuutta Jaco ei ole muusikkona saavuttanut eikä hän sitä haluakaan. Jacolla ei ole muuta koulutusta kuin soittaminen. Hän ei välitä säännöllisistä tuloista, jotka olisivat mahdollisia toisella ammatilla.

Jaco soittaa useilla eri kitaroilla ja efektejä hän ei juuri käytä. Muusikoita, jotka ovat selvästi vaikuttaneet hänen soittoonsa, on paljon. Esimerkkinä mainittakoon Django Reinhardt, Vicente Amigo, Aki Lääkkölä, Dave Lindholm, Robben Ford, Victor Wooten, Bill Stewart ja John Scofield.

Artem ZenevArtem Zenev syntyi Petroskoissa, Neuvostoliitossa, vuonna 1983. Hän aloitti kitaransoiton 12-vuotiaana. Vuosina 2000-2004 Anton opiskeli jazz-kitaraa Petroskoin musiikkiopistossa. Vuonna 2005 hän jatkoi opiskelujaan konservatoriossa. Samana vuonna, yhdessä Alexei Zubkermanin kanssa, hän perusti musiikkiprojektin nimeltään Golova. Toukokuussa 2007 Golova voitti ensimmäisen palkinnon Moskovan Kansainvälisillä festivaaleilla

Syyskuussa 2007 Artem jatkoi kitaraopintojaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hänen opettajanaan toimi suomalainen säveltäjä sekä kitaristi Kai Nieminen. Vuonna 2009 Artem siirtyi opiskelemaan Turun ammattikorkeakouluun. Siitä asti hän on asunut Turussa ja opiskellut klassista kitaraa.

Yhtyeen kotisivu.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat, Uutiset

Russia rocks! Venäläistä rockia, ska-punkkia, hip hoppia ja heviä

Alisa

on ollut yksi venäläisen rockin vaikutusvaltaisimpia bändejä.  Bändi on perustettu 1983 ja on edelleen huippusuosittu Venäjällä.  Debyyttialbumi Energiaa myytiin yli miljoona kappaletta. Vuosituhannen vaihteessa bändin soundi muuttui enemmän hard rockin suuntaan. Nykyään bändi soittaa kristillistä metallia.

Alisan saatavuus Vaski-kirjastoista.

Akvarium

on venäläinen rock-yhtye, jonka perustivat Boris Grebenštšikov ja Anatoli Gunetski Leningradissa vuonna 1972. Akvarium on vanhimpia yhä toimivia yhtyeitä entisen Neuvostoliiton alueella, mutta yhtyeen huippukausi ajoittuu 1980-luvulle. Nykyisessä Akvariumissa alkuperäisjäsenistä on jäljellä enää Grebenštšikov (”BG”), jonka sooloprojektina yhtyettä yleisesti ottaen pidetäänkin

Akvariumin saatavuus Vaski-kirjastoista.

Spitfire

Pietarin punkbändeistä kenties tunnetuin on kuusihenkinen Spitfire. Bändi soittaa monipuolista punkkia  venäjän  ja englannin kielellä. Syyt kahden kielen käyttöön ovat yksinkertaiset. Englanti on se kansainvälinen kieli, jolla rock alunperinkin syntyi ja venäjä toimii parhaiten kotimaassa, jossa kaikki eivät osaa englantia. Venäjä jos joku sopii punkin yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin, sillä Venäjällä sanottavaa piisannee. Yhtyeen rumpali Denis supistaa albumin Thrills and kills merkitykset muutamaan sanaan: – Se kertoo rakkaudesta ja vihasta, seksistä ja huumeista, naurusta ja itkusta sekä tietysti sodan tyhmyydestä ja turhuudesta.

Spitfiren saatavuus Vaski-kirjastoista.

Zemfira

Zemfira Talgatovna Ramazanova on venäläinen muusikko ja laulaja. Hän on julkaissut useita albumeita taiteilijanimellä Zemfira. Zemfira aloitti esiintymiset 1998 ja julkaisi ensimmäisen levytyksensä (Zemfira) 1999. Hän on entisen Neuvostoliiton alueella hyvin tunnettu ja suosittu. Zemfira on kansallisuudeltaan tataari.

Zemfiran saatavuus Vaski-kirjastoista.


Bumboks

on kolmen nuoren miehen bändi, jonka musiikki on mielenkiintoinen sekoitus hiphoppia, reggaeta ja rockia venäjän kielellä laulettuna.

Bumboksin saatavuus Vaski-kirjastoista.

Moscow Groove Institute

Elektronisen musiikin edelläkävijä Venäjällä. Moscow Groove Institute perustettiin 1995.  Yhtye on saavuttanut myös kansainvälistä menestystä voittaessaan palkinnon Radio Francen elektronisen musiikin kilpailussa.

Moscow Grooves Instituten saatavuus Vaski-kirjastoista.

Leningrad

on venäläinen ska punk -yhtye. Bändin kotikaupunki on Pietari. Yhtyeen keulahahmona, säveltäjänä ja sanoittajana toimii Sergei ”Šnur” Šnurov. Leningrad tunnetaan alatyylisistä sanoituksistaan. Yhtyeen meno on todella hulvatonta. Bändi käyttää mm. balalaikkaa, sahaa, torvia, läskibassoa, xylofinia yms. soittiminaan.

Leningradin saatavuus Vaski-kirjastoista.

Arkona

Arkon: Vo Slavu Velikim!Kap Arkona -nimisestä pakanatemppelistä nimensä ottanut Arkona on venäläinen, vuonna 2002 perustettu folk metal -yhtye. Arkonan musiikki pohjautuu vahvasti venäläiseen kansanperinteeseen niin sanoituksiltaan kuin myös kansanmusiikkivaikutteiltaan. Uran alkuaikoina Arkonan musiikki sisälsi runsaasti koskettimia mutta niiden käyttö on vähentynyt kolmannesta levystä alkaen. Tilalle on tullut erilaisia kansansoittimia kuten huiluja ja pillejä. Mielestäni Arkonan musiikki on toimiva sekoitus metallia ja kansanmusiikkia joka äityy paikoin erittäin massiiviseksi ja progressiiviseksi. Myös puhtaan laulun ja örinän vuorottelu toimii mutkattomasti.

Arkonan saatavuus Vaski-kirjastoista.

Aria

Aria-logoAria perustettiin Moskovassa vuonna 1985 jolloin Venäjä tunnettiin vielä Neuvostoliittona. Yhtye on yksi ensimmäisiä suurempaa suosiota saavuttaneita venäläisiä metallibändejä. Arialle ovat kirjoittaneet lyriikoita mm. runoilijat Margarita Pushkina ja Alexander Jelin. Median ”Venäjän Iron Maiden”:ksi nimittämän yhtyeen musiikki on melodista ja tarttuvaa kasarimetallia, johon oman eksotiikkaansa tuo luonnollisesti laulukielenä toimiva venäjän kieli. Aria perustettiin aikanaan halusta tehdä kommunistien kieltämää musiikkia. Bändi koki uransa alkuaikoina kaikenlaista vastarintaa. Yhtyeen logo kiellettiin mikä vaikeutti mainontaa. Kaikesta huolimatta levyt myivät miljoonia. Itse pidän Arian musiikista kovasti koska kuuntelen samantyyppistä musiikkia paljon.

Arian saatavuus Vaski-kirjastoista.

1 kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee