Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2018

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: Laineen Kasperi

Kuva: Iiro Kuosmanen

1. Esittele itsesi ja kerro lyhyesti muusikon urastasi.

Olen Kasperi Laine, artisti, säveltäjä, äänisuunnittelija ja isä. Aloitin musiikkihommat 12-vuotiaana ja sillä reissulla olen edelleen. Valmistuin Teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2007. Osan vuodesta työskentelen keikkaillen ja osan vietän erilaisten esitysten ja teosten äänisuunnittelun parissa.

2. Käytätkö säännöllisesti Turun tai muiden kaupunkien kirjastopalveluja?

Käytän Koillis-Helsingin kirjastopalveluita lähinnä lasteni kanssa. Olen harras antikvariaattien penkoja ja pahoin pelkäänkin, että joku päivä minulla on oma kirjasto.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Yksi mieleenpainuvimmista keikoista on The Goat, Flow-festivaaleilla, olisiko ollut vuonna 2014? Keikan ja biisien progressiivinen rakenne yhdistettynä bändin ritualistiseen henkeen ja shamanistiseen svengiin vei tajuntani todella uusiin ylisiin ja alisiin.

4. Mitä mieltä olet Turun ja sen lähialueiden musiikkielämästä?

Kävin ensimmäisen kerran Turussa keikalla vuonna 2003 ja seuraavaksi tulen 11.5.2018. Turun paikallinen musiikkielämä on nähdäkseni melko rikasta kaikkine mielenkiintoisine marginaali-ilmiöineen ja levykauppoineen. Paikalliset indie-festivaalit ovat olleet viime vuosien kohokohtia kesäkiertueillamme.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Mahdotonta nimetä vain kolmea artistia saati levyä tästä musiikin täyttämästä maailmasta! Sanotaan vaikka että kaikki musiikki 70-luvulta. Sen ehtisi ehkä juuri ja juuri kuunnellakin tämän elämän aikana.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee

Turun Puhallinmusiikkijuhlat 2018 toukokuussa Kirjastopihalla

Turun Puhallinmusiikkijuhlat tulee taas. Toukokuun puolivälissä pääkirjaston Kirjastopihalla tapahtuu koko viikon ajan. Luvassa on monenlaista konserttia sekä ohjelmaa:

ma 14.5. Yhteislauluiltamat: Turun Työväenyhdistyksen Soittokunta (klo 18) ja Turun VPK:n puhallinorkesteri (klo 19)

ti 15.5. Metsään on tullut jo kevät!: Turun Metsänkävijäin soittokunta (klo 18) ja Sointu-Seitsikko (klo 19)

ke 16.5. Muistan kesän!: Turun konservatorion junioripuhaltajat & Tekniikan ihmenuoret (klo 18) ja Todelliset torvet -vaskipuhallinyhtye ja Turun konservatorion puhallinorkesteri (klo 19)

to 17.5. Rytmimusaruletus!: Turku Goes Szeged Band (klo 18) ja SUMU Big Band (klo 19)

pe 18.5. Valtakunnallinen puhallinmusiikin päivä: Laivaston soittokunta (klo 17), Nousteprassi (klo 18) ja Raision VPK:n soittokunta (klo 19)

Tapahtumajärjestäjä:

Turun kaupunginkirjasto ja Turun konservatorio

Jätä kommentti

Kategoria(t): Festivaalit, konsertit, Musasto suosittelee, Taidemusiikki, Tapahtumat

Vuoden 1968 hippimittari

 

Vuoden 1968 hippimittari pidettiin Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla 18.4. 18.  Hippimittari lähestyi ”hullua vuotta” 1968 populaarimusiikin näkökulmasta. Tilaisuudessa kuunneltiin kymmenen erilaista kappaletta, jotka asetettiin historialliseen kontekstiinsa. Yleisö sai äänestää kappaleiden joukosta omat suosikkinsa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kanssa ja kappaleet valitsivat ja esittelivät dosentti Kari Kallioniemi ja FT Kimi Kärki.

Termiin ”hullu vuosi” liitetään monenlaisten yhteiskunnallisten liikkeiden esiinmarssi liberaaleista konservatiiveihin. Muun muassa feministit, pasifistit, opiskelijat ja työläiset pyrkivät tuomaan äänensä kuuluviin ja ottamaan kantaa maailman tilanteeseen. Maailmaa kuohuttivat Prahan kevät, Martin Luther Kingin murha ja esimerkiksi Vietnamin sota. Kuohunnan ja radikalismin vuosi oli käännekohta myös konservatiiveille. Kulttuurin saralla erityisesti populaarimpi musiikki ja taide toimivat väylinä keskustella arvoista ja ottaa kantaa sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Kaiken kaikkiaan vuotta on pidetty merkittävänä maailmaa muuttaneena käännekohtana.

Hippipmittarissa kuultiin järkestyksessä seuraavat biisit. .

1. The Rolling Stones: ’Sympathy for the Devil’

2. Fredi: ’Kolmatta linjaa takaisin’

 

Voittajaksi yleisö äänesti Fredin Kolmatta linjaa takaisin. Toiseksi tuli The Crazy World of Arthur Brown: Fire.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tapahtumat

Musasto LIVE: John Richardson Turun musiikkiosastolla

www.facebook.com/songwriterJohnRichardson/
www.slowfloe.com
www.svartrecords.com

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

ReadingMusic – Katse musiikkiin! Turun musiikkiosastolla

Julisteen kuva: Tuomo Häikiö

Miten ihmeessä nuotteja oikein luetaan? Katseenseurantamenetelmä sen kertoo!

Monet musiikin harrastajat ja ammattilaiset käyttävät nuotteja apunaan opetellessaan uusia kappaleita tai merkitessään kappaleita muistiin. Nuottikirjoitus on monimutkainen ”kieli”, sillä siinä yksi nuottisymboli kertoo paljon: sekä kyseisen sävelen korkeuden että kuinka kauan sen pitäisi kestää. Tämän lisäksi nuottikuvaan saattaa sisältyä paljon muutakin huomioon otettavaa, kuten sointumerkkejä tai äänenvoimakkuuteen ja ilmaisuun liittyviä, sanoin tai merkein ilmaistavia ohjeita. Kaiken huipuksi nuoteista soittaessaan muusikon täytyy tulkita ja toteuttaa kaikki nämä symbolit musiikin tahdissa ja siis aikapaineen alla.

Huh – ei ole mikään ihme, että moni kokee sujuvan nuotinlukutaidon oppimisen vaikeaksi!

Eri instrumenttien soittajilla luettavan materiaalin määrä vaihtelee. Viulisti lukee nuottikirjoitusta yhdeltä, pianisti kahdelta ja urkuri peräti kolmelta riviltä samaan aikaan. Sinfoniaorkesterin kapellimestarilla taas saattaa olla edessään kymmeniä nuottirivejä, joista jokainen vastaa yhtä soitinta. Ja kun tarkemmin ajatellaan, nuotinlukeminen voi olla hyvinkin monenlaista. Ensinnäkin kappaletta voi lukea hiljaa mielessään, ilman soittamista. Tällaista mentaaliharjoittelua ja soittamiseen valmistautumista voidaan käyttää vaikkapa uuteen kappaleeseen tutustuessa tai opeteltaessa kappaletta ulkomuistista soittoa varten. Toisinaan taas muusikon täytyy suoraan kyetä soittamaan tietty kappale sopivassa tempossa ja ainakin lähestulkoon sillä tavoin kuin nuotissa lukee. Nämä prima vista (”ensi näkemältä”) -tilanteet ovat arkipäivää esimerkiksi säestäjille tai orkesterisoittajille ja ne edustavat nuotinlukemisen vaativinta muotoa. Kolmas tilanne on kenties harrastajille se tutuin: usein samaa kappaletta soitetaan uudestaan ja uudestaan, ja tällaisen toistavan lukemisen kautta kappale tulee vähitellen tutuksi. Lopulta kappale opitaan ehkä jopa soittamaan ulkomuistista, eikä nuottia enää edes tarvita. Ilman nuotteja ja porukalla soitellessa katse saattaakin kääntyä useammin soittokavereihin: nuotin sijaan haetaankin toisista soittajista vinkkejä siitä, mitä kappaleessa seuraavaksi tapahtuu.

Paitsi että nuotteja voidaan lukea erilaisissa tilanteissa ja eri tarkoitusta varten, eri musiikin lajeissa koko nuottikirjoitukselle annetaan erilaisia merkityksiä. Taidemusiikin parissa sillä on vakiintunut rooli, sillä kappaleet ovat niin pitkiä ja vaativia, että niiden opettelu kuulonvaraisesti kestäisi todella kauan. Kansanmusiikissa nuotit voivat toimia apuna uusia kappaleita opetellessa, mutta genreen sisältyy ajatus soittaa kappaleita ulkomuistista ja muunnellen. Jazz- ja pop-musiikissa nuottien avulla pystytään pistämään kappaleiden pääpiirteet muistiin, mutta niissäkin soittaminen tapahtuu lopulta usein ilman nuotteja, improvisoiden ja sanoitusten rytmityksiä mukaillen. Joissakin genreissä siis kirjoitettuja nuotteja pyritään noudattamaan uskollisemmin kuin toisissa.

Mutta miten niitä nuotteja sitten luetaan? Onko hiljainen tai harjoiteltu nuotinlukeminen erilaista kuin prima vista -soittaminen? Millaista taitavien nuotinlukijoiden lukeminen on ja miten ihmeessä he sen tekevät? Entä miten nuotinlukutaito kehittyy? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Turun ja Jyväskylän yliopistojen Nuotinluku ja asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimushankkeessa musiikkitieteilijöiden, kasvatustieteilijöiden ja tilastotieteilijöiden yhteisvoimin. Hanketta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (2014-2018) sekä Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (2015-2017). Monitieteinen yhteistyö vähän tutkitun aiheen parissa on ollut hankkeen tutkijoille niin opettavaista ja kiinnostavaa, että nämä kokemukset halutaan jakaa. Tästä syystä Nuotinluku-hankkeen tutkijat järjestävät maanantaina 14.5. klo 18 yleisötilaisuuden Turun pääkirjaston musiikkiosastolla.

Image by Tobii

Tärkeänä menetelmänä Nuotinluku-hankkeessa käytetään katseenseurantamenetelmää (engl. eye-tracking). Siinä tallennetaan infrapunakameroiden avulla millisekuntien tarkkuudella mihin henkilö kohdistaa milläkin hetkellä katseensa. Menetelmää on perinteisesti käytetty psykologian alalla ja erityisesti tekstin lukemisen tutkimukseen ja nuotinlukutaitoon liittyvät tutkimukset ovat olleet toistaiseksi todella harvinaisia. Konserttiluennossa esiintyjät soittavat pitäen päässään samalla katseenseurantalaseja. Näin heidän katseensa eteneminen voidaan esittää yleisölle samanaikaisesti videomuodossa, ja kuulijat pääsevät siis näkemään täsmälleen sen mitä soittajatkin.

Konsertissa esiintyvät jyväskyläläinen pianisti ja tutkija Nina Loimusalo sekä turkulainen kansanmusiikkiyhtye Ånsemble, jossa soittavat Ossian Helmi (viulu, Risto Luukkonen (kitara), projektin tutkija Marjaana Puurtinen (viulu) sekä Karen Soinila (viulu). Konsertissa tutkijat pistävät itsensä omien tutkimustensa osallistujien asemaan: koska osallistujia on pyydetty soittamaan prima vista tai esiintymään lyhyellä valmistautumisajalla, on vain oikeus ja kohtuus että tutkijat testaavat miten sellainen heiltä itseltään sujuu!

Ohjelmistoon sisältyy kappaleita Palmgrenista polskaan, eli sellaista suomalaista taide- ja kansanmusiikkia, jota Turun seudulla on saatettu kuulla pääkirjaston valmistumisen alkuaikoina 1900-luvun alussa. Musiikkinumeroiden välissä tutkimusryhmän jäsenet kertovat lyhyesti katseenseurantamenetelmästä, sen käytöstä nuotinlukututkimuksessa ja tutkimustuloksistaan.

Marjaana Puurtinen
Opettajankoulutuslaitos ja psykologian oppiaine, Turun yliopisto

Nina Loimusalo
Musiikkitieteen oppiaine, Jyväskylän yliopisto

Blogikirjoitus pohjautuu Nuotinluku-tutkimushankkeen tutkijoiden julkaistuihin ja työn alla oleviin osahankkeisiin.

ReadingMusic – Katse musiikkiin! on Aboagora-symposiumin (22.-24.8.2018) pre-event. Lue lisää: http://aboagora.fi/

Nuotinluku-tiimi:

Erkki Anto (Turun yliopisto)

Natalia Chitalkina (Turun yliopisto)

Hans Gruber (hankkeen johtaja; Turun yliopisto & University of Regensburg)

Erkki Huovinen (hankkeen johtaja; Jyväskylän yliopisto & Kungliga Musikhögskolan i Stockholm)

Tarja-Riitta Hurme (Turun yliopisto)

Nina Loimusalo (Jyväskylän yliopisto)

Antti Mäkelä (Turun yliopisto)

Marjaana Puurtinen (Turun yliopisto)

Hanna Turta (Turun yliopisto)

Anna-Kaisa Ylitalo (Jyväskylän yliopisto)

http://www.utu.fi/readmusic
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/oppiaineet/musiikkitiede
http://www.utu.fi/turkueyelabs

Katso video: Psykologian oppiaineen erikoistutkija ja opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Marjaana Puurtinen kertoo uusista avauksista katseenseurantalaitteiden saralla. Puurtinen koordinoi Turku EyeLabsia, joka on Turun yliopiston katseenseurantamenetelmän soveltajien yhteisö. Turku EyeLabsin tehtävänä on alan osaamisen jakaminen ja menetelmän käytön edistäminen Turun yliopistossa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

Musasto suosittelee: 10 valittua muusikoiden elämäkertaa

 

Springsteen: Born to run  (2016)

Bruce Springsteen kuvaa omaelämäkerrassaan kasvamistaan New Jerseyn Freeholdissa, missä hänen mielikuvitustaan ruokkivat ”runous, vaarat ja synkkyys”. Hän kuvailee elävästi periksiantamatonta tietään muusikoksi, varhaisia aikojaan baarien bändikuninkaana Asbury Parkissa ja E Street Bandin nousua maineeseen. Aseistariisuvalla avoimuudella Springsteen kertoo myös ensimmäistä kertaa henkilökohtaisista kriiseistään, jotka inspiroivat häntä luomaan parhaat kappaleensa.

Johnny Cash: Cash omin sanoin  (2003)

Johnny Cash kertoo muistelmissaan matkastaan Arkansasin puuvillapelloilta countryn kuuluisimmaksi kapinalliseksi ja amerikkalaisen juurimusiikin patriarkaksi. Memphisin legendaarisella Sun Recordsilla uransa aloittanut Cash saarnaa musiikista, uskosta, historiasta, maasta sekä rakkaudesta vaimoonsa June Carter Cashiin. Hän kertoo autojen romuttamisista, amfetamiinista, alkoholista, epätoivosta ja lentomatkastaan sairaalan sängyssä. Herra Cash kertoo myös kuinka Carl Perkinsin Rock ‘n’ roll , Run-D.M.C.- ja Red Hot Chili Peppers -tuottaja Rick Rubin auttoi häntä luomaan viime vuosien kiitetyt American Recordings -levytykset.

 

 

Pete Townshend: Kuka olen (2013)

Kitaristipioneerin muistelmat ovat unelmien ja painajaisten avioliitto. Pete Townshendin muistelmateos porautuu syvälle viime vuosikymmenien rockskeneen ja tekijänsä psyykeen. Hypnoottisen vetävästi kirjoittava kitaralegenda kartoittaa siinä paitsi uransa virstanpylväitä myös niitä unelmia ja pelkoja, jotka ovat hänen elämäänsä muokanneet. Hän päästää lukijan vaeltamaan kanssaan niin voittoisilla estradeilla kuin alitajuntansa ahdistavimmissa kammioissakin.

 

 

John Densmore: Riders on the Storm. Elämäni Jim Morrisonin ja Doorsin kanssa (1992)

Tässä on kirja, josta Rollin Stone- lehti kirjoitti arvion: ”Ensimmäinen biografia Doorsista, joka tuntuu siltä kuin se olisi kirjoitettu oikeista syistä, ja on informatiivisin tilitys Doorsin lyhyestä, mutta loisteliaasta ajasta yhtyeenä.”.

Doorsin rumpali John Densmore arvioi tässä muistelmateoksessaan  nietzscheläisen nihilismin tappaneen yhtyeen laulajan Jim Morrisonin. Ehkä myös yletön sankaripalvonta johti Morrisonin ennenaikaisesti Père Lachaisen hautausmaalle Pariisiin. Hänen varsinainen lyyrikon työnsä jäi  kahteen jälkeenjääneiden runojen valikoimaan ja loisteliaaseen runorocklevyyn An American Prayer (1978).

 

Jean-Michele Dupont: Love in vain. Piirtäjä Mezzo (2015)

Sarjakuvaromaani Robert Johnsonin elämästä

Etelän puuvillapelloilla syntynyt Robert Leroy Johnson (1911-1938) on edelleen yksi kaikkien aikojen maineikkaimpia kitaristeja. Legendan mukaan Johnson myi tienristeyksessä sielunsa paholaiselle oppiakseen soittamaan. Naistenmiehenä tunnettu Johnson vietti rankkaa elämää ja menehtyi sen seurauksena jo 27-vuotiaana. Lyhyen uransa aikana hän levytti vain 30 kappaletta. Tämä upea sarjakuvaromaani esittelee uniikin näkemyksen Johnsonin elämästä. Upea mustavalkokuvitus huokuu kohtalokasta tunnelmaa bluesin alkuaikojen tarinaan sopivalla tavalla.

 

Lemmy Kilmister: Lemmy (2003)

Maailman kovaäänisimmän rockbändin nokkamiehen ja hevimetallin ikonin kirjoittama omaelämäkerta. Karismaattinen, huumorintajuinen ja ehdottomuudessaankin suurisydäminen rokkijäärä kertoo, miten Ian Kilmisteristä tuli Lemmy, aikamme kompromissittomin rockikoni. Lemmyn muistelmat ovat  viihdyttävä ja  omaperäinen reissu rockbisneksen varjoisalle puolelle. Ne ovat myös verbaalinen täsmäisku teeskentelyä, terveysintoilua, moralismia, poliittisen korrektiuden nimissä harjoitettua tekopyhyyttä ja kaikenlaista kohtuullisuutta vastaan.

 

Patti Smith: Ihan kakaroina (2010)

Ihan kakaroita on kertomus Patti Smithistä ja valokuvaaja Robert Mapplethorpesta, kahdesta sunnuntailapsesta, jotka hylkäävät turvatun elämänsä seuratessaan unelmiaan ja etsiessään taiteellista vapautta. 1960-luvun lopulla, uransa läpimurtojen kynnyksellä, nämä sielunsisaret vannovat, etteivät kovimmissakaan koettelemuksissa hylkää toisiaan. Smithin intiimi omaelämäkerta New Yorkin villeiltä vuosilta on paitsi seikkailuromaani myös koskettava surulaulu rakkaalle ystävälle – vuonna 1989 AIDS:iin menehtyneelle Mapplethorpelle.

 

Mikko Meriläinen: Wigwam (2006)

 

Wigwam on kaikkien aikojen tärkeimpiä suomalaisia rockyhtyeitä. Wigwam pääsi ensimmäisenä täkäläisenä yrittäjänä kolkuttelemaan kansainvälisen menestyksen portteja – neljännesvuosisata ennen HIM:iä, Nightwishiä tai Bomfunk MC’siä. Vaikka läpimurto maailman hittilistoille jäi saavuttamatta, omaleimainen musiikki on taannut Wigwamille kestävän kulttisuosion niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Wigwam on ollut aina arvoituksellinen ryhmä. Kirja kertoo yhtyeen monivaiheisen tarinan jäsenten yhtyettä edeltävistä hankkeista aina 2000-luvun jälleenyhdistymisiin asti. Kertomukseen tiivistyy piirteitä kokonaisen rocksukupolven kokemuksista.

 

Jukka Lindfors: Tuomari Nurmio: Dumari (2010)

Tuomari Nurmion 30-vuotinen ura on ollut vankkaa nousuvoittoista alamäkeä: ensimmäinen levy myi parhaiten ja on menestynyt parhaiten myös kriitikkoäänestyksissä.  Jokaisella levyllä on omat diggarinsa, ja aina uudet sukupolvet löytävät jotain kiintoisaa tuolta tunteiden kaatopaikalta. Tuntematon on aina kiehtonut Nurmiota enemmän kuin jo nähty. Hän sekoittaa tyylilajeja suruttomasti, virtuaalinen matka kulkee Kalevalan laulumailta Afrikan ja Amerikan kautta Saharan autiomaahan ja Mesopotamiaan, mutta lopputulos kuulostaa aina itsestään selvästi suomalaiselta. Ura Tuomarina on ollut taistelua ja leikkiä, kyseenalaistamista, etsimistä ja onneksi myös löytämistä. Jokin synteesi tuntuu löytyvän kaiken takaa.Dumari on tämän prosessin moniääninen ajankuva, jossa puheenvuoron saavat niin tekijät kuin kokijat, kollegat, ystävät, kulttuuripersoonat, kriitikot ja tutkijat. Näkökulma on stadilainen, kuten Nurmio itsekin, mutta opus on samalla universaali kertomus lauluntekijän ja soittoniekan tiestä, joka jatkuu samalla väsymättömällä libidoenergialla kuin 30 vuotta sitten.

Arianna Stassinopoulos: Maria Callas (1981)

Suuren tähden traaginen elämä

 Hänestä tuli Caruson ohella viime vuosisadan suuri oopperalaulaja. Hänet tunnettiin jumalaisena Äänenä kautta maailman. Kuitenkin hänen elämänsä oli kuin kreikkalainen tragedia, sillä häneen iski kuuluisuuden kirous.  Laulajattaren loistokas ura ja monet myrskyisät vaiheet näkyivät lehtien palstoilla. Millainen oli Maria Callas naisena ja yksilönä? Oliko hän ruma ankanpoikanen, joka uskomattoman tahdonvoimansa ansiosta kehittyi kaunottareksi ja lumosi olemuksellaan ja äänellään kenet halusi? Mitä todella oli kohutun Onassis-Callas romanssin taustalla? Mistä löytyi avain taiteellisten voittojen huipulle? Mitä liittyi lopulliseen fiaskoon? Millaiset olivat suuren diivan uskomattomat ja hätkähdyttävät vaiheet oopperalavalla ja elämän näyttämöllä? Näihin kysymyksiin vastaa Arianna Stassinopoulos kirjoittamassaan Maria Callaksen elämäkerrassa  Maria Callas  (1981).

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

1968: toivekappaleiden hippimittari

Seuraten menestyksekästä Toivekappaleiden hittimittari -tapahtumasarjaa, Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa järjestetään keskiviikkona 18.4. klo 17 yhden vuoden musiikkiin liittyvä vastaava kuuntelutapahtuma.

1968: toivekappaleiden hippimittari lähestyy ”hullua vuotta” 1968 populaarimusiikin näkökulmasta. Kuuntelemme kymmenen erilaista kappaletta, jotka asetetaan historialliseen kontekstiinsa. Yleisö saa äänestää kappaleiden joukosta omat suosikkinsa.

Termiin ”hullu vuosi” liitetään monenlaisten yhteiskunnallisten liikkeiden esiinmarssi liberaaleista konservatiiveihin. Muun muassa feministit, pasifistit, opiskelijat ja työläiset pyrkivät tuomaan äänensä kuuluviin ja ottamaan kantaa maailman tilanteeseen. Maailmaa kuohuttivat Prahan kevät, Martin Luther Kingin murha ja esimerkiksi Vietnamin sota. Kuohunnan ja radikalismin vuosi oli käännekohta myös konservatiiveille. Kulttuurin saralla erityisesti populaarimpi musiikki ja taide toimivat väylinä keskustella arvoista ja ottaa kantaa sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Kaiken kaikkiaan vuotta on pidetty merkittävänä maailmaa muuttaneena käännekohtana.

Kappaleet juontavat dosentti Kari Kallioniemi ja FT Kimi Kärki. Hippimittari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kanssa. Heti hippimittarin perään yleisö saa siirtyä läheiseen Bar Ö –ravintolaan katsomaan Risto Jarvan elokuvaa Ruusujen aika. Saman viikon perjantaina, 20.4., järjestetään yliopistolla kokonaisuuden päätapahtuma Toivon ja raivon vuosi 1968 -seminaari (Janus-Sali, Kaivokatu 12). Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy!

Lisätietoa: https://1968seminaari.wordpress.com/

2 kommenttia

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Kitaristi Tomi Paldaniuksen ’Classic Hits Fingerstyle Guitar Tour’ Raision kirjastotalon Martinsalissa

Kitaristi Tomi Paldanius soittaa huomenna keskiviikkona 4.4. Raision kirjastotalon Martinsalissa kello 18.

Paldaniuksen Classic Hits Fingerstyle Guitar Vol 2  -kiertueella kuullaan täysin uusia soolokitarasovituksia mm. Dire Straitsilta, Eric Claptonilta, Santanalta ja Gary Moorelta. Kiertueen ohjelmistoon kuuluu myös ensilevyn parhaita paloja mm. Queenilta, Led Zeppeliniltä, Eaglesilta ja Jimi Hendrixiltä. Lavalla nähdään vain yksi mies – Tomi Paldanius on fingerstyle-kitaristi, joka soittaa kappaleiden melodiat, soinnut, bassolinjat ja jopa kitarasoolot samanaikaisesti.

Minut tunnetaan suosittujen kappaleiden soolokitarasovituksista, joita monet nuoret maailmalla soittavat. Yksi pointti onkin innostaa nuoria soittamaan”, Tomi Paldanius kertoo.

Tomi on valmistunut klassisen kitaransoiton opettajaksi Turun taideakatemiasta 2003. Kiinnostus fingerstyle-kitaransoittoon alkoi australialaisen kitaravirtuoosin, Tommy Emmanuelin innoittamana.

Lippuja saa ovelta 13 euron hintaan.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Uncategorized