Aihearkisto: Uncategorized

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Suomessa ja maailmalla kirjastoissa digituotannon padoissa pöhisee. Jos kaiken tapahtuvan kokoaisi yhteen, voisi viettää aikaansa virtuaalimatkaillen musiikkikirjastoissa. Kevään aikana teemme Digireissuja täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päivän ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Rovaniemi ja PopuLappi-tuubi

Ensimmäisellä Digireissulla suuntaamme Rovaniemelle. Siellä erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelän haastateltavina kävivät helmikuussa pyörähtämässä Laura Ahvonen ja Ville Suopajärvi yhtyeestä Puiset Heilat. PopuLappi-tuubi on sarja, jossa haastatellaan lappilaisia musiikintekijöitä. Sarjan ensimmäisessä osassa tammikuussa soi lappilainen gotiikka kun Jarkko Honkanen, Heikki Vaara ja Jarkko Niemi pistivät uusiksi Tom Jonesin hitin Delilah.

PopuLappi on Rovaniemen musiikkikirjaston tuoteperhe, johon kuuluu mm. äänitekokoelma sekä Lapin Kansan kanssa yhteistyössä tehty 21-osainen podcast SoundCloudissa.

PopuLappi-tuubin konsepti on mukava. Toteutus nauhoitettu ja editoitu live-striimin sijaan. Tämä mahdollistaa laadukkaan lopputuloksen ja osaston esittelyn tilavaihdosten kautta. Näemmekin Lauran ja Villen esim. levyvarastossa ja lopuksi pakkaamassa soittimiaan potkukelkan kyytiin! Siinäpä eksotiikkaa kerrassaan!

Keskustelun aiheina ovat uusin julkaisu, muusikoiden suosikkilevyt ja heidän soittimensa. Musiikkikin soi kun duo esittää kappaleet Minne lie, Kuunihailuyö ja Raiteet kuin käärmeet. Jakson sisältö on myös merkattu videon tietoihin nauhoitteen keston avulla.

Tunnusmusiikista vastaa Hannu Raudaskoski ja työryhmässä ovat Marko Niemelä, Jani Ekblom, Jari-Pekka Karkkola.

Ota tämä vaikka lauantain katselulistallesi! Mikään ei myöskään estä sinua ryhtymästä Rovaniemen musiikkikirjaston seuraajaksi Facebookissa tai tilaamasta Rovaniemen kaupunginkirjaston YouTube-kanavaa. Vaikka et itse pääse Jorma Eton tielle, voit matkata sinne digivirtoja pitkin.

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digireissu, Haastattelut, Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Musiikkikirjastot.fi, Tarinoita levyjen takaa, Uncategorized

Kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen: Laulunopetuksesta musiikkikasvatukseen

Hiihtolomat häämöttävät ja siitä löyhänä aasinsiltana voimme hypätä koulumaailmaan ja nimenomaan musiikinopetukseen. Turun musiikkiosaston hyllyistä löytyy koulun opetuskirjallisuutta aina 1920-luvulta lähtien. Niistä on nyt koottu pieni aineistonosto musiikin tietokirjallisuuden lukusaliin odottamaan kirjaston paluuta normaaliin.

Kansakoulun laulukirjallisuutta löytyy kokoelmista sekä avovarastosta, että varsinaisesta varastosta. Muutama viikko sitten näitä kirjoja seulottiin usean ihmisen voimin hartaudella läpi kun etsinnässä oli vastaus ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palvelussa esitettyyn kysymykseen. Valitettavasti tuolloin emme löytäneet vastausta ja kysytty laulu pysyi arvoituksena.

Millainen on koulun musiikkikasvatuksen historia? Opinnäytteessään Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen linjalla Tuomas Sidoroff kirjoittaa auki sen historiaa jopa Turun Katedraalikoulun ajoilta. Tutkielma on luettavissa tämän linkin takaa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234969

1950-1960-luvuilla suomalainen musiikkikasvatus kouluissa oli murroksessa. Opetuksen tarve oli keskittynyt laulamisen tekniseen opetukseen, nuotinlukutaitoon ja musiikinteoriaan. Käytännössä vain harva opettaja kykeni opetusta antamaan.

Vanhoja koulun musiikinopetuskirjoja.

Saksalaisen Carl Orffin (1895 – 1982) ja unkarilaisen Zoltán Kodályn 1882 – 1967) ajatuksiin perustuvat uudet opetusmenetelmät, koulusoittimet ja äänilevyjen yleistyminen monipuolistivat monissa kouluissa musiikinopetusta merkittävästi 1960-luvun kuluessa. Orffin pedagogiikka seurasi hmisen kehityksen vaiheita: ensin rytmi kasvaa puheesta, sitten syntyy melodia ja näiden pohjalta harmonia. Kodályn filosofiassa korostuu oman äänen käyttäminen ja kuuntelukyvyn kehittyminen. Tässä säveltapailun lisäksi on tärkeänä vuorovaikutus muiden kanssa.

Valtaosassa kouluista oppiaineen nimi muuttui laulusta musiikiksi vasta peruskoulu-uudistuksen myötä 1972. Käytännössä jo tapahtuneet muutokset kirjattiin siis valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan vasta jälkikäteen. Tuolloin Kuuntelukasvatus nostettiin yhdeksi oppiainetta läpäiseväksi aiheeksi.

Musiikkipedagogiikka läpäisee esimerkillisesti kirjaston kokoelmat. Koulun musiikinoppikirjoja löytyy Musiikkiosaston kokoelmista ylemmiltä luokilta, mutta sitä varhaisempien luokka-asteiden aineisto on Saagan kätköissä. Kasvattajille kirjallisuutta löytyy Tieto-osastolta.

Teksti ja kuvat: Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen, lukuvinkit, Mitä minä luen, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Uncategorized

Hiljaa, hiljaa…musavinkit kuunnelkaa!

Joulupyhät lähestyvät ja on tullut aika vinkata melkein perinteisesti joulumusaa! Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosaston immeiset heittäytyivät joulufiilikseen ja intoutuivat kirjoittamaan uudesta ja vanhasta joulumusiikista. Sellaisesta, joka kuuluu omaan jouluun tai jotain sellaista, mikä korvaa joulurenkutukset – jollainhan se saattaa olla vaikka Motörheadin koko tuotanto.

Mutta tässä siis Antin, Hannan, Juhan, Petrin ja Riikan terveisiä näin vuoden loppuun.

1. Thom Hell & Andreas Ulvo: Christmas Songs (2020)

Mitä saadaan kun norjalainen laulaja/lauluntekijä ja jazzpianisti lyövät lahjakkaat päänsä yhteen? Syntyy levyllinen uusia versioita puhkikulutetuista joulusävelmistä. Näkökulma on jokseenkin kokeellisen vinksahtanut, minimalistinen ja dekonstruoivakin. White Christmas -avausraidassa jumitetaan Beach Boys laulusoundissa, Leontovychin joulukellot paukkaavat metronomin tahtiin ja pieni rumpalipoika onkin basisti.

Eikä koskaan Lumiukko ole lentänyt jäisellä taivaankannella niin tiheän melankolian tiivistämänä kuin nyt.

Äänitettä ei löydy vielä kokoelmistamme, mutta se löytyy Vaskin e-aineistosta Naxos Music Library -palvelusta, jonne on kirjauduttava Vaskin verkkotunnuksin:
https://turku.naxosmusiclibrary.com/catalogue/item.asp?cid=NXN5001

2. Mariska: Navidadii (2020)

Mariskan soolouran ensimmäinen joululevy Navidadii sisältää vajaan puolen tunnin verran virkistävän erilaisia joululauluja. Kannen mukaan jopa ”Arveluttavia joululauluja”. Mariskan jouluna twerkataan ja  juodaan pikkutuhmasti hehkuviiniä mutta toisaalta myös herkistytään miettimään pienen lapsen toiveita ja pelkoja joulun lähestyessä. Sanoitusten puolesta albumi tuo mieleen ainakin Leevi and the Leavingsin kauniin melankolisen maailman. Sanoittajana Mariska on todella taitava.

Levy on tulossa kokoelmiimme, joten käy varausjonoon!: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=navidadii&type=AllFields

3. Hille Perli: …per la viola da gamba (1999)

Jos haluat antaa havuntuoksuisten ajatustesi vaeltaa ilman lyriikoiden ohjausta, viola da gamba -virtuoosi Hille Perlin J.S. Bach-levytykset tarjoavat siihen oivan mahdollisuuden. Oma suosikkini on 1999 ilmestynyt ”…per la viola da gamba”. Tämä ei ole mitenkään joulumusiikkia, mutta vanhojen soitinten lämmin ääniväri ja sopiva kaiku luovat ajattoman rauhoittavan tunnelman joka parhaimmillaan auttaa laskemaan joulusta aiheutuvia päänsisäisiä kierroksia ja antavat luvan istahtaa katsomaan ikkunasta ulkona olevaa pimeyttä, kynttilöiden valoa tai takkatulta. Äänitteen voit varata Vaskista: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.405927 

4. Leevi & the Leavings: Varasteleva joulupukki (1990)

Yksi joululevy suosikkini jo vuosien takaa on Leevi and the Leavingsin Varasteleva Joulupukki, jonka kaikki kappaleet ovat omalla tavallaan helmiä, osa suorastaan timantteja. Aitoon Leevi-tyyliin monet biiseistä sisältävät mustaa huumoria, eikä ihan pieneltä rietastelultakaan säästytä. Kappaleissa tulee myös esiin Gösta Sundqvistin kriittinen suhtautuminen tavaran palvontaan ja turhan muovikrääsän lisäämiseen maailmaan.

Yllättäen melkein puolet levyn biiseistä onkin sävyltään aidosti surullisia, mutta pateettisuudelta onneksi vältytään. Levyä kannattaakin kuunnella fiiliksen mukaan, valita vuoroin biisejä joulun nostatukseen pilke silmäkulmassa tai sitten haikeampaan tunnelmointiin ja sen ihka oikean vanhan ajan joulun kaipaukseen.

Varasteleva joulupukki löytyy myös Vaskista: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=varasteleva+joulupukki&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22

5. A Fine Frenzy: Oh Blue Christmas (2009)

Yksitoista vuotta sitten ilmestyi laulaja/lauluntekijä Alison Sudolin eli A Fine Frenzyn jouluinen EP, jossa Elviksen ja Tenavien jouluhittien lisäksi soi uusi melankolinen helmi Red Ribbon Foxes. Se käsittelee joulunpyhien raskautta, sitä miten siihen liitetty ajatus rauhasta, hyvästä olosta ja olosta eivät ole aina saavutettavissa. Joulumieli ei löydy ainakaan ruuhkaisissa kaupoissa, kiiltävissä lahjakääreistä tai kultakäätyjen painosta kaulalla.

Valitettavasti tätä helmeä ei löydy Vaskin kokoelmista…vielä!

(…Joku saattaa muuten tuntea Sudolin paremmin näyttelijänö mm. elokuvassa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat…)

6. Calexico:  Seasonal shift (2020)

Tässäpä levy, joka saattaisi hyvin olla sopiva levy heille, jotka eivät niin perusta joululevyistä. Jo yhtyeen nimestä voi päätellä kuinka musiikilliset vaikutteet tulevat Kalifornian ja Meksikon rajaseudulta, eli lumisia lauluja ei niinkään  ole tarjolla. Sen sijaan luvassa on kauniita, yhtyeen itsensä tekemiä uusia kappaleita, jotka ovat lähinnä sanoituksiltaan jouluun liittyviä.

Toki mukana on myös kourallinen coverkappaleita, mutta ne jäävät toiseksi yhtyeen omalle tuotannolle. Ja kun levyllä ei juuri kellot soi, mutta torvet kylläkin, niin tämä saattaisi olla sellainen joululevy jota kelpaisi kuunnella kesälläkin.

7. Dr. Demento presents the greatest Christmas novelty CD of all time (1989)

Suomalaiseen jouluun on perinteisesti kuulunut tietty vakavuus. Jos haluaa kuitenkin joulumusiikiltaan kevyempää otetta, kannattaa tarttua Dr. Demento taiteilijanimeä käyttävän radioDJ:n koostamaan hupilaulukoosteeseen.
Jo kappaleiden nimet kertovat missä mennään:

“All I want for Christmas is my two front teeth” esittäjänään Spike Jones, tai  “I want a hippopotamus for Christmas” / Gayla Peeve ja tietysti: Grandma got run over by a reindeer / Elmo & Patsy.

8. Jingle Cats:  Meowy Christmas (1993)

Pidätkö joululauluista? Entä pidätkö kissoista?
Haluaisitko kuulla kuinka kissat naukuvat joululauluja?

No sittenhän kannattaa tutustua Jingle Cats: Meowy Christmas -levyyn!

Levy Vaski-tietokannassa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.298586

Tämän vuoden kattaus oli nyt siinä. Pääsitkö jo tunnelmaan ja jäit kaipaamaan lisää joulumaistiaisia? Ällös huoli. Aiempia Musasto-blogin jouluaiheisia kirjoituksia löytyy listattuna tämän linkin takaa: https://musasto.wordpress.com/tag/joulu/

Toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, joulu, kuunteluvinkit, Musasto suosittelee, Naxos Music Library, Uncategorized

Sähköisissä kansissa: Vaskin musiikkiaineiston e-kirjojen ja e-nuottien vinkkaus

Musasto-blogissa olemme aikaisemmin kurkistaneet Vaskin sähköisen aineiston valikoimaan äänitteiden, lehtien ja nyt jo valikoimista poistuneen elokuvatarjonnan kautta. (Näihin kirjoituksiin löytyvät linkit tekstin lopusta.)

Nyt tutustumme lisää aineistoon, jota ei löydy Vaskin hakupalvelun kautta. Kirjastokimppamme tarjoaa e-aineistona myös nuotteja ja musiikkikirjallisuutta, mutta ne löytyvät vain E-aineistot -välisivulta Vaskin nettisivuilta.

OverDrive ja Libby toimivat yhdessä

Kaunokirjallisuuden lukijoille saattaa olla tuttu Ellibs, mutta musiikinystävä löytää aineistonsa OverDrive- ja Naxos Spoken Word -palveluista.

Tällä kertaa keskitymme OverDriven tarjontaan, sillä Naxos Spoken Word on toiminta- ja tarjontaperiaatteiltaan hyvin samanlainen kuin yhtiön äänite- ja videopalvelut Naxos Music Library, Naxos Jazz, Naxos Video ja Naxos World. Sieltäkin löytyy toki kiinnostavia juttuja, mm. elämänkertoja englanniksi ääneenluettuina! Linkki ohjeisiin löytyy tästä.

Muiden kirjaston tarjoamien e-palveluiden tapaan, OverDrive-palvelua pääsee käyttämään kirjautumalla Vaskin kirjastokortin numerosarjalla sekä henkilökohtaisella tunnusluvulla. 

Käyttääksesi OverDriven aineistoa, tarvitset vielä erillisen Libby-sovelluksen. Libby-sovelluksen käyttökieli on englanti, mutta se on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Tästä voit tutustua paremmin Libbyyn ja sen käyttöönottoon Vaskin ohjeista.

Ladattava Libby-sovellus on ilmainen ja tarvitset sitä lukeaksesi sähköistä aineistoa puhelimelta tai padilta.


Kun innostut lainaamaan Vaskin sivujen kautta OverDrive-palvelusta aineistoa, ohjataan sinut lataamaan sovellus joko App Storesta tai Google Playsta. Kun sovellus on ladattu, on Libbyn palvelussa valittava kotikirjastoksi Vaski ja sen jälkeen kirjauduttava kirjastokortin tunnuksin palveluun. Tämän jälkeen voi lainata Vaskin OverDriven kautta äänikirjoja ja e-kirjoja tai e-nuotteja.

Laina-ajan päätyttyä aineisto poistuu tiedoistasi ja vapautuu muiden käyttöön.

Ohjeet tarkempiin OverDriven käyttöohjeisiin löytyvät Vaskin sivuilta, joille tässä linkki.

Mitä OverDrivessa on tarjolla?

Vaskin tarjoamat e-aineistot täyttävät fyysisten kokoelmien aukkopaikkoja, tarjoavat kätevän tavan lainata kirja luettavaksi tai kuunneltavaksi, ja joskus aineistoa hankitaan purkamaan varausjonoja.

OverDriven sivuilta löytyy siis e-kirjoina englanninkielistä musiikkikirjallisuutta, soitonoppaita ja nuotteja. Vaskin OverDrive hakupalvelun etusivulle on nostettu aihealueittain kuvakaruselleja tarjolla olevasta aineistosta. Tässä linkki suoraan sivustolle.

OverDriven etusivulta pääsee Aiheet-kohdasta klikkaamalla tarkastelemaan aihealueittain tehtyä luokittelua. Tietokirjallisuus-luokan alle on listattu myös alakategoria musiikki, josta löytyvät kirjat, nuotit ja soitonppaat. Seuraavan linkin kautta pääsee tarkastelemaan tämänhetkistä valikoimaa.

Mainittakoon, että siellä on tällä hetkellä luettavana mm. Alex Rossin teos Wagnerism, joka on aivan vasta tilattu fyysisenä kappaleena Turun pääkirjaston Musiikkiosastolle. Siellä on myös populaarimusiikin ei-binäärisiä ulottuvuuksia käsittelevä Sasha Geffenin Glitter Up the Dark sekä Marc Pedeltyn Ecomusiology, joita ei ainakaan tällä hetkellä olla tilaamassa osastomme avohyllyyn. Löytyypä sieltä myös Billie Eilishiä ja Frozen kakkosta ukulelen soittajille ja elämänkertoja David Bowien ystäville.

Vaskin kautta avautuvan OverDriven -musiikkiaineistotarjonnan esikatselu, jossa näkyy tietokirjallisuutta sekä soitonoppaita.
Vaskin OverDrive-palvelussa tarjolla tietokirjallisuutta, nuotteja ja soitonoppaita e-aineistona.


E-aineistoihin on rajatusti lisenssejä, eli vaikka ne ovat sähköisiä ja näppärästi käsillä, on niiden käyttöoikeus kustantajan puolesta rajattu yleensä yhteen tai kahteen.

Jos aineisto on jollakulla lainassa, ilmoitetaan sen olevan odotuslistalla. Kun teet siihen varauksen, kysyy palvelu sähköpostiosoitetta, johon tieto aineiston vapautumisesta lähetetään. 

Tässä vielä ne tekstin alussa mainitut linkit aikaisempiin vinkkauksiin:

Musiikkilehtiä sähköisenä ja paperilla – Vaskin e-musiikkiaineiston vinkkaus!

Luettavaa, kuunneltavaa ja katsottavaa musiikinystäville Vaskin kokoelmista

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Nuotteja, Nuotteja netissä, Uncategorized

Turun musiikkikirjasto 50 vuotta!

Turun kaupunginkirjastolla on toiminut musiikkiosasto nyt jo viisikymmentä vuotta!

Esillä kuuntelulevyjä toiminnan alkuajoilta.



Tapahtuman juhliminen jää valitettavasti poikkeuksellisten olojen vuoksi melko hillityksi, koska varsinaisia kansanjuhlia ei tällä hetkellä voida järjestää.

Mutta Turussa pyritään nyt tuomaan esiin osaston historiaa mm. erilaisin näyttelyin.

Ensimmäinen näistä vie osaston alkuajoille ja esittelee kuuntelylevyjä, joita on vielä varaston uumenissa.

Nämä ovat siis niitä levyjä, jotka aikanaan hankittiin kuunneltaviksi kirjaston tiloissa. Lainaan niitä ei siis saanut! Eikä itse saa asiassa vieläkään, koska näitä ei ole viety tietokantaan, vaan tiedot näistä ovat ainoastaan kirjastokorteissa. Levyt siis ovat aito varastolöytö!

Kuunteleminenhan tapahtui aikoinaan siten, että kirjastonhoitaja asetti levyn pyörimään ja myös käänsi sen kun levy oli pyörinyt loppuun.

Asiakkaalla ei tällaista sopinut tuolloin teettää.

Syksyn mittaan tuodaan tiloihin vielä muitakin varastoaarteita ja esittelyaineistoa vuosien varrelta.

Tervetuloa asioimaan!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Omaksi ja muiden iloksi! Esittelyssä nuottisarjoja eri vuosikymmeniltä Turun Musiikkikirjaston kokoelmista

Turun pääkirjaston ollessa suljettuna asiakkailta, olemme Musiikkikirjastossa paneutuneet kokoelmatyöskentelyyn syvemmin kuin arjen normaalissa hyörinässä yleensä on mahdollista. Nuottihyllyt on nyt tomutettu aina varastoa myöten, ja uusien tilajärjestelyjen myötä olemmekin saaneet lisää tilaa nuottivarastolle. Näin saamme vähällä käytöllä olevat nuotit säilöön ja avokokoelmaan tilaa palautusten lisäksi uusille hankinnoille!

Himmeiksi hioutuneet helmet

Avokokoelman ja varaston kätköistä on löytynyt monta kiinnostavaa nuottinidettä. Muutama nuottikokoelmasarja on suorastaan hypähtänyt syliin!

Näistä kaikista helmistä nostan ensimmäisenä esiin varsin arkisen kaverin, sellaisen luotettavan tyypin. Kyseessä on vasta-alkaville kosketinsoittajille suunnattu sympaattinen, sinnikäs ja kattava nuottisarja, jota on julkaistu jo viidellä vuosikymmenellä.

It’s Easy to Play on pitkäikäinen nuottisarja, jota Music Sales Limited -emoyhtiö julkaisee tällä hetkellä Wise Publications -tytäryhtiönsä alla. Music Sales Limited -yhtiön omistamia ovat myös kustantamot Bosworth, Chester, Schirmer, Novello, Wilhelm Hansen, J. Curwen, Union Musicales Ediciones, Editions Musicales Francaises, Omnibus Press, Lick Library sekä tietysti Music Sales.

Nuottisarjan kosketinsoittajille suunnatut sovitukset on tehty noin parin vuoden ajan soittaneita ajatellen. Sarjana se on sikäli poikkeuksellinen, että julkaisut läpäisevät populaari- ja viihdemusiikin kentän, taidemusiikin pianorepertuaarin ja näyttämömusiikin.

Vanhin It’s Easy to Play -nuotti Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on It’s Easy to Play Blues, joka on julkaistu vuonna 1976. Se löytyy vielä avohyllystä paikaltaan, samoin kuin monet tänne hankituista sarjan julkaisuista.  Sen sivut ovat kellastuneet ja sillä on kokemusta elämästä – sen saamia tällejä on paikkailtu varmasti pariinkin otteeseen kirjankorjauksessa.

Osa sarjan nuoteista on innokkaissa käsissä kulutettu loppuun, mutta vielä niitä löytyy avohyllyiltä ja varastosta. Miltäs kuulostaisi esimerkiksi It’s Easy to Play… James Bond!? Tai Pub Songs!

Toinen vastaavanlainen pianisteille suunnattu sarja Take it Easy on nuottikokoelmana huomattavasti suppeampi. Woodford Greenin 1990-luvulla julkaisema sarja on vasta-alkajalle erityisen mukava soittokaveri, sillä sen nuottikuva on isokokoinen ja selkeä. Nuotteihin on merkitty harjoittelua helpottavat ehdotukset pianon sormituksista.

Samoin kuin It’s Easy to Play -sarjassa, on näihinkin nuotteihin merkitty myös reaalisointumerkit eli ne populaarimusiikissa käytettävät kirjainsointumerkinnät. Molemmat sarjat ovat angloamerikkalaisia, joten niissä sointusymbolit merkitään englanninkielisen sävelnimistön mukaisesti. Tällöin B tarkoittaa H-duurisointua (saksalainen merkintätapa) ja Bm merkitsee h-mollisointua.

Vanhoista nuottikirjoista näkee niiden olleen jossain vaiheessa kovassa käytössä. Usein niihin on innokas kynänkärki piirtänyt parannusehdotuksia soinnutuksille. Olen monisävyisen harmonian ystävä, mutta toivomme tietysti kirjastossa, että tällaisen sovitustyön inspiraation iskiessä nuotti ensin kopioitaisiin omaan käyttöön ja merkinnät tehtäisiin vasta kopioihin. Lyijykynäriipustukset ja kuulakärkikynäraapustukset lyhentävät nuotin säilytysaikaa kirjaston kokoelmissa.

Kolmantena vinkkaan Chester Music-kustantamon vuonna 2016 julkaiseman Pop Performance Pieces -sarjan, johon on koottu hittejä pianolle ja sooloinstrumentille populaarimusiikin eri vuosikymmeneltä. Sarjan sovitukset viululle, klarinetille, alttosaksofonille, huilulle ja trumpetille ovat vaativuudeltaan suunnattu alkeistason ohittaneille.

 

 

 

 

Nuottikokoelman laaja ja syvä historia

Turun Musiikkikirjaston nuottikokoelmaa evaluoidessa on tietämykseni kokoelman historiasta syventynyt. Lainaustilastoista näkee, mikä osa siitä on kulloinkin ollut kovalla käytöllä ja mitkä nuotit eivät ehkä milloinkaan ole löytäneet tietään soittajan nuottitelineelle.

Aineistoa on liikkunut työhuoneesta takaisin avohyllyihin, uusille paikoille varastoon ja joitain poistettuja on lähtenyt eteenpäin vankilan kirjastoon tai nostettu myyntikärryyn.

Samalla osa kokoelmasta on löytänyt suunniteltujen muutosten alta uuden paikan äänitesalista. Siellä sijaitsevat tällä hetkellä luokat 78.3-78.55 eli Suuret Toivelaulukirjat, yksinlaulut, eri näyttämömusiikkilajit ja orkesterinuotit.

Kokoelmasta on myös lähetetty lainaamattomia harvinaisuuksia Kuopion Varastokirjastoon, jossa ne tulevaisuudessa ovat kaikkien suomalaisten ilona.

Tässä kohtaa onkin muistutettava, että mikäli Vaskin kirjastojen kokoelmista ei jotain nuottia löydy, tarkistakaa samalla Finnan yhteiset sivut. Sinne on koottu Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot. Kaukolainapyyntö on kätevä tapa saada lainaan myös muiden kirjastojen aineistoja (maksut ovat kirjastokohtaisia ja selviävät kaukolainapyyntöä tehdessä). Tämän saman kaukolainapalvelun kautta ne meiltäkin Varastokirjastoon lähetetyt nuotit ovat kaikkien ulottuvilla.

Lopuksi suosittelen tutkimaan rohkeasti Vaskin verkkohaun kautta osastomme varastossa säilytettävää aineistoa. Jos nuotti on varastossa, tehkää siihen varaus. Muistakaa, että meille työntekijöille ei varastossa vierailu ole todellakaan mikään vaiva!

Monista vanhemmista äänitteistä ja nuoteista ei välttämättä edes ole kaiken kattavaa sisällysluetteloa tietokannoissa. Noudamme enemmän kuin mielellämme aineistoa ihan vaikka vain paikan päällä tsekattavaksi ja kopioitavaksi. Lainaamisesta jää tietysti kivasti jälki kokoelman käytöstä tietokantaan, vink vink!

Teksti: Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Nuotteja, soittovinkit, Uncategorized

Kirjastokinon musiikkitärpit!

Vaski-kirjastojen asiakkaiden käytössä on nyt uusi valtakunnallinen palvelu, josta löytyy maksutta kaikenlaista katseltavaa. Tämä Kirjastokino on testikäytössä 1.10.2019-31.3.2020, ja se palvelee monia käyttäjäryhmiä.

Vaskin etusivulta Kirjastokino-palveluun pääsee klikkaamalla iloisenpunaista mainoskuvaketta. Palveluun kirjaudutaan valitsemalla pudotusvalikosta se ikioma kirjastokimppa. Sitten vain näppäillään kirjastokortin tunnus sekä se salaisistakin salaisin nelinumeroinen pin-koodi. (Jos et muista pin-koodiasi, voit henkilöllisyytesi todistamalla tarkistaa sen minkä tahansa Vaski-kirjaston neuvonnasta.)

kirjastokino_uutinen

Mutta mitäs kiinnostavaa se Kirjastokino sitten tarjoaa näin musiikkiosaston näkövinkkelistä? Kävimme läpi palvelun valikoimaa ja poimimme joukosta muutamia vinkkejä: musiikkidokumentteja, livetaltiointeja ja musiikkipitoisia elokuvia.

MUSIIKKIDOKUMENTTEJA

Danny (2016) kertoo Ilkka Lipsasen tähän asti tarkoin varjellusta elämästä, kun kotiarkistojen filmeissä kurkistetaan kulissien taakse.

Disko ja ydinsota (2009) kertoo Suomen televisiolähetysten seuraamisesta Pohjois-Virossa 1960-1980-luvuilla.

Laulu (2014) kertoo Suomen viimeiseksi runolaulajaksi nimetyn Jussi Huovisen oppilaasta, kuvataitelija Hanneriina Moisseista.

Loputon Gehennan liekki (2011) porautuu suomalaisen black metal -musiikkikentän kalmanhajuisen undergroundin syövereihin.

Monsterimies (2014) on dokumenttielokuva pojasta, joka halusi olla hirviö. Se on tarina Lordista ja bändin maailman luoneesta Tomi Putaansuusta.

Peräkylän Elvis (2017) on henkilökuva musiikkiaan omakustanteisesti julkaisevasta Jouni ”Big Jay” Viitalasta.

Talvinen matka (2007) kertoo laulamisesta, ja Kalle Koiso-Kanttilasta, joka etsii itseään ja omaa ääntään.

Tuiskuntuojat (2007) kertoo vimpeliläisen Hannan urakasta järjestää kotipaikkakunnalleen suuren suosikkinsa Antti Tuiskun konsertti.

Kenen joukoissa seisot (2006) on kokoillan musiikkielokuva 1970-luvun laululiikkeestä, joka häälyy dokumentin ja fiktion rajoilla.

Knucklebonehead (2013) on mustan huumorin täyttämä Rock’n’ Roll -henkinen draamakomedia Oskarista ja hänen bändinsä selviämistaistelusta läpi Shanghain houkutusten ja sisäisten ristiriitojen. Elokuvan keskiössä on todellinen henkilö ja elämä – ihmiset näyttelevät itseään!

LIVETALTIOINTEJA

ANC-konsertti-taltiointi vuodelta 1987 – Raakamateriaalia raakaa sortoa vastaan

Tomas Ledin – Just Då (2003) on livetaltiointi Göteborgista 4. elokuuta 2001.

MUSIIKKIPITOISIA ELOKUVIA

Love Records – Anna mulle lovee (2016) kertoo suomalaisen musiikkimaailman ja nuorisokulttuurin 60- ja 70 -luvuilla mullistaneen levy-yhtiön tarinan.
Badding (2000) Markku Pölösen draama/elämänkertaelokuva Rauli Badding Somerjoesta.

Bugsy Malone (1976) lapsinäyttelijöillä tähditetty koko perheen gansterimusikaali.

Loistavat Bakerin Pojat (1989) menestyksestä, tappiosta, rakkaudesta ja veljeydestä musiikin maailmassa. Baker veljekset soittelevat lähes tyhjille saleille ravintoissa.

Suuri sävelparaati (1959) on herkkua suomalaisen iskelmämusiikin kulta-aikaa kaipaaville.

PERHEEN PIENIMMILLE

Fröbelin palikat – suomalaiselta ikisuosikilta 6 kpl naperoita liikuttavaa julkaisua.

Livetaltiointeja, musiikkidokumentteja, musikaaleja ja elokuvien ääniraitoja löytyy myös musiikkiosaston hyllyistä!

1 kommentti

Kategoria(t): elokuvamusiikki, Musasto suosittelee, Uncategorized

Keskiaikayhtye Räikkä näkyy ja kuuluu Turun keskiaikaisilla markkinoilla

Keskiaikaiset markkinat ovat jälleen vallanneet Vanhan Suurtorin 27.–30.6.2019 ja jossain menohumun seassa kuuluu muusikkia. Hyvällä tuurilla satut kohdalle juuri kun Räikkä esiintyy ilakoiden. Tavoitimme Anna-Maija Ihanderin vastaamaan sähköpostitse kysymyksiin Räikästä, keskiaikaisesta musiikista ja nokkahuiluista.

Mikä poppoo on Räikkä?

Räikkä on viiden kaveruksen keskiaikayhtye. Olemme esiintyneet tällä
porukalla yli kymmenen vuotta, ja ajan myötä meille on kertynyt
kunnioitettava määrä omituisia soittimia ja ohjelmistomme on siirtynyt
vahvasti komedian puolelle. Porukasta löytyy korusuunnittelija /
muinaisteknikko, kääntäjä / muusikko, keskiajantutkija, fysioterapeutti
ja suunnittelija. Osa meistä on sukua toisilleen – arvaa ketkä!

Räikkä_mika hanski

Kuva: Mika Hanski

Mikä innosti teidät keskiaikaisen musiikin riemuihin?

Kaikki meistä ovat jossakin vaiheessa olleet näyttelijöinä Turun
keskiaikaisilla markkinoilla. Kun kiinnostus näyttelemiseen hiipui mutta
halu olla tapahtumassa mukana jollakin tapaa säilyi, musiikki-ihmisinä
meidän oli luontevaa siirtyä keskiaikaisen musiikin pariin. Esikuvamme
oli jo aivan markkinoiden alkuaikoina mukana ollut turkulaisyhtye
Comissatores Aboenses.

RÄIKKÄ KESKIAIKAISILLA MARKKINOILLA:

TO & PE klo 16.00 Sahtitupa ja klo 17.15 Pappien talo

LA & SU klo 14.15 Pappien talo, klo 15.30 Jokiranta ja klo 16.30 Sahtitupa

Perjantaina kello 21 on lisäksi Teinin sisäpihalla Comissatores Aboensesin isännöimä keskiaikaisen musiikin ilta.

RÄIKKÄ TURUN LINNAN TURNAJAISILLASSA perjantaina 12.7.

 

Onko Räikällä levyjulkaisua, jota voisi kotosalla fiilistellä?

Kaksi levyä: Markkinoilla (2010) ja Matkalla (2014), joka löytyvät muuten Vaskin kokoelmista. Lisäksi vuonna 2016 julkaisimme musiikkivideon kappaleelle Tavernassa, jonka voit katsoa tästä:

Mitkä ovat muistettavimmat keikkanne?

Tunsimme olevamme suosiomme huipulla Turun markkinoiden yhteydessä
järjestettävässä kansanmusiikkitapahtumassa TeiniFolkissa. Yleisössä oli
paljon keskiajan elävöittäjiä, jotka ovat musiikkimme suurkuluttajia. He
ja koko muu yleisö mylvivät ”Räikkä, Räikkä” jotta soittaisimme
ylimääräisen kappaleen. Siinä tuli maailmanstara olo!

Toisella tavalla ikimuistoinen keikka oli Hämeenlinnan
keskiaikatapahtumassa, kun juuri keikkamme aikaan alkoi sataa
kaatamalla. Pakenimme läheiseen telttaan ja kutsuimme yleisön mukaan.
Teltta oli niin pieni, että yleisö oli käytännössä meissä kiinni.
Tunnelma oli katossa, mikä ei toki vaatinut paljon, koska kattokin oli
todella matala!

Mieleen ovat myös jääneet kauhunhetket Turun Linnassa, jossa viihdytimme
joukkoa venäläisiä turisteja. Meitä pyydettiin soittamaan Letkajenkkaa,
ja vaikka se ei nyt ihan keskiaikainen sävelmä olekaan, toteutimme
toiveen. Samalla saimme kauhulla seurata, kun venäläisnaiset tanssivat
huimissa koroissaan letkistä linnan mukulakivillä. Ihme kyllä, kenenkään
nilkka ei taittunut…

Ikimuistoisista treeneistä voisi mainita sen kerran, kun harjoittelimme
eräässä syrjäisessä puistossa. Paikalle ilmestyi joku heppu, joka kysyi,
että ovatko täällä ne keskiaikaiset markkinat.

Musiikkisuosituksia keskiajasta kiinnostuneille

Keskiaikaista musiikkia löytyy moneen lähtöön. Klassisen musiikin
estetiikan kautta sitä lähestyy esimerkiksi suomalaisyhtye Oliphant.
Hyviä, melko klassisentyylisiä yhtyeitä ovat myös Ensemble Unicorn ja
Joculatores Upsalienses, jotka tosin lähestyvät keskiaikamusiikkia myös
kansanmusiikin suunnasta. Kansanmusiikkimaisinta tyyliä edustavat
esimerkiksi turkulainen Comissatores Aboenses, Oni Wytars ja Strada.

Räikän musiikki edustaa keskiaikamusiikissa kansanomaisempaa suuntausta,
se on lähempänä kansanmusiikkia kuin klassista/kirkollista musiikkia.
Ohjelmistomme koostuu keskiaikaisista melodioista, joihin teemme omat,
keskiajalle sijoittuvat sanoitukset. Melodiat voivat olla minkä tyylisiä
tahansa – kirkko- tai koululauluja Turun katedraalikoulun Piae Cantiones
-kokoelmasta (esim. Räikän kappale Kevätlaulu), pätkiä kirkollisista
messuista (esim. Paistin joutsenlaulu), pyhiinvaelluslauluja (esim.
Matkalaulu), keskiajan kuuluisien truveerien sävelmiä (esim. Tavernassa)
tai tanssikappaleita (esim. Kateelliset naapurukset).

Kaivelemme aiheita historian kätköistä, muokkaamme niistä sanoituksia ja
yhdistämme melodioihin. Monesti tekemämme sanoitus ei liity mitenkään
melodian alkuperäiseen sanoitukseen. Esimerkiksi truveeri Neithart von
Reuenthalin (n. 1118-1245) herkän keväisestä rakkauslaulusta Meie, dîn
Liechter schîn syntyi Räikän käsittelyssä juomalaulu Tavernassa.

Joskus keskiaikaisista teksteistä löytyy paljon villimpiä ideoita kuin
mitä itse koskaan pystyisimme keksimään. Esimerkiksi laulumme
Täydellinen pyllynpyyhin perustuu François Rabelaisin tarinaan
jättiläinen Pantagruelista, joka päättää selvittää millä välineellä
pylly olisi parasta pyyhkiä. Samoin munanmyyntilaulumme perustuu suoraan
keskiaikaisiin lähteisiin.

Olette ilmoittaneet ottavanne vastaan nokkahuiluja. Mitä niillä teette ja keräättekö niitä vielä?

Keräämme jatkuvasti lahjoituksena tarpeettomaksi jääneitä nokkahuiluja,
joko puisia tai valkoisia muovisia. He pääsevät osaksi Räikän esityksiä
stunttihuiluina. Heitä saatetaan esimerkiksi heitellä ympäriinsä, mitä
emme varsinaisesti soittamista varten hankkimillamme nokkahuiluilla
raaski tehdä. Ja koska yhtyeessämme kaikilla soittimilla on omat nimet,
tällaiset vähemmän laadukkaat nokkikset tunnetaan bändin keskuudessa
hellittelynimellä ”paskis”.

Räikkä_ikaros

Kuva: Ikaros Ainasoja

toim. Hanna Kaikko

Jos joku haluaa lahjoittaa oman nokkahuilunsa, niin voi
laittaa viestiä Facebookissa tai osoitteeseen info@raikka.net 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Festivaalit, Uncategorized

Turun musiikkiosaston kesäpuuhat 2019

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto kutsuu viettämään leppoisia kesähetkiä mukavan pikkupuuhastelun ja oleskelun parissa 26.8. asti.

Kirjastopihan kesä

Kirjastopihalla on tänä kesänä mukavaa ja monipuolista kesäistä ohjelmaa kaiken ikäisille sekä aivan uudenlaisia paikkoja oleiluun. Kirjastopihan kesän aikana Lastennurkkauksessa voi lasten kanssa tutustua yrtteihin, ihastella kesäkukkaistutuksia tai viedä possut kesälaitumelle.

Maanantaisin Kirjastopihan kesäilloissa soivat yhteislaulut. Tiistait ja torstait tarjoavat rentoa tekemistä ja ohjelmaa ja luvassa on muun muassa kirja- ja levyvinkkausta, live-musiikkia, geokätköilyä ja luovaa kirjoittamista. Stoori Pihalla tuo pihalle parina elokuun tiistaina ohjelmaa nuorille.

Myös muutama isompi tapahtuma kutsuu väkeä Kirjastopihalle: Go Runo Go tarjoaa runouden iltapäivän runofestareiden merkeissä 6.7. ja Suuri Maalaustapahtuma 10.7. antaa halukkaille mahdollisuuden kokeilla akvarellimaalausta ohjaajien opastamana. Taiteiden yönä elokuun 15. pihalla soi blues. Kirjastopihan kesän päättäjäisiä vietetään yhteislaulujen viimeisenä kertana maanantaina 26.8.

Musiikkiosaston ohjelmaa Kirjastopihan kesässä

Musiikkiosasto on mukana Kirjastopihan kesän tapahtumissa kesäkuukausien ajan aina tiistaisin ja torstaisin klo 16-19. Tarkemmat kellonajat selviävät viikottain ilmestyvästä ohjelmatiedotuksesta.

Kesällä Musiikkiosaston väki pyörittää levylautasellaan vinyylikiekkoja sisäpihalla, sillä Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on hyllymetreittäin vinyylilevyjä, joista osa kaipaa ulkoilmaa. Tutustu siis Vaskin sivuilla vinyylilevykokoelmaan ja esitä toiveesi Musiikkiosaston väelle. Voit aloittaa tutustumisen kokoelmaan esimerkiksi tästä. Kirjoita toiveesi ja vapaamuotoinen perustelusi paperille ja sujauta se keräyslaatikkoon osastolla, tai lähetä sähköpostia osoitteeseen musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi otsikolla Vinyylitoive. Keräämme toiveita musiikkiosastolla ja kesätapahtumien yhteydessä. Toivotut vinyylit Kirjastopihan kesässä TO 20.6. klo 17.30-18.30, TO 18.7. klo17.30-18.30 ja TO 1.8. klo 17.30-18.30.

Tapahtuu meillä vähän muutakin, sillä Lautapelikerho jatkaa kokoontumistaan Stagella joka TI klo 16-19.45. Vinkkinä myös, että laulapelithän ovat lainattavissa Musiikkiosastolta!

Musiikkiosastolla on myös kuunneltavissa 7.-28.6. kuunnelma Tylsyyden maa, eräs ankeuden aikakausi. Kuunnelman ovat tehneet Rauman freinetkoulun 5.-luokkalaiset Karoliina Suoniemen ja Jukka Hervan ohjauksessa.

 

Torstaisin soi musiikki, livenä ja levyltä

Kesäkeitaalla Musasto LIVE -artisteina esiintyvät TO 13.6. klo 17.30-18.30. Helka Ermala (harppu & laulu) sekä TO 11.7. klo 17-18 Santeri Seessalo (kitara & laulu).

Kesän esiintyjiin voi tutustua tarkemmin Musaston aiemmista blogiteksteistä. Helka Ermala ja Santeri Seessalo ovat molemmat tämän kevään aikana vastanneet Musaston kysymyksiin Kuukauden artisti -haastattelusarjassa.

Erikseen mainittakoon vielä TO 25.7. klo 16-30-18.30 järjestettävä Musatavaran vaihtopiste, jonne voit tulla vaihtamaan pieneksi jääneet bändipaitasi uusiin, karsia levykokoelmasi turhia rönsyjä ja vaihtaa ne kuranttiin kuunneltavaan.

Sisäpihan kesäkausi huipentuu TO 15.8. Taiteiden yöhön. Tuolloin kirjastopihalla järjestetään poistokirjamarkkinat. Laareista löytyy myös musiikkia! Taiteiden yön poistokirjamarkkinoilla esiintyvät näillä näkymin Tilhet, pajut ja muut -duo sekä Blues Ones -yhtye.

Pikakatsaus syksyn 2019 ohjelmaan!

Syyskuussa musiikkiosaston ohjelma siirtyy taas sisätiloihin Stagelle. Vinkataan nyt sen verran, että luvassa on ainakin pari Tuomas Pelttarin vetämää Vinyylilevykerhoa, muutama Hittimittari, yhteislaulua Timo Rautalan johdolla sekä…ROCKWAY SONG JAM -sävellyskilpailu!

Jälkimmäisestä lisää myöhemmin! Mutta siis syksyllä luvassa mm. nämä:

TO 12.9. klo 18-19.30  Musasto LUENTO: Livemiksaus ja kiertuetyöskentely (TELMU ry)

TO 29.9. klo 18-19.30 Musasto LUENTO: Kolmannesta valtakunnasta Amerikkaan – Erich Korngold (Robert Storm)

TO 3.10. klo 18-19.30 Musasto LIVE & LUENTO: Sattuma ja toisto (Jaakko Penttinen)

TO 29.9. klo 18-19.30 Musasto LUENTO: Kolmannesta valtakunnasta Amerikkaan – Kurt Weill (Robert Storm)

LA 9.11. klo 14 alk.      Musasto LIVE: Soi Torpat ja Salongit – Spel I Stuga och Salong (duo Maans & Puurtinen)

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjastopihan kesä, Musiikkiosaston kesä, Tapahtumat, Uncategorized, Uutiset

SVART RECORDS vieraana Turun Musiikkikirjastossa KE 22.5. 18-19.30

Vinyylikerho musiikkiosaston Stagella

Laadukkaista vinyylijulkaisuistaan tunnettu turkulainen levy-yhtiö Svart Records täyttää tänä vuonna 10 vuotta.

Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle saapuvat vierailulle yhtiön voimamiehet Juha Nikulainen ja Jarkko Pietarinen.

Vinyylikerhossa Nikulainen ja Pietarinen keskustelevat Tuomas Pelttarin kanssa musiikin syvästä jäljestä kirjaston kokoelman äärellä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Samalla voi tulla lainaamaan Svartin vinyylejä Stagen aineistonostosta!

Svart Records juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan konserttisarjalla

Svart Records on vuonna 2009 perustettu levy-yhtiö, jonka keskeinen toiminta perustuu vinyyliuusintajulkaisuihin sekä uuden musiikin tuotantoon.

Svart Recordsille levyttäneitä suomalaisia artisteja löytyy laidasta laitaan, kuten kansainvälistä menestystä niittäneet Oranssi Pazuzu, Trees of Eternity, Mikko Joensuu, Jess and The Ancient Ones, Death Hawks, Teksti-TV 666, Waste of Space Orchestra, K-X-P sekä Beastmilk.

Kotimaan markkinoilla kannuksensa hankkineista esiintyjistä artisteista voidaan mainita vaikkapa Kauko Röyhkä, Eero Koivistoinen, Lasten Hautausmaa, Sammal tai Kynnet.

Vaikka Svart Recordsia pidetään usein kotimaisten artistien ponnahduslautana kansainvälisille markkinoille, löytyy yhtiön listoilta lukuisia ulkomaalaisia yhtyeitä, kuten amerikkalaiset raskaan tuomiorockin työstäjät Witch Mountain ja Acid King, tanskalainen Demon Head tai norjalainen Brutus.

Juhlavuotenaan Svart Records yhtiö ripottelee osuvia konsertti- ja tapahtumakokonaisuuksia erilaisiin tapahtumapaikkoihin ympäri Suomen. Vuoden ensimmäisiä juhlia vietettiin Helsingin Ääniwallissa ja Tampereen Klubilla tammikuun alussa. Toukokuussa juhlavuoden kunniaksi järjestetään useampi illanvietto.

Svart Recordsin toinen perustaja ja tuotantopäällikkö Jarkko Pietarinen on vielä vaitonainen juhlavuoden jatkosta: ”Meillä on jo jonkin verran suunnitelmia ja yllätyksiä syksyn varalle, joten tiedottelemme niistä sitten ennen juhannusta. Tai ehkä jopa myöhemmin. Nimikko-olut on jo pantavana, juhlajulkaisuja parhaillaan työstetään ja tapahtumia suunnitellaan.”

PIKKU VINKKAUKSENA KUITENKIN!

Svart Records 10 vuotta tapahtumat keväällä 2019 mm:

10.05. Helsinki, Savoy-teatteri: Claudio Simonetti´s Goblin säestää Dario Argenton elokuvat Profondo Rosso ja Suspiria

10.05. Helsinki, Korjaamon vintti: Pölyä-kokoelmalevyn julkaisukonsertti

11.05. Tampere, Tullikamarin Pakkahuone: Claudio Simonetti´s Goblin: Best of Italian Horror Movie Soundtrack

11.05. Tampere, Klubi: Svart 10 vuotta & Claudio Simonetti´s Goblin jatkot: Jess and The Ancient Ones, Skepticism, Musta RIsti

16-18.5. Sabbath Assembly (US), Mansion + support

14.06. Helsinki Tavastia-klubi, Svart Records 10-vuotta osa 1: Lasten Hautausmaa, Sammal, Malady

 

LINKKEJÄ:

https://www.facebook.com/svartrecords/

www.svartrecords.com

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Kuuntelupiirit, Levynkansinäyttelyt, musiikin syvä jälki, Uncategorized, Vinyylikerho