Aihearkisto: Uncategorized

Kuinka löytää uutta kuunneltavaa?

Koetko joskus itsesi urautuneeksi? Huomaat kuuntelevasi vanhoja suosikkeja, mutta kaipaisit jotain uutta kuunneltavaa? Tässä jutussa koetetaan auttaa ongelmassa ja esitellään keinoja löytää uutta ja innostavaa musiikkia. Maailmahan on täynnä musiikkia ja uutta kuultavaa julkaistaan valtavasti koko ajan. Ongelmahan on oikeastaan runsaudenpula.

Musiikissahan on vielä sekin, että jos vertaa vaikkapa elokuviin, joita tulee teattereihin tietty määrä, niin musiikissa korostuu se, kuinka jatkuvasti tulee uusia levyjä. Täytyykin siis ensin olla jokin keino siivilöidä tästä julkaisujen paljoudesta itseä kiinnostavat.

Ensimmäisenä esittelyssä tietysti kirjastot; monissa kirjastoissa on laadukas ja ajatuksella valittu kokoelma, jonka kautta voi löytää itselleen uutta kuunneltavaa (ja toki luettavaa). Hyvä keino on käydä selailemassa kokoelmaa joskus sillä ajatuksella, että poimii itselleen jotakin, josta ei tiedä mitään. Ehkä jopa sellaisen musiikin kohdalta, jota ei tunne lainkaan.

Toki voit pettyä, mutta yhtä lailla saatat yllättyä positiivisesti ja avartaa maailmaasi, vaikka vain yhden uuden kappaleen verran.

Lisäksi kirjastossa voit lukea lehtiä, esimerkiksi Turun pääkirjastoon saapuu lukuisa määrä eri musiikkilajien lehtiä; on kokeellisen musiikin erikoislehti Wire, maailmanmusiikkilehti Songlines, Bluesiin nimensä mukaisesti keskittyvä Blues News ja paljon muita. Ja toki kannattaa tutustua e-lehtiin, Vaskin valikoimasta löytyvässä Pressreader-palvelussa voi lukea mm. Mojoa, Les Inrockuptiblesia, Classic Rockia, Rolling Stonesia ja monta muuta lehteä kotisohvalla.

Jatketaan kirjaston palveluilla:

Musiikki kuuluu kaikille

Kirjastot.fi sivustolla on musiikkiaiheisia kirjoituksia ja uutuusseurantaa
https://musiikkikuuluukaikille.musiikkikirjastot.fi/

Voit ottaa myös yhteyttä musiikkivalmentajaan!
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla on palvelu, jossa käydään läpi omaa kuunteluhistoriaa ja mieltymyksiä ja sparrataan kuuntelemaan uutta musiikkia.

https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_verkossa/Musiikkivalmentaja_etsii_sinulle_uutta_k(186485)

Lisäksi on erilaisia listauksia parhaista levyistä näistä ovat tehneet esim: Helsingin Sanomat, Pitchfork, Rolling Stones, ja onpa aiheesta tehty kirjakin: 1001 albumia, jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään

Seuraavaksi listataan erilaisia sivustoja, joiden kautta voi etsiä itselleen kuultavaa ja uusia levyjä:

Album of the year (Tunnetaan usein akronyymilla AOTY)
www.albumoftheyear.org

Musiikkiarvioiden aggregaattisivusto. Eli sivusto kerää useista lähteistä arvioita, joita pääsee myös selaamaan. Ja yhdistää näiden pisteytyksen keskiarvoksi, sivu on kätevä tapa tutkailla mitä uutta on tulossa.

Pitchfork
www.pitchfork.com/reviews/albums/
on jo perinteiseksi muodostunut verkkosivu. Sivusto jossain määrin painottuu indiemusiikkiin, mutta käsittelee myös muita ilmiöitä. Alun perin arvosteluihin keskittyvästä sivustosta on tullut josta on  tärkeä musiikkitoimija itsessään ja arviot vaikuttavat selkeästi siihen miten levyt menestyvät.

Super Deluxe edition
www.superdeluxeedition.com

Sivusto esittelee tulevia erikoispainoksia, usein uudelleenjulkaisuista. Mikäli haluat tietää mitä erikoispainoksia on luvassa, niin tämä on sivustosi.

Todellisille levynkeräilijöille!

Bandcamp
https://bandcamp.com/

Uusia artisteja, voi hakea genren mukaan, sivuston idea on tukea suoraan artisteja, joilta voi ostaa musiikkia sivun kautta. Mutta palvelussa on myös helppo tutustua uusiin ja kiinnostaviin artisteihin.

Spotify on tietysti Suomen käytetyin musiikin suoratoistopalvelu. Spotifyn algoritmitluovat suosittelulistoja (viikon suositukset, artistiradiot) Nämä sinänsä ovat myös hyviä keinoja löytää uutta musiikkia.

Kuitenkin näiden automaattisten listojen ongelmana vain on helposti syntyvä ns. positiivinen suljettu kehä. Eli ohjelmisto tarjoaa algoritminsa mukaisesti musiikkia, josta pidät. Mutta kun kuuntelet suosituksia, niin sinulle tarjotaan lisää samaa. Tämä voi toimiakin, mikäli saa ehdotuksia uusista artiseista samassa genressä, josta pitää. Mutta varsinaisia uusia löytöjä algoritmit eivät välttämättä ymmärrä tarjota.

“When you keep listening to the recommendations that are being made, you end up in that feedback loop, because you provide further evidence that this is the music you want to listen to, because you’re listening to it,” Knees says. This provides positive reinforcement to the system, incentivizing it to keep making similar suggestions. To break out of that bubble, you’re going to need to quite explicitly listen to something different.”

https://www.wired.com/story/spotify-feedback-loop-find-new-music/

Rikkoaksesi kuplan, pitää siis tietoisesti ja tehokkaasti kuunnella jotakin erilaista.

Ja lopuksi vielä mietittävää, eli… oletko ihan varma siitä haluatko tosiaan kuunnella uutta musiikkia?
https://www.thomann.de/blog/fi/haluammeko-oikeasti-loytaa-uutta-musiikkia/

Melko monen musiikkimaku kun tapaa mennä lukkoon suunnilleen kolmenkymmenen vuoden iässä!

— Antti Impivaara

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Musasto suosittelee, Uncategorized

Hopeakellojen helinää – ukrainalainen jouluklassikko Yhdysvalloista

Carol of the Bells on erityisesti angloamerikkalaisessa maailmassa suosittu joululaulu. Yksin kotona -elokuva vuodelta 1990 (onko siitä tosiaan jo 31 vuotta) on tuskin ainoa joulunaikaan sijoittuva Hollywood-filmi, jonka taustalla sävelmä soi John Williamsin sovittamana.

Carol of the Bells ei kuitenkaan ole varsinaisesti amerikkalainen sävelmä. Tai, no ehkä sen muotoutumistarina kuvastaakin amerikkalaisuutta tyypillisimmillään. Sitä, miten vanhat perinteet ja uudet vaikutteet vanhasta maailmasta saivat omanlaisensa asun tuossa nk. kansojen sulatusuunissa.

Carol of the Bells ei alunperin ole kellojen laulu…eikä edes joululaulu! Syvennytään siis hetkeksi tämän klassikon asemaan nousseen joululaulun historiaan.

Pääskyt, yltäkylläisuus ja hopeiset tiu’ut

Laulun pohjana on ukrainalaiseen kansansävelmään perustuva Mykola Leontovytšin säveltämä kuoroteos Štšedryk (engl. Bountiful evening, suom. Yltäkylläinen ilta), jonka ensiesitys oli vuonna 1916 Kiovassa. 

Leontovytšin alkuperäisen kuoroteos sijoittuu vuodenkierrossa uudenvuoden aikaan, ei jouluun ollenkaan. Se onkin ns. shchedrivka eli uudenvuoden laulu.

Leontovytšin laulun englanninkielinen nimi on The Little Swallow eli Pieni pääskynen. Se kertoo tarinan sisälle taloon lennähtäneestä pääskysestä, joka sirkutuksellaan kertoo kaikesta siitä onnesta ja yltäkylläisyydestä, joka talonväkeä kohtaa tulevana keväänä. Laulun englanninkielinen käännös pikku pääskysestä onkin aiheeltaan lähempänä joululaulua ns. kolyadka.

Kyllähän tuo laulun toistuva melodinen aines kieltämättä kuulostaa siltä, miltä pääskysten riehakkaan syöksähtelevä lento näyttää poutaisella kesätaivaalla. Mutta kuulostaa se toisaalta myös hopeisilta kelloilta, jotka toivottavat valonsäteinä iloa maailmaan.

Carol of the Bells -laulun sanoitti ja sovitti Leontovytšin melodian pohjalta Yhdysvalloissa asunut ukrainalaissukuinen Peter J. Wilhousky vuonna 1936. Hänen kirjoittamansa ovat nuo tutuimmat englanninkieliset lyriikat, jotka kertovat joulukelloista.

Sinisellä pohjalla piirrettynä kaksi hopeakelloa ja pääskynen.

Ukrainalaisesta perinteestä viihde- ja kuoromusiikin klassikoksi

Mutta mitä on Leonvytšin laulun takana? Sieltä löytyy perinteinen kansalaulu, jonka alkuperäisen tekstin ajateltiin omaavan maagisia voimia. Ennen kristinuskon tuloa Ukrainassa laulua laulettiin huhtikuussa, jolloin juhlittiin uuden vuoden alkua. Kristinuskon saavuttua laulu vakiintui laulettavaksi loppiaisena.

Leontovytsin Shchedryck on itseasiassa tilausteos. Ukrainan tasavallan kuoron (engl. Ukrainian Republic Choir) johtaja Oleksander Koshyts (myös Alexander Koshetz) pyysi Lentovytšiä kirjoittamaan perinteisiin ukrainalaisiin lauluihin pohjautuvan teoksen. Lauluteos perustuukin yhden tällaisen laulun neljään sävelmään, jotka Leontovytš oli löytänyt kokoelmasta kansansävelmiä.

Ukrainan tasavallan kuoron esittämänä Wilhousky kuuli laulun vuonna 1921, varmaankin fiilisteli 15 vuotta ja sovitti myös orkesterille, julkaisi tekstinsä 1936 – ja loppu onkin sitten historiaa, kuten sanoa tavataan. 

Lopuksi linkkinä pienen ketjun verran erilaisia versioita Carol of the Bells -laulusta Musaston Youtube-kanavan kirjastosta. 

Sieltä löytyvät järjestyksessä:

  • ensimmäinen äänitys Shchedryk-laulusta vuodelta 1922
  • englanninkielinen käännös Shchedrykistä ukrainalaisen laulajan Eileenin esittämänä vuodelta 2020
  • Shchedryk vilnalaisen Bel Canto -kuoron konserttitaltiointina vuodelta 2011
  • Carol of the Bells Libera-poikakuoron 2019 julkaisemana Robert Prizemanin uutena kuoro- ja orkesterisovituksena 
  • Carol of the Bells piano-instrumentaaliversiona vuodelta 2018 piano-tubettaja Rousseaun esittämänä
  • Carol of the Bells sekä Monique Daniellen (2004) että Wynton Marsaliksen (1989) esittäminä versioina.
  • Carol of the Bells (for 12 cellos) esittäjänä The Piano Guys (2011)
  • Viimeisimpänä uutuus edellisvuodelta 2020 eli norjalaisten laulaja/lauluntekijä Thom Hellin ja jazzpianisti Andreas Ulvon tulkintana Carol of the Bells.

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, joulu, kuunteluvinkit, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Uncategorized

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Onko tietsikka auki ja wifi kunnossa? Nyt jatkamme keväällä 2021 alkanutta Digireissua täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Tällä kertaa lähdemme vielä vähän kauemmas. Menemme merta edemmäs kalaan ja kurkkaamme rapakon toiselle puolelle. Ylitämme tyrskyisät veet ja golf-virran, ja vastaanotamme digit ja datat Yhdysvalloista.

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päin ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Library of Congress – konsertteja ja luentoja

Kongressin kirjasto eli Library of Congress on tuottanut virtuaalisena koko 2020-2021 kauden ohjelmansa. Sivustolle on kerääntynyt kiinnostavia luentoja, keskusteluja ja keikkoja kaikille ilmaiseksi katsottaviksi. Tallennettuna löytyvät mm. 24.6.2021 nauhoitettu paneelikeskustelu musiikin käytöstä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa (https://youtu.be/wEtoZnxrJVc) sekä maaliskuussa 2020 nauhoitettu kantrimuusikoiden Garth Brooksin ja Trisha Yearwoodin haastattelu (https://youtu.be/vlrHlEdO-Jg).

Näinä poikkeuksellisina aikoina Library of Congress on tehnyt poikkeuksellisen ratkaisun ja tavoittelee maailmanlaajuista yleisöä. Ohjelmakausi on luvussaan 96! Eli ei muuta kuin YouTube-kanava esiin ja helteitä välttelemään!

Tsekkiläisiä sävelmiä


Tällä Digireissulla nostamme kuitenkin esiin tuoreen taltioinnin eli vain muutama päivä sitten (26.6.2021) lähetetyn konsertin, jossa Pavel Haas Quartet konsertoi virtuaalisesti. Kvartetti on tsekkiläinen ja se on nimetty kunnianosoituksena säveltäjä Pavel Haasin (1899-1944) muistolle.

Pavel Haas
Säveltäjä Pavel Haas, kuvan lähde: @holocaust_music

Haas oli tšekkiläis-juutalainen säveltäjä, joka kuollessaan toisen maailmansodan aikana keskitysleirillä, jätti jälkeensä keskeneräisenä suuren sinfoniansa. Lisää tietoa holokaustin uhreina kuolleista säveltäjistä ja muusikoista saa mm. twitteristä tililtä: https://twitter.com/holocaust_music.

Pavel Haas Quartet, kuvan lähde: EarRelevant

Ensimmäisellä julkaistulla äänitteellään vuonna 2007 Pavel Haas Quartet palkittiin Gramophonen kamarimusiikkisarjassa. Tsekkiläisen levy-yhtiö Suprahonin julkaisemassa äänitteessä kvartetti tulkitsee Pavel Haasin jousikvarteton No. 2 ”From the Monkey Mountains” sekä toisen tunnetumman tsekkiläissäveltäjän Leoš Janáčekin (1854-1928) jousikvarteton No. 2 ”Intimate Letters”.

Pavel Haas Quartet voitti saman sarjan uudelleen vuonna 2015 Suprahonin julkaisemalla äänitteellä. Tällä kertaa kvartetti tulkitsi kaksi tsekkiläisen Bedřich Smetanan (1824-1884) teosta: jousikvartetto No. 1 e-molli ”From my Life” sekä jousikvartetto No. 2 d-molli.

Vaskin kokoelmista löytyy lainattavaksi äänitteitä hakusanoilla Pavel Haas Quartet ja Pavel Haas.

Library of Congress -konsertin ohjelmisto 26.6.2021

Bedřich Smetana: String Quartet no. 2 in D minor, T.131
Béla Bartók: String Quartet no. 4, BB. 9
Johannes Brahms: Piano Quintet in F minor, op. 34

esiintyjinä:
Veronika Jarůšková & Marek Zwiebel, viulut
Luosha Fang, alttoviulu
Peter Jarůšek, sello
Boris Giltburg, piano


Konsertissa esitetyistä teoksista Brahmsin pianokvintetto on itseasiassa Library of Gongressin arkistoissa säilössä. Alla olevasta YouTube-julkaisusta voit katsoa konsertin. Julkaisun tietokenttään on merkitty eri teosten aloitusajat, joten voit helposti skipata jonkun yli.

Matkalinkit:

Library of Congress -konsertit löydät linkistä: Concerts from the Library of Congress

Keskusteluja ja muuta kiinnostavaa striimattua sisältöä löydät Library of Congressin YouTube-kanavalta: Library of Congress – YouTube


Suosittelemme lämpimästi tutustumaan tarkemmin Library of Congressin tarjontaan. Musiikki on yhteinen kieli, jos vaikka kielitaito ei kiinnostavien keskustelujen seuraamiseen riittäisikään.

Mukavaa matkaa!

Pavel Haas Quartet with Boris Giltburg: Concert – YouTube

Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digireissu, konsertit, kuunteluvinkit, luennot, Musasto suosittelee, musiikinhistoria, Musiikkikirjastot.fi, Taidemusiikki, Uncategorized

”Ludwig van Beethoven soittaa radiossa” – Musaston lukuvinkkejä

Beethoven oli kuuro.
Sillä oli maalauksissa tuulen pörröttämä tukka.
”Hänen tempperamenttinsa oli välimerellistä laatua”, luki jossain lapsille tarkoitetussa kirjassa 1990-luvullta. Ai niin, ja se koira oli nimetty sen mukaan!

Kohta 251 vuotta Beethovenia

Miten hyvin mahtaakaan Ludwig van Beethoven levätä haudassaan? Tuskin kenenkään muun säveltäjän tuotantoa on niin lahjakkaasti maailmanlaajuisesti valjastettu eri käyttötarpeisiin. Onko kehitteillä uusi ideologia? Mites ois taustamusaksi Beethoven? Ai, lanseerasit uuden närästyslääkkeen? Mitens sois toi fyyr elise! Eikä ku se onki jo käytetty.

Valitettavasti minulla ei ole tarjota uutta suomenkielistä tietokirjallisuutta Beethovenista. Ei, vaikka viime vuonna juhlistettiin hänen syntymänsä 250-vuotisjuhlaa. Tällä hetkellä takuuvarmana ja asiallisena elämäkertana voin suositella Denis Matthewsin Beethoven–elämäkertaa (suom. Riitta Kauko, 1991 Otava). Mutta siinä se sitten oikeastaan taidemusiikin elämänkertaluokassa eli 78.991 Vaskin kokoelmissa onkin. Onneksi näitä kuitenkin löytyy kirjastokimpasta monta kappaletta.

Matthewsin kirjan jälkeen on kuitenkin paljon virrannut vettä Aurajoessa ja tutkimustyö on tuonut uusia näkökulmia Beethoveniin säveltäjänä. Se on valaissut myös uudella tavalla kulttia hänen ympärillään. Onkin siis sääli, etteivät suomalaiset kustantajat ole tarttuneet viimeisten vuosien aikana julkaistuihin elämäkertateoksiin. Ainakaan korviini ei ole tällaista viestiä kuulunut.

Olemme kuitenkin hankkineet Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin kaksi kiinnostavaa tuoretta Beethoven -elämäkertateosta. Tällä kertaa hellimme kielitaitoisia ja musiikin kulttuurisista kytköksistä kiinnostuneita. Molemmat teokset lähestyvät säveltäjän elämää eri näkökulmista eikä näkökulma tosiaankaan ole ”vain” kuulon menettämisessä, rahahuolissa tai rakkausasioissa.

Teokset ovat englanniksi ja ruotsiksi, mutta hei! Ainahan voi toivoa, että jompikumpi näistä suomennettaisiin!

Musiikin jättiläinen

Ruotsinkielinen Beethoven – Den andvändbare titanen (2021) tarkastelee Beethovenin elämän lisäksi hänen ”kuoleman jälkeistä elämäänsä”. Näkökulma on valtapolitiikassa ja ideologioissa, sillä kuten Åke Holmquist kirjoittaa, Beethovenin musiikki ja persoona ovat monien toisilleen vastakkaisten ideologioiden hyväksikäyttämiä.

Holmquist paneutuukin kiinnostavasti prosesseihin, joissa säveltäjä ja hänen teoksensa toimivat esikuvina Bismarckille, Leninille, Hitlerille, Zhou Enlaille sekä demokratian valtaapitäville sodan ja rauhan aikana. Entä miten Beethovenin musiikista tulee symboli Euroopan Unionille? Sitäkin kirjassa käydään läpi

Beethoven – Den andvändbare titanen
(Åke Holmquist, 2021)


Beethoven är en ikon världen över. Han har också fram till vår tid fått spela rollen som politisk inspiratör. Alla tänkbara ideologier från höger till vänster ockuperade honom och använde homon för sina syften. Åke Holmquist skriver om denna process.

Johanna Paulson (Dagens Nyheter) läste boken och spekulerade frågan: ”Kan man göra Beethoven till klimataktivist?”. Kunde man? Kanske, för att Beethoven älskade det lantliga och hyllade i naturen i Pastoralsymphonin. Åke Holmquist har forskat och skirivit om Beethoven i decennier och 2011 utkom hans Beethoven: Biografin.

Sirpaleinen elämä

Englanninkielinen Beethoven – A Life in Nine Pieces (2020) tutkailee säveltäjän elämää hänen teostensa kautta. Laura Turnbridge kirjoittaa soljuvasti ja lähes viihdyttävästi asiaproosaa. Tiesittekös esimerkiksi sitä, että Beethoven kirjoitti usein teoksilleen vaihtoehtoisia loppuja, jotka vakiintuivat vastaanotosta riippuen?

Turnbridge lähestyy luvuittain eri teoksia, mutta pitää niiden muodon virkistävästi vaihtelevana. Välillä hän aloittaa kevyellä teosanalyysillä, mutta siirtyy nopeasti kuvaamaan aikaa, ympäristöä ja säveltäjän elämää. Suosittelemme lämpimästi! Tämä teos löytyy myös e-kirjana OverDrive –palvelusta.

Beethoven – A Life in Nine Pieces
(Laura Turnbridge, 2020 )


Laura Turnbridge takes on a task that you would think would already been done. Many times. Over and over again. And perhaps it has been done, but not like this it hasn’t – not with this subject anyway. In each chapter Turnbridge focusses on a period of Beethoven’s life, a piece of music and a revealing theme, from family to friends…This makes A Life in Nine Pieces a thorough yet light read indeed.

Lisäluettavaa kokoelmista

Perinteisempiä elämänkertoja löytyy kuunneltavaksi Naxos Spoken Word –palvelusta.

Viihdettä kaipaaville englannin kielen taitoisille suosittelemme kirjailijana ja toimittajana tunnetun John Suchet’n kirjoittamaa fiktiivistä elämäkertatrilogiaa The Last Master. Sen paikka ei kai varsinaisesti olisi musaosastolla, mutta täältä se on ainakin vielä toistaiseksi lainattavissa ja luettavissa. Elämäkertana se on enemmän lähellä viime vuosisadan alkupuolen säveltäjäelämäkertoja, joissa puolet sisällöstä saattoi olla lähes fiktiivistä dialogia. Osat ovat nimeltään osa 1. Passion & Anger (1997), osa 2. Passion & Pain (1998) sekä osa 3. Passion & Glory (1999). Intohimoisia tuulahduksia siis kerrakseen!

Suchet on kirjoittanut myös The Man Revealed -sarjan taidemusiikin kolossaalisista kanonisoiduista säveltäjistä. Sarjan kirjoista ainakin Beethoven-osa löytyy Vaskin kokoelmista.

Niin, ja jos nimi tuntuu tutulta, olet oikeassa. Tämä Suchet on juuri sen Poirotin esittäjän eli Sir David Suchet’n veli. Isoveli, itseasiassa.

Kuunteluvinkki asian vierestä


Lopuksi suosittelemme kuuntelemaan Rasiolaisen SIG-yhtyeen mukaansa tempaavan Ludwig van Beethoven -biisin vuodelta 1984. Lyriikoissa kaikuvat sukupolvien ja luokattomaksi mielletyn suomalaisen yhteiskunnan luokkien väliset kuilut. Minä luulen, että Beethoven olisi tykännyt SIGin menosta – ainakin haluan ajatella niin!

Pitäis jo mennä kauppaan
ennen kuin sekin suljetaan
Jääkaappi on aivan tyhjä
ja vatsalleni ei riitä 

Orkesteri soittaa radiossa
Kaikki tuntee nuotit,
kaikilla on puku
Yleisökin tietää
miten käyttäydytään 

(Matti Inkinen, SIG: Unelmia, 1984)


Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Elämäkerrat englanniksi, Elämäkerrat suomeksi, lukuvinkit, Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Naxos Music Library, Naxos Video Library, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uncategorized

Tiesitkö, että ensimmäinen suomalainen reggaeyhtye vaikutti 70-luvulla Pansiossa – Makeat Varpaankynnet näyttelyn muodossa

Tiesitkö, että ensimmäinen suomalainen reggaeyhtye vaikutti 70-luvulla Pansiossa.

Jamaikalaisrytmejä Pansiosta – Makeat Varpaankynnet kesänäyttelyssä Raision kaupunginkirjaston 2. kerroksessa 23.6. – 13.8.

Esillä on nostalginen kokonaisuus pansiolaisesta Makeat Varpaankynnet -yhtyeestä, joka soitti reggaerytmejä ensimmäisenä Suomessa.

Jalavan veljekset Olli, Jukka ja Seppo perustivat Makeat Varpaankynnet vuonna 1971. He soittivat ensimmäiset vuodet Beatlesiä, Spencer Davis Groupia, Trafficiä ja Procol Harumia, kunnes Olli kuuli vuonna 1976 Bob Marleyn & The Wailersien livelevyn.

Vanhemman veljen oikeudella Olli johdatti nuoremmat veljensä reggaen maailmaan ja alkoi ankara harjoittelu. Seuraavana vuonna yhtyeen koko keikkaohjelmisto oli jo reggaeta. Suomen ensimmäinen reggaeyhtye oli syntynyt.

1980-luku kulki vahvasti reggaen tahdissa huippuhetkinä Ruisrock-esiintymiset vuosina 1980 ja 1984 sivulavalla ja vuonna 1988 vihdoin päälavalla. Pansiolaiset muistetaan myös monista esiintymisistään TVO:lla. Yhtye julkaisi vuosikymmenen varrella neljä omakustannesingleä, joista ensimmäinen oli vuonna 1982 ilmestynyt Don´t Look Just Back. Yhtyeen kokoonpanoksi vakiintui Olli (rummut), Jukka (kosketinsoittimet, kitara ja laulu), Seppo (basso) ja Kari Nyyssölä (kitara).

Royal Flush

Seuraavalla vuosikymmenellä yhtyeen tarina jatkui pelkästään Jalavan veljeksistä koostuneessa Royal Flush -kokoonpanossa. Yhtye esiintyi vuonna 1993 jälleen Ruisrockissa sivulavalla ja julkaisi omakustanteina singlen (1992) ja CD:n (1996). Royal Flush keikkaili vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jonka jälkeen yhtye on viettänyt hiljaiseloa.

Jalavan veljeksistä Judo (Jukka) on sittemmin kunnostautunut monien turkulaisbändien kosketinsoittajana ja laulajana reggaen vaihduttua bluesiin.

Ohessa kuvia Raision kirjastotalon näyttelystä:

(teksti Altti Koivisto ja Eeva Kiviniemi))

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Suomessa ja maailmalla kirjastoissa digituotannon padoissa pöhisee. Jos kaiken tapahtuvan kokoaisi yhteen, voisi viettää aikaansa virtuaalimatkaillen musiikkikirjastoissa. Kevään aikana teemme Digireissuja täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päivän ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Rovaniemi ja PopuLappi-tuubi

Ensimmäisellä Digireissulla suuntaamme Rovaniemelle. Siellä erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelän haastateltavina kävivät helmikuussa pyörähtämässä Laura Ahvonen ja Ville Suopajärvi yhtyeestä Puiset Heilat. PopuLappi-tuubi on sarja, jossa haastatellaan lappilaisia musiikintekijöitä. Sarjan ensimmäisessä osassa tammikuussa soi lappilainen gotiikka kun Jarkko Honkanen, Heikki Vaara ja Jarkko Niemi pistivät uusiksi Tom Jonesin hitin Delilah.

PopuLappi on Rovaniemen musiikkikirjaston tuoteperhe, johon kuuluu mm. äänitekokoelma sekä Lapin Kansan kanssa yhteistyössä tehty 21-osainen podcast SoundCloudissa.

PopuLappi-tuubin konsepti on mukava. Toteutus nauhoitettu ja editoitu live-striimin sijaan. Tämä mahdollistaa laadukkaan lopputuloksen ja osaston esittelyn tilavaihdosten kautta. Näemmekin Lauran ja Villen esim. levyvarastossa ja lopuksi pakkaamassa soittimiaan potkukelkan kyytiin! Siinäpä eksotiikkaa kerrassaan!

Keskustelun aiheina ovat uusin julkaisu, muusikoiden suosikkilevyt ja heidän soittimensa. Musiikkikin soi kun duo esittää kappaleet Minne lie, Kuunihailuyö ja Raiteet kuin käärmeet. Jakson sisältö on myös merkattu videon tietoihin nauhoitteen keston avulla.

Tunnusmusiikista vastaa Hannu Raudaskoski ja työryhmässä ovat Marko Niemelä, Jani Ekblom, Jari-Pekka Karkkola.

Ota tämä vaikka lauantain katselulistallesi! Mikään ei myöskään estä sinua ryhtymästä Rovaniemen musiikkikirjaston seuraajaksi Facebookissa tai tilaamasta Rovaniemen kaupunginkirjaston YouTube-kanavaa. Vaikka et itse pääse Jorma Eton tielle, voit matkata sinne digivirtoja pitkin.

Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digireissu, Haastattelut, Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Musiikkikirjastot.fi, Tarinoita levyjen takaa, Uncategorized

Kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen: Laulunopetuksesta musiikkikasvatukseen

Hiihtolomat häämöttävät ja siitä löyhänä aasinsiltana voimme hypätä koulumaailmaan ja nimenomaan musiikinopetukseen. Turun musiikkiosaston hyllyistä löytyy koulun opetuskirjallisuutta aina 1920-luvulta lähtien. Niistä on nyt koottu pieni aineistonosto musiikin tietokirjallisuuden lukusaliin odottamaan kirjaston paluuta normaaliin.

Kansakoulun laulukirjallisuutta löytyy kokoelmista sekä avovarastosta, että varsinaisesta varastosta. Muutama viikko sitten näitä kirjoja seulottiin usean ihmisen voimin hartaudella läpi kun etsinnässä oli vastaus ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palvelussa esitettyyn kysymykseen. Valitettavasti tuolloin emme löytäneet vastausta ja kysytty laulu pysyi arvoituksena.

Millainen on koulun musiikkikasvatuksen historia? Opinnäytteessään Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen linjalla Tuomas Sidoroff kirjoittaa auki sen historiaa jopa Turun Katedraalikoulun ajoilta. Tutkielma on luettavissa tämän linkin takaa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234969

1950-1960-luvuilla suomalainen musiikkikasvatus kouluissa oli murroksessa. Opetuksen tarve oli keskittynyt laulamisen tekniseen opetukseen, nuotinlukutaitoon ja musiikinteoriaan. Käytännössä vain harva opettaja kykeni opetusta antamaan.

Vanhoja koulun musiikinopetuskirjoja.

Saksalaisen Carl Orffin (1895 – 1982) ja unkarilaisen Zoltán Kodályn 1882 – 1967) ajatuksiin perustuvat uudet opetusmenetelmät, koulusoittimet ja äänilevyjen yleistyminen monipuolistivat monissa kouluissa musiikinopetusta merkittävästi 1960-luvun kuluessa. Orffin pedagogiikka seurasi hmisen kehityksen vaiheita: ensin rytmi kasvaa puheesta, sitten syntyy melodia ja näiden pohjalta harmonia. Kodályn filosofiassa korostuu oman äänen käyttäminen ja kuuntelukyvyn kehittyminen. Tässä säveltapailun lisäksi on tärkeänä vuorovaikutus muiden kanssa.

Valtaosassa kouluista oppiaineen nimi muuttui laulusta musiikiksi vasta peruskoulu-uudistuksen myötä 1972. Käytännössä jo tapahtuneet muutokset kirjattiin siis valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan vasta jälkikäteen. Tuolloin Kuuntelukasvatus nostettiin yhdeksi oppiainetta läpäiseväksi aiheeksi.

Musiikkipedagogiikka läpäisee esimerkillisesti kirjaston kokoelmat. Koulun musiikinoppikirjoja löytyy Musiikkiosaston kokoelmista ylemmiltä luokilta, mutta sitä varhaisempien luokka-asteiden aineisto on Saagan kätköissä. Kasvattajille kirjallisuutta löytyy Tieto-osastolta.

Teksti ja kuvat: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen, lukuvinkit, Mitä minä luen, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Uncategorized

Hiljaa, hiljaa…musavinkit kuunnelkaa!

Joulupyhät lähestyvät ja on tullut aika vinkata melkein perinteisesti joulumusaa! Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosaston immeiset heittäytyivät joulufiilikseen ja intoutuivat kirjoittamaan uudesta ja vanhasta joulumusiikista. Sellaisesta, joka kuuluu omaan jouluun tai jotain sellaista, mikä korvaa joulurenkutukset – jollainhan se saattaa olla vaikka Motörheadin koko tuotanto.

Mutta tässä siis Antin, Hannan, Juhan, Petrin ja Riikan terveisiä näin vuoden loppuun.

1. Thom Hell & Andreas Ulvo: Christmas Songs (2020)

Mitä saadaan kun norjalainen laulaja/lauluntekijä ja jazzpianisti lyövät lahjakkaat päänsä yhteen? Syntyy levyllinen uusia versioita puhkikulutetuista joulusävelmistä. Näkökulma on jokseenkin kokeellisen vinksahtanut, minimalistinen ja dekonstruoivakin. White Christmas -avausraidassa jumitetaan Beach Boys laulusoundissa, Leontovychin joulukellot paukkaavat metronomin tahtiin ja pieni rumpalipoika onkin basisti.

Eikä koskaan Lumiukko ole lentänyt jäisellä taivaankannella niin tiheän melankolian tiivistämänä kuin nyt.

Äänitettä ei löydy vielä kokoelmistamme, mutta se löytyy Vaskin e-aineistosta Naxos Music Library -palvelusta, jonne on kirjauduttava Vaskin verkkotunnuksin:
https://turku.naxosmusiclibrary.com/catalogue/item.asp?cid=NXN5001

2. Mariska: Navidadii (2020)

Mariskan soolouran ensimmäinen joululevy Navidadii sisältää vajaan puolen tunnin verran virkistävän erilaisia joululauluja. Kannen mukaan jopa ”Arveluttavia joululauluja”. Mariskan jouluna twerkataan ja  juodaan pikkutuhmasti hehkuviiniä mutta toisaalta myös herkistytään miettimään pienen lapsen toiveita ja pelkoja joulun lähestyessä. Sanoitusten puolesta albumi tuo mieleen ainakin Leevi and the Leavingsin kauniin melankolisen maailman. Sanoittajana Mariska on todella taitava.

Levy on tulossa kokoelmiimme, joten käy varausjonoon!: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=navidadii&type=AllFields

3. Hille Perli: …per la viola da gamba (1999)

Jos haluat antaa havuntuoksuisten ajatustesi vaeltaa ilman lyriikoiden ohjausta, viola da gamba -virtuoosi Hille Perlin J.S. Bach-levytykset tarjoavat siihen oivan mahdollisuuden. Oma suosikkini on 1999 ilmestynyt ”…per la viola da gamba”. Tämä ei ole mitenkään joulumusiikkia, mutta vanhojen soitinten lämmin ääniväri ja sopiva kaiku luovat ajattoman rauhoittavan tunnelman joka parhaimmillaan auttaa laskemaan joulusta aiheutuvia päänsisäisiä kierroksia ja antavat luvan istahtaa katsomaan ikkunasta ulkona olevaa pimeyttä, kynttilöiden valoa tai takkatulta. Äänitteen voit varata Vaskista: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.405927 

4. Leevi & the Leavings: Varasteleva joulupukki (1990)

Yksi joululevy suosikkini jo vuosien takaa on Leevi and the Leavingsin Varasteleva Joulupukki, jonka kaikki kappaleet ovat omalla tavallaan helmiä, osa suorastaan timantteja. Aitoon Leevi-tyyliin monet biiseistä sisältävät mustaa huumoria, eikä ihan pieneltä rietastelultakaan säästytä. Kappaleissa tulee myös esiin Gösta Sundqvistin kriittinen suhtautuminen tavaran palvontaan ja turhan muovikrääsän lisäämiseen maailmaan.

Yllättäen melkein puolet levyn biiseistä onkin sävyltään aidosti surullisia, mutta pateettisuudelta onneksi vältytään. Levyä kannattaakin kuunnella fiiliksen mukaan, valita vuoroin biisejä joulun nostatukseen pilke silmäkulmassa tai sitten haikeampaan tunnelmointiin ja sen ihka oikean vanhan ajan joulun kaipaukseen.

Varasteleva joulupukki löytyy myös Vaskista: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=varasteleva+joulupukki&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22

5. A Fine Frenzy: Oh Blue Christmas (2009)

Yksitoista vuotta sitten ilmestyi laulaja/lauluntekijä Alison Sudolin eli A Fine Frenzyn jouluinen EP, jossa Elviksen ja Tenavien jouluhittien lisäksi soi uusi melankolinen helmi Red Ribbon Foxes. Se käsittelee joulunpyhien raskautta, sitä miten siihen liitetty ajatus rauhasta, hyvästä olosta ja olosta eivät ole aina saavutettavissa. Joulumieli ei löydy ainakaan ruuhkaisissa kaupoissa, kiiltävissä lahjakääreistä tai kultakäätyjen painosta kaulalla.

Valitettavasti tätä helmeä ei löydy Vaskin kokoelmista…vielä!

(…Joku saattaa muuten tuntea Sudolin paremmin näyttelijänö mm. elokuvassa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat…)

6. Calexico:  Seasonal shift (2020)

Tässäpä levy, joka saattaisi hyvin olla sopiva levy heille, jotka eivät niin perusta joululevyistä. Jo yhtyeen nimestä voi päätellä kuinka musiikilliset vaikutteet tulevat Kalifornian ja Meksikon rajaseudulta, eli lumisia lauluja ei niinkään  ole tarjolla. Sen sijaan luvassa on kauniita, yhtyeen itsensä tekemiä uusia kappaleita, jotka ovat lähinnä sanoituksiltaan jouluun liittyviä.

Toki mukana on myös kourallinen coverkappaleita, mutta ne jäävät toiseksi yhtyeen omalle tuotannolle. Ja kun levyllä ei juuri kellot soi, mutta torvet kylläkin, niin tämä saattaisi olla sellainen joululevy jota kelpaisi kuunnella kesälläkin.

7. Dr. Demento presents the greatest Christmas novelty CD of all time (1989)

Suomalaiseen jouluun on perinteisesti kuulunut tietty vakavuus. Jos haluaa kuitenkin joulumusiikiltaan kevyempää otetta, kannattaa tarttua Dr. Demento taiteilijanimeä käyttävän radioDJ:n koostamaan hupilaulukoosteeseen.
Jo kappaleiden nimet kertovat missä mennään:

“All I want for Christmas is my two front teeth” esittäjänään Spike Jones, tai  “I want a hippopotamus for Christmas” / Gayla Peeve ja tietysti: Grandma got run over by a reindeer / Elmo & Patsy.

8. Jingle Cats:  Meowy Christmas (1993)

Pidätkö joululauluista? Entä pidätkö kissoista?
Haluaisitko kuulla kuinka kissat naukuvat joululauluja?

No sittenhän kannattaa tutustua Jingle Cats: Meowy Christmas -levyyn!

Levy Vaski-tietokannassa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.298586

Tämän vuoden kattaus oli nyt siinä. Pääsitkö jo tunnelmaan ja jäit kaipaamaan lisää joulumaistiaisia? Ällös huoli. Aiempia Musasto-blogin jouluaiheisia kirjoituksia löytyy listattuna tämän linkin takaa: https://musasto.wordpress.com/tag/joulu/

Toim. Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, joulu, kuunteluvinkit, Musasto suosittelee, Naxos Music Library, Uncategorized

Sähköisissä kansissa: Vaskin musiikkiaineiston e-kirjojen ja e-nuottien vinkkaus

Musasto-blogissa olemme aikaisemmin kurkistaneet Vaskin sähköisen aineiston valikoimaan äänitteiden, lehtien ja nyt jo valikoimista poistuneen elokuvatarjonnan kautta. (Näihin kirjoituksiin löytyvät linkit tekstin lopusta.)

Nyt tutustumme lisää aineistoon, jota ei löydy Vaskin hakupalvelun kautta. Kirjastokimppamme tarjoaa e-aineistona myös nuotteja ja musiikkikirjallisuutta, mutta ne löytyvät vain E-aineistot -välisivulta Vaskin nettisivuilta.

OverDrive ja Libby toimivat yhdessä

Kaunokirjallisuuden lukijoille saattaa olla tuttu Ellibs, mutta musiikinystävä löytää aineistonsa OverDrive- ja Naxos Spoken Word -palveluista.

Tällä kertaa keskitymme OverDriven tarjontaan, sillä Naxos Spoken Word on toiminta- ja tarjontaperiaatteiltaan hyvin samanlainen kuin yhtiön äänite- ja videopalvelut Naxos Music Library, Naxos Jazz, Naxos Video ja Naxos World. Sieltäkin löytyy toki kiinnostavia juttuja, mm. elämänkertoja englanniksi ääneenluettuina! Linkki ohjeisiin löytyy tästä.

Muiden kirjaston tarjoamien e-palveluiden tapaan, OverDrive-palvelua pääsee käyttämään kirjautumalla Vaskin kirjastokortin numerosarjalla sekä henkilökohtaisella tunnusluvulla. 

Käyttääksesi OverDriven aineistoa, tarvitset vielä erillisen Libby-sovelluksen. Libby-sovelluksen käyttökieli on englanti, mutta se on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Tästä voit tutustua paremmin Libbyyn ja sen käyttöönottoon Vaskin ohjeista.

Ladattava Libby-sovellus on ilmainen ja tarvitset sitä lukeaksesi sähköistä aineistoa puhelimelta tai padilta.


Kun innostut lainaamaan Vaskin sivujen kautta OverDrive-palvelusta aineistoa, ohjataan sinut lataamaan sovellus joko App Storesta tai Google Playsta. Kun sovellus on ladattu, on Libbyn palvelussa valittava kotikirjastoksi Vaski ja sen jälkeen kirjauduttava kirjastokortin tunnuksin palveluun. Tämän jälkeen voi lainata Vaskin OverDriven kautta äänikirjoja ja e-kirjoja tai e-nuotteja.

Laina-ajan päätyttyä aineisto poistuu tiedoistasi ja vapautuu muiden käyttöön.

Ohjeet tarkempiin OverDriven käyttöohjeisiin löytyvät Vaskin sivuilta, joille tässä linkki.

Mitä OverDrivessa on tarjolla?

Vaskin tarjoamat e-aineistot täyttävät fyysisten kokoelmien aukkopaikkoja, tarjoavat kätevän tavan lainata kirja luettavaksi tai kuunneltavaksi, ja joskus aineistoa hankitaan purkamaan varausjonoja.

OverDriven sivuilta löytyy siis e-kirjoina englanninkielistä musiikkikirjallisuutta, soitonoppaita ja nuotteja. Vaskin OverDrive hakupalvelun etusivulle on nostettu aihealueittain kuvakaruselleja tarjolla olevasta aineistosta. Tässä linkki suoraan sivustolle.

OverDriven etusivulta pääsee Aiheet-kohdasta klikkaamalla tarkastelemaan aihealueittain tehtyä luokittelua. Tietokirjallisuus-luokan alle on listattu myös alakategoria musiikki, josta löytyvät kirjat, nuotit ja soitonppaat. Seuraavan linkin kautta pääsee tarkastelemaan tämänhetkistä valikoimaa.

Mainittakoon, että siellä on tällä hetkellä luettavana mm. Alex Rossin teos Wagnerism, joka on aivan vasta tilattu fyysisenä kappaleena Turun pääkirjaston Musiikkiosastolle. Siellä on myös populaarimusiikin ei-binäärisiä ulottuvuuksia käsittelevä Sasha Geffenin Glitter Up the Dark sekä Marc Pedeltyn Ecomusiology, joita ei ainakaan tällä hetkellä olla tilaamassa osastomme avohyllyyn. Löytyypä sieltä myös Billie Eilishiä ja Frozen kakkosta ukulelen soittajille ja elämänkertoja David Bowien ystäville.

Vaskin kautta avautuvan OverDriven -musiikkiaineistotarjonnan esikatselu, jossa näkyy tietokirjallisuutta sekä soitonoppaita.
Vaskin OverDrive-palvelussa tarjolla tietokirjallisuutta, nuotteja ja soitonoppaita e-aineistona.


E-aineistoihin on rajatusti lisenssejä, eli vaikka ne ovat sähköisiä ja näppärästi käsillä, on niiden käyttöoikeus kustantajan puolesta rajattu yleensä yhteen tai kahteen.

Jos aineisto on jollakulla lainassa, ilmoitetaan sen olevan odotuslistalla. Kun teet siihen varauksen, kysyy palvelu sähköpostiosoitetta, johon tieto aineiston vapautumisesta lähetetään. 

Tässä vielä ne tekstin alussa mainitut linkit aikaisempiin vinkkauksiin:

Musiikkilehtiä sähköisenä ja paperilla – Vaskin e-musiikkiaineiston vinkkaus!

Luettavaa, kuunneltavaa ja katsottavaa musiikinystäville Vaskin kokoelmista

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Nuotteja, Nuotteja netissä, Uncategorized

Turun musiikkikirjasto 50 vuotta!

Turun kaupunginkirjastolla on toiminut musiikkiosasto nyt jo viisikymmentä vuotta!

Esillä kuuntelulevyjä toiminnan alkuajoilta.



Tapahtuman juhliminen jää valitettavasti poikkeuksellisten olojen vuoksi melko hillityksi, koska varsinaisia kansanjuhlia ei tällä hetkellä voida järjestää.

Mutta Turussa pyritään nyt tuomaan esiin osaston historiaa mm. erilaisin näyttelyin.

Ensimmäinen näistä vie osaston alkuajoille ja esittelee kuuntelylevyjä, joita on vielä varaston uumenissa.

Nämä ovat siis niitä levyjä, jotka aikanaan hankittiin kuunneltaviksi kirjaston tiloissa. Lainaan niitä ei siis saanut! Eikä itse saa asiassa vieläkään, koska näitä ei ole viety tietokantaan, vaan tiedot näistä ovat ainoastaan kirjastokorteissa. Levyt siis ovat aito varastolöytö!

Kuunteleminenhan tapahtui aikoinaan siten, että kirjastonhoitaja asetti levyn pyörimään ja myös käänsi sen kun levy oli pyörinyt loppuun.

Asiakkaalla ei tällaista sopinut tuolloin teettää.

Syksyn mittaan tuodaan tiloihin vielä muitakin varastoaarteita ja esittelyaineistoa vuosien varrelta.

Tervetuloa asioimaan!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uncategorized