Aihearkisto: Stage

Musasto LIVE: Cobb & Kärki – ”Covers Un-Covered”

Turun musiikkiosastolla luvassa livemusiikkia. Daniel Cobb ja Kimi Kärki esittävät lempikappaleitaan useiden tunnettujen artistien tuotannosta.

Join us for a performance and discussion of some our favorite songs – including ones written by Neil Young, Leonard Cohen, The Doors, The Beatles, Cream, Johnny Cash, and more – and why they matter.

Daniel Cobb is a Fulbright Professor at University of Helsinki. Normally teaching at University of North Carolina at Chapel Hill, USA, he is specialized on American Indian history since 1887, political activism, ethnohistory, memory, and global indigenous rights. Also a notable singer–songwriter, he is using live music performance as part of his spellbinding talks.

Kimi Kärki is a Research Fellow at Cultural History & International Institute for Popular Culture (IIPC), University of Turku. His musical career include bands Reverend Bizarre, Lord Vicar, Orne, Uhrijuhla, and E-Musikgruppe Lux Ohr. He has released two acoustic solo albums via Svart Records, and performed around Europe and USA.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Musasto LIVE: John Richardson Turun musiikkiosastolla

www.facebook.com/songwriterJohnRichardson/
www.slowfloe.com
www.svartrecords.com

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

ReadingMusic – Katse musiikkiin! Turun musiikkiosastolla

Julisteen kuva: Tuomo Häikiö

Miten ihmeessä nuotteja oikein luetaan? Katseenseurantamenetelmä sen kertoo!

Monet musiikin harrastajat ja ammattilaiset käyttävät nuotteja apunaan opetellessaan uusia kappaleita tai merkitessään kappaleita muistiin. Nuottikirjoitus on monimutkainen ”kieli”, sillä siinä yksi nuottisymboli kertoo paljon: sekä kyseisen sävelen korkeuden että kuinka kauan sen pitäisi kestää. Tämän lisäksi nuottikuvaan saattaa sisältyä paljon muutakin huomioon otettavaa, kuten sointumerkkejä tai äänenvoimakkuuteen ja ilmaisuun liittyviä, sanoin tai merkein ilmaistavia ohjeita. Kaiken huipuksi nuoteista soittaessaan muusikon täytyy tulkita ja toteuttaa kaikki nämä symbolit musiikin tahdissa ja siis aikapaineen alla.

Huh – ei ole mikään ihme, että moni kokee sujuvan nuotinlukutaidon oppimisen vaikeaksi!

Eri instrumenttien soittajilla luettavan materiaalin määrä vaihtelee. Viulisti lukee nuottikirjoitusta yhdeltä, pianisti kahdelta ja urkuri peräti kolmelta riviltä samaan aikaan. Sinfoniaorkesterin kapellimestarilla taas saattaa olla edessään kymmeniä nuottirivejä, joista jokainen vastaa yhtä soitinta. Ja kun tarkemmin ajatellaan, nuotinlukeminen voi olla hyvinkin monenlaista. Ensinnäkin kappaletta voi lukea hiljaa mielessään, ilman soittamista. Tällaista mentaaliharjoittelua ja soittamiseen valmistautumista voidaan käyttää vaikkapa uuteen kappaleeseen tutustuessa tai opeteltaessa kappaletta ulkomuistista soittoa varten. Toisinaan taas muusikon täytyy suoraan kyetä soittamaan tietty kappale sopivassa tempossa ja ainakin lähestulkoon sillä tavoin kuin nuotissa lukee. Nämä prima vista (”ensi näkemältä”) -tilanteet ovat arkipäivää esimerkiksi säestäjille tai orkesterisoittajille ja ne edustavat nuotinlukemisen vaativinta muotoa. Kolmas tilanne on kenties harrastajille se tutuin: usein samaa kappaletta soitetaan uudestaan ja uudestaan, ja tällaisen toistavan lukemisen kautta kappale tulee vähitellen tutuksi. Lopulta kappale opitaan ehkä jopa soittamaan ulkomuistista, eikä nuottia enää edes tarvita. Ilman nuotteja ja porukalla soitellessa katse saattaakin kääntyä useammin soittokavereihin: nuotin sijaan haetaankin toisista soittajista vinkkejä siitä, mitä kappaleessa seuraavaksi tapahtuu.

Paitsi että nuotteja voidaan lukea erilaisissa tilanteissa ja eri tarkoitusta varten, eri musiikin lajeissa koko nuottikirjoitukselle annetaan erilaisia merkityksiä. Taidemusiikin parissa sillä on vakiintunut rooli, sillä kappaleet ovat niin pitkiä ja vaativia, että niiden opettelu kuulonvaraisesti kestäisi todella kauan. Kansanmusiikissa nuotit voivat toimia apuna uusia kappaleita opetellessa, mutta genreen sisältyy ajatus soittaa kappaleita ulkomuistista ja muunnellen. Jazz- ja pop-musiikissa nuottien avulla pystytään pistämään kappaleiden pääpiirteet muistiin, mutta niissäkin soittaminen tapahtuu lopulta usein ilman nuotteja, improvisoiden ja sanoitusten rytmityksiä mukaillen. Joissakin genreissä siis kirjoitettuja nuotteja pyritään noudattamaan uskollisemmin kuin toisissa.

Mutta miten niitä nuotteja sitten luetaan? Onko hiljainen tai harjoiteltu nuotinlukeminen erilaista kuin prima vista -soittaminen? Millaista taitavien nuotinlukijoiden lukeminen on ja miten ihmeessä he sen tekevät? Entä miten nuotinlukutaito kehittyy? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Turun ja Jyväskylän yliopistojen Nuotinluku ja asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimushankkeessa musiikkitieteilijöiden, kasvatustieteilijöiden ja tilastotieteilijöiden yhteisvoimin. Hanketta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (2014-2018) sekä Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (2015-2017). Monitieteinen yhteistyö vähän tutkitun aiheen parissa on ollut hankkeen tutkijoille niin opettavaista ja kiinnostavaa, että nämä kokemukset halutaan jakaa. Tästä syystä Nuotinluku-hankkeen tutkijat järjestävät maanantaina 14.5. klo 18 yleisötilaisuuden Turun pääkirjaston musiikkiosastolla.

Image by Tobii

Tärkeänä menetelmänä Nuotinluku-hankkeessa käytetään katseenseurantamenetelmää (engl. eye-tracking). Siinä tallennetaan infrapunakameroiden avulla millisekuntien tarkkuudella mihin henkilö kohdistaa milläkin hetkellä katseensa. Menetelmää on perinteisesti käytetty psykologian alalla ja erityisesti tekstin lukemisen tutkimukseen ja nuotinlukutaitoon liittyvät tutkimukset ovat olleet toistaiseksi todella harvinaisia. Konserttiluennossa esiintyjät soittavat pitäen päässään samalla katseenseurantalaseja. Näin heidän katseensa eteneminen voidaan esittää yleisölle samanaikaisesti videomuodossa, ja kuulijat pääsevät siis näkemään täsmälleen sen mitä soittajatkin.

Konsertissa esiintyvät jyväskyläläinen pianisti ja tutkija Nina Loimusalo sekä turkulainen kansanmusiikkiyhtye Ånsemble, jossa soittavat Ossian Helmi (viulu, Risto Luukkonen (kitara), projektin tutkija Marjaana Puurtinen (viulu) sekä Karen Soinila (viulu). Konsertissa tutkijat pistävät itsensä omien tutkimustensa osallistujien asemaan: koska osallistujia on pyydetty soittamaan prima vista tai esiintymään lyhyellä valmistautumisajalla, on vain oikeus ja kohtuus että tutkijat testaavat miten sellainen heiltä itseltään sujuu!

Ohjelmistoon sisältyy kappaleita Palmgrenista polskaan, eli sellaista suomalaista taide- ja kansanmusiikkia, jota Turun seudulla on saatettu kuulla pääkirjaston valmistumisen alkuaikoina 1900-luvun alussa. Musiikkinumeroiden välissä tutkimusryhmän jäsenet kertovat lyhyesti katseenseurantamenetelmästä, sen käytöstä nuotinlukututkimuksessa ja tutkimustuloksistaan.

Marjaana Puurtinen
Opettajankoulutuslaitos ja psykologian oppiaine, Turun yliopisto

Nina Loimusalo
Musiikkitieteen oppiaine, Jyväskylän yliopisto

Blogikirjoitus pohjautuu Nuotinluku-tutkimushankkeen tutkijoiden julkaistuihin ja työn alla oleviin osahankkeisiin.

ReadingMusic – Katse musiikkiin! on Aboagora-symposiumin (22.-24.8.2018) pre-event. Lue lisää: http://aboagora.fi/

Nuotinluku-tiimi:

Erkki Anto (Turun yliopisto)

Natalia Chitalkina (Turun yliopisto)

Hans Gruber (hankkeen johtaja; Turun yliopisto & University of Regensburg)

Erkki Huovinen (hankkeen johtaja; Jyväskylän yliopisto & Kungliga Musikhögskolan i Stockholm)

Tarja-Riitta Hurme (Turun yliopisto)

Nina Loimusalo (Jyväskylän yliopisto)

Antti Mäkelä (Turun yliopisto)

Marjaana Puurtinen (Turun yliopisto)

Hanna Turta (Turun yliopisto)

Anna-Kaisa Ylitalo (Jyväskylän yliopisto)

http://www.utu.fi/readmusic
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/oppiaineet/musiikkitiede
http://www.utu.fi/turkueyelabs

Katso video: Psykologian oppiaineen erikoistutkija ja opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Marjaana Puurtinen kertoo uusista avauksista katseenseurantalaitteiden saralla. Puurtinen koordinoi Turku EyeLabsia, joka on Turun yliopiston katseenseurantamenetelmän soveltajien yhteisö. Turku EyeLabsin tehtävänä on alan osaamisen jakaminen ja menetelmän käytön edistäminen Turun yliopistossa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

1968: toivekappaleiden hippimittari

Seuraten menestyksekästä Toivekappaleiden hittimittari -tapahtumasarjaa, Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa järjestetään keskiviikkona 18.4. klo 17 yhden vuoden musiikkiin liittyvä vastaava kuuntelutapahtuma.

1968: toivekappaleiden hippimittari lähestyy ”hullua vuotta” 1968 populaarimusiikin näkökulmasta. Kuuntelemme kymmenen erilaista kappaletta, jotka asetetaan historialliseen kontekstiinsa. Yleisö saa äänestää kappaleiden joukosta omat suosikkinsa.

Termiin ”hullu vuosi” liitetään monenlaisten yhteiskunnallisten liikkeiden esiinmarssi liberaaleista konservatiiveihin. Muun muassa feministit, pasifistit, opiskelijat ja työläiset pyrkivät tuomaan äänensä kuuluviin ja ottamaan kantaa maailman tilanteeseen. Maailmaa kuohuttivat Prahan kevät, Martin Luther Kingin murha ja esimerkiksi Vietnamin sota. Kuohunnan ja radikalismin vuosi oli käännekohta myös konservatiiveille. Kulttuurin saralla erityisesti populaarimpi musiikki ja taide toimivat väylinä keskustella arvoista ja ottaa kantaa sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Kaiken kaikkiaan vuotta on pidetty merkittävänä maailmaa muuttaneena käännekohtana.

Kappaleet juontavat dosentti Kari Kallioniemi ja FT Kimi Kärki. Hippimittari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kanssa. Heti hippimittarin perään yleisö saa siirtyä läheiseen Bar Ö –ravintolaan katsomaan Risto Jarvan elokuvaa Ruusujen aika. Saman viikon perjantaina, 20.4., järjestetään yliopistolla kokonaisuuden päätapahtuma Toivon ja raivon vuosi 1968 -seminaari (Janus-Sali, Kaivokatu 12). Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy!

Lisätietoa: https://1968seminaari.wordpress.com/

2 kommenttia

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Teemu Kide: Kelluntamusiikkia – musiikkiosastolla 19.3. klo 17-18

Millaisena ihminen näkee itsensä improvisoidessaan? Mitkä asiat tekevät improvisoimisesta usein tarpeettoman vaikeaa, ja kuinka ihminen voi vähitellen alkaa luottaa ilmaisuunsa? MuT Teemu Kide on kehittänyt Kelluntamusiikki-menetelmän, joka ei perustu improvisoijan tietämykseen musiikista. Menetelmässä korostuu ympäristön merkitys; voidaksemme luoda uutta meidän on astuttava leikkitodellisuuteen, jossa tunnemme olevamme odotusten ulottumattomissa. Toimimme parhaiten, kun emme mieti, millaista syntyvän musiikin kuuluisi olla.

 

Kelluntamusiikki merkitsee paluuta arkaaiseen yhteisömusisointiin, jossa musiikkia ei välttämättä itse tehdä vaan siihen liuetaan. Opetustilannetta ei ole, on vain keskenään tasavertaisia ihmisiä. Nonverbaalina kommunikaationa Kelluntamusiikki toimii erittäin hyvin myös kielirajojen ulkopuolella. Sitä on jo pitkään käytetty maahanmuuttajien kohtaamisen välineenä, ja myös musiikkiterapeutit hyödyntävät erityislasten kanssa sen sisäänsä sulkevaa ominaisuutta. Improvisaatio on koko elämää sävyttävä asenne. Voimme improvisoida, jos meidät ympäröidään leikkitodellisuudella.

 

Kide opettaa vuorovaikutustaitoja Taideyliopistossa ja improvisoi säännöllisesti Vantaan kaupunginkirjastoissa asiakkaiden kanssa. Hän on pitänyt workshopeja improvisaatiosta Islannissa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Kelluntamusiikki-kirja on tilattavissa nuottikauppa Ostinatosta, Musiikkitalon Fugasta ja Unigrafiasta.

 

Lue lisää:

https://shop.unigrafia.fi/tuote/kelluntamusiikki/ 

http://tuima.fi/kuka-tahansa-voi-luoda-musiikkia-ilman-hapeaa/

Katso videot:

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Musasto LIVE 9.3. klo 18: Haastattelussa Sammal

Turkulainen progressiivisen rockin pikkujättiläinen Sammal julkaisee 9.3.2018 kolmannen pitkäsoittonsa Suuliekki. Sen kunniaksi yhtye saapuu Turun pääkirjaston musiikkiosaston Stagelle haastateltavaksi vaikutteistaan – kiinnostavista levyistä, elokuvista ja kirjoista – ja luomistyöstään. Jutellaan rennosti mutta kriittisesti maailman menosta sekä kuunnellaan ja katsellaan näytteitä vaikuttavista teoksista. Mikäli ehditään, kuullaan myös itse Suuliekkiä.

Haastattelun lopuksi siirrytään 8raitaan livekeikalle (Yliopistonkatu 9, keikka alkaa klo 19:30). Yhtyettä haastattelee populaarikulttuurin tutkija ja muusikko Kimi Kärki. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä 8raidan ja Svart Recordsin kanssa.

Löydät Musaston Stagen vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta. Tervetuloa!

Sammal on turkulainen suomenkielistä progressiivista rockia esittävä yhtye, joka on ollut aktiivisena nykyisessä muodossaan vuodesta 2010 lähtien. Yhtyeen perustajajäseniin kuuluvat Jan-Erik Kiviniemi ja Jura Salmi, joiden lisäksi yhtyeessä musisoivat Lasse Ilano, Tuomas Karivaara ja Juhani Laine .

Vuoden 2013 tammikuussa Svart Recordsin julkaisema esikoisalbumi Sammal ylsi Suomen virallisen listan sijalle 22. Toinen levy Nr 2 (EP) julkaistiin helmikuussa 2014. Kolmas levy, täysipitkä Myrskyvaroitus, julkaistiin toukokuussa 2015. Elokuussa 2017 julkaistiin livetallenne yhtyeen vuoden 2015 Roadburn-festivaalin esiintymisestä.

Tammikuussa 2018 julkaistiin vinyylisingle Suuliekki 7″ (original version) Ja nyt siis on vuorossa kolmas studioalbumi.

Teksti: Kimi Kärki

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Toivekappaleiden hittimittari – tiistain toivotut

Mitkä kappaleet ovat asiakkaiden lempihittejä menneiltä vuosikymmeniltä? Tule mukaan kuuntelemaan. Kuuntelun jälkeen annetaan kappaleille pisteet ja lopuksi selviää mikä oli yleisöraadin mielestä paras ikivihreä.

Kappaleita saa toivoa etukäteen kirjaston senioritapahtumissa tai sähköpostitse katarina.kapiainen@turku.fi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat