Aihearkisto: musiikin syvä jälki

Hopeakellojen helinää – ukrainalainen jouluklassikko Yhdysvalloista

Carol of the Bells on erityisesti angloamerikkalaisessa maailmassa suosittu joululaulu. Yksin kotona -elokuva vuodelta 1990 (onko siitä tosiaan jo 31 vuotta) on tuskin ainoa joulunaikaan sijoittuva Hollywood-filmi, jonka taustalla sävelmä soi John Williamsin sovittamana.

Carol of the Bells ei kuitenkaan ole varsinaisesti amerikkalainen sävelmä. Tai, no ehkä sen muotoutumistarina kuvastaakin amerikkalaisuutta tyypillisimmillään. Sitä, miten vanhat perinteet ja uudet vaikutteet vanhasta maailmasta saivat omanlaisensa asun tuossa nk. kansojen sulatusuunissa.

Carol of the Bells ei alunperin ole kellojen laulu…eikä edes joululaulu! Syvennytään siis hetkeksi tämän klassikon asemaan nousseen joululaulun historiaan.

Pääskyt, yltäkylläisuus ja hopeiset tiu’ut

Laulun pohjana on ukrainalaiseen kansansävelmään perustuva Mykola Leontovytšin säveltämä kuoroteos Štšedryk (engl. Bountiful evening, suom. Yltäkylläinen ilta), jonka ensiesitys oli vuonna 1916 Kiovassa. 

Leontovytšin alkuperäisen kuoroteos sijoittuu vuodenkierrossa uudenvuoden aikaan, ei jouluun ollenkaan. Se onkin ns. shchedrivka eli uudenvuoden laulu.

Leontovytšin laulun englanninkielinen nimi on The Little Swallow eli Pieni pääskynen. Se kertoo tarinan sisälle taloon lennähtäneestä pääskysestä, joka sirkutuksellaan kertoo kaikesta siitä onnesta ja yltäkylläisyydestä, joka talonväkeä kohtaa tulevana keväänä. Laulun englanninkielinen käännös pikku pääskysestä onkin aiheeltaan lähempänä joululaulua ns. kolyadka.

Kyllähän tuo laulun toistuva melodinen aines kieltämättä kuulostaa siltä, miltä pääskysten riehakkaan syöksähtelevä lento näyttää poutaisella kesätaivaalla. Mutta kuulostaa se toisaalta myös hopeisilta kelloilta, jotka toivottavat valonsäteinä iloa maailmaan.

Carol of the Bells -laulun sanoitti ja sovitti Leontovytšin melodian pohjalta Yhdysvalloissa asunut ukrainalaissukuinen Peter J. Wilhousky vuonna 1936. Hänen kirjoittamansa ovat nuo tutuimmat englanninkieliset lyriikat, jotka kertovat joulukelloista.

Sinisellä pohjalla piirrettynä kaksi hopeakelloa ja pääskynen.

Ukrainalaisesta perinteestä viihde- ja kuoromusiikin klassikoksi

Mutta mitä on Leonvytšin laulun takana? Sieltä löytyy perinteinen kansalaulu, jonka alkuperäisen tekstin ajateltiin omaavan maagisia voimia. Ennen kristinuskon tuloa Ukrainassa laulua laulettiin huhtikuussa, jolloin juhlittiin uuden vuoden alkua. Kristinuskon saavuttua laulu vakiintui laulettavaksi loppiaisena.

Leontovytsin Shchedryck on itseasiassa tilausteos. Ukrainan tasavallan kuoron (engl. Ukrainian Republic Choir) johtaja Oleksander Koshyts (myös Alexander Koshetz) pyysi Lentovytšiä kirjoittamaan perinteisiin ukrainalaisiin lauluihin pohjautuvan teoksen. Lauluteos perustuukin yhden tällaisen laulun neljään sävelmään, jotka Leontovytš oli löytänyt kokoelmasta kansansävelmiä.

Ukrainan tasavallan kuoron esittämänä Wilhousky kuuli laulun vuonna 1921, varmaankin fiilisteli 15 vuotta ja sovitti myös orkesterille, julkaisi tekstinsä 1936 – ja loppu onkin sitten historiaa, kuten sanoa tavataan. 

Lopuksi linkkinä pienen ketjun verran erilaisia versioita Carol of the Bells -laulusta Musaston Youtube-kanavan kirjastosta. 

Sieltä löytyvät järjestyksessä:

  • ensimmäinen äänitys Shchedryk-laulusta vuodelta 1922
  • englanninkielinen käännös Shchedrykistä ukrainalaisen laulajan Eileenin esittämänä vuodelta 2020
  • Shchedryk vilnalaisen Bel Canto -kuoron konserttitaltiointina vuodelta 2011
  • Carol of the Bells Libera-poikakuoron 2019 julkaisemana Robert Prizemanin uutena kuoro- ja orkesterisovituksena 
  • Carol of the Bells piano-instrumentaaliversiona vuodelta 2018 piano-tubettaja Rousseaun esittämänä
  • Carol of the Bells sekä Monique Daniellen (2004) että Wynton Marsaliksen (1989) esittäminä versioina.
  • Carol of the Bells (for 12 cellos) esittäjänä The Piano Guys (2011)
  • Viimeisimpänä uutuus edellisvuodelta 2020 eli norjalaisten laulaja/lauluntekijä Thom Hellin ja jazzpianisti Andreas Ulvon tulkintana Carol of the Bells.

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, joulu, kuunteluvinkit, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Uncategorized

”Ludwig van Beethoven soittaa radiossa” – Musaston lukuvinkkejä

Beethoven oli kuuro.
Sillä oli maalauksissa tuulen pörröttämä tukka.
”Hänen tempperamenttinsa oli välimerellistä laatua”, luki jossain lapsille tarkoitetussa kirjassa 1990-luvullta. Ai niin, ja se koira oli nimetty sen mukaan!

Kohta 251 vuotta Beethovenia

Miten hyvin mahtaakaan Ludwig van Beethoven levätä haudassaan? Tuskin kenenkään muun säveltäjän tuotantoa on niin lahjakkaasti maailmanlaajuisesti valjastettu eri käyttötarpeisiin. Onko kehitteillä uusi ideologia? Mites ois taustamusaksi Beethoven? Ai, lanseerasit uuden närästyslääkkeen? Mitens sois toi fyyr elise! Eikä ku se onki jo käytetty.

Valitettavasti minulla ei ole tarjota uutta suomenkielistä tietokirjallisuutta Beethovenista. Ei, vaikka viime vuonna juhlistettiin hänen syntymänsä 250-vuotisjuhlaa. Tällä hetkellä takuuvarmana ja asiallisena elämäkertana voin suositella Denis Matthewsin Beethoven–elämäkertaa (suom. Riitta Kauko, 1991 Otava). Mutta siinä se sitten oikeastaan taidemusiikin elämänkertaluokassa eli 78.991 Vaskin kokoelmissa onkin. Onneksi näitä kuitenkin löytyy kirjastokimpasta monta kappaletta.

Matthewsin kirjan jälkeen on kuitenkin paljon virrannut vettä Aurajoessa ja tutkimustyö on tuonut uusia näkökulmia Beethoveniin säveltäjänä. Se on valaissut myös uudella tavalla kulttia hänen ympärillään. Onkin siis sääli, etteivät suomalaiset kustantajat ole tarttuneet viimeisten vuosien aikana julkaistuihin elämäkertateoksiin. Ainakaan korviini ei ole tällaista viestiä kuulunut.

Olemme kuitenkin hankkineet Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin kaksi kiinnostavaa tuoretta Beethoven -elämäkertateosta. Tällä kertaa hellimme kielitaitoisia ja musiikin kulttuurisista kytköksistä kiinnostuneita. Molemmat teokset lähestyvät säveltäjän elämää eri näkökulmista eikä näkökulma tosiaankaan ole ”vain” kuulon menettämisessä, rahahuolissa tai rakkausasioissa.

Teokset ovat englanniksi ja ruotsiksi, mutta hei! Ainahan voi toivoa, että jompikumpi näistä suomennettaisiin!

Musiikin jättiläinen

Ruotsinkielinen Beethoven – Den andvändbare titanen (2021) tarkastelee Beethovenin elämän lisäksi hänen ”kuoleman jälkeistä elämäänsä”. Näkökulma on valtapolitiikassa ja ideologioissa, sillä kuten Åke Holmquist kirjoittaa, Beethovenin musiikki ja persoona ovat monien toisilleen vastakkaisten ideologioiden hyväksikäyttämiä.

Holmquist paneutuukin kiinnostavasti prosesseihin, joissa säveltäjä ja hänen teoksensa toimivat esikuvina Bismarckille, Leninille, Hitlerille, Zhou Enlaille sekä demokratian valtaapitäville sodan ja rauhan aikana. Entä miten Beethovenin musiikista tulee symboli Euroopan Unionille? Sitäkin kirjassa käydään läpi

Beethoven – Den andvändbare titanen
(Åke Holmquist, 2021)


Beethoven är en ikon världen över. Han har också fram till vår tid fått spela rollen som politisk inspiratör. Alla tänkbara ideologier från höger till vänster ockuperade honom och använde homon för sina syften. Åke Holmquist skriver om denna process.

Johanna Paulson (Dagens Nyheter) läste boken och spekulerade frågan: ”Kan man göra Beethoven till klimataktivist?”. Kunde man? Kanske, för att Beethoven älskade det lantliga och hyllade i naturen i Pastoralsymphonin. Åke Holmquist har forskat och skirivit om Beethoven i decennier och 2011 utkom hans Beethoven: Biografin.

Sirpaleinen elämä

Englanninkielinen Beethoven – A Life in Nine Pieces (2020) tutkailee säveltäjän elämää hänen teostensa kautta. Laura Turnbridge kirjoittaa soljuvasti ja lähes viihdyttävästi asiaproosaa. Tiesittekös esimerkiksi sitä, että Beethoven kirjoitti usein teoksilleen vaihtoehtoisia loppuja, jotka vakiintuivat vastaanotosta riippuen?

Turnbridge lähestyy luvuittain eri teoksia, mutta pitää niiden muodon virkistävästi vaihtelevana. Välillä hän aloittaa kevyellä teosanalyysillä, mutta siirtyy nopeasti kuvaamaan aikaa, ympäristöä ja säveltäjän elämää. Suosittelemme lämpimästi! Tämä teos löytyy myös e-kirjana OverDrive –palvelusta.

Beethoven – A Life in Nine Pieces
(Laura Turnbridge, 2020 )


Laura Turnbridge takes on a task that you would think would already been done. Many times. Over and over again. And perhaps it has been done, but not like this it hasn’t – not with this subject anyway. In each chapter Turnbridge focusses on a period of Beethoven’s life, a piece of music and a revealing theme, from family to friends…This makes A Life in Nine Pieces a thorough yet light read indeed.

Lisäluettavaa kokoelmista

Perinteisempiä elämänkertoja löytyy kuunneltavaksi Naxos Spoken Word –palvelusta.

Viihdettä kaipaaville englannin kielen taitoisille suosittelemme kirjailijana ja toimittajana tunnetun John Suchet’n kirjoittamaa fiktiivistä elämäkertatrilogiaa The Last Master. Sen paikka ei kai varsinaisesti olisi musaosastolla, mutta täältä se on ainakin vielä toistaiseksi lainattavissa ja luettavissa. Elämäkertana se on enemmän lähellä viime vuosisadan alkupuolen säveltäjäelämäkertoja, joissa puolet sisällöstä saattoi olla lähes fiktiivistä dialogia. Osat ovat nimeltään osa 1. Passion & Anger (1997), osa 2. Passion & Pain (1998) sekä osa 3. Passion & Glory (1999). Intohimoisia tuulahduksia siis kerrakseen!

Suchet on kirjoittanut myös The Man Revealed -sarjan taidemusiikin kolossaalisista kanonisoiduista säveltäjistä. Sarjan kirjoista ainakin Beethoven-osa löytyy Vaskin kokoelmista.

Niin, ja jos nimi tuntuu tutulta, olet oikeassa. Tämä Suchet on juuri sen Poirotin esittäjän eli Sir David Suchet’n veli. Isoveli, itseasiassa.

Kuunteluvinkki asian vierestä


Lopuksi suosittelemme kuuntelemaan Rasiolaisen SIG-yhtyeen mukaansa tempaavan Ludwig van Beethoven -biisin vuodelta 1984. Lyriikoissa kaikuvat sukupolvien ja luokattomaksi mielletyn suomalaisen yhteiskunnan luokkien väliset kuilut. Minä luulen, että Beethoven olisi tykännyt SIGin menosta – ainakin haluan ajatella niin!

Pitäis jo mennä kauppaan
ennen kuin sekin suljetaan
Jääkaappi on aivan tyhjä
ja vatsalleni ei riitä 

Orkesteri soittaa radiossa
Kaikki tuntee nuotit,
kaikilla on puku
Yleisökin tietää
miten käyttäydytään 

(Matti Inkinen, SIG: Unelmia, 1984)


Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Elämäkerrat englanniksi, Elämäkerrat suomeksi, lukuvinkit, Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Naxos Music Library, Naxos Video Library, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uncategorized

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Suomessa ja maailmalla kirjastoissa digituotannon padoissa pöhisee. Jos kaiken tapahtuvan kokoaisi yhteen, voisi viettää aikaansa virtuaalimatkaillen musiikkikirjastoissa. Kevään aikana teemme Digireissuja täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päivän ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Rovaniemi ja PopuLappi-tuubi

Ensimmäisellä Digireissulla suuntaamme Rovaniemelle. Siellä erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelän haastateltavina kävivät helmikuussa pyörähtämässä Laura Ahvonen ja Ville Suopajärvi yhtyeestä Puiset Heilat. PopuLappi-tuubi on sarja, jossa haastatellaan lappilaisia musiikintekijöitä. Sarjan ensimmäisessä osassa tammikuussa soi lappilainen gotiikka kun Jarkko Honkanen, Heikki Vaara ja Jarkko Niemi pistivät uusiksi Tom Jonesin hitin Delilah.

PopuLappi on Rovaniemen musiikkikirjaston tuoteperhe, johon kuuluu mm. äänitekokoelma sekä Lapin Kansan kanssa yhteistyössä tehty 21-osainen podcast SoundCloudissa.

PopuLappi-tuubin konsepti on mukava. Toteutus nauhoitettu ja editoitu live-striimin sijaan. Tämä mahdollistaa laadukkaan lopputuloksen ja osaston esittelyn tilavaihdosten kautta. Näemmekin Lauran ja Villen esim. levyvarastossa ja lopuksi pakkaamassa soittimiaan potkukelkan kyytiin! Siinäpä eksotiikkaa kerrassaan!

Keskustelun aiheina ovat uusin julkaisu, muusikoiden suosikkilevyt ja heidän soittimensa. Musiikkikin soi kun duo esittää kappaleet Minne lie, Kuunihailuyö ja Raiteet kuin käärmeet. Jakson sisältö on myös merkattu videon tietoihin nauhoitteen keston avulla.

Tunnusmusiikista vastaa Hannu Raudaskoski ja työryhmässä ovat Marko Niemelä, Jani Ekblom, Jari-Pekka Karkkola.

Ota tämä vaikka lauantain katselulistallesi! Mikään ei myöskään estä sinua ryhtymästä Rovaniemen musiikkikirjaston seuraajaksi Facebookissa tai tilaamasta Rovaniemen kaupunginkirjaston YouTube-kanavaa. Vaikka et itse pääse Jorma Eton tielle, voit matkata sinne digivirtoja pitkin.

Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digireissu, Haastattelut, Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Musiikkikirjastot.fi, Tarinoita levyjen takaa, Uncategorized

Kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen: Laulunopetuksesta musiikkikasvatukseen

Hiihtolomat häämöttävät ja siitä löyhänä aasinsiltana voimme hypätä koulumaailmaan ja nimenomaan musiikinopetukseen. Turun musiikkiosaston hyllyistä löytyy koulun opetuskirjallisuutta aina 1920-luvulta lähtien. Niistä on nyt koottu pieni aineistonosto musiikin tietokirjallisuuden lukusaliin odottamaan kirjaston paluuta normaaliin.

Kansakoulun laulukirjallisuutta löytyy kokoelmista sekä avovarastosta, että varsinaisesta varastosta. Muutama viikko sitten näitä kirjoja seulottiin usean ihmisen voimin hartaudella läpi kun etsinnässä oli vastaus ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palvelussa esitettyyn kysymykseen. Valitettavasti tuolloin emme löytäneet vastausta ja kysytty laulu pysyi arvoituksena.

Millainen on koulun musiikkikasvatuksen historia? Opinnäytteessään Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen linjalla Tuomas Sidoroff kirjoittaa auki sen historiaa jopa Turun Katedraalikoulun ajoilta. Tutkielma on luettavissa tämän linkin takaa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234969

1950-1960-luvuilla suomalainen musiikkikasvatus kouluissa oli murroksessa. Opetuksen tarve oli keskittynyt laulamisen tekniseen opetukseen, nuotinlukutaitoon ja musiikinteoriaan. Käytännössä vain harva opettaja kykeni opetusta antamaan.

Vanhoja koulun musiikinopetuskirjoja.

Saksalaisen Carl Orffin (1895 – 1982) ja unkarilaisen Zoltán Kodályn 1882 – 1967) ajatuksiin perustuvat uudet opetusmenetelmät, koulusoittimet ja äänilevyjen yleistyminen monipuolistivat monissa kouluissa musiikinopetusta merkittävästi 1960-luvun kuluessa. Orffin pedagogiikka seurasi hmisen kehityksen vaiheita: ensin rytmi kasvaa puheesta, sitten syntyy melodia ja näiden pohjalta harmonia. Kodályn filosofiassa korostuu oman äänen käyttäminen ja kuuntelukyvyn kehittyminen. Tässä säveltapailun lisäksi on tärkeänä vuorovaikutus muiden kanssa.

Valtaosassa kouluista oppiaineen nimi muuttui laulusta musiikiksi vasta peruskoulu-uudistuksen myötä 1972. Käytännössä jo tapahtuneet muutokset kirjattiin siis valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan vasta jälkikäteen. Tuolloin Kuuntelukasvatus nostettiin yhdeksi oppiainetta läpäiseväksi aiheeksi.

Musiikkipedagogiikka läpäisee esimerkillisesti kirjaston kokoelmat. Koulun musiikinoppikirjoja löytyy Musiikkiosaston kokoelmista ylemmiltä luokilta, mutta sitä varhaisempien luokka-asteiden aineisto on Saagan kätköissä. Kasvattajille kirjallisuutta löytyy Tieto-osastolta.

Teksti ja kuvat: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen, lukuvinkit, Mitä minä luen, musiikin syvä jälki, musiikinhistoria, Uncategorized

Omaksi ja muiden iloksi! Esittelyssä nuottisarjoja eri vuosikymmeniltä Turun Musiikkikirjaston kokoelmista

Turun pääkirjaston ollessa suljettuna asiakkailta, olemme Musiikkikirjastossa paneutuneet kokoelmatyöskentelyyn syvemmin kuin arjen normaalissa hyörinässä yleensä on mahdollista. Nuottihyllyt on nyt tomutettu aina varastoa myöten, ja uusien tilajärjestelyjen myötä olemmekin saaneet lisää tilaa nuottivarastolle. Näin saamme vähällä käytöllä olevat nuotit säilöön ja avokokoelmaan tilaa palautusten lisäksi uusille hankinnoille!

Himmeiksi hioutuneet helmet

Avokokoelman ja varaston kätköistä on löytynyt monta kiinnostavaa nuottinidettä. Muutama nuottikokoelmasarja on suorastaan hypähtänyt syliin!

Näistä kaikista helmistä nostan ensimmäisenä esiin varsin arkisen kaverin, sellaisen luotettavan tyypin. Kyseessä on vasta-alkaville kosketinsoittajille suunnattu sympaattinen, sinnikäs ja kattava nuottisarja, jota on julkaistu jo viidellä vuosikymmenellä.

It’s Easy to Play on pitkäikäinen nuottisarja, jota Music Sales Limited -emoyhtiö julkaisee tällä hetkellä Wise Publications -tytäryhtiönsä alla. Music Sales Limited -yhtiön omistamia ovat myös kustantamot Bosworth, Chester, Schirmer, Novello, Wilhelm Hansen, J. Curwen, Union Musicales Ediciones, Editions Musicales Francaises, Omnibus Press, Lick Library sekä tietysti Music Sales.

Nuottisarjan kosketinsoittajille suunnatut sovitukset on tehty noin parin vuoden ajan soittaneita ajatellen. Sarjana se on sikäli poikkeuksellinen, että julkaisut läpäisevät populaari- ja viihdemusiikin kentän, taidemusiikin pianorepertuaarin ja näyttämömusiikin.

Vanhin It’s Easy to Play -nuotti Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on It’s Easy to Play Blues, joka on julkaistu vuonna 1976. Se löytyy vielä avohyllystä paikaltaan, samoin kuin monet tänne hankituista sarjan julkaisuista.  Sen sivut ovat kellastuneet ja sillä on kokemusta elämästä – sen saamia tällejä on paikkailtu varmasti pariinkin otteeseen kirjankorjauksessa.

Osa sarjan nuoteista on innokkaissa käsissä kulutettu loppuun, mutta vielä niitä löytyy avohyllyiltä ja varastosta. Miltäs kuulostaisi esimerkiksi It’s Easy to Play… James Bond!? Tai Pub Songs!

Toinen vastaavanlainen pianisteille suunnattu sarja Take it Easy on nuottikokoelmana huomattavasti suppeampi. Woodford Greenin 1990-luvulla julkaisema sarja on vasta-alkajalle erityisen mukava soittokaveri, sillä sen nuottikuva on isokokoinen ja selkeä. Nuotteihin on merkitty harjoittelua helpottavat ehdotukset pianon sormituksista.

Samoin kuin It’s Easy to Play -sarjassa, on näihinkin nuotteihin merkitty myös reaalisointumerkit eli ne populaarimusiikissa käytettävät kirjainsointumerkinnät. Molemmat sarjat ovat angloamerikkalaisia, joten niissä sointusymbolit merkitään englanninkielisen sävelnimistön mukaisesti. Tällöin B tarkoittaa H-duurisointua (saksalainen merkintätapa) ja Bm merkitsee h-mollisointua.

Vanhoista nuottikirjoista näkee niiden olleen jossain vaiheessa kovassa käytössä. Usein niihin on innokas kynänkärki piirtänyt parannusehdotuksia soinnutuksille. Olen monisävyisen harmonian ystävä, mutta toivomme tietysti kirjastossa, että tällaisen sovitustyön inspiraation iskiessä nuotti ensin kopioitaisiin omaan käyttöön ja merkinnät tehtäisiin vasta kopioihin. Lyijykynäriipustukset ja kuulakärkikynäraapustukset lyhentävät nuotin säilytysaikaa kirjaston kokoelmissa.

Kolmantena vinkkaan Chester Music-kustantamon vuonna 2016 julkaiseman Pop Performance Pieces -sarjan, johon on koottu hittejä pianolle ja sooloinstrumentille populaarimusiikin eri vuosikymmeneltä. Sarjan sovitukset viululle, klarinetille, alttosaksofonille, huilulle ja trumpetille ovat vaativuudeltaan suunnattu alkeistason ohittaneille.

Nuottikokoelman laaja ja syvä historia

Turun Musiikkikirjaston nuottikokoelmaa evaluoidessa on tietämykseni kokoelman historiasta syventynyt. Lainaustilastoista näkee, mikä osa siitä on kulloinkin ollut kovalla käytöllä ja mitkä nuotit eivät ehkä milloinkaan ole löytäneet tietään soittajan nuottitelineelle.

Aineistoa on liikkunut työhuoneesta takaisin avohyllyihin, uusille paikoille varastoon ja joitain poistettuja on lähtenyt eteenpäin vankilan kirjastoon tai nostettu myyntikärryyn.

Samalla osa kokoelmasta on löytänyt suunniteltujen muutosten alta uuden paikan äänitesalista. Siellä sijaitsevat tällä hetkellä luokat 78.3-78.55 eli Suuret Toivelaulukirjat, yksinlaulut, eri näyttämömusiikkilajit ja orkesterinuotit.

Kokoelmasta on myös lähetetty lainaamattomia harvinaisuuksia Kuopion Varastokirjastoon, jossa ne tulevaisuudessa ovat kaikkien suomalaisten ilona.

Tässä kohtaa onkin muistutettava, että mikäli Vaskin kirjastojen kokoelmista ei jotain nuottia löydy, tarkistakaa samalla Finnan yhteiset sivut. Sinne on koottu Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot. Kaukolainapyyntö on kätevä tapa saada lainaan myös muiden kirjastojen aineistoja (maksut ovat kirjastokohtaisia ja selviävät kaukolainapyyntöä tehdessä). Tämän saman kaukolainapalvelun kautta ne meiltäkin Varastokirjastoon lähetetyt nuotit ovat kaikkien ulottuvilla.

Lopuksi suosittelen tutkimaan rohkeasti Vaskin verkkohaun kautta osastomme varastossa säilytettävää aineistoa. Jos nuotti on varastossa, tehkää siihen varaus. Muistakaa, että meille työntekijöille ei varastossa vierailu ole todellakaan mikään vaiva!

Monista vanhemmista äänitteistä ja nuoteista ei välttämättä edes ole kaiken kattavaa sisällysluetteloa tietokannoissa. Noudamme enemmän kuin mielellämme aineistoa ihan vaikka vain paikan päällä tsekattavaksi ja kopioitavaksi. Lainaamisesta jää tietysti kivasti jälki kokoelman käytöstä tietokantaan, vink vink!

Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Nuotteja, soittovinkit, Uncategorized

SVART RECORDS vieraana Turun Musiikkikirjastossa KE 22.5. 18-19.30

Vinyylikerho musiikkiosaston Stagella

Laadukkaista vinyylijulkaisuistaan tunnettu turkulainen levy-yhtiö Svart Records täyttää tänä vuonna 10 vuotta.

Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle saapuvat vierailulle yhtiön voimamiehet Juha Nikulainen ja Jarkko Pietarinen.

Vinyylikerhossa Nikulainen ja Pietarinen keskustelevat Tuomas Pelttarin kanssa musiikin syvästä jäljestä kirjaston kokoelman äärellä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Samalla voi tulla lainaamaan Svartin vinyylejä Stagen aineistonostosta!

Svart Records juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan konserttisarjalla

Svart Records on vuonna 2009 perustettu levy-yhtiö, jonka keskeinen toiminta perustuu vinyyliuusintajulkaisuihin sekä uuden musiikin tuotantoon.

Svart Recordsille levyttäneitä suomalaisia artisteja löytyy laidasta laitaan, kuten kansainvälistä menestystä niittäneet Oranssi Pazuzu, Trees of Eternity, Mikko Joensuu, Jess and The Ancient Ones, Death Hawks, Teksti-TV 666, Waste of Space Orchestra, K-X-P sekä Beastmilk.

Kotimaan markkinoilla kannuksensa hankkineista esiintyjistä artisteista voidaan mainita vaikkapa Kauko Röyhkä, Eero Koivistoinen, Lasten Hautausmaa, Sammal tai Kynnet.

Vaikka Svart Recordsia pidetään usein kotimaisten artistien ponnahduslautana kansainvälisille markkinoille, löytyy yhtiön listoilta lukuisia ulkomaalaisia yhtyeitä, kuten amerikkalaiset raskaan tuomiorockin työstäjät Witch Mountain ja Acid King, tanskalainen Demon Head tai norjalainen Brutus.

Juhlavuotenaan Svart Records yhtiö ripottelee osuvia konsertti- ja tapahtumakokonaisuuksia erilaisiin tapahtumapaikkoihin ympäri Suomen. Vuoden ensimmäisiä juhlia vietettiin Helsingin Ääniwallissa ja Tampereen Klubilla tammikuun alussa. Toukokuussa juhlavuoden kunniaksi järjestetään useampi illanvietto.

Svart Recordsin toinen perustaja ja tuotantopäällikkö Jarkko Pietarinen on vielä vaitonainen juhlavuoden jatkosta: ”Meillä on jo jonkin verran suunnitelmia ja yllätyksiä syksyn varalle, joten tiedottelemme niistä sitten ennen juhannusta. Tai ehkä jopa myöhemmin. Nimikko-olut on jo pantavana, juhlajulkaisuja parhaillaan työstetään ja tapahtumia suunnitellaan.”

PIKKU VINKKAUKSENA KUITENKIN!

Svart Records 10 vuotta tapahtumat keväällä 2019 mm:

10.05. Helsinki, Savoy-teatteri: Claudio Simonetti´s Goblin säestää Dario Argenton elokuvat Profondo Rosso ja Suspiria

10.05. Helsinki, Korjaamon vintti: Pölyä-kokoelmalevyn julkaisukonsertti

11.05. Tampere, Tullikamarin Pakkahuone: Claudio Simonetti´s Goblin: Best of Italian Horror Movie Soundtrack

11.05. Tampere, Klubi: Svart 10 vuotta & Claudio Simonetti´s Goblin jatkot: Jess and The Ancient Ones, Skepticism, Musta RIsti

16-18.5. Sabbath Assembly (US), Mansion + support

14.06. Helsinki Tavastia-klubi, Svart Records 10-vuotta osa 1: Lasten Hautausmaa, Sammal, Malady

 

LINKKEJÄ:

https://www.facebook.com/svartrecords/

www.svartrecords.com

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Kuuntelupiirit, Levynkansinäyttelyt, musiikin syvä jälki, Uncategorized, Vinyylikerho

Vinyylikerho kokoontuu jälleen

Laadukkaista vinyylijulkaisuistaan tunnettu turkulainen levy-yhtiö Svart Records täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla vierailevat 22. toukokuuta yhtiön voimamiehet Juha Nikulainen ja Jarkko Pietarinen. Vinyylikerhon isäntä Tuomas Pelttari keskustelee heidän kanssaan musiikin syvästä jäljestä kirjaston kokoelman äärellä.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Stage, Tapahtumat, Vinyylikerho

Vinyylikerhossa soi ja rahisi vinyyli kiirastorstain lempeässä iltapäivässä 18.4.2019

 

Tuomas Pelttarin isännöimässä Vinyylikerhossa to 18.4.2019 kuultiin Topias Tiheäsalon valitsemia vinyylilevyjä kirjaston kokoelmasta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Musiikkiosaston Stagella keskusteltiin levyjen lomassa musiikista ja sen syvästä jäljestä. Muusikko, freelance-toimittaja ja musiikkipedagogi Tiheäsalo muisteli musiikkiharrastuksensa alkua ja sitä, miten LP:t ja seiskat muuttivat elämää.

Turussa pitkään vaikuttanut Tiheäsalo on nähnyt paikallista musiikkielämää sen monilta puolilta jo parinkymmenen vuoden ajan. Kaunis aurinko kutsui ulos, mutta musiikki houkutteli mahtavan määrän ”kerholaisia” osastolle.

Vinyylikerhon isännän ja kutsuvieraan kokemus konseptista oli positiivinen. Musiikki oli herättänyt paljon ajatuksia ja kokemuksia puoleen sun toiseen.  Rupattelu yleisön ja esiintyjien välillä oli esiintyjien mukaan ”se juttu”. Mikäs sen parempi tapa viettää keväistä iltapäivää kuin musiikin ääressä turinoiden.

Kiitos siis kaikille osallistuneille! Vinyylikerhon seuraavasta kokoontumisesta tiedotetaan myöhemmin.

Topias Tiheäsalon
100 suositusta

Turun musiikkikirjaston kokoelmista

CD-/LP-boksit

  1. Ayler, Albert: Holy Ghost (Revenant)
  2. Captain Beefheart: Grow Fins (Revenant)
  3. Coltrane, John: The Classic Quartet: Complete Impulse! Studio Recordings (Impulse!)
  4. Coltrane, John: The Complete 1961 Village Vanguard Recordings (Impulse!
  5. Diddley, Bo: Chess Box (Chess)
  6. Harry Smith’s Anthology of American Folk Music (Smithsonian Folkways Recordings)
  7. Holiday, Billie: Lady Day – The Complete Billie Holiday on Columbia 1933-1944 (Columbia)
  8. Howlin’ Wolf: Chess Box (Chess)
  9. The Necks: Necks Box (ReR Megacorp)
  10. Neu!: Vinyl Box (Grönland Records)
  11. Radigue, Eliane: Trilogie de la Mort (Experimental Intermedia Foundation)
  12. Somerjoki, Rauli Badding: Kaikki laulut (Siboney)
  13. The Stooges: The Complete Fun House Sessions (Elektra)
  14. Sun Ra: Singles – The Definitive 45’s Collection (Strut)
  15. Taylor, Cecil: In Berlin 88 (FMP)

    Topias Tiheäsalon ja Niko Karlssonin yhteisjulkaisu vuodelta 2018 löytyy myös Musiikkiosaston kokoelmista.

CD-levyt

  1. Abrams, Joshua: Simultonality (Eremite)
  2. Art Ensemble Of Chicago: The Pathe Sessions (EMI Music France)
  3. Bach, Johann Sebastian (esitt. Hopkinson Smith, barokkiluuttu): Sonatas & Partitas (Naïve)
  4. Bach, Johann Sebastian (esitt. Fretwork, gambayhtye): Alio Modo: Passacaglia and other keyboard works transcribed for viols (Harmonia Mundi)
  5. Bailey, Derek: To Play (Samadhisound)
  6. The Byrds: The Notorious Byrd Brothers (Columbia)
  7. The Cairo Gang: Untouchable (Drag City)
  8. Cluster: Zuckerzeit (Brain)
  9. Coltrane, Alice: A Monastic Trio (Impulse!)
  10. Coltrane, John: Interstellar Space (Impulse!)
  11. Coltrane, John: Both Directions Now (Impulse!
  12. Eastman, Julius: Femenine (Frozen Reeds)
  13. Fahey, John: The Legend of Blind Joe Death (Takoma)
  14. Feldman, Morton (esitt. Marianne Schroeder, piano): Piano (Hat Hut Records) Ferrari, Brunhild & Ferrari, Luc: Programme Commun (Sub Rosa)
  15. Harris, Betty: The Lost Queen of New Orleans Soul (Soul Jazz Records)
  16. Harvey, P.J.: Let England Shake (Island)
  17. Hurt, “Mississippi” John: 1928 Sessions (Yazoo)
  18. Kalhor; Kayhan & Erzincan, Erdal: Kula Kulluk Yakisir Mi (ECM Records)
  19. Khatib, Ahmad & Hbeisch, Youssef: Sabîl (Institut du Monde Arabe)
  20. Lau Nau: Poseidon (Fonal)
  21. Lawes, William (esitt. Phantasm, gambayhtye): Consorts In Four And Five Parts (Channel Classics)
  22. Monk’s Casino: The Complete Works of Thelonious Monk (Intakt)
  23. Monk, Thelonious: Brilliant Corners (Riverside)
  24. Newsom, Joanna: Have One On Me (Drag City)
  25. Nico: Desertshore (Reprise)
  26. Pan Sonic: A (Blast First)
  27. Peebles, Ann: The Complete Ann Peebles On Hi Records vols. I-II (Hi Records)
  28. Perry, Lee: Open The Gate (Trojan)
  29. Pluhar, Christina: All’ improviso (Alpha)
  30. Radigue, Eliane: Triptych (Important Records)
  31. Roberts, Matana: Coin Coin Chapter One – Gens de Couleur Libres
  32. Sato, Toyohiko: Style Brisé – Gaultier & The French Lute School (Channel Classics)
  33. Sleep: The Sciences (Third Man Records)
  34. Taylor, Cecil: It Is In The Brewing Luminous (Hat Hut)
  35. Television: Marquee Moon (Elektra)
  36. Television: Adventure (Elektra)
  37. Tharpe, Sister Rosetta: Up Above My Head – 50 of Her Greatest Recordings (Not Now Music)
  38. Thomas, Irma: Time Is On My Side – The Best of Irma Thomas (Kent)
  39. Thornton, “Big Mama”: The Complete 1950-1961 (Le Chant du Monde)
  40. Touré, Ali Farka: Red & Green (World Circuit)
  41. Watson, Chris: Weather Report (Touch)
  42. V/A: An Anthology Of Noise & Electronic Music vol. I-VII (Sub Rosa)
  43. V/A: African Boogaloo: The Latinization of West Africa (Honest Jon’s)
  44. V/A: African Scream Contest: Raw & Psychedelic Afro Sounds From Benin and Togo 70’s (Analog Africa)
  45. V/A: American Primitive Raw Pre-War Gospel 1926-36 (Revenant)
  46. V/A: Deutsche Elektronische Musik: Experimental German Rock and Electronic Music 1971-1983, vols I-III (Soul Jazz Records)
  47. V/A: Jukebox – Music In The Films of Aki Kaurismäki (Megamania)
  48. V/A: New Orleans Funk, vols. II & IV (Soul Jazz Records)
  49. V/A: Take Me To The River – A Southern Soul Story (Kent)

LP-levyt

  1. Ahti, Marja: Vegetal Negatives (Hallow Ground)
  2. Ayler, Albert: Spiritual Unity (ESP Disk)
  3. Ayler, Albert: Lörrach/Paris (Hat Hut Records)
  4. Coleman, Ornette: The Shape Of Jazz To Come (Atlantic)
  5. Coleman, Ornette: Crisis! (Impulse!)
  6. Coltrane, John: A Love Supreme (Impulse!)
  7. The Congos: Heart Of The Congos (Blood & Fire)
  8. Dixon, Bill: November 1981 (Soul Note)
  9. Gibson, Jon: Cycles (Chatham Square)
  10. Gould, Glenn: Plays William Byrd and Orlando Gibbons (CBS)
  11. Hulda Huima & Hitaat Sekunnit: S/T (Helmi Levyt)
  12. The Necks: Unfold (Ideologic Organ/Mego)
  13. Rainey, Ma: The Immortal Ma Rainey (Milestone)
  14. Roach, Max & Taylor, Cecil: Historic Concerts, New York 1979 (Soul Note)
  15. Sqürl: EP #1 (ATP Recordings)
  16. Smith, Bessie: Nobody’s Blues But Mine (Columbia)
  17. Sun Ra: Pictures of Infinity (Black Lion)
  18. V/A: The Birth of Ska (Trojan)
  19. V/A: Folk Music In America vols. I-XIII (Library of Congress)
  20. V/A: Sanctified Singers vols I-II (Blues Classics – Arhoolie)

KIRJAT:

  1. Bailey, Derek: Improvisation – its nature and practice in music (British Library National Sound Archive)
  2. Blues and Chaos: The Music Writing of Robert Palmer (toim. Anthony DeCurtis; Scribner)
  3. Kelley, Robin D.G.: Thelonious Monk – The Life And Times Of An American Original (Free Press)
  4. Levine Packer, Renée & Leach, Mary Jane: Gay Guerilla – Julius Eastman And His Music (University of Rochester Press)
  5. Morton Feldman Says – Selected Interviews and Lectures (toim. Chris Vilars; Hyphen Press)
  6. Morton Feldman: Give My Regards To 8th Street: collected writings (toim. B.H. Friedman; Exact Change)
  7. Nyman, Michael: Experimental Music – Cage and beyond (Cambridge University Press)
  8. Spellman, A.B.: Black Music – Four Lives (Schocken Books)
  9. Steinbeck, Paul: Message To Our Folks – The Art Ensemble Of Chicago (The University Of Chicago Press)
  10. Sun Ra – interviews & essays (toim. John Sinclair; Headpress London)
  11. The Wire Primers: A Guide To Modern Music (toim. Rob Young; Verso)
  12. Tiekso, Tanja: Todellista musiikkia: kokeellisuuden idea avantgardemusiikissa (Poesia)
  13. David Toop: Into The Maelstrom – music, improvisation and the dream of freedom before 1970 (Bloomsbury Academic)
  14. Watson, Ben: Derek Bailey and the story of free improvisation (Verso)
  15. Wilmer, Valerie: As Serious As Your Life (Serpent’s Tail)

Jätä kommentti

Kategoria(t): 100 suositusta kokoelmista, Haastattelut, kirjastomuistelmat, Kuuntelupiirit, musiikin syvä jälki, Stage, Tapahtumat, Vinyylikerho