Hopeakellojen helinää – ukrainalainen jouluklassikko Yhdysvalloista

Carol of the Bells on erityisesti angloamerikkalaisessa maailmassa suosittu joululaulu. Yksin kotona -elokuva vuodelta 1990 (onko siitä tosiaan jo 31 vuotta) on tuskin ainoa joulunaikaan sijoittuva Hollywood-filmi, jonka taustalla sävelmä soi John Williamsin sovittamana.

Carol of the Bells ei kuitenkaan ole varsinaisesti amerikkalainen sävelmä. Tai, no ehkä sen muotoutumistarina kuvastaakin amerikkalaisuutta tyypillisimmillään. Sitä, miten vanhat perinteet ja uudet vaikutteet vanhasta maailmasta saivat omanlaisensa asun tuossa nk. kansojen sulatusuunissa.

Carol of the Bells ei alunperin ole kellojen laulu…eikä edes joululaulu! Syvennytään siis hetkeksi tämän klassikon asemaan nousseen joululaulun historiaan.

Pääskyt, yltäkylläisuus ja hopeiset tiu’ut

Laulun pohjana on ukrainalaiseen kansansävelmään perustuva Mykola Leontovytšin säveltämä kuoroteos Štšedryk (engl. Bountiful evening, suom. Yltäkylläinen ilta), jonka ensiesitys oli vuonna 1916 Kiovassa. 

Leontovytšin alkuperäisen kuoroteos sijoittuu vuodenkierrossa uudenvuoden aikaan, ei jouluun ollenkaan. Se onkin ns. shchedrivka eli uudenvuoden laulu.

Leontovytšin laulun englanninkielinen nimi on The Little Swallow eli Pieni pääskynen. Se kertoo tarinan sisälle taloon lennähtäneestä pääskysestä, joka sirkutuksellaan kertoo kaikesta siitä onnesta ja yltäkylläisyydestä, joka talonväkeä kohtaa tulevana keväänä. Laulun englanninkielinen käännös pikku pääskysestä onkin aiheeltaan lähempänä joululaulua ns. kolyadka.

Kyllähän tuo laulun toistuva melodinen aines kieltämättä kuulostaa siltä, miltä pääskysten riehakkaan syöksähtelevä lento näyttää poutaisella kesätaivaalla. Mutta kuulostaa se toisaalta myös hopeisilta kelloilta, jotka toivottavat valonsäteinä iloa maailmaan.

Carol of the Bells -laulun sanoitti ja sovitti Leontovytšin melodian pohjalta Yhdysvalloissa asunut ukrainalaissukuinen Peter J. Wilhousky vuonna 1936. Hänen kirjoittamansa ovat nuo tutuimmat englanninkieliset lyriikat, jotka kertovat joulukelloista.

Ukrainalaisesta perinteestä viihde- ja kuoromusiikin klassikoksi

Mutta mitä on Leonvytšin laulun takana? Sieltä löytyy perinteinen kansalaulu, jonka alkuperäisen tekstin ajateltiin omaavan maagisia voimia. Ennen kristinuskon tuloa Ukrainassa laulua laulettiin huhtikuussa, jolloin juhlittiin uuden vuoden alkua. Kristinuskon saavuttua laulu vakiintui laulettavaksi loppiaisena.

Leontovytsin Shchedryck on itseasiassa tilausteos. Ukrainan tasavallan kuoron (engl. Ukrainian Republic Choir) johtaja Oleksander Koshyts (myös Alexander Koshetz) pyysi Lentovytšiä kirjoittamaan perinteisiin ukrainalaisiin lauluihin pohjautuvan teoksen. Lauluteos perustuukin yhden tällaisen laulun neljään sävelmään, jotka Leontovytš oli löytänyt kokoelmasta kansansävelmiä.

Ukrainan tasavallan kuoron esittämänä Wilhousky kuuli laulun vuonna 1921, varmaankin fiilisteli 15 vuotta ja sovitti myös orkesterille, julkaisi tekstinsä 1936 – ja loppu onkin sitten historiaa, kuten sanoa tavataan. 

Lopuksi linkkinä pienen ketjun verran erilaisia versioita Carol of the Bells -laulusta Musaston Youtube-kanavan kirjastosta. 

Sieltä löytyvät järjestyksessä:

• ensimmäinen äänitys Shchedryk-laulusta vuodelta 1922
• englanninkielinen käännös Shchedrykistä ukrainalaisen laulajan Eileenin esittämänä vuodelta 2020
• Shchedryk vilnalaisen Bel Canto -kuoron konserttitaltiointina vuodelta 2011
• Carol of the Bells Libera-poikakuoron 2019 julkaisemana Robert Prizemanin uutena kuoro- ja orkesterisovituksena 
• Carol of the Bells piano-instrumentaaliversiona vuodelta 2018 piano-tubettaja Rousseaun esittämänä
• Carol of the Bells sekä Monique Daniellen (2004) että Wynton Marsaliksen (1989) esittäminä versioina.
• Carol of the Bells (for 12 cellos) esittäjänä The Piano Guys (2011)
• Viimeisimpänä uutuus edellisvuodelta 2020 eli norjalaisten laulaja/lauluntekijä Thom Hellin ja jazzpianisti Andreas Ulvon tulkintana Carol of the Bells.

toim. Hanna Kaikko

10 valittua kesähittiä Suomessa

”Vielä on kesää jäljellä…”

Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on esillä elokuun ajan kesäaiheinen nosto. Kesähittejä Suomessa– nimiseen nostonäyttelyyn on nostettu esille Suomessa vuosien saatossa kesähitin maineen saanutta musiikkia. Tervetuloa tarkistamaan mikä olikaan kesän 1982 hitti Suomessa. Näyttelyn levyt ja muu materiaali ovat luonnollisesti lainattavissa. Tutustu alta myös 10 valitun kesähitin listaan.

”Polttaa kesäkatu miestä…”

Danny: Kesäkatu

Tätä biisiä on kutsuttu ensimmäiseksi kesähitin kriteerit täyttäväksi kappaleeksi Suomessa. Se on käännöskappale yhdysvaltalaisen The Lovin’ Spoonfulin kappaleesta Summer in the City jonka Billboard valitsi kaikkien aikojen suosituimmaksi kesäbiisiksi vuonna 2010. Laulun on suomentanut Juha Vainio ja siitä teki suomenkielisen version Danny vuonna 1966.

Rauli Badding Somerjoki: Paratiisi

Badding levytti biisin vuonna 1973 ja se on ollut tanssipaikkojen esitetyin kappale vuodesta 2000 asti. Paratiisi on Somerjoen sävellys ja sanat siihen on tehnyt Arja Tiainen yhdessä tämän kanssa. Tiainen teki kaksi säkeistöä, joita Somerjoki täydensi. Ruotsissa kappaleen on levyttänyt Bo Kaspers Orkester vuonna 2006 nimellä Paradiset albumilla Hund (käännös Bo Sundström).

Popeda: Kuuma kesä

Vuonna 1985 julkaistulta Pohjantähden alla– albumilta löytyvä Kuuma kesä (tunnetaan yleisemmin nimellä Pitkä kuuma kesä) on valittu äänestyksessä Suomen kaikkien aikojen kesähitiksi vuonna 2005. Kappale on Costello Hautamäen säveltämä ja Pate Mustajärven sanoittama. Sen on väitetty muistuttavan Mud– yhtyeen kappaletta Hair of the dog. Väitteen mukaan kertosäkeen melodia ja suurin osa säkeistöstäkin on otettu suoraan Mudin biisistä.

Kaoma: Lambada

Vuoden 1989 kesähitti, Kaoman Lambada, alunperin Chorando se foi, myi maailmalla viisi miljoonaa levyä. Kaoma syntyi, kun ranskalainen yrittäjä Olivier Lamotte d’lncamps vieraili turistikohteessa Bahian Porto Segurossa ja muodosti paikallisesta tanssiryhmästä Touré Kundasta Kaoman.  Lambada oli alkujaan bolivialaisen tanssiryhmän Los Kjarkasin Llorando se fue,  Yksi joka jäi itkemään. Myöhemmin Los Kjarkas voitti tekijänoikeuskiistan Kaomaa vastaan.

Alexia: Summer Is Crazy

Alexiaa (Alessia Aquilani) tituleerattiin 90-luvulla dancen kuningattareksi. Tuolloin eurodancehitti Summer Is Crazy soi taukoamatta kaikkialla. Alexia nautti erityistä suosiota pohjoismaissa ja sai suomalaisetkin sekaisin esiintyessään legendaarisessa Rantarockissa vuosina 1996 ja 1997. Myöhemmin Alexia on ottanut tietoisen pesäeron ysäri-imagoonsa. Täysin laulaja ei kuitenkaan ole hylännyt eurodancejuuriaan sillä Alexia on nähty esiintymässä lukuisilla 90-luvulle omistetuilla festareilla ympäri Eurooppaa. Suomessa laulaja on esiintynyt esimerkiksi We Love the 90’s -festivaalilla.

Lou Bega: Mambo No. 5

Lou Began (David Lubega) vuoden 1999 hitti Mambo No. 5 pohjautuu Perez Pradon sävellykseen vuodelta 1949. Biisi oli listakärjessä ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa sitä soitettiin urheilutapahtumien yhteydessä. Bega vieraili samana vuonna myös Suomessa Puhdas Elämä Lapselle- konsertissa. Hän on monikulttuurisen perheen kasvatti sillä hänen äitinsä on kotoisin Sisiliasta ja isä Ugandasta. Teini-ikänsä Lou Bega vietti Miamissa ja on syntynyt Münchenissä. Hän on siis saksalainen artisti.

Manu Chao: Me Gustas Tú

Manu Chao (José-Manuel Thomas Arthur Chao) on tullut tunnetuksi eri musiikkityylien sekä kielien yhdistelemisestä. Hän on laulanut mm. ranskaksi, espanjaksi, portugaliksi, englanniksi, arabiaksi ja wolofiksi. Chaon onkin sanottu luoneen kokonaan uuden mestiza-musiikkityylin, jota ovat sittemmin seuranneet ja edelleen kehittäneet useat muut artistit. Vuonna 2001 Manu Chao julkaisi albumin Próxima Estación: Esperanza, jolta löytyy hänen ehkä tunnetuin kappaleensa Me Gustas Tú. Kyseinen biisi oli iso kesähitti Suomessa samana vuonna. Suomeksi se tarkoittaa kuta kuinkin Pidän sinusta.

PMMP: Rusketusraidat

Suomalaisten suosikkibändin PMMP:n ensimmäinen single joka viihtyi Suomen virallisen singlelistan ykkössijalla jopa 11 viikkoa ja nousi heti suursuosioon. Kappale löytyy myös yhtyeen esikoisalbumilta Kuulkaas enot! Biisin on säveltänyt Jori Sjöroos. Kappaleesta ovat tehneet cover-version muun muuassa Il Vaselino, Herra Ylppö & Ihmiset sekä Kauniit poliisit.

O-Zone: Dragostea din tei

Romanian kielellä laulettu kappale nousi singlelistojen kärkeen monissa Euroopan maissa ja siitä tuli vuoden 2004 kesähitti. Kyseessä on moldovalaisen O-Zone– yhtyeen menestynein kappale joka Suomessa sijoittui parhaimmillaan listalla toiselle sijalle. Yhtyeen muodostivat Dan Balan, Radu Sirbu ja Arsenie Todiras. O-Zonen nuorin jäsen Todiras edusti Moldovaa vuoden 2006 euroviisuissa kappaleella Loca yhdessä Natalia Gordienkon ja Connect-R:n kanssa.

Luis Fonsi: Despacito ft. Daddy Yankee

Despacito nousi Yhdysvaltojen Billboard Hot 100 -listan ykköseksi toukokuussa 2017 ja piti paikkansa kuudentoista viikon ajan, mikä tuolloin sivusi ennätystä Billboardin pitkäaikaisimpana listaykkösenä. Kyseessä on puertoricolaisen laulajan Luis Fonsin kappale, jolla vierailee Daddy Yankee. Saman vuoden heinäkuussa kappaleesta tuli kaikkien aikojen striimatuin kappale, kun se oli kerännyt puolessa vuodessa 4,6 miljardia soittokertaa suurimmissa musiikin suoratoistopalveluissa. Suomessa Despacito debytoi maaliskuussa 2017 Suomen virallisen latauslistan sijalla 10 ja nousi heinäkuussa listan ykköseksi.

Petri Kipinä

 

 

 

 

Music biographies in English in e-library – Englanninkielisiä muusikoiden elämäkertoja e-kirjoina

What do I need to borrow an e-book? More instructions: https://vaski.finna.fi/Content/eohje?lng=en-gb

 

Beyonce

https://vaski.overdrive.com/media/857475

 

 

Morrissey

 

 

https://vaski.overdrive.com/media/705708

 

 

Neil Young

https://vaski.overdrive.com/media/1142496

 

 

Tori Amos

https://vaski.overdrive.com/media/1319292

 

Rush

https://vaski.overdrive.com/media/1365754

 

 

Tom Waits

https://vaski.overdrive.com/media/627978

 

 

Pink Floyd

https://vaski.overdrive.com/media/1438231

 

 

Jimi Hendrix

https://vaski.overdrive.com/media/1117894

 

 

Van Halen

https://vaski.overdrive.com/media/980158

 

 

Whitney Houston

https://vaski.overdrive.com/media/4639565

 

 

 

10 valittua musiikillista nojatuolimatkaa

Näin korona-aikaan emme pääse matkustamaan ulkomaille, mutta ei hätää, Naxos Video Librarystä löytyy musiikillisia matkoja.  Pääset kirjautumaan sisään palveluun Vaski-kirjastokorttisi numerolla, joka löytyy kortin takaa. Palvelussa voi olla yhtäaikaisesti kirjautuneena enintään kolme Vaski-kirjastojen käyttäjää. Videoissa esitellään erilaisia matkakohteita, nähtävyyksiä ja maisemia teemaan sopivan musiikin kera. Voit siis samalla kertaa tutustua erilaisiin matkakohteisiin ja paikallisiin säveltäjiin.

Ota hyvä asento nojatuolissasi tai kotisohvalla ja lähde matkalle!

 

Kiertomatka Skotlannin linnoihin

Edinburgh, Inveraray, Urquhart, Blair, Eilean Donan, Dunvegan

Kierros alkaa linnasta Blair Castle, seuraavat kohteet Isles of Skye ja Mull. Kierros päättyy Skotlannin pääkaupunkiin Edinburgiin. Matkan taustalla soi Sir Edward Elgarin musiikkia, mm. kuuluisa  Cello Concerto, Introduction and Allegro for Strings ja Serenade for Strings.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110341/

 

Peer Gyntin matkassa Norjassa

Legendaarinen norjalainen hahmo Peer Gynt tunnetaan Henrik Ibsenin näytelmästä. Edward Grieg sävelsi näytelmään musiikin. Näytelmässä kuvaillaan myös Norjan maaseutua. Tällä musiikillisella matkalla käydään Mjosa-järven rannalla ja Oslossa.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110319/

 

Praha – Musiikillinen matka kaupungin menneisyyteen ja nykyisyyteen

Praha on Böömin muinainen pääkaupunki ja nykyinen Tsekin pääkaupunki. Kaupungin pitkä historia on nähtävissä kaupungin arkkitehtuurissa. Matkan taustalla soi böömiläisten säveltäjien musiikkia, Smetana, Dvorak sekä Janacek ja Fibich.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110503/

 

Toscana, Italia

Kierroksella nähdään Toscanan maalauksellisia kumpuilevia maisemia ja käydään Pisassa, Siennassa ja Luccassa. Taustalla soi 1500-luvun milanolaisen luutunsoittajan Francesco Canovan musiikkia ja kuullaan myös Vivaldia, Paganinia, Donizettia, Verdiä ja Puccinia.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110520/

 

Venetsia, Italia

Venetsia on yksi maailman tunnetuimpia kaupunkeja. Sen kanaalit ja sijainti Adrianmeren rannalla luovat sille ainutlaatuisen luonteen. Taustalla soi venetsialaisten säveltäjien Vivaldin, Marcellon ja Domenico Scarlattin musiikkia. Scarlatti oli kotoisin Napolista, mutta opiskeli Venetsiassa.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110505/

 

Firenze, Italia

Firenze vaurastui silkkikaupalla ja pankkitoiminnalla, joka näkyy kaupungin upeassa arkkitehtuurissa ja taidekokoelmissa. Firezen katedraali on maailmankuulu. Kaupungin halki virtaa Arno -joki, jonka ylittää kuuluisa silta Ponte Vecchio. Ympärillä kohoavat Toscanan kukkulat. Matkan taustalla soi musiikkia Palestrinasta Pucciniin. Jälkimmäiseltä kuullaan katkelma oopperasta Gianni Schicchi,  joka sijoittuu Firenzeen. Lisäksi kuullaan Verdin aarioita ja Paganinia sovitettuna kitaralle.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110513/

 

Provence, Ranska

Tällä matkalla kierrellään Etelä-Ranskassa, joka on aikoinaan kuulunut myös Rooman imperiumiin. Näemme roomalaisia raunioita, keskiaikaisia ja goottilaisia linnoja ja upeita maisemia. Taustalla soi ranskalaisten säveltäjien Claude Debussyn ja Maurice Ravelin musiikkia. Debussyn opus 10. jousikvartetolle on sävelletty 1893 ja Ravelin vastaava 1902.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110544/

 

 

Venäjän tsaarien kesäpalatseja

Kierros alkaa Katariina Suuren kesäpalatsista Tsarskoe Selosta ja päättyy Pavlovskin palatsiin Pietarissa. Taustalla soi musiikkia venäläisen säveltäjän Sergei Rachmaninovin pianokonsertoista.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110294/

 

 

Euroopan puistoja ja puutarhoja

Puutarhat ovat olennainen osa eurooppalaista kulttuuria. Tällä kierroksella tutustumme ranskalaisiin, italialaisiin, saksalaisiin ja englantilaisiin puutarhoihin. Taustalla soi Chopin, Beethoven, Bizet, Händel, Tschaikovsky ja Brahms.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110301/

 

 

Hangzhou, Kiina

Hangzhou on Zhejiangin maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee suuren kanaalin loppupäässä, jota Marco Polo onkin verrannut Venetsiaan.  Se on ollut aikoinaan vauras kauppakaupunki.  Hangzhoussa sijaitsee myös kaunis järvi, jonka rannalla on paviljonkeja, temppeleitä ja pagodeja muinaisen Kiinan dynastioiden ajoilta. Tämän matkan taustalla soi musiikkia soitettuna perinteisillä kiinalaisilla soittimilla.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110553/

 

Mikä on Naxos Video Library?

Naxos Video Library sisältää lähes 3 000 videota konserteista, oopperoista ja baleteista sekä dokumentteja ja opetusmateriaalia. Musiikki on pääosin klassista, mutta mukana on myös jazzia ja maailmanmusiikkia. Dokumenttivideoiden aiheina ovat musiikin lisäksi kuvataide, historia ja nähtävyydet.

 

Ohjeita palvelun käyttöön

Kirjaudu palveluun Vaski-kirjastokorttisi numerolla. Syötä numero ilman välilyöntejä ja klikkaa Login-painiketta. Palvelussa voi olla yhtäaikaisesti kirjautuneena enintään 3 käyttäjää.

Voit hakea videoita esimerkiksi teoksen nimellä tai selata sisältöä muun muassa genren, esittäjän tai säveltäjän mukaan. Voit katsoa videoita tietokoneella. Palvelu toimii päivitetyllä nettiselaimella, joissa on Flash-tuki. Videoiden katseleminen älypuhelimilla tai tableteilla ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista.

 

Palvelun lisäominaisuudet

Voit valita videon kuvanlaaduksi vakiolaadun (standard quality) tai hyvän kuvanlaadun (high quality). Osassa videoista voi käyttää tekstitystä. Tekstityskielet vaihtelevat esitysten mukaan, mutta suomenkielistä tekstitystä ei ole.

Useiden oopperavideoiden kohdalla voi myös lukea juonikuvauksen tai koko librettotekstin. Linkki librettoon löytyy Cast-välilehdeltä.

 

Ann-Christin Antell

10 valittua laulua äideille

Tänä vuonna Suomessa vietetään äitienpäivää sunnuntaina 10. toukokuuta. Vallitsevien olosuhteiden takia myös äitienpäivän vietto on tällä kertaa monilla varmasti erilaista kuin aiemmin. Kaikesta huolimatta kannattaa äidille ainakin soittaa tai lähettää kukkakimppu ja halaukset virtuaalisesti. Muistaminen on aina tärkeää.

Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 hänet ajattelemaan äitien asemaa yhteiskunnassa. Jarvisin ehdotuksesta kaikille äideille järjestettiin muistojuhla Andrewsin metodistikirkossa vuonna 1907. Seuraavana vuonna vietettiin ensimmäistä ”virallista” äitienpäiväjuhlaa Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina. Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918.

Kaikkien äitien kunniaksi Musasto valitsi 10 valittua laulua äideille. Listalta löytyy monenkielisiä ja -tyylisiä kappaleita aina perinteisestä iskelmästä rappiin ja reggaeen asti. Muistakaa, että voitte ilahduttaa äitiä myös hyvällä musiikilla. Näiden kappaleiden saatavuutta voitte tarkastella Vaski-verkkokirjastosta.

Iloista äitienpäivää kaikille äideille!!

Petri Kipinä

 

 

 

10 valittua : työväenmusiikki

Kuva:KSL opintokeskus

Aivan kuten sima ja tippaleipä kuuluvat myös työväenlaulut suomalaiseen vappuun. Näihin lasketaan mukaan myös vanhempi työväenmusiikki eli marssit. Työväenmusiikin juuret ulottuvat Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä syntyneeseen musiikkiin. Eri puolilla maailmaa on vuosisatojen kuluessa sävelletty ja sanoittu useita elämään jääneitä työväenmusiikin sävelmiä.

Tänä vuonna vappua juhlitaan meillä ja muualla poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kaikesta huolimatta sima, tippaleipä, nakit ja perunasalaatti kuuluvat musiikin ohella tänäkin vuonna vapunviettoon. Musasto kokosi tähän juttuun 10 valittua työväenmusiikin kappaletta meiltä ja muualta. Aurinkoista vappua kaikille!

Puhuttaessa maailman kuuluisimmasta työväenlaulusta mainitaan usein Kansainvälinen (ransk. L’Internationale). Kappaleen alkuperäiset sanat kirjoitti ranskalainen runoilija Eugène Pottier ja sävelmän laati belgialaissyntyinen ranskalainen mallipuuseppä Pierre Degeyter. Laulu on käännetty useille kielille ja venäjänkielinen versio toimi Neuvostoliiton kansallislauluna ennen Neuvostoliiton hymniä.

Bella ciao on toisen maailmansodan aikainen italialainen partisaanilaulu jota lauloivat italialaiset vastarintataistelijat, jotka taistelivat fasistihallitusta vastaan. Kappale on käännetty suomeksi useaan kertaan ja siitä on tehty useita eri versioita. Kapasiteettiyksikkö käytti laulun säveltä varsin tyylikkäästi kappaleessaan Bella Zau vuonna 2018.

Warszawianka tunnetaan alkujaan puolalaisena vallankumouslauluna. Kappaleen sanoitti Waclaw Swiecicki vuonna 1883 ollessaan karkotettuna. Säveltäjää ei tiedetä. Laulusta tuli Varsovan vuoden 1905 vappumielenosoituksen vertauskuva. Kappale on käännetty myös mm. espanjaksi ja venäjäksi. Venäjänkieliset sanat poikkeavat täysin alkuperäisistä. KOM-teatteri  levytti kappaleen suomeksi 1970-luvulla.

Surumarssi on venäläinen työväenlaulu ja surumarssi,  jota esitettiin kuolleiden vallankumouksellisten hautajaisissa. Kappale tuli tunnetuksi vuoden 1905 Pietarin verisunnuntain aikoihin. Laulun sanat perustuvat runoilija A. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Laulusta on useita suomenkielisiä levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. Dmitri Sostakovits käytti Surumarssin teemaa 11. sinfoniansa adagio-osassa, Benjamin Britten puolestaan nuoruudensävellyksessään Russian funeral.

Kisällilaulut ovat päivänpolitiikkaan ja ajankohtaisiin uutistapahtumiin humoristisesti kantaa ottavia kansanomaisia pilkkalauluja. Kisällilaulujen suosio oli Suomessa suurimmillaan 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella. Niitä esittäneitä lauluryhmiä oli mm. taustaltaan sosialidemokraattinen Valkeakosken Masit jonka tunnetuin laulu lienee ollut Reino Helismaan erään kansanlaulun sävelmään kirjoittama Vihtori Torolainen. Sen aiheena oli V.J. Sukselaisen syrjäyttäminen Maalaisliiton puheenjohtajan paikalta ja Johannes Virolaisen valinta hänen seuraajakseen vuonna 1964.

Bandiera Rossa, joka tunnetaan myös nimellä Avanti Popolo ensimmäisten säkeittensä mukaan, on eräs kuuluisimmista työväenliikkeen lauluista. Laulu ylistää punalippua, sosialismin ja myöhemmin kommunismin tunnusta. Laulun tekstin laati Carlo Tuzzi vuonna 1908. Sävelmä on peräisin kahdesta lombardialaisesta kansanlaulusta.

Kristiina Halkola levytti tämän kappaleen, jonka säveltäjä on Kaj Chydenius, vuonna 1969. Laulun kertosäkeessä luetellaan suurin osa 1960-luvulla vaikuttaneista suomalaisista teollisuussuvuista. Kappale herätti kahdenlaista närää: osa suvuista närkästyi siitä, että heidän nimeään riepotellaan tällä tavalla, ja toiset siitä, että heitä ei ollut otettu mukaan lauluun. Sanoittaja Petri Revon mukaan Laulu 20 perheestä tehtiin provosoimaan ja havahduttamaan.

Vapauden kaiho on Hiski Salomaan työväenlaulu, josta cover-versioita ovat tehneet muun muassa Tuomari Nurmio ja Soul Captain Band. Vapauden kaiho poikkeaa monista muista Salomaan kappaleista sillä se on selvästi yhteiskunnallisempi ja sävyltään vakavampi. Suomen Äänitearkisto on merkinnyt laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi Salomaan, mutta tosiasiassa kappale muistuttaa hyvin paljon toisen amerikansuomalaisen laulajan Jukka Ahdin laulua Vapauden aamu.

Vuonna 1918 Suomessa käytiin sisällissota, joka vaati kaikkiaan noin 37 000 uhria. Vastakkain olivat Saksan keisarikunnan tukemat Senaatin asevoimat eli valkoiset joukot ja Neuvosto-Venäjän tukemat kansanvaltuuskunnan joukot eli punaiset. Laulu sisällissodasta-biisin viesti on, että kaikilla on äiti. Tekstissä eläydytään molempien osapuolten sotilaiden tunteisiin. ”Se on rauhan viesti. Laulu yrittää nousta jakolinjojen ja vihollisuuksien yläpuolelle ja muistuttaa lähimmäisenrakkaudesta. Väinö Linna sanoi hienosti, että sodan totuus ei ollut punainen eikä valkoinen, vaan se oli inhimillinen.”

Lenin-setä asuu Venäjällä on vietnaminkielisen runon pohjalta sävelletty lastenlaulu. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Äänitearkiston tietojen mukaan Nguyen Hong Kien, mutta ainakin jotkin vietnamilaissivustot tarjoavat tekijäksi lapsirunoilijaa nimeltä Tran Dang Khoa. Kappaleessa lauletaan Neuvostoliiton edesmenneestä johtajasta Vladimir Leninistä ja Vietnamin edesmenneestä presidentistä Ho Tsi Minhista.

Petri Kipinä

 

 

 

10 valittua kotimaista huumorimusiikkia

Se on ilo joka elättelöö. Nauru pidentää ikää. Huumorinkukka on kaunein kukka. Ja niin edelleen. Vaikeinakin aikoina tarvitaan huumoria. Se auttaa meitä selviämään arjessa ja tuo iloa ja onnea murheen keskelle. Musiikki on yksi ihmisille eniten iloa tuottavista asioista. Musasto päätti näinä poikkeuksillisina aikoina listata kymmenen valittua kotimaista ns. ”huumorimusiikin helmeä”. Kaikkia nämä eivät naurata sillä onhan meillä jokaisella omanlaisemme huumorintaju. Jos pelkäät saavasi päänsärkyä, ei kannata katsoa/kuunnella. Ja kyllä, nämä kappaleet löytyvät myös äänitteiltä Vaski-verkkokirjastosta.

 

 

 

10 valittua biisiä ilmastonmuutoksesta

Rauli Badding Somerjoki: Hymyile miss Universum (1973)

”Sillä maailma hukkuu paskaan,

me vain luemme lehtiä,

pitäis nopsaan laulaa rastaan,

jos se meinaa ehtiä”

 

Pekka Ruuska: Lämpö nousee (1991)

 

Lämpö nousee

Et sä millään viittis avaa olohuoneen ikkunaa, kun lämpö nousee?

”Kyl mä inhosinkin talvee, tää on ihan nastaa vaan”, sanoo Pirkko pukee helmikuussa hellemekkoaan.

Ja polkupyörällä saa Mikko ajaa vuoden ympäri,

ja koko matkan autolla saa pukki tulla jouluksi…

Raakku & helmet: Rion henki (1998)

 

”Me ei ainakaan tehdä mitään, ellei sitten muutkin..

Jospa koko poru on ollut yhtä suurta kuvitelmaa?…

Elämä on lyhyt, eiköhän tanssita sambaa..

tee ekoteko tanssi tico tico…”

 

 

Stamina: Rikkipää (2010)

 

”Kannoin kruunua kuluttajakuninkaan,
ihmisen voimin toin kontrollia kaaokseen

Kun soihtumme sulattivat ruhomme sohviimme totesin:

”Vain muovi elää ikuisesti”

Vesi hukuttaa kaiken

Vesi nousee”

M.A. Numminen ja Pedro Hietanen: Hiilipäästötön Suomi (2018)

 

”Me puhumme ilmastosta,

sekä sen muutoksesta.

Mahdammeko tietää että, toimenpiteet välttämättä

on tehtävä nyt? .. dum dum dum dum dum…”

 

 

 

 

 

Paleface: Luonnonvoima feat. Etta (2018)

 

”Pidä kiinni tyttö, pidä periaatteistas kiinni.”

Kuljettu pitkä matka, pitkä matka ei oo oikastu.
Tanssittu miinakentil, rotkojen yli on loikittu.
Tääl puhaltaa myrksytuulet, merestä kohoaa tornadoi.

Maankuori sylkee laavaa, sylkee taivaalle volkaanoi.

Valtameri kiehuu yli, vesi polttaa joissa
Nopeat syövät hitaat, heikot luonto korjaa pois.

”Hyökyaalto poika, pidä jostain kiinni, poika.”

 

Antti Autio: Maailman reunalla (2019)

 

”Säkin tiesit, ettei saatais

mennä sinne minne mentiin.

Aina uudestaan
katsomaan, kun talot palaa

ja kaupunki tulvii taas.

Istutaan kirkon portailla
ja palvotaan tuhoa.

Odotetaan jotakuta Jumalan kaltaista,
joka kuiskaisi vain hiljaa,
että mihin suuntaan,
mihin suuntaan. ”

 

 

 

 

Pekko Käppi: Nousuvesi (2019)

 

Kuka saa kadota aaltoihin, kun maailma alkaa uudestaan?

nousee, nousee, nousee,

vesi nousee

vesi nousee

Kuka hengellään sen maksaa,

että huominen ei ole kuolemaa?

Kuka ravintoketjua heiluttaa, kun maailma alkaa alusta?

 

Chisu: Tipping point (2019)

 

 

Miten meidän käy?

Miten meidän käy?

Katon ku jäätiköt sulaa

mun colaan

 

Paljon virheitä

Paljon virheitä

Onko myöhäistä?

Kato ne sulaa

Vesi hukuttaa kaiken
Vesi nousee”

Evelina: Sahara (2019)

”Ei oo toist planeettaa
ku ollaan porattu meret (porattu meret)
Saatu jäät sulamaan.

Koht jäljell on vaa, shara-ra-ra-raa
Sahara-ra-ra-raa

Emmä, emmä, emmä
Oo valmis muuttaa mitään, ei.

Lisää, lisää, lisää
Haluun kaiken käyttää, mm…

Elän, elän, elän
Ku viimist päivää, mm…

Mikä, mikä, mikä
Sais mut heräämään?”

Musasto suosittelee: 10 coveria

1. Johnny Cash: Hurt (2002)

Alkuperäinen: Nine inch nails (1994)

 

2. Meiju Suvas: Johnny – Ootko sellainen (1982)

 

 

Alkuperäinen: Josie Cotton: Johnny are you queer? (1982)

 

 

3. Stranglers: Walk on by (1978)
   

 

​

Alkuperäinen: Dianne Warwick (1964)

 

 

 

4. Scissor Sisters: Comfortably Numb (2003)

 

Alkuperäinen: Pink Floyd (1979)

 

 

 

5. Anna Abreu: Kylmästä lämpimään (2015)
   

 

 

Alkuperäinen: Jukka Poika (2010)

 

 

 

6. The Jolly Boys: Riders on the storm (2010)
   

 

Alkuperäinen: The Doors (1971)

 

7. The Be Good Tanyas: When doves cry (2006)
   

Alkuperäinen: Prince (1984)

 

8. Judas Priest: Diamonds and Rust (1977)
   

 

 

Alkuperäinen: Joan Baez (1975)

 

9. Frida Andersson & Bo Sundström – Paradiset (2015)
   

 

 

 

Alkuperäinen: Rauli Badding Somerjoki (1974)

 

 

10. Jimi Hendrix: All Along the Watchtower (1968)

 

Alkuperäinen: Bob Dylan (1967)

 

Musasto suosittelee: 10 valittua muusikoiden elämäkertaa

 

Springsteen: Born to run  (2016)

Bruce Springsteen kuvaa omaelämäkerrassaan kasvamistaan New Jerseyn Freeholdissa, missä hänen mielikuvitustaan ruokkivat ”runous, vaarat ja synkkyys”. Hän kuvailee elävästi periksiantamatonta tietään muusikoksi, varhaisia aikojaan baarien bändikuninkaana Asbury Parkissa ja E Street Bandin nousua maineeseen. Aseistariisuvalla avoimuudella Springsteen kertoo myös ensimmäistä kertaa henkilökohtaisista kriiseistään, jotka inspiroivat häntä luomaan parhaat kappaleensa.

Johnny Cash: Cash omin sanoin  (2003)

Johnny Cash kertoo muistelmissaan matkastaan Arkansasin puuvillapelloilta countryn kuuluisimmaksi kapinalliseksi ja amerikkalaisen juurimusiikin patriarkaksi. Memphisin legendaarisella Sun Recordsilla uransa aloittanut Cash saarnaa musiikista, uskosta, historiasta, maasta sekä rakkaudesta vaimoonsa June Carter Cashiin. Hän kertoo autojen romuttamisista, amfetamiinista, alkoholista, epätoivosta ja lentomatkastaan sairaalan sängyssä. Herra Cash kertoo myös kuinka Carl Perkinsin Rock ‘n’ roll , Run-D.M.C.- ja Red Hot Chili Peppers -tuottaja Rick Rubin auttoi häntä luomaan viime vuosien kiitetyt American Recordings -levytykset.

 

 

Pete Townshend: Kuka olen (2013)

Kitaristipioneerin muistelmat ovat unelmien ja painajaisten avioliitto. Pete Townshendin muistelmateos porautuu syvälle viime vuosikymmenien rockskeneen ja tekijänsä psyykeen. Hypnoottisen vetävästi kirjoittava kitaralegenda kartoittaa siinä paitsi uransa virstanpylväitä myös niitä unelmia ja pelkoja, jotka ovat hänen elämäänsä muokanneet. Hän päästää lukijan vaeltamaan kanssaan niin voittoisilla estradeilla kuin alitajuntansa ahdistavimmissa kammioissakin.

 

 

John Densmore: Riders on the Storm. Elämäni Jim Morrisonin ja Doorsin kanssa (1992)

Tässä on kirja, josta Rollin Stone- lehti kirjoitti arvion: ”Ensimmäinen biografia Doorsista, joka tuntuu siltä kuin se olisi kirjoitettu oikeista syistä, ja on informatiivisin tilitys Doorsin lyhyestä, mutta loisteliaasta ajasta yhtyeenä.”.

Doorsin rumpali John Densmore arvioi tässä muistelmateoksessaan  nietzscheläisen nihilismin tappaneen yhtyeen laulajan Jim Morrisonin. Ehkä myös yletön sankaripalvonta johti Morrisonin ennenaikaisesti Père Lachaisen hautausmaalle Pariisiin. Hänen varsinainen lyyrikon työnsä jäi  kahteen jälkeenjääneiden runojen valikoimaan ja loisteliaaseen runorocklevyyn An American Prayer (1978).

 

Jean-Michele Dupont: Love in vain. Piirtäjä Mezzo (2015)

Sarjakuvaromaani Robert Johnsonin elämästä

Etelän puuvillapelloilla syntynyt Robert Leroy Johnson (1911-1938) on edelleen yksi kaikkien aikojen maineikkaimpia kitaristeja. Legendan mukaan Johnson myi tienristeyksessä sielunsa paholaiselle oppiakseen soittamaan. Naistenmiehenä tunnettu Johnson vietti rankkaa elämää ja menehtyi sen seurauksena jo 27-vuotiaana. Lyhyen uransa aikana hän levytti vain 30 kappaletta. Tämä upea sarjakuvaromaani esittelee uniikin näkemyksen Johnsonin elämästä. Upea mustavalkokuvitus huokuu kohtalokasta tunnelmaa bluesin alkuaikojen tarinaan sopivalla tavalla.

 

Lemmy Kilmister: Lemmy (2003)

Maailman kovaäänisimmän rockbändin nokkamiehen ja hevimetallin ikonin kirjoittama omaelämäkerta. Karismaattinen, huumorintajuinen ja ehdottomuudessaankin suurisydäminen rokkijäärä kertoo, miten Ian Kilmisteristä tuli Lemmy, aikamme kompromissittomin rockikoni. Lemmyn muistelmat ovat  viihdyttävä ja  omaperäinen reissu rockbisneksen varjoisalle puolelle. Ne ovat myös verbaalinen täsmäisku teeskentelyä, terveysintoilua, moralismia, poliittisen korrektiuden nimissä harjoitettua tekopyhyyttä ja kaikenlaista kohtuullisuutta vastaan.

 

Patti Smith: Ihan kakaroina (2010)

Ihan kakaroita on kertomus Patti Smithistä ja valokuvaaja Robert Mapplethorpesta, kahdesta sunnuntailapsesta, jotka hylkäävät turvatun elämänsä seuratessaan unelmiaan ja etsiessään taiteellista vapautta. 1960-luvun lopulla, uransa läpimurtojen kynnyksellä, nämä sielunsisaret vannovat, etteivät kovimmissakaan koettelemuksissa hylkää toisiaan. Smithin intiimi omaelämäkerta New Yorkin villeiltä vuosilta on paitsi seikkailuromaani myös koskettava surulaulu rakkaalle ystävälle – vuonna 1989 AIDS:iin menehtyneelle Mapplethorpelle.

 

Mikko Meriläinen: Wigwam (2006)

 

Wigwam on kaikkien aikojen tärkeimpiä suomalaisia rockyhtyeitä. Wigwam pääsi ensimmäisenä täkäläisenä yrittäjänä kolkuttelemaan kansainvälisen menestyksen portteja – neljännesvuosisata ennen HIM:iä, Nightwishiä tai Bomfunk MC’siä. Vaikka läpimurto maailman hittilistoille jäi saavuttamatta, omaleimainen musiikki on taannut Wigwamille kestävän kulttisuosion niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Wigwam on ollut aina arvoituksellinen ryhmä. Kirja kertoo yhtyeen monivaiheisen tarinan jäsenten yhtyettä edeltävistä hankkeista aina 2000-luvun jälleenyhdistymisiin asti. Kertomukseen tiivistyy piirteitä kokonaisen rocksukupolven kokemuksista.

 

Jukka Lindfors: Tuomari Nurmio: Dumari (2010)

Tuomari Nurmion 30-vuotinen ura on ollut vankkaa nousuvoittoista alamäkeä: ensimmäinen levy myi parhaiten ja on menestynyt parhaiten myös kriitikkoäänestyksissä.  Jokaisella levyllä on omat diggarinsa, ja aina uudet sukupolvet löytävät jotain kiintoisaa tuolta tunteiden kaatopaikalta. Tuntematon on aina kiehtonut Nurmiota enemmän kuin jo nähty. Hän sekoittaa tyylilajeja suruttomasti, virtuaalinen matka kulkee Kalevalan laulumailta Afrikan ja Amerikan kautta Saharan autiomaahan ja Mesopotamiaan, mutta lopputulos kuulostaa aina itsestään selvästi suomalaiselta. Ura Tuomarina on ollut taistelua ja leikkiä, kyseenalaistamista, etsimistä ja onneksi myös löytämistä. Jokin synteesi tuntuu löytyvän kaiken takaa.Dumari on tämän prosessin moniääninen ajankuva, jossa puheenvuoron saavat niin tekijät kuin kokijat, kollegat, ystävät, kulttuuripersoonat, kriitikot ja tutkijat. Näkökulma on stadilainen, kuten Nurmio itsekin, mutta opus on samalla universaali kertomus lauluntekijän ja soittoniekan tiestä, joka jatkuu samalla väsymättömällä libidoenergialla kuin 30 vuotta sitten.

Arianna Stassinopoulos: Maria Callas (1981)

Suuren tähden traaginen elämä

 Hänestä tuli Caruson ohella viime vuosisadan suuri oopperalaulaja. Hänet tunnettiin jumalaisena Äänenä kautta maailman. Kuitenkin hänen elämänsä oli kuin kreikkalainen tragedia, sillä häneen iski kuuluisuuden kirous.  Laulajattaren loistokas ura ja monet myrskyisät vaiheet näkyivät lehtien palstoilla. Millainen oli Maria Callas naisena ja yksilönä? Oliko hän ruma ankanpoikanen, joka uskomattoman tahdonvoimansa ansiosta kehittyi kaunottareksi ja lumosi olemuksellaan ja äänellään kenet halusi? Mitä todella oli kohutun Onassis-Callas romanssin taustalla? Mistä löytyi avain taiteellisten voittojen huipulle? Mitä liittyi lopulliseen fiaskoon? Millaiset olivat suuren diivan uskomattomat ja hätkähdyttävät vaiheet oopperalavalla ja elämän näyttämöllä? Näihin kysymyksiin vastaa Arianna Stassinopoulos kirjoittamassaan Maria Callaksen elämäkerrassa  Maria Callas  (1981).