Musiikkiosaston Stagella Turun pääkirjastossa keväällä on luvassa kiinnostava tapahtumakevät luentoineen.
Tammikuun Musasto LUENTO
PE 20.1. klo 17-18.3 musiikintutkija Anna-Elena Pääkkölä luennoi Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämästä kasinäytöksisestä Taikahuilu-oopperasta. Miten on teos kestänyt aikaa? Onko se woke vai ei? Tästä näkökulmasta tarjoaa Pääkkölä meille uutta pureskeltavaa.
Anna-Elena Pääkkölä on Suomen Akatemian tutkijatohtori Åbo Akademilla, musiikkitieteen oppiaineessa. Hän on julkaissut laajasti tutkimusta elokuvamusiikista ja -äänestä, kansainvälisestä ja kotimaisesta populaarimusiikista, musiikkivideoista, musikaaleista ja oopperoista. Hänen nykyiset tutkimusprojektinsa koskettavat suomalaista ja pohjoismaista populaarimusiikkia, naisten musiikin historiaa, musiikkivideoita ja identiteettien esittämistä (kuten vaikkapa seksuaalisuuden, kehon koon tai värin politiikkaa), ekofeminististä taidetta, äärioikeistolaista propagandaa sekä musiikkiteollisuuden tutkimusta.
Helmikuun Musasto LUENTO
TO 16.2. klo 17-18 historijoitsija ja tietokirjailija Jari P. Havia luennoi merseybeat-yhtyeiden kulta-ajasta. Miten merseybeat seurasi rautalankaa ja letkajenkkaa, ja millainen on noiden brittibändien vaikutus suomalaisen populaarimusiikin saralla?
Luento perustuu Havian vasta julkaisemaan tietokirjaan ’Liverpoolista kajahtaa merseybeat! Beatlesin aikalaiset. Liverpoolilaisyhtyeiden tarinat ja menestys Suomessa’.
Maaliskuun Musasto LUENTO
TO 20.4. klo 17-18.30 historiantutkija ja tietokirjailija Marko Tikka luennoi suomalaisen iskelmän varhaisista vuosista (1925-1955).
Luento perustuu Tikan uutuuskirjaan ”Iskusäveliä” (Atena 2022), joka kertoo. Se kertoo ensimmäisistä levy-yhtiöistämme, turkulaisesta Soinnusta ja helsinkiläisestä Rytmistä. Kirjassa kerrotaan, kuinka iskelmän tekemisestä tuli ammatti ja mitä uusia iskelmiä Yleisradio ei lähetyksissään soittanut.
Suomen historian dosentti, FT Marko Tikka on historiantutkija Tampereen yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset harmonikkataiteilija Viljo Vesterisestä ja Dallapé-orkesterista. Yhdessä Seija-Leena Nevalan kanssa kirjoitettu teos Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa sai Tieto-Finlandia -palkinnon 2020.
Turun pääkirjaston Studiossa laskeudutaan joulun odotukseen MeriTuuli-yhtyeen musiikin siivittämänä.
Konsertissa kuullaan jouluisten laulujen lisäksi Eino Leinon ja L. Onervan runoihin sävellettyä musiikkia yhtyeen tulevalta albumilta. Tervetuloa virittäytymään joulutunnelmaan!
Tietoa esiintyjistä:
Merituuli on kahden kitaristilaulajan bändi, joka soittaa sielukasta ja samalla voimakkaan tarttuvaa folkpoppia. Bändin ytimessä on kaksoissisarukset Meri ja Tuuli Wallenius, jotka kirjoittavat kappaleensa itse. Yhtye on julkaissut 2 albumia (2015, 2017), yhden EP:n (2019), ja julkaisee uuden RUNOT -albuminsa tammikuussa 2023.
Merituulin musiikki tavoittelee tunnelmien ja tunteiden ääripäitä. Musiikki leijailee maalailevan folkin, taiteellisen poprockin ja Merituulin ihan oman tyylin maailmoissa. Yhtyeen kokoonpano laajenee levyillä ja keikoilla duosta, jousia, puhaltimia ja taustalaulajia sisältäväksi orkesteriksi.
Onko hyllyn perällä vielä kotivideoita jotka pitäsi saada digitoitua? Haluaisitko ilahduttaa vanhempiasi digitoimalla mummun vanhat valokuvat tai tallentaa lapsuuden löpinät ja lollotukset C-kasetilta CD:lle? Turun kaupunginkirjaston Pääkirjaston Musiikkiosastolla tähän löytyvät välineet!
Mitä voit digitoida Musiikkiosastolla?
Musiikkiosastolla sijaitsee omatoimisen digitoinnin piste, jossa alkuopastuksella pääset tallentamaan muistojasi tulevaa varten. Tarkempi osoite on Musiikkiosasto, Linnankatu 2, Vanhan kirjastotalon 2. kerros. Osastolle pääsee myös hissillä!
DIGITOIDA VOI muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle: VHS nauhoja VALOKUVAT+negatiivit, positiivit ja diakuvat (myös CD-r) ÄÄNITTEET eli C-kasetti ja LP (myös CD-r)
Kirjastolla EI VOI DIGITOIDA esim. kelanauhoja, minidiscejä tai kaitafilmejä. Osastolla ei myöskään myydä tallentamiseen käytettäviä välineitä.
Miten ajan varaaminen toimii?
Digitointiajat ovat arkisin klo 10-20 ja viikonloppuisin klo 11-17. Digitointivuorot alkavat aina tasatunneittain. Varata voi vain yhden vuoron kerrallaan. Yhden vuoron kesto on max. 4 h.
Ajan voi varata vain Musiikkiosastolta joko sähköpostitse (musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi) ja puhelimitse (02-262 0658) kirjaston aukioloaikoina.
Muista perua aikasi tai ilmoittaa myöhästymisestäsi. Palvelu on todella suosittu ja 20 min. jälkeen annamme palvelun seuraavan tiedustelijan käyttöön.
Muuta tärkeää tietoa!
Tarkista, että olet varannut oikeanlaisen tallennusvälineen. Kirjastossa ei ole niitä myytävänä.
Varaa viimeistelyyn aikaa vähintään 15-20 min. oman digitointivuorosi lopuasta, jotta vuoronvaihto sujuu jouhevasti.
Tervetuloa Musiikkiosastolle! Autamme mielellämme tiedonhaussa ja varausten tekemisessä.
Osana TalviÄänipäivät-festivaalia Turun pääkirjaston Musiikkiosaston Stagella esiintyvä Hevonen on Timo Viialaisen (elektroakustinen altto hurdy gurdy) ja Jean-Michel Kamparan (12-kielinen kitara) ääniduo.
TalviÄänipäivät levittäytyvät Turkuun mm. Sibelius-museoon ja koko tapahtuman ohjelmaan voit tutustua osoitteessa https://aanipaivat.com/
There is an invisible figure in between us. Sometimes it grows and reaches out to fill the whole sky.
Sometimes it is just barely the size of a spark, fading away with smoke, an event before thought. In the finnish language the word horse has an automatic ending-nen which makes it diminutive by nature. Like starlet, or birdie it is something beloved to us. A horsey is Hevonen.
Hevonen is a sonic duo formed in the summer 2021 by Timo Viialainen (electroacoustic alto hurdy gurdy) and Jean-Michel Kampara (12-string guitar). Hevonen sound is based on hurdy gurdys minimalistic droney folk impressions and on the rich tonal world of 12-string guitar. Improvisation and experimentality play a fundamental part in Hevonen’s music.
Kirjaston perinteinen Kaamos järjestetään jälleen pääkirjastossa 11.11. Tänä vuonna ohjelman on innoittanut Turun linnassa marraskuussa avautuva näyttely Prinsessan matka.
Tänä vuonna Musiikkiosaston järjestämä ohjelmaa ohjelmaa on sekä osaston Stagella, että uudispuolen Studiossa.
MUSIIKKIOSASTON KAAMOS-OHJELMA 2022
STUDIO klo 16-17.30 ELOKUVAMUSIIKKILUENTO:
Sanna Qvick: Laulavat prinsessat taianomaisessa satumaailmassa. Esitelmässä käydään läpi klassisten satujen animoituja prinsessoja ja heidän laulamiaan lauluja. Mitä sävelmillä halutaan tuoda esille? Onko sanoissa salaisia viestejä? Millaiseksi musiikki kuvaa nämä laulavat prinsessat?
STAGE klo 17-18 Musasto LIVE & LUENTO klo 17–18
Harpisti Helka Ermala
STAGE Musasto LIVE klo 19–20
Ophelia Duo: Nemo nisi mors (Sanna Kola ja Tuomas Kourula)
Tervetuloa!
Muuhun Turun kaupunginkirjaston Pääkirjaston Kaamos 2022 -ohjelmaan pääset tutustumaan tästä:
Halloween-tietovisa (sarjamurhaajia ja muuta mukavaa) ja live-musiikkia murhaballadien muodossa Puiset Heilat- yhtyeeltä.
Turun pääkirjaston musiikkiosaston Stagella luvassa klo 17 alkaen karmiva kauhuaiheinen tietovisa, ei herkille!!! Ilta jatkuu klo 18.30 Puiset Heilat- yhtyeen esittäessä murhaballadeja ja dark countrya. Olet kutsuttu!
Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosaston kokoelmiin viime vuoden aikana kuin varkain tullut uutuuksina aineistoa, jossa tarkastellaan mm. alkuperäiskansojen vaikutusta populaarimusiikkiin ja heidän musiikkiperinteitään historiankäänteissä ja muutoksen tuulissa.
Tässä artikkelissa vinkkaan muutaman kokoelmistamme löytyvän kirjan, joiden tekijöistä ilokseni löytyy mm. Dena’ina ja Navajo-kansan jäseniä. Löytyipä mukaan myös suoranainen arkistojen helmi, jonka esittelen viimeiseksi.
Indigenous Pop: Native American Music From Jazz to Hip Hop (toim. Berglund, Johnson & Lee 2016)
Indiginous pop (2016) on teos, jossa tarkastellaan Yhdysvaltojen alkuperäisväestön vaikutusta jazzista hip hoppiin. Indeginous pop käsittelee mm. jazzia, bluesia, country-westerniä, rock and rollia, reggaeta, punkia ja hip hoppia. Mukana vilisee tuttuja nimiä mm. protestilaulujen sekä Red Power -liikkeen ajoilta, mutta myös tekijöitä, jotka ovat uusia tuttavuuksia, kuten punk-yhtye Blackfire tai Casper Lomayeswa.
Teos on kiinnostava tietokirja, joka syventää esim.Rumble – The Indians Who Rocked the World (2017) -dokumentin valottamaa kuvaa. Kyseinen dokumentti oli katsottavissa Yle Areenassa parisen vuotta sitten ja toi uudenlaisen näkökulman populaarimusiikin historiaan. Kiiteltyä dokumenttia on moitittu lähinnä siitä, että se on liian lyhyt ja loppuu kesken. Ainakin ennen kuin siinä päästään käsittelemään mm. Jim Pepperiä ja Don Cherryä, jotka ovat edelläkävijöitä kokeellisen jazzin ja nk. maailmanmusan kentillä.Valitettavasti sitä ei saada tekijänoikeudellisista syistä hankittua kirjaston kokoelmiin, mutta se putkahtelee tasaisin väliajoin erilaisiin suoratoistopalveluihin. Ehkäpä juuri sinulla on omat kätevät konstisi kaivaa se esiin bittivirrasta?
Tässä dokumenttielokuvan traileri siitä kiinnostuneille.
Rez Metal: Inside the Navajo Nation Heavy Metal Scene (kirj. Ashkan & Zappia, 2020)
Rez Metal (2020) -teoksessa tarkastellaan 2000-luvun alun nuorisokulttuuria metallimusiikin nyt jo ylisukupolvisen jäljen kautta. Hevimetalli on kirjoittajien mukaan osunut ”erityisesti Arizonan Navajo reservaatin kollektiiviseen hermoon” jopa niin, että monet yhteisön kulttuurillisista johtajista ovat huomanneet sen inspiroivan voiman. Hevimetallin kautta puretaan yhteisön kohtaamia vastoinkäymisiä ja arjen haasteita, ja kurkotetaanpa yhteistyön merkeissä skandinaviaan.
Sound Relations: Native Ways of Doing Music History in Alaska (Perea, 2021)
Musiikkiperinteeseen Alaskassa on tarttunut Jessica Perea Bisset teoksessaan Sound relations(2021). Teoksessaan Bisset, joka itse kuuluu Dena’ina kansaan, tarkastelee alaskan inuiittien musisointiperinteitä ja niiden merkitystä alkuperäiskansojen oikeuksia ajavassa liikehdinnässä.
Kirjaa lukevalle jää käsiin kattava kuva siitä, miten laajasti näitä perinteitä on kuultavissa eri musiikin genreissä aina kristillisistä virsistä populaarimusiikkiin. Lukukokemus johdattaakin uudelleen arvioimaan musiikin, alkuperäiskulttuurien ja kolonialismin risteyskohtia Amerikan mantereilla.
Arkistommme helmenä: Teton Sioux Music & Culture (Densmore, 1918)
Viimeisenä nostan esiin perinteisempää etnomusikologista tutkimusta edustavan teoksen yli 100 vuoden takaa. Tämä kokoelmamme helmi ei sentään kuitenkaan ole alkuperäispainos vaan painos vuodelta 1992. Sinällään jo toki iäkäs sekin yleisen kirjaston kokoelmaan kuuluvaksi.
Teton Sioux & Culture (1918) on kiinnostava kurkistus antropologiseen otteeseen musiikintutkimuksessa. Se ansaitsee sanasen erityisesti tekijästään, jota nykyisin etnomusikologsikin varmaan tituleerattaisiin.
Densmoren äänityssessio 1916 (Blackfoot chief, Mountain Chief Bureau of American Ethnology.)
Teoksen kirjoittaja Frances Densmore (1867 – 1957) kasvoi kuunnellen dakota-kansan musiikkia, opiskeli musiikkia, työskenteli musiikinopettajana reservaateissa ja tallensi vuodesta 1907 alkaen musiikkiperinteitä Smithsonian Instituutille (Smithsonian Instution’s Bureau of American Ethnology). Osa näistä äänitteistä on nykyisin Library of Congressin säilytettävänä.
Turun kaupunginkirjaston hyvänmielen hittimittari kokoontuu jälleen sulkakynät sauhuen arvioimaan entisiä ja nykyisiä hittejä. Päivän valikoimasta valitaan suosikki reilulla ”käsi pystyyn”-meiningillä. Ensimmäinen kokoontuminen on poikkeuksellisesti tiistaina, muutoin kokoonnumme tiistaisin.
Syksyn riemukkaat teemat ovat:
TI 13.9. klo 14-15.30 ”On ilmoja pidellyt”
KE 12.10. klo 14-15.30 Hittejä elokuvista
KE 16.11. klo 14-15.30 Värit
KE 14.12 klo 14-15.30 Joulu
Tervetuloa kuuntelemaan hyvää musaa ja viipottamaan käpälällä.