Avainsana-arkisto: Turku

ReadingMusic – Katse musiikkiin! Turun musiikkiosastolla

Julisteen kuva: Tuomo Häikiö

Miten ihmeessä nuotteja oikein luetaan? Katseenseurantamenetelmä sen kertoo!

Monet musiikin harrastajat ja ammattilaiset käyttävät nuotteja apunaan opetellessaan uusia kappaleita tai merkitessään kappaleita muistiin. Nuottikirjoitus on monimutkainen ”kieli”, sillä siinä yksi nuottisymboli kertoo paljon: sekä kyseisen sävelen korkeuden että kuinka kauan sen pitäisi kestää. Tämän lisäksi nuottikuvaan saattaa sisältyä paljon muutakin huomioon otettavaa, kuten sointumerkkejä tai äänenvoimakkuuteen ja ilmaisuun liittyviä, sanoin tai merkein ilmaistavia ohjeita. Kaiken huipuksi nuoteista soittaessaan muusikon täytyy tulkita ja toteuttaa kaikki nämä symbolit musiikin tahdissa ja siis aikapaineen alla.

Huh – ei ole mikään ihme, että moni kokee sujuvan nuotinlukutaidon oppimisen vaikeaksi!

Eri instrumenttien soittajilla luettavan materiaalin määrä vaihtelee. Viulisti lukee nuottikirjoitusta yhdeltä, pianisti kahdelta ja urkuri peräti kolmelta riviltä samaan aikaan. Sinfoniaorkesterin kapellimestarilla taas saattaa olla edessään kymmeniä nuottirivejä, joista jokainen vastaa yhtä soitinta. Ja kun tarkemmin ajatellaan, nuotinlukeminen voi olla hyvinkin monenlaista. Ensinnäkin kappaletta voi lukea hiljaa mielessään, ilman soittamista. Tällaista mentaaliharjoittelua ja soittamiseen valmistautumista voidaan käyttää vaikkapa uuteen kappaleeseen tutustuessa tai opeteltaessa kappaletta ulkomuistista soittoa varten. Toisinaan taas muusikon täytyy suoraan kyetä soittamaan tietty kappale sopivassa tempossa ja ainakin lähestulkoon sillä tavoin kuin nuotissa lukee. Nämä prima vista (”ensi näkemältä”) -tilanteet ovat arkipäivää esimerkiksi säestäjille tai orkesterisoittajille ja ne edustavat nuotinlukemisen vaativinta muotoa. Kolmas tilanne on kenties harrastajille se tutuin: usein samaa kappaletta soitetaan uudestaan ja uudestaan, ja tällaisen toistavan lukemisen kautta kappale tulee vähitellen tutuksi. Lopulta kappale opitaan ehkä jopa soittamaan ulkomuistista, eikä nuottia enää edes tarvita. Ilman nuotteja ja porukalla soitellessa katse saattaakin kääntyä useammin soittokavereihin: nuotin sijaan haetaankin toisista soittajista vinkkejä siitä, mitä kappaleessa seuraavaksi tapahtuu.

Paitsi että nuotteja voidaan lukea erilaisissa tilanteissa ja eri tarkoitusta varten, eri musiikin lajeissa koko nuottikirjoitukselle annetaan erilaisia merkityksiä. Taidemusiikin parissa sillä on vakiintunut rooli, sillä kappaleet ovat niin pitkiä ja vaativia, että niiden opettelu kuulonvaraisesti kestäisi todella kauan. Kansanmusiikissa nuotit voivat toimia apuna uusia kappaleita opetellessa, mutta genreen sisältyy ajatus soittaa kappaleita ulkomuistista ja muunnellen. Jazz- ja pop-musiikissa nuottien avulla pystytään pistämään kappaleiden pääpiirteet muistiin, mutta niissäkin soittaminen tapahtuu lopulta usein ilman nuotteja, improvisoiden ja sanoitusten rytmityksiä mukaillen. Joissakin genreissä siis kirjoitettuja nuotteja pyritään noudattamaan uskollisemmin kuin toisissa.

Mutta miten niitä nuotteja sitten luetaan? Onko hiljainen tai harjoiteltu nuotinlukeminen erilaista kuin prima vista -soittaminen? Millaista taitavien nuotinlukijoiden lukeminen on ja miten ihmeessä he sen tekevät? Entä miten nuotinlukutaito kehittyy? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Turun ja Jyväskylän yliopistojen Nuotinluku ja asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimushankkeessa musiikkitieteilijöiden, kasvatustieteilijöiden ja tilastotieteilijöiden yhteisvoimin. Hanketta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (2014-2018) sekä Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (2015-2017). Monitieteinen yhteistyö vähän tutkitun aiheen parissa on ollut hankkeen tutkijoille niin opettavaista ja kiinnostavaa, että nämä kokemukset halutaan jakaa. Tästä syystä Nuotinluku-hankkeen tutkijat järjestävät maanantaina 14.5. klo 18 yleisötilaisuuden Turun pääkirjaston musiikkiosastolla.

Image by Tobii

Tärkeänä menetelmänä Nuotinluku-hankkeessa käytetään katseenseurantamenetelmää (engl. eye-tracking). Siinä tallennetaan infrapunakameroiden avulla millisekuntien tarkkuudella mihin henkilö kohdistaa milläkin hetkellä katseensa. Menetelmää on perinteisesti käytetty psykologian alalla ja erityisesti tekstin lukemisen tutkimukseen ja nuotinlukutaitoon liittyvät tutkimukset ovat olleet toistaiseksi todella harvinaisia. Konserttiluennossa esiintyjät soittavat pitäen päässään samalla katseenseurantalaseja. Näin heidän katseensa eteneminen voidaan esittää yleisölle samanaikaisesti videomuodossa, ja kuulijat pääsevät siis näkemään täsmälleen sen mitä soittajatkin.

Konsertissa esiintyvät jyväskyläläinen pianisti ja tutkija Nina Loimusalo sekä turkulainen kansanmusiikkiyhtye Ånsemble, jossa soittavat Ossian Helmi (viulu, Risto Luukkonen (kitara), projektin tutkija Marjaana Puurtinen (viulu) sekä Karen Soinila (viulu). Konsertissa tutkijat pistävät itsensä omien tutkimustensa osallistujien asemaan: koska osallistujia on pyydetty soittamaan prima vista tai esiintymään lyhyellä valmistautumisajalla, on vain oikeus ja kohtuus että tutkijat testaavat miten sellainen heiltä itseltään sujuu!

Ohjelmistoon sisältyy kappaleita Palmgrenista polskaan, eli sellaista suomalaista taide- ja kansanmusiikkia, jota Turun seudulla on saatettu kuulla pääkirjaston valmistumisen alkuaikoina 1900-luvun alussa. Musiikkinumeroiden välissä tutkimusryhmän jäsenet kertovat lyhyesti katseenseurantamenetelmästä, sen käytöstä nuotinlukututkimuksessa ja tutkimustuloksistaan.

Marjaana Puurtinen
Opettajankoulutuslaitos ja psykologian oppiaine, Turun yliopisto

Nina Loimusalo
Musiikkitieteen oppiaine, Jyväskylän yliopisto

Blogikirjoitus pohjautuu Nuotinluku-tutkimushankkeen tutkijoiden julkaistuihin ja työn alla oleviin osahankkeisiin.

ReadingMusic – Katse musiikkiin! on Aboagora-symposiumin (22.-24.8.2018) pre-event. Lue lisää: http://aboagora.fi/

Nuotinluku-tiimi:

Erkki Anto (Turun yliopisto)

Natalia Chitalkina (Turun yliopisto)

Hans Gruber (hankkeen johtaja; Turun yliopisto & University of Regensburg)

Erkki Huovinen (hankkeen johtaja; Jyväskylän yliopisto & Kungliga Musikhögskolan i Stockholm)

Tarja-Riitta Hurme (Turun yliopisto)

Nina Loimusalo (Jyväskylän yliopisto)

Antti Mäkelä (Turun yliopisto)

Marjaana Puurtinen (Turun yliopisto)

Hanna Turta (Turun yliopisto)

Anna-Kaisa Ylitalo (Jyväskylän yliopisto)

http://www.utu.fi/readmusic
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/oppiaineet/musiikkitiede
http://www.utu.fi/turkueyelabs

Katso video: Psykologian oppiaineen erikoistutkija ja opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Marjaana Puurtinen kertoo uusista avauksista katseenseurantalaitteiden saralla. Puurtinen koordinoi Turku EyeLabsia, joka on Turun yliopiston katseenseurantamenetelmän soveltajien yhteisö. Turku EyeLabsin tehtävänä on alan osaamisen jakaminen ja menetelmän käytön edistäminen Turun yliopistossa.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

1968: toivekappaleiden hippimittari

Seuraten menestyksekästä Toivekappaleiden hittimittari -tapahtumasarjaa, Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa järjestetään keskiviikkona 18.4. klo 17 yhden vuoden musiikkiin liittyvä vastaava kuuntelutapahtuma.

1968: toivekappaleiden hippimittari lähestyy ”hullua vuotta” 1968 populaarimusiikin näkökulmasta. Kuuntelemme kymmenen erilaista kappaletta, jotka asetetaan historialliseen kontekstiinsa. Yleisö saa äänestää kappaleiden joukosta omat suosikkinsa.

Termiin ”hullu vuosi” liitetään monenlaisten yhteiskunnallisten liikkeiden esiinmarssi liberaaleista konservatiiveihin. Muun muassa feministit, pasifistit, opiskelijat ja työläiset pyrkivät tuomaan äänensä kuuluviin ja ottamaan kantaa maailman tilanteeseen. Maailmaa kuohuttivat Prahan kevät, Martin Luther Kingin murha ja esimerkiksi Vietnamin sota. Kuohunnan ja radikalismin vuosi oli käännekohta myös konservatiiveille. Kulttuurin saralla erityisesti populaarimpi musiikki ja taide toimivat väylinä keskustella arvoista ja ottaa kantaa sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Kaiken kaikkiaan vuotta on pidetty merkittävänä maailmaa muuttaneena käännekohtana.

Kappaleet juontavat dosentti Kari Kallioniemi ja FT Kimi Kärki. Hippimittari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kanssa. Heti hippimittarin perään yleisö saa siirtyä läheiseen Bar Ö –ravintolaan katsomaan Risto Jarvan elokuvaa Ruusujen aika. Saman viikon perjantaina, 20.4., järjestetään yliopistolla kokonaisuuden päätapahtuma Toivon ja raivon vuosi 1968 -seminaari (Janus-Sali, Kaivokatu 12). Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy!

Lisätietoa: https://1968seminaari.wordpress.com/

2 kommenttia

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

”Expose de Blair” – Custom Guitar Meeting 24.4. at 6 p.m.

Douglas Blair is the long-time lead guitarist for US-based rock quartet W.A.S.P., relocating to Turku from Boston in 2014. Working with Rock Academy Finland and Ikata School of Guitar Building, he has continued a lifelong exploration and development of applied guitar design. Drawing from decades of self-modification and experience working at and with Ovation Instruments, Parker Guitars and DePergo Custom Guitars, the ESP Guitars endorser/artist has veered in rather radical directions, namely double-neck and double-string concepts.

”Expose de Blair” Custom Guitar Meeting

Douglas’s presentation will begin with discussing the basic concept of personalizing the tools of your trade — namely guitars. He will go through his various stage and studio instruments, highlighting and discussing the ‘hows and whys’ they have to come to become reality, usually from a simple drawing or idea. He will emphasize the importance of these ideas — and ideals — to the progress of his career. Questions and discussion will be welcome at any time, and he will also demonstrate the instruments and their particular traits. Focus will be on a wider scope of perspective, and players and builders alike will find these viewpoints remarkable and unique, in a field known for its traditional path.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, luennot, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Teemu Kide: Kelluntamusiikkia – musiikkiosastolla 19.3. klo 17-18

Millaisena ihminen näkee itsensä improvisoidessaan? Mitkä asiat tekevät improvisoimisesta usein tarpeettoman vaikeaa, ja kuinka ihminen voi vähitellen alkaa luottaa ilmaisuunsa? MuT Teemu Kide on kehittänyt Kelluntamusiikki-menetelmän, joka ei perustu improvisoijan tietämykseen musiikista. Menetelmässä korostuu ympäristön merkitys; voidaksemme luoda uutta meidän on astuttava leikkitodellisuuteen, jossa tunnemme olevamme odotusten ulottumattomissa. Toimimme parhaiten, kun emme mieti, millaista syntyvän musiikin kuuluisi olla.

 

Kelluntamusiikki merkitsee paluuta arkaaiseen yhteisömusisointiin, jossa musiikkia ei välttämättä itse tehdä vaan siihen liuetaan. Opetustilannetta ei ole, on vain keskenään tasavertaisia ihmisiä. Nonverbaalina kommunikaationa Kelluntamusiikki toimii erittäin hyvin myös kielirajojen ulkopuolella. Sitä on jo pitkään käytetty maahanmuuttajien kohtaamisen välineenä, ja myös musiikkiterapeutit hyödyntävät erityislasten kanssa sen sisäänsä sulkevaa ominaisuutta. Improvisaatio on koko elämää sävyttävä asenne. Voimme improvisoida, jos meidät ympäröidään leikkitodellisuudella.

 

Kide opettaa vuorovaikutustaitoja Taideyliopistossa ja improvisoi säännöllisesti Vantaan kaupunginkirjastoissa asiakkaiden kanssa. Hän on pitänyt workshopeja improvisaatiosta Islannissa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Kelluntamusiikki-kirja on tilattavissa nuottikauppa Ostinatosta, Musiikkitalon Fugasta ja Unigrafiasta.

 

Lue lisää:

https://shop.unigrafia.fi/tuote/kelluntamusiikki/ 

http://tuima.fi/kuka-tahansa-voi-luoda-musiikkia-ilman-hapeaa/

Katso videot:

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Toivekappaleiden hittimittari – tiistain toivotut

Mitkä kappaleet ovat asiakkaiden lempihittejä menneiltä vuosikymmeniltä? Tule mukaan kuuntelemaan. Kuuntelun jälkeen annetaan kappaleille pisteet ja lopuksi selviää mikä oli yleisöraadin mielestä paras ikivihreä.

Kappaleita saa toivoa etukäteen kirjaston senioritapahtumissa tai sähköpostitse katarina.kapiainen@turku.fi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Kalevalan päivän konsertti/ Kalevala Day Concert 28.2. Turun musiikkiosastolla

Lönnrot päiväsi Kalevalan johdannossaan 23.2. 1835 ja siksi 28.2. vietetään Kalevalan päivää ja juhlitaan suomalaista perinnekulttuuria. Sitä juhlitaan myös Turun musikkikirjastossa mielenkiintoisen ohjelman ja konsertin muodossa. Katso ohjelma alla! Vapaa pääsy tervetuloa!

Lönnrot dated his foreword to Kalevala on 28.2.1835 and thus, 28.2. is the day chosen for celebration of the Finnish traditional culture. There is no other way but having a concert! You can look forward to meeting a kantele maker, a storyteller, folk singer group and kantele/Chinese kantele player/singer with the backing of a guitarist/mandoline player and a home-taught kantele player. Let’s have a great time and enjoy the beauty of the tradition. Welcome!

Ohjelma/Program:
17.30-18.00 Billy Horne: johdatus kanteleen ja jouhikon rakentamiseen/Short introduction into kantele and jouhikko making.

18.00-18.20 Anna-Maria Toivonen: tarinankerronta ja kalevalainen runolaulu/ Storytelling and runosinging.

18.25-18.45 Raiku: Suomalaisia kansanlauluja/ Finnish traditional singing.

18.50-19.50 Barbora Xu and the Band: Suomalaista kansanlaulua tulkittuna uudella ja perinteisellä tavalla/ Finnish runes through modern and traditional lenses.

Tilaisuudessa puhutaan sekä suomea että englantia/ The event is in Finnish and English

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, luennot, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat

Vesa Hannukselan ”Kesäisiä kuvia Ruisrockista 2017” Raision kaupunginkirjastossa

Valokuvaaja Vesa Hannukselalta on helmikuussa esillä Raision Kirjastotalon musiikki- ja taideosastolla (2. krs näyttelytila) valokuvanäyttely Kesäisiä kuvia Ruisrockista 2017.

Teoriassa helmikuu on vuoden kylmin kuukausi ja siksi tuon kesäisiä kuvia viime kesän Ruisrockista. Olen palannut kesällä 1976 aloittamaani tapaan kuvata festivaaliyleisöä”, Vesa Hannuksela kertoo.

Uuden näyttelyn materiaali on värillistä ja digikameralla kuvattua. Kyseessä on mustavalkokuvistaan tunnetun Hannukselan ensimmäinen digikameralla toteutettu näyttelykokonaisuus.

Ruisrockissa Vesa Hannuksela lähestyy kuvattavia kamerat avoimesti esillä ja pyytää kuvausluvan näyttelyä varten. Ensimmäinen Ruisrock-näyttely oli esillä 1983 Wäinö Aaltosen museossa, sen jälkeen hän kuvasi festarikansaa samalla konseptilla kuuden vuoden välein.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Festivaalit, Kuukauden näyttely, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio