Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2010

Viikon levy on The Wildhearts: Earth vs. The Wildhearts

The Wildhearts Earth vs. Kansi

The Wildhearts: Earth vs. The Wildhearts

Pohjois-Englannin Newcastlesta 80-luvun lopussa Lontooseen saapunut nuori mies, joka tunnettiin yksinkertaisesti nimellä Ginger, sai sekavien vaiheiden jälkeen potkut glamrockbändi Quireboysista ja päätti vihdoinkin perustaa oman yhtyeen, joka soittaisi juuri sellaista musiikkia kuin hän haluaisi. Sellaista, joka yhdistäisi kaksi hänelle musiikissa rakkainta asiaa, raskaat kitarariffit ja stemmalauluilla kruunatut kauniit melodiat. Joka kuulostaisi siltä kuin Metallica soittaisi Abbaa. Se bändi oli The Wildhearts.

Kahden hyvin vastaanotetun EP:n jälkeen bändi alkoi valmistautua ensimmäiseen varsinaiseen täyspitkäänsä demoja äänittämällä. Niin bändin kuin levy-yhtiönkin mielestä demot kuitenkin onnistuivat kaikkia odotuksia paremmin ja pienellä jälkiäänittelyllä ja uudelleen miksauksella bändin klassinen debyytti Earth vs. the Wildhearts olikin valmis ja kauppojen hyllyllä elokuussa 1993.

Ja se oli juuri sellainen levy, jollaisesta Ginger oli haaveillut silloin kun perusti bändiä. Kertosäkeet ovat kivitalon kokoisia, stemmalauluissa ei säästellä ja koska tahansa saatetaan siirtyä melodisesta popkohdasta raskaaseen riffijurnutukseen. Kaikista sävellyksistä vastannut Ginger tuntui olevan valovuosia edellä muita sen aikaisia rock-lauluntekijöitä. Levy ilmestyi myös keskelle kiivainta grunge-aikaa ja tuntui siksikin raikkaalta tuulahdukselta vallitsevassa angstisessa ilmapiirissä. Vaikka Earth vs –albumiakaan ei toki lyriikoiltaan miksikään hilpeäksi levyksi voi kutsua, se oli kuitenkin temaattisesti enemmän turhautunut ja vihainen kuin masentunut albumi. Greetings from Shitsville, TV Tan, Everlone ja Drinking About Life kuvasivat enemmän arkipäivän vastoinkäymisiä ja tylsistymistä kuin suoranaista itsetuhoista angstia.

Erinomainen debyytti kohotti hetkeksi Wildheartsin kohtuulliseen suosioon kotimaassaan, suosioon joka huipentui seuraavan p.h.u.q. –albumin (1995) oikeaan hittisingleen I Wanna Go Where the People Go. Pitkässä juoksussa yhtye joutui kuitenkin huomaamaan vähempiarvoisten aikalaistensa kuten Therapyn ja Terrorvisionin päihittävän sen suosiossa. Tästä alkoikin näihin päiviin asti jatkunut, koomisiakin piirteitä saanut hajoamis/uudelleenkokoamis-saaga, joka ei ole kuitenkaan estänyt Wildheartsia jatkuvasti julkaisemasta vain äärimmäisen korkeatasoisia albumeita, viimeisimpänä vuoden 2009 erinomainen Chutzpah!

Tällä hetkellä Wildhearts on taas telakalla ja Ginger soittaakin oman Michael Monroemme bändissä kitaraa. Todennäköisesti bändi palaa kuitenkin jälleen kun on sen aika. Earth vs. The Wildhearts ja kolme sitä seurannutta Wildhearts-albumia (p.h.u.q., Fishing for Luckies ja Endless Nameless) puolestaan on juuri julkaistu uusina tupla-cd-versioina, joihin bonuslevyille on koottu b-puolia kunkin aikakauden singleiltä.

Lopuksi henkilökohtaisena kaneettina: allekirjoittaneen elämässä Earth vs. the Wildhearts on hyvinkin se kaikkein tärkein levy ja tätä kirjoittaessani kuunneltuna se kuulostaa edelleenkin aivan yhtä raikkaalta ja tehokkaalta kuin ensikuuntelussa melko tarkkaan 17 vuotta sitten.

Jyrki Mäkelä

Earth vs. The Wildhearts on varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Dokumenttisarja Teemalta

Rock-Suomi

Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla esilla Rock-Suomi -dokumenttisarjaan liittyviä cd-levyjä. Levyt vaihtuvat viikottain ohjelman aiheen mukaan.

”Rock-Suomi on uusi 10-osainen dokumenttisarja suomalaisen rockin vaiheista. Yhden totuuden sijaan sarjassa tehdään kymmenen matkaa. Kukin jakso sukeltaa tietyn tyylilajin tai musiikillisen lähestymistavan näkökulmasta kotimaisen rock-kulttuurin evoluutioon. Faktojen takaa metsästetään peruskronologian ja ensyklopedisen nippelitiedon sijaan unelmien, motiivien ja elämysten historiaa pioneerivuosista nykyaikaan”.

Sarjan osat: 1. Kapina, 2. Suomirokkia, 3. Edistykselliset, 4. Amerikan ääni, 5. Idolit. 6. Sanojen takana, 7. Kotipojat, 8. Takapirut, 9. Raskassarja ja 10. Valloittajat

Dokumenttia voi seurata YLE Teemalta.

Rock-Suomi1

Rock-Suomi2

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Raisio

Vitriininäyttely: Bianca Castafiore ja muut oopperan ihanat naiset

”Bianca Castafiore ja muut oopperan ihanat naiset” – vitriininäyttely esillä Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla marraskuussa 2010.

Bianca Castafiore1

Bianca Castafiore2Bianca Castafiore4

Bianca Castafiore3

Bianca Castafiore4

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Raisio

Frank Zappa lehdessä

Zappa

uusi Mojon erikoisnumero luettavana

Zappa - Mojon erikoisnumero

Mojo: Zappa

Joulukuun 21. päivä tulee kuluneeksi 70 vuotta Frank Zappan syntymästä. Juhlan kunniaksi musiikkilehti Mojo on julkaissut uuden erikoisnumeron Zappasta ja hänen musiikistaan sarjassa Mojo Classic. 148 sivuinen lehti avaa rock-ikonin/säveltäjän/kitaristin/”laulajan” jne.  elämää musiikillisena vaikuttajana eri tavoin. Esittelyssä on yli 90 Zappan albumia. Mukana on myös lukuisa määrä muusikoiden haastatteluja, joista osa julkaistaan nyt ensi kertaa.  Esipuheen on kirjoittanut Alice Cooper.

Lehti on luettavissa Turun musakirjastossa.

Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Lehdet

Viikon levy on Renée Fleming: Homage – the age of the diva

Renée Fleming: Homage: the art of the diva

Amerikkalainen Renée Fleming on yksi tämän hetken parhaita sopraanoja. Flemingin ääni on samettisen kermainen ja se on omiaan varsinkin Richard Straussin musiikissa. Strauss onkin Flemingin lempisäveltäjä – laulajatar itse kertoi tämän viime viikon perjantaina Finlandia-talolla Suomen ensikonsertissaan.

Tämän viikon levynä ei kaikesta tästä Strauss-hehkutuksesta huolimatta ole Renée Flemingin Strauss-levy Vier letzte Lieder vaan kokoelma Homage – the age of the diva, jolla kuullaan paitsi vähän tuntemattomampaa repertoaaria, myös ns. hittiaarioita, joita olisi ollut mukava kuulla myös konsertissa! Yhtä kaikki:  Homage-levyllä Renée Flemingin äänen kauneutta ei käy kiistäminen, lauloipa hän tsekin, venäjän tai italian kielellä.

Levyn toinen raita on valloittava, joskin melko tuntematon sopraanoaaria tsekkiläisen säveltäjän Bedrich Smetanan oopperasta Dalibor. Se, että kieltä ei ymmärrä, ei haittaa lainkaan: kaikki levyn kappaleet on esitelty ja käännetty mm. englanniksi esiteliitteessä, joka sisältää myös muuta mielenkiintoista luettavaa. Koskettava aaria Vissi d’arte Giacomo Puccinin Tosca-oopperasta kuuluu levyn hitteihin. Myöskin Leonoran aaria Giuseppe Verdin oopperasta Trubaduuri on levyn tunnetuimpia aarioita. Vähemmän tunnettu sen sijaan on Jules Massenet’n Kleopatran aaria samannimisestä oopperasta (Cléopâtre): Flemingin äänen viipyilevä raukeus sopii tähän aariaan vietävän hyvin.

Siinä missä Renée Fleming on ”sopraanojen aatelia”,  Valeri Gergijev on yksi tämän päivän kysytyimpiä kapellimestareita. Hän johtaa levyllä Mariinski Teatterin orkesteria. Levy on tyylikäs kokonaisuus paitsi sisältönsä puolesta, myös ulkoisesti art nouveau –henkisine kansineen ja esiteliitteineen. Levy on  on nimensä mukaisesti hieno kunniansosoitus menneen ajan laulutaiteelle ja laulajattarille, diivoille. Tämän levyn perusteella Renée Fleming on kyllä paikkansa diivojen joukossa lunastanut!

Heli Pohjola

Levy lainattavissa myös Vaski-kirjastoista.

 

1 kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Kriitikko avoimena

Andres Lokko

Andres (1989-1998) & Lokko (1999-2009)

Lokko: Andres (1989-1998)

Musiikkijournalisti Andres Lokko on arvostetuimpia ruotsalaisia populaarimusiikin kriitikoita. Hän on kirjoittanut vuosien varrella paljon, erityisesti lehdissä POP ja Bibel. Lokkon juttuja ja artikkeleita on nyt  julkaistu kahdessa massiivisessa teoksessa, Andres ja Lokko. Artikkeleita on kerätty kahdenkymmenen vuoden ajalta. Osa jutuista julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.

Lokko arvioi albumeita, tekee haastatteluja, tapaa julkkiksia jne. Hän kertoo elämästään musiikin sisällä, mutta ei jumitu itseensä. Hän kirjoittaa auttaakseen musiikista kiinnostuneita. Tekstiä on yhteensä yli 1600 sivua. Eipä kuitenkaan hätää, ruotsinkielinen teksti on soljuvaa. Kirjoittamisen hengessä on jotain samaa kuin Mikko Vienosen ja Timo Lähteenmäen poikkeuksellisen ansiokkaassa rock-kirjassa Koit ny rauhottu! tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin (Teos, 2009). Avointa, vilpitöntä, helppoa, kommunoivaa, havainnoivaa ja havainnollistavaa. Se on niin helppoa kun sen osaa.

Tuomas Pelttari

Teokset ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastossa:

Andres

Lokko

Lokko: Lokko (1999-2009)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutta ja retroa

Tieto-Finlandia Vesa Sirénin kapellimestarikirjalle

Suomalaiset kapellimestarit

Kuluvan vuoden Tieto-Finlandia -palkinto on myönnetty Vesa Sirénin teokselle Suomalaiset kapellimestarit, Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin.  Palkinnon rahallinen arvo on 30 000 euroa.

Palkinnon valinnan suoritti  Sinikka Salo.  Salon mukaan Sirénin tekemä valtava työ osoittaa, ettei tietokirja tule kuolemaan.

Palkintoperusteissa todetaan myös kirjan tuovan havainnollisesti esiin taiteen tekemisen kovuuden ja arjen. Hyvä tulokset edellyttävät kurinalaisuutta. Kirja tarjoaa myös oppia ja antaa eväitä johtamisen analyysiin ja arviointiin myös yleisemmällä tasolla.

Kiitosta saa myös kirjan taitto ja esteettisyys.

Kirjan kustantaja Otava kertoo teoksesta seuraavaa:

”Suomalaiset kapellimestarit ovat käsite, jota ihastellaan maailmanlaajuisesti ja jota Pohjoismaiden lehdet ihmettelivät jo 1910-luvulla. Vesa Sirén kertoo menestystarinan 1880-luvun Robert Kajanuksesta professori Leif Segerstamin nykyisiin oppilaisiin. Omat lukunsa saavat tunnetut maestrot Esa-Pekka Salosesta Mikko Franckiin.

Sirén on penkonut arkistot, löytänyt Kajanuksen kadonneen kirjekokoelman, Sibeliuksen omakätisiä johtamisohjeita sekä haastatellut orkesterimuusikoita ja eri sukupolvien kapellimestareita Paavo Berglundista ja Jorma Panulasta lähtien. Hän on seurannut kapellimestarien työtä ympäri maailman ja vie lukijat harjoitusten arkeen, konserttien juhlaan ja kulissien takaisiin jälkipeleihin.

Musiikkitoimittaja Vesa Sirén (s. 1967) on aiemmin julkaissut teoksen Aina poltti sikaria – Jean Sibelius aikalaisten silmin (2000)”.

Palkittu kirja löytyy myös Vaski-kirjastoista

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset, Uutta ja retroa