Musiikin Nobel-palkintona tunnettu Polar Music Prize eli Polar-palkinto on myönnetty kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Saloselle. Polar-palkinto on ruotsalainen musiikkipalkinto jonka perusti vuonna 1989 Abba-yhtyeen manageri Stig Anderson. Palkinnon nimi juontaa juurensa Andersonin Polar-levy-yhtiöön ja sen myöntää Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia. Se on suuruudeltaan miljoona kruunua eli 89 000 euroa. Palkinto myönnetään henkilöille, ryhmille tai instituutioille kunnianosoituksena poikkeuksellisen suurista saavutuksista musiikin luomisen ja kehittämisen alalla.
Salosen palkitsemisen perusteena mainitaan hänen tuoneen runsaasti uusia tuulia musiikkiin ja viitoittaneen näin tietä koko klassiselle musiikille. Tällä hetkellä Esa-Pekka Salonen vaikuttaa San Franciscossa missä hän toimii paikallisen sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana ainakin syyskuuhun 2025 asti. Hän itse on todella otettu palkinnosta. ”Tuntuu hyvältä. Tulin todella iloiseksi”, Salonen vastaa HS:n puhelinhaastattelussa.
Kirjastojen kokoelmista löytyy runsaasti materiaalia missä Esa-Pekka Salonen on mukana. Voit tutustua niihin osoittessa vaski.finna.fi. Kannattaa myös tutustua Turun Pääkirjaston Musiikkiosastolta löytyvään aineistonostoon.
Jutun lähteinä on käytetty sekä YLE:n että HS:n uutisia.
Kuva: Andrew Eccles / San Francisco Symphony
Teksti: Petri Kipinä/Turun Pääkirjasto, Musiikkiosasto
Turun konservatorion oppilaita jälleen musisoimassa Turun pääkirjaston Musiikkiosaston Stagella!
Mikä voi olla parempi kuin kitara? No, tietysti kymmenen kitaraa!
Näiden ilahduttavien virkkeiden myötä toivotamme kuulijat tervetulleiksi konserttiin Stagelle. Keskiviikkona 6.3. klo 16.15-19.15 pääsemme nauttimaan Kitaraorkesteri-maratonista, kun Turun konservatorion kitaraorkesterit esiintyvät pääkirjastossa.
Kukin orkesteri esittää monipuolisen ohjelman ja mukana on myös sooloesityksiä.
Esiintymisaikataulu: Klo 16.15 Kitarasankarit (12-16-vuotiaiden orkesteri) Klo 17.15 Kitarataiturit (7-9-vuotiaiden orkesteri) Klo 18.15 Kitaramestarit (10-11-vuotiaiden orkesteri) Klo 19.15 Kitarissimo! (lukioikäisten ja aikuisten orkesteri
Musiikkiosastojen kokoelmahyllyjä plärääville on varmasti tullut vastaan joku Rough Guides tai Putumayo –sarjojen äänitteistä. Tässä blogikirjoituksessa ja uudessa aineistonäyttelyssä Turun pääkirjaston Musiikkiosastolla juhlistamme noita maistiaiskokoelmien mestareita valtakunnallisen Satakielikuukauden kunniaksi.
Satakielikuukautta on vietetty Suomessa vuodesta 2015. Satakielikuukausi on äidinkieltä ja kielellistä moninaisuutta juhliva jakso, jota vietetään Kansainvälisen äidinkielen päivän 21.2. ja Maailman runouden päivän 21.3. välissä. Monikielisyys näkyy erilaisten kohtaamisten, keskustelun, projektien, taiteen ja yhdessä tekemisen kautta.
Musiikkia maailmalta kirjaston hyllyköissä
Musiikkiosaston aineistoluokkien jaot tulevat kirjaston seinien ulkopuolelta. Kokoelmistamme laajimmat ovat taidemusiikin ja populaarimusiikin kokoelmat, jotka ovat pääosin keskittyneet länsimaisen musiikin esittelyyn.
Kansanmusiikki, etninen pop ja maailmanmusiikki ovat luokkia, joissa pääsee tutustumaan muihin musiikkikulttuureihin. Tarjolla on paikkaan sidottua, mutta myös valtioiden rajat ylittäviä musiikkikulttuureita, joita luokittelussa kutsutaan mm. nimellä ”etniset musiikkikulttuurit”.
Musiikin tarkempi nimeäminen ei milloinkaan ole ongelmatonta ja se useimmiten paljastaa kulttuuriin syvälle juuttuneita ennakko-oletuksia ja sanattomia sopimuksia. Yksi näistä ongelmalliseksi muodostuneista kirjastojenkin käyttämistä termeistä on maailmanmusiikki (engl. World Music). Alkuperältään kaupallinen termi on vakiintunut 1990-luvulta lähtien musiikista käytävään keskusteluun niin, että se saattaa solahtaa kielenpäältä kyseenalaistumatta.
Älkää kutsuko musiikkiani ”maailmanmusiikiksi”. Se on uuskolonialistinen leima, jota britit ja amerikkalaiset mielellään käyttävät musiikista, jota ei lauleta englanniksi”, on Manu Chao (muusikko) lausunut. (Louise Gray: Maailmanmusiikki, 2015 Into).
Maailmanmusiikki-termin kohdalla käytävässä keskustelussa on tärkeintä kuunnella niiden muusikkojen ääntä, joiden ”päälle” termiä halutaan liimata. Suoni ry:n sivuilta on luettavissa mm. selvitys ”En tee maailmanmusaa, mä teen poppia” (2023) kertoo karun totuuden rasismista Ruotsin musiikkialalla, mutta tarjoaa myös ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Alunperin maaliskuussa 2023 ruotsiksi julkaistu selvitys löytyy sivuilta myös suomeksi ja englanniksi tämän linkin takaa: https://www.suoni.fi/fi/toiminta-soi/2023/12/en-tee-maailmanmusaa
Itsessään termi maailmanmusiikki kolonialistisine mielleyhtymineen on siis ongelmallinen, eli sitä ei sovi purematta niellä. Sen vanavedessä on kuitenkin syntynyt myös positiivisia ilmiöitä, kuten julkaisusarjat, joissa esitellään musiikkia ympäri maailmaa. Näitä sarjoja esittelemme nyt Satakielikuukauden juhlavuoden kunniaksi.
Maailmanmusiikki-termin synty
Itse termi World Music eli suomalaisittain maailmanmusiikki nimetään yleensä etnomusikologi Robert E. Brownin käyttöönottamaksi. Hän työskenteli 1960-luvulla Wesleyan Universityssä tutkijana ja otti termin käyttöön kutsuessaan muusikoita ympäri maailman esiintymään. Pari vuosikymmentä vuotta myöhemmin 1980-luvulla tämä ”musiikkia ympäri maailmaa” sisällään pitämä termi valjastettiin markkinatalouden käyttöön ja siitä tuli ei-länsimaisen perinnemusiikin markkinointia varten muotoiltu myyntikategoria
Louise Gray kirjoittaa teoksessaan Maailmanmusiikki (2015) termin varsinaisesta ”keksimisestä” vuonna 1987. Tuolloin eräänä kesäkuisena iltana Empress of Russia -pubiin Lontoossa oli kokoontunut 19 musiikin alalla toimivaa ihmistä, joilla oli vaikeuksia promota rakastamaansa musiikkia. Sen luokittelu aiheutti ongelmia Britannian levykaupoissa, sillä ennen tuota vuotta 1987 ei ollut geneeristä luokitusjärjestelmää levyille, jotka kattoi musiikin ”jemeniläisen popin, bulgarialaisen kuoromusiikin, kongolaisen soukousin tai gamnialaisten kora-levyjen välillä. (Gray, s. 26-28.) Teostaan varten Gray on haastatellut ajankohtaan liittyen tämän ns. Empress of Russia -ryhmän jäseniä. Haastateltavista Ben Manson muisteli, että termi valittiin äänestämällä ja se oli vähiten huono vaihtoehto. Termin oli määrä kattaa monia musiikkeja, jotka eivät tavoittaneet markkinoita tai yleisöä. (Gray, s. 33.)
Termi oli siis jo alkujaan se vähiten huono vaihtoehto. Sittemmin se on muuttunut vain yhä kimurantimmaksi ja sille on eriytynyt erilaisia alagenrejä ja fuusiogenrejä. Kirjastotyössä tällä hetkellä kiinnostavaa on seurata miten seinien sisällä kansanmusiikin, maailmanmusiikin ja etnisen popin luokat limittyvät toisiinsa samalla kun ulkopuolella syytökset kolonialistisesta katseesta käyvät yhä äänekkäimmiksi.
Rough Guides- Telluksen käsikirja musaihmisille
Phil Stantonin ja Sandra Alayón-Stantonin lullepaneman World Music Network verkoston tavoitteena tavoitteena oli tuoda esiin musiikkia ympäri maailman. Tällä tavalla oli tarkoitus tarjota myös uusia näkökulmia tuttuihin musiikki-ilmiöihin. Rough Guide on yksi vuonna 1994 perustetun World Music Networkin neljästä levymerkistä. Näistä muita ovat Riverboat Records, Introducing sekä Think Global.
Rough eli alustava, epätarkka, summittainen ja suuripiirteinen. Sellaisiahan nuo sarjan julkaisut ovat ja sitä kamaa löytyy Vaskin kokoelmista runsain mitoin. Tämä Music Rough Guides –levymerkin julkaisema sarja ei kuitenkaan ole vain hyllyntäytettä. Sen kautta on mahdollista kurkistaa moniin eri musiikillisiin maailmoihin, minkä jälkeen voikin sitten sukeltaa syvään päähän…
Ensimmäinen Rough Guide -sarjan äänite julkaistiin vuonna 1994 saman nimisen kirjan kanssa, joka löytyy ainakin Salon kirjaston kokoelmista. Sarjan äänitteitä ja kirjoja löydät Vaskin kokoelmasta hakusanalla Rough Guide ja valitsemalla päägenreksi musiikin.
Putumayo – yleiskatsaus musiikin maailmaan
Toinen kokoelmissamme vilahteleva yleiskatsaukseen pyrkivä äänitesarja on Putumayo World Music -levy-yhtiön julkaisema Putumayo Presents. Näitä levyjä löytyy vähän joka luokasta samaan tapaan kuin Rough Guide -sarjan äänitteitä.
Alunperin Putumayo oli ns. maailmankauppa New Yorkissa eli se myi perinteisesti valmistettuja tuotteita ympäri maailman. Vuodesta 1975 liikkeen omistaja Dan Stroper laajensi yhtiön toimintaa ja 1990-luvun alussa hän perusti samannimisen levy-yhtiön. Putumayon julkaisut erottuvat joukosta yhteinäisen ulkoasunsa takia. Levynkansien kuvituksen on piirtänyt Nicola Heindl.
Otteeltaan Putumayo on ehkä hivenen viihteellisempi ja nimenomaan populaarimusiikin ilmiöihin kiinnittyvä. Sarja julkaisee myös lapsille suunnattuja äänitteitä.
Turun pääkirjaston musiikkiosastolle tuleva Rondo-lehti on lisätty myös etäkäyttöiseen kokoelmaan. Kyseinen lehti on luettavissa vaikka omalta kotisohvalta 14.2.2024 saakka. Tarvitset tähän voimassa olevan kirjastokortin ja nelinumeroisen pin-koodin. Lehteä voi lukea yksi asiakas kerrallaan.
Rondon tilaus jatkuu paperimuotoisena myös ensi vuonna.
Toim. Petri Kipinä, Turun pääkirjaston Musiikkiosasto
Ensimmäiset syysmyrskyt on nukuttu läpi ja kirjaston elämä palailee taas normaaliin uomaansa kesäkauden jälkeen. On tullut siis aika vilkaista osastomme tapahtumasyksyyn!
Musiikkiosaston Aulassa on esillä 15.9.-12.10 Naissäveltäjiä eri vuosisadoilta -aineistonäyttely | Kvinnliga kompositörer utstälning | Female Composers exhibition
Aineistonäyttelyyn on koottu kirjallisuutta taidemusiikin naissäveltäjistä sekä nuotteja ja äänitteitä heidän sävellyksistään. Tietoa löytyy niin ajankohtaisista nykysäveltäjistä kuin uusimman historiantutkimuksen esiinnostamista säveltäjistä lähihistorista ja vähän kauempaakin. Tutustu näyttelyn vinkkilistaan tästä.
Kuuntelu- ja lukupiirit Stagella: Hittimittari, Kalevalan läpilaulanta sekä Anonyymit vinyylilevyjen keräilijät
Musiikkiosaston Stagella kokoontuu tuttuun tapaan hyvän mielen kuuntelupiiri Hittimittari, jossa kerran kuukaudessa etukäteen ilmoitetun teeman mukaisesti kuunnellaan musaa ja äänestetään päivän parasta.
Kokoontumistaan jatkaa myös Turun Seudun Kalevalaiset ry:n lukupiiri, jossa lauletaan läpi, mitäpäs muutakaan kuin Kalevalaa! Vielä on Kalevalaa jäljellä…
Uutena tapahtumana kalenteriimme on ilmestynyt kuuntelu- ja keskustelupiiri Anonyymit vinyylilevyjen keräilijät, jonka vetäjänä toimii turkulainen musiikin monitaituri Juha Kiskonen. Tässä lukupiirissä kuunnellaan musaa laidasta laitaan, rupatellaan mukavia ja esitellään omien levyhyllyjen aarteita. Tätä suosittelemme lämpimästi kokeilemaan!
Lapsille ja vähän muillekin: Kiertävä Kirjastomuskari & Soittotunti kirjastossa
Musiikkiosaston järjestämä Kiertävä Kirjastomuskari ilahduttaa 0-4 -vuotiaita ja heidän vanhempiaan tänä syksynä Stagella, Varissuon kirjastossa sekä Ilpoisten kirjastossa. Muskarin vetäjänä toimii mainio Annukka Janka-Murros.
Turun konservatorion kanssa yhteistyönä toteutettava Soittotunti kirjastossa tuo Stagelle konsertoimaan vähän pienempiä musikantteja keskiviikkoisin syyskuusta marraskuuhun.
Konsertteja unohtamatta eli Stage LIVE!
Näillä tienoin syksyllä musisoivat Stagella ainakin seuraavat: harpisti Helka Ermala, joka luentokonsertissaan perjantaina 29.9. klo 17 musisoi ja esittelee instrumenttiaan sekä punkyhtye Kärmes, joka lauantaina 21.10. klo 15 soittaa akustisen keikan Stagella. Jos mietit millaista on akustinen punk, tule ihmeessä kuuntelemaan!
Joulun alla on tiedossa jouluista musiikkia, mutta siitä tietoa vasta lähempänä joulua. Vaikka eihän siihen ole pian enää kuin kolme kuukautta!
Pajatouhuilua
Bibliotheca 120 vuotta -juhlapäivänä Pääkirjaston Pajassa painettiin kankaalle kaunista Bibliotheca -logoa. Jos et ehtinyt paikalle tai koko tapahtuma meni Turun päivän hulinassa ohi, tarjoamme mahdollisuuden tulla korjaamaan tuo vahinko. Etsi siis kaapista luonnonkuituinen paita tai hankin kassi, jolle voit kuvan painattaa. Pajailuttuokiot järjestetään loka- ja marraskuussa ja niistä tiedotetaan lähempänä.
Tämä on oivallinen hetki tulla tutustumaan vinyylitarrojen tulostamiseen ja lämpöprässin kuumiin hönkäyksiin itsensä pajamestarin opastuksella.
Toivotamme kaikille mukavaa syksyä ja kehotamme seuraamaan TS-menovinkkejä, Turun kaupunginkirjaston ja Turun Musiikkikirjaston instagrameja, Turun seudun tai Vaskin tapahtumakalentereja tai Turun kaupunginkirjaston FB-sivustoa
Musiikkiosaston Stagella Turun pääkirjastossa keväällä on luvassa kiinnostava tapahtumakevät luentoineen.
Tammikuun Musasto LUENTO
PE 20.1. klo 17-18.3 musiikintutkija Anna-Elena Pääkkölä luennoi Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämästä kasinäytöksisestä Taikahuilu-oopperasta. Miten on teos kestänyt aikaa? Onko se woke vai ei? Tästä näkökulmasta tarjoaa Pääkkölä meille uutta pureskeltavaa.
Anna-Elena Pääkkölä on Suomen Akatemian tutkijatohtori Åbo Akademilla, musiikkitieteen oppiaineessa. Hän on julkaissut laajasti tutkimusta elokuvamusiikista ja -äänestä, kansainvälisestä ja kotimaisesta populaarimusiikista, musiikkivideoista, musikaaleista ja oopperoista. Hänen nykyiset tutkimusprojektinsa koskettavat suomalaista ja pohjoismaista populaarimusiikkia, naisten musiikin historiaa, musiikkivideoita ja identiteettien esittämistä (kuten vaikkapa seksuaalisuuden, kehon koon tai värin politiikkaa), ekofeminististä taidetta, äärioikeistolaista propagandaa sekä musiikkiteollisuuden tutkimusta.
Helmikuun Musasto LUENTO
TO 16.2. klo 17-18 historijoitsija ja tietokirjailija Jari P. Havia luennoi merseybeat-yhtyeiden kulta-ajasta. Miten merseybeat seurasi rautalankaa ja letkajenkkaa, ja millainen on noiden brittibändien vaikutus suomalaisen populaarimusiikin saralla?
Luento perustuu Havian vasta julkaisemaan tietokirjaan ’Liverpoolista kajahtaa merseybeat! Beatlesin aikalaiset. Liverpoolilaisyhtyeiden tarinat ja menestys Suomessa’.
Maaliskuun Musasto LUENTO
TO 20.4. klo 17-18.30 historiantutkija ja tietokirjailija Marko Tikka luennoi suomalaisen iskelmän varhaisista vuosista (1925-1955).
Luento perustuu Tikan uutuuskirjaan ”Iskusäveliä” (Atena 2022), joka kertoo. Se kertoo ensimmäisistä levy-yhtiöistämme, turkulaisesta Soinnusta ja helsinkiläisestä Rytmistä. Kirjassa kerrotaan, kuinka iskelmän tekemisestä tuli ammatti ja mitä uusia iskelmiä Yleisradio ei lähetyksissään soittanut.
Suomen historian dosentti, FT Marko Tikka on historiantutkija Tampereen yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset harmonikkataiteilija Viljo Vesterisestä ja Dallapé-orkesterista. Yhdessä Seija-Leena Nevalan kanssa kirjoitettu teos Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa sai Tieto-Finlandia -palkinnon 2020.
Turun pääkirjaston Studiossa laskeudutaan joulun odotukseen MeriTuuli-yhtyeen musiikin siivittämänä.
Konsertissa kuullaan jouluisten laulujen lisäksi Eino Leinon ja L. Onervan runoihin sävellettyä musiikkia yhtyeen tulevalta albumilta. Tervetuloa virittäytymään joulutunnelmaan!
Tietoa esiintyjistä:
Merituuli on kahden kitaristilaulajan bändi, joka soittaa sielukasta ja samalla voimakkaan tarttuvaa folkpoppia. Bändin ytimessä on kaksoissisarukset Meri ja Tuuli Wallenius, jotka kirjoittavat kappaleensa itse. Yhtye on julkaissut 2 albumia (2015, 2017), yhden EP:n (2019), ja julkaisee uuden RUNOT -albuminsa tammikuussa 2023.
Merituulin musiikki tavoittelee tunnelmien ja tunteiden ääripäitä. Musiikki leijailee maalailevan folkin, taiteellisen poprockin ja Merituulin ihan oman tyylin maailmoissa. Yhtyeen kokoonpano laajenee levyillä ja keikoilla duosta, jousia, puhaltimia ja taustalaulajia sisältäväksi orkesteriksi.
Osana TalviÄänipäivät-festivaalia Turun pääkirjaston Musiikkiosaston Stagella esiintyvä Hevonen on Timo Viialaisen (elektroakustinen altto hurdy gurdy) ja Jean-Michel Kamparan (12-kielinen kitara) ääniduo.
TalviÄänipäivät levittäytyvät Turkuun mm. Sibelius-museoon ja koko tapahtuman ohjelmaan voit tutustua osoitteessa https://aanipaivat.com/
There is an invisible figure in between us. Sometimes it grows and reaches out to fill the whole sky.
Sometimes it is just barely the size of a spark, fading away with smoke, an event before thought. In the finnish language the word horse has an automatic ending-nen which makes it diminutive by nature. Like starlet, or birdie it is something beloved to us. A horsey is Hevonen.
Hevonen is a sonic duo formed in the summer 2021 by Timo Viialainen (electroacoustic alto hurdy gurdy) and Jean-Michel Kampara (12-string guitar). Hevonen sound is based on hurdy gurdys minimalistic droney folk impressions and on the rich tonal world of 12-string guitar. Improvisation and experimentality play a fundamental part in Hevonen’s music.
Kirjaston perinteinen Kaamos järjestetään jälleen pääkirjastossa 11.11. Tänä vuonna ohjelman on innoittanut Turun linnassa marraskuussa avautuva näyttely Prinsessan matka.
Tänä vuonna Musiikkiosaston järjestämä ohjelmaa ohjelmaa on sekä osaston Stagella, että uudispuolen Studiossa.
MUSIIKKIOSASTON KAAMOS-OHJELMA 2022
STUDIO klo 16-17.30 ELOKUVAMUSIIKKILUENTO:
Sanna Qvick: Laulavat prinsessat taianomaisessa satumaailmassa. Esitelmässä käydään läpi klassisten satujen animoituja prinsessoja ja heidän laulamiaan lauluja. Mitä sävelmillä halutaan tuoda esille? Onko sanoissa salaisia viestejä? Millaiseksi musiikki kuvaa nämä laulavat prinsessat?
STAGE klo 17-18 Musasto LIVE & LUENTO klo 17–18
Harpisti Helka Ermala
STAGE Musasto LIVE klo 19–20
Ophelia Duo: Nemo nisi mors (Sanna Kola ja Tuomas Kourula)
Tervetuloa!
Muuhun Turun kaupunginkirjaston Pääkirjaston Kaamos 2022 -ohjelmaan pääset tutustumaan tästä:
Musasto 