Aihearkisto: Uutiset

Rockabillyn erikoislehti Big Beat täytti 25 vuotta

Turun pääkirjaston musiikkiosastolle tilattu Big Beat- lehti täytti vuosia. Lue tästä Visualmedian tiedote lehden historiasta sekä päätoimittaja Juha Miettisen mietteitä. Uusin numero on jo luettavissa pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Vanhempia numeroita saa myös kotilainaan.

Suomen ainoa rockabillyyn ja muuhun amerikkalaissyntyiseen juurimusiikkiin keskittynyt musiikkilehti Big Beat on täyttänyt 25 vuotta. Vuonna 1997 perustettu Big Beat on omalla sarallaan Suomen pitkäikäisin julkaisu. Se on myös yksi maamme vanhimmista yhä painettuna ilmestyvistä musiikki- ja alakulttuurilehdistä.

– Tätä duunia tehdään suomalaisella sisulla ja suurella sydämellä. Syy lehden pitkäikäisyyteen on intohimo 1950-luvulla syntyneeseen musiikkiin ja sen ympärille ajan saatossa kehittyneeseen alakulttuuriin. Pidämme aidon ja alkuperäisen rock & rollin lippua liehumassa tässä kertakäyttömuzakin ja typerryttävien radiosoittolistojen maailmassa, kertoo Big Beatin päätoimittaja ja julkaisija Juha Miettinen.

Vuodet ovat osoittaneet, että tilattavalle Big Beatille on oma lokeronsa suomalaisten alakulttuurilehtien joukossa. Neljännesvuosisadan aikana lehdestä on ilmestynyt peräti 119 tabloid-kokoista numeroa.

– Lehden perusideana on alusta saakka ollut suomalaisen rock & roll -scenen tukeminen. Annamme äänen bändeille ja artisteille, joita ei valtamedioissa tai juurimusiikkitarjonnaltaan entisestäänkin köyhtyvällä Ylellä juuri noteerata, Miettinen kertoo.

Big Beat kattaa amerikkalaissyntyisen juurimusiikin kirjon sen moderneja ja maailmanlaajuisia variaatioita unohtamatta. Vaikka vanhoja artisteja kunnioitetaan on painopiste nykyhetkessä.

– Emme ole jämähtäneet tuhnuiseen nostalgiaan tai tiettyyn aikakauteen, sillä meille rock & roll on elävä osa tätä päivää. Emme myöskään harrasta musiikillista apartheidia keskittymällä vain yhteen americanan osa-alueeseen, sillä kaikki nämä musiikkityylit ovat sidoksissa toisiinsa, Juha Miettinen toteaa.

Perinteisen americanan kuten rockabillyn, rock & rollin, countryn, doo-wopin ja bluesin lisäksi Big Beatista löytyy juttuja niin psychobilly-, garage-, surf- kuin vaikkapa rautalankabändeistäkin. Useimmilla lehden kirjoittajilla on oma musiikillinen lempilapsensa.

– Big Beatin toimituskunta on monipuolinen ryhmä alan diggareita. Mukana on niin duunaria, myyntihenkilöä kuin proffaakin. Kaikki kirjoittajat ovat mukana scenessä, vaikka musiikillinen tulokulma vaihteleekin, Miettinen kertoo.

Lehden nimi juontaa juurensa rock & rollin syntyhetkiin 1950-luvun alkupuolella.

– Uudelle musiikille piti aikanaan keksiä nimi. Tarinan mukaan yhdysvaltalainen tiskijukka Alan Freed poimi slummien slangista käyttöönsä rock & roll -termin. Alkuvaiheessa tätä uutta rytmikästä nuorisomusiikkia kutsuttiin rock & rollin ohella myös big beatiksi. Tuo ”Iso jytke” oli mielestäni oiva nimi, joka ei turhaan rajoita lehden sisältöä tai tyyliä, Juha Miettinen kertoo.

Big Beat ilmestyi viisi kertaa vuodessa vuoteen 2013 saakka. Tuolloin ilmestymiskerrat päätettiin pudottaa neljään, mutta sivumäärää nostettiin. Tällä hetkellä tabloid-sivuja on 48.

– Big Beatillä on hyvin uskollinen lukijakunta. Huomattavan suuri osa tilaajistamme on ollut mukana jo ykkösnumerosta asti. Se kertoo sitoutumisesta, alkuperäisen rock & rollin vetovoimasta ja juurikin siitä intohimosta, jota ilman elämä olisi tylsää, Miettinen kiittää.

Viimeisin Big Beat ilmestyi 8. joulukuuta 2022. Kyseisen lehden pääjuttuna on Robert Gordon Memorial Special.

Jätä kommentti

Kategoria(t): juurimusiikkia, Lehdet, Musasto suosittelee, Uutiset

Kielisoittimen huoltohommia Musiikkiosastolla Turussa

Arveluttaako kanteleen kielten vaihto? Menikö kitarastasi tallanasta? Eikö ukulele enää soi?

Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosastolla tutustutaan tänä syksynä kitaran, kantelen ja ukulelen kielten vaihtoon. Huoltohommissa asiakkaita opastaa mm. kitaran alkeet ja johdatus ukulelen soittoon -kursseilta tuttu ohjaaja Juhani Mistola.

Tapaamme PÄÄKIRJASTON PAJASSA kolmena peräkkäisenä torstaina klo 17-18.30.
1.9. klo 17-18.30 kitara
8.9. klo 17-18.30 kantele
15.9 klo 17-18.30 ukulele.


Tule joukkoon hurjapäiseen ja ota ensiaskeleet oman instrumenttisi huoltomestarina!

Tulevaisuudessa asiakkaiden on mahdollista Pääkirjaston Pajassa varata myös aika Kielisoittimen huolto-pisteeseen ja tulla esim. virittämään soitinta, tekemään kevyitä huoltoja ja vaihtamaan kieliä. Kielet ja muut puuttuvat soitinten osaset on tietysti hankittava itse. Musiikkiosaston henkilökunnalta saa sitten tarvittaessa taustatukea ja ainakin rohkaisevaa tsemppihenkeä.

Mutta näistä lähempänä kun kielisoittimen huoltopakki on kasassa.

Sitä ennen, tervetuloa Juhani Mistolan kanssa vääntelemään herkkiä kanteleen kieliä T-avaimella ja opettelemaan viritysmittarin toimintaa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kielisoittimen huoltohommia, Lainaa soitin, Pääkirjaston Paja, Soitinlainaus, soittovinkit, Tapahtumat, Uncategorized, Uutiset

Tietokirjailijavieraana Stagella: Timo Kalevi Forss

Torstaina 25.8. klo 17 Turun kaupunginkirjaston Muusiikkiosastolle saapuu tietokirjailijavieraaksi Timo Kalevi Forss (s. 1967) helsinkiläinen tietokirjailija, muusikko ja toimittaja. Hän on kiinnostava monitaituri populaarikulttuurin kentällä.

Musiikin tietokirjallisuuden saralla häneltä on julkaistu teoksia liittyen pop&rockista ja punkista aina iskelmään:

Leevi and the Leavings: Hittitehtaan tarina (2022)
Helismaa: Sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä (2021)
Gösta Sundqvist: Leevi and the Leavingsin dynamo (2017)
Tähden meren yllä – suomalaisen tangon tarina (2019
Toverit herätkää: poliittinen laululiike Suomessa (2015)
sekä yhteistyössä Aiju Salmisen kanssa teos Mitä on punk? (2018)

Toimittajana Forss kirjoittaa mm. Voimaan ja on tehnyt ohjelmia myös Radio Helsinkiin. Muusikkona Timo Kalevi Forss toimii muun muassa yhtyeissä Atomic Blast ja Amurin Tiikerit. Forss on lauluntekijä, erityisesti sanoittaja. Hänen tekstejään esittäneet muun muassa Vibrakööri, Danny, Freud, Marx, Engels & Jung, Muska, Tumppi Varonen, Sinikka Sokka, Maria Hänninen, Viktor Klimenko ja Veli-Matti Järvenpää.

Haaastattelu nähtävissä myös FB-Live-lähetyksenä ja nauhoitteena 2 viikon ajan jälkeenpäin.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Elämäkerrat suomeksi, Haastattelut, kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen, Tapahtumat, Uutiset

Duo Pizza Fritta Turun Musiikkiosastolla LA 4.12.

LAUANTAINA 4.12. klo 15 Turun pääkirjaston Musiikkiosaston Stagella konsertoi Turun konservatoriosta peräisin oleva kitaraduo, joka on musisoinut jo vuodesta 2018.

Duo Pizza Frittan jäsenet Frida Tollander ja Lotta Moisio ovat lukiolaisnuoria. Lauantainen konsertti on heidän lopputyönsä, mutta myös Lotta Moision Musiikkidiplomi. Duon nimi on rakennettu muusikkojen etunimistä, mutta se on myös napolilainen erikoisuus eli friteerattu pizza.

Moisio ja Tollander pitävät yhteismusisoinnista, koska siinä saa toisilta tukea ja hauskuus moninkertaistuu. Konsertti tarjoaa kattauksen monipuolista musiikkia mukaan lukien poppia, valssia ja tangoa, eli konsertti sopii kaikenlaisesta musiikista tykkääville. Konsertin kesto on noin 40 minuuttia ja sinne on vapaa pääsy.

Tapahtumassa on voimassa maskisuositus ja tilaisuuteen osallistuvilta tarkistetaan koronapassi. Yleisöä mahtuu tapahtumaan 25 henkeä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat, Uutiset

B-puolet, biitit ja riimit



Tänä syksynä ovat Musasto LUENTO -sarjassa vierailleet musiikintutkijat Inka Rantakallio ja Annukka Saaristo. Räppäävä Suomi -luennoilla on luotu katse suomalaiseen hiphop-kulttuuriin ja räpmusiikkiin. Näkökulmat ovat olleet historiallisuuden lisäksi nykyhetkessä.

Kaksi luentoa on pidetty, mutta yksi on vielä jäljellä. Ensimmäisten kahden striimit ovat vielä katsottavissa Turun kaupunginkirjaston Facebook Livessä:

7.10. Suomiräpin historia ja kehitys (Inka Rantakallio) Linkki tallenteeseen: https://fb.watch/8uRN8chaZR/
14.10. Paikallisuus suomiräpissä (Annukka Saaristo) Linkki tallenteeseen: https://fb.watch/8J3wna0qP

Vielä on yksi luento jäljellä

Musiikkiosaston Stagella:

TO klo 17 (Vanhan kirjastotalon 2. kerros):
21.10. Suomiräpin vähemmistöt (Inka Rantakallio)


B-puolet, biitit ja riimit – hiphopkulttuuri Suomessa ja muualla -listalta löytyy kirjallisuutta ja äänitteitä:
https://vaski.finna.fi/List/765013

TAUSTATIETOA:

INKA RANTAKALLIO on erityisesti räppiin sekä feministisiin ja uskontotieteellisiin näkökulmiin erikoistunut musiikintutkija. Hiphop-kulttuuriin keskittyneen tutkimuksensa ohella Rantakallio on toiminut radiotoimittajana (Bassoradio), musiikkikriitikkona (mm. Rumba) ja DJ:nä. DJ:nä hän toimii muun muassa osana feministisen SOFA-rap-duon keikkakokoonpanoa. Rantakallio tunnetaan erityisesti hiphopia koskevista feministisistä kannanotoistaan mediassa, ja hän käsitteli hiphop-feminismiä myös TEDx-puheessaan vuonna 2018.

ANNUKKA SAARISTO tekee tällä hetkellä kotiseudun tutkimusta räpin kautta ja pohtii modernin kotiseudun merkitystä kaupunkiympäristössä esitystutkimukseen nojaten. Haastatteluista ja erilaisista esityksistä koostuvaa aineistoa Saaristo kerää kenttätyössä espoolaisten räppäreiden parissa. Saaristo toimii myös Hiphop Suomessa: sukupolvet ja suuntaukset -verkoston johtoryhmässä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): luennot, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat, Uutiset

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Suomessa ja maailmalla kirjastoissa digituotannon padoissa pöhisee. Jos kaiken tapahtuvan kokoaisi yhteen, voisi viettää aikaansa virtuaalimatkaillen musiikkikirjastoissa. Nyt jatkamme keväistä Digireissua täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päivän ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Tampere ja Metso LIVE

Vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myönsi Tampereen pääkirjaston Metson musiikkiosastolle Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon, eikä turhaan. Heidän Metso LIVE -konseptinsa yhdistää elävän musiikin, kirjaston kokoelmat ja musiikista käytävän keskustelun.

Konseptin synnystä voi lukea Kirjastot.fi -sivustolta Musiikki kuuluu kaikille -blogista. Artikkeli on kirjoitettu vuonna 2014 ja siitä saa hyvin kuvan menestyksekkäästä toimintamallista

Metso LIVE -videoita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston YouTube-kanavalta. Suosittelemme ottamaan sen katselulistallenne. Mikään ei myöskään estä seuraamasta tamperelaisia FaceBookissa: https://www.facebook.com/MetsonMusiikkiosasto/

Tänä keväänä Metso STUDIO tempaus hemmottelee myös Metso LIVE:n katsojia kiinnostavalla kattauksella, jotka on tuotettu yhteistyössä Alt Agency & Managementin, Tampereen kaupungin ja Kulttuuri Tampereen kanssa. kanssa. Viimeisimpänä livenä esiintyi Kokkolasta kotoisin oleva Arppa, jolta ilmestyi viime elokuussa omakustanteinen debyyttialbumi Laavalamppuja.

Tämän kevään tempauksen aikana musiikin kuulee vain livestriiminä, joten kannattaa olla skarppina. Artistien haastattelut jäävät YouTubeen katsottaviksi. Kannattaa ottaa ylös myös muut Metso STUDIOn etätapahtumien ajankohdat.

Mukavaa matkaa!

Kuva Metson Musiikkiosaston Facebook-sivuilta

Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digireissu, Musasto suosittelee, Uutiset

Kuulumisia maailmalta: kesällä 2020 julkaistava Citizen DJ tuo arkiston äänitteet samplattavaksi

grayscale photography of person using dj controller

Photo by Isabella Mendes on Pexels.com

No nyt on kerrottavaksi hyviä ja kiinnostavia uutisia!

Yhdysvaltain Library of Congress on raottamassa arkistojaan taas hieman enemmän ja on ilmoittanut tulevana kesänä julkaistavan Citizen DJ -samplausohjelmansa olevan nyt beta-testauksessa.

Idean kehittäjän Brian Foon tavoitteena on ollut työstää avoimeen lähdekoodiin perustuva hip-hop sampleri. Citizen DJ:n käyttäjillä olisi näin pääsy kirjaston äänitekokoelmaan – aina fonografin alkujuurille. Foon alkuperäisenä tavoitteena oli tuoda hip-hop -genreen takaisin samplaamisen kulta-aika.

Toki Citizen DJ on muidenkin musiikkigenrejen käytössä! Laajemmin Foon työskentelyn pohjalla on ollut ajatus äänellisen historian elävöittämisestä tuomalla se kuultavaksi populaarimusiikissa.

Tänä kesänä siis korva ja silmä tarkkana, jos Citizen DJ:n mahdollisuudet kiinnostavat.

Asiaan voi tutustua lisää mm. seuraavissa lähteissä:

Sivustolla consequenceofsound.net  Wren Gravesin kirjoittama artikkeli (25.4.2020)

Library of Congressin kotisivuilta:

Tiedotteesta Library of Congress Needs a Few Citizen DJs (24.4.2020)

The Signal -blogista Eileen Jakewayn teksti (27.4.2020)

Toim: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Uutiset

Lailasta Almaan – naiset suomalaisen populaarimusiikin kentällä

“2020-luku on naisten. Se on vuosikymmen, jolloin asiat muuttuvat. Naisten määrä populaarimusiikin tekijöinä ja esittäjinä on kasvanut ja toimenkuvat monipuolistuneet. Sukupuolesta puhutaan enenevissä määrin, naisten taiteellista työtä nostetaan yhä enemmän keskiöön, ja taiteellisten alojen epätasa-arvoisia käytäntöjä tuodaan päivänvaloon. Tämän vuoksi on korkea aika kirjoittaa myös kirjoja naisista populaarimusiikissa.”

Ote Lailasta Almaan -projektin tiedotteesta.

IMG_2389

Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

 

TÄHTIÄ JA TYÖMUURAHAISIA

Suomalaisen populaarimusiikin tutkimuskentällä on meneillään projekti, jossa kenttää tarkastellaan naistekijöiden näkökulmasta 1950-luvulta alkaen aina tähän päivään asti. Lailasta Almaan -kirjaprojektissaan musiikintutkijat ja tietokirjoittajat Tiina Käpylä ja Anna-Elena Pääkkölä nostavat naiset suomalaisen populaarimusiikin keskiöön

Idea tietokirjaprojektiin on syntynyt käytännön työn kautta. Tiina Käpylä tuotti syksyllä 2019 avautuneelle Musiikkimuseo FAME:lle näyttelyn Kovaa työtä! Naiset populaarimusiikissa. Kyseinen näyttely käsitteli naisten roolien monipuolistumista populaarimusiikin esiintyjinä ja tekijöinä viimeisen parin vuosikymmenen kuluessa. Näyttely päättyi tämän vuoden helmikuussa, mutta työskentely aiheen parissa jatkuu.

– Näyttelyn aineiston ja sisällön tuottamisen aikana huomasimme, miten paljon aineistoa jää käyttämättä ja kuinka paljon kiinnostavia ihmisiä vääjäämättä jää sen ulkopuolelle. Ryhdyimme suunnittelemaan kirjaa, jossa voisimme käsitellä aihepiiriä laajemmin, kertovat Käpylä ja Pääkkölä.

Kirjallisuuden ja muun aiemman kirjoitetun materiaalin lisäksi tutkimusaineistona ovat haastattelut. Käpylä ja Pääkkölä lähestyivät aluksi tekijöitä ottamalla suoraan yhteyttä heihin tai heidän edustajiinsa. Kiinnostuksen myötä ja sanan kiirittyä, artistien edustajat ja muusikot ovat itsekin olleet suoraan yhteydessä tietokirjoittajiin. Laaja yhteistyöverkosto on toiminut hyvin ja esim. Muusikoiden liiton jakama tiedote toi runsaasti yhteydenottoja.

Projektin nimikkoartistit ovat Laila Kinnunen ja Alma Miettinen. He sijoittuvat kirjan aikajanan eri puolille. Laila syntyi 1939 ja aloitti laulajanuransa 1950-luvun lopulla. Hänen verrattain lyhyt uransa oli kuitenkin uraauurtava. Alma Miettinen on 2010-luvun uusia artisteja. Hän on tehnyt poikkeuksellisen näkyvää uraa myös kansainvälisesti. Kummaltakin aikakaudelta on muitakin ehdokkaita, mutta valinta perustuu näiden artistien uraauurtavaan työhön.

Kirjan näkökulma painottuu tekijyyteen ja toimijuuteen, joten tutkijat ovatkin keskustelleet artistien on nimenomaan musiikin tekemisestä ja esittämisestä. Heidät yllätti haastateltavien halu puhua suoraan talousasioista ja toimeentulosta.

– Tämä oli kyllä yksi teema haastatteluissa, mutta monet nostivat aiheen avoimesti itse esiin. He kokivat siitä puhumisen tärkeänä naisten musiikkiurien avaamisen kannalta. Artistit ovat yrittäjiä, jotka maksavat lipputuloilla tai esiintymispalkkioilla palkat kokoonpanossaan soittaville muusikoille. Siksi tämän kevään poikkeuksellinen tilanne onkin niin rankka heille. Tulot tippuvat livekeikkojen peruuntumisen myötä artisteilta, mutta myös heidän palkkaamiltaan muusikoilta. Tätä taloudellista puolta ei tuoda esille kovin usein musiikkijournalismissa, täsmentävät Käpylä ja Pääkkölä.

Tutkijoiden mukaan projekti johtaisi ihannetilanteessa yhtä kirjaa isompaankin kokonaisuuteen. Käpylä ja Pääkkölä haluaisivat tutkia artistien lisäksi säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia, tuottajia sekä muita musiikkiteollisuuden parissa työskenteleviä naisia, ehkäpä myös populaarimusiikkia tutkineiden naisten historiaa Suomessa. Tutkijat harkitsevat tulevaisuudessa myös suomalaisen queer-kentän kartoittamista eli suomalaisten seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen musiikin tutkimusta. Suomessakin riittää siis tutkimattomia alueita, sillä musiikkiteollisuuden tekijöiden historiaa ei ole kirjoitettu lainkaan naisten työn näkökulmasta.

– Tämänhetkinen musiikkiteollisuuden kartoitus on jo nyt paljastanut muutamia uria, jotka ovat olleet hyvin tärkeitä tämän kulttuurin rakentamisessa. Esimerkiksi Annikki Tähti teki töitä Muusikoiden Liitossa ja taisteli parempia työoloja ja perusturvaa artisteille. Brita Koivusen tekemä musiikkimateriaaliin liittyvä työ Scandia levy-yhtiössä oli A&R-tuottajan töitä, vaikkei niitä sellaisiksi vielä kutsuttu. Ragni Malmsténia työllistivät Solo RY, televisiotyöt ja Georg Malmstén-säätiö. Levy-yhtiöiden puolella uranuurtaja Maija Kuusi perusti BMG Finland OY:n ja istuskeli kuulemma herraseurassa monta vuotta ennen kuin muita naisia alkoi suurissa kokouksissa näkyä. Nykyään tämäkin sukupuolitettu tila alkaa neutralisoitua: yhä enemmän on naisia, jotka tekevät huomattavaa uraa musiikkiteollisuudessa, kertovat Käpylä ja Pääkkölä havainnoistaan.

Sessiomuusikoiden työkentällä muutos tapahtuu kovin hitaasti ja esimerkiksi televisiossa bändeissä ei näy kuin muutama nainen: Katja Lappi (mm. Putous) sekä Suvimarja Halmetoja (mm. Älä jäädy). Tuottajina naiset ovat kysyttyjäkin, mutta miksaajina ja äänittäjinä heitä on edelleen kovin vähän. Heitä kyllä opiskelee ja valmistuu ääniteknikoiksi, mutta eri syistä heitä ei päädy alan työhön tai näy kentällä.

– Tänä keväänä Ylen A-studiossa esiteltiin nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen myös basistina. Muusikkous nähtiin merkittävänä taide- ja kulttuurikentän taloudellista ahdinkoa käsittelevän keskustelun yhteydessä. Jos tutkimuksemme auttaa selvittämään mistä tämä johtuu, ja miten naisia saadaan näkymään monipuolisemmin musiikin ammattilaisina myös televisioissa, yksi tavoitteistamme täyttyy, selittävät Käpylä ja Pääkkölä.

Siirtyminen elektronisiin instrumentteihin ja läppärin käyttöön on sekin muuttanut naisten asemaa populaarimusiikin kentällä. Musiikkikenttä vaikuttaa tutkijoiden mukaan muutenkin tasavertaistuneen, ei vain naisten, vaan myös vähemmistöjen, seksuaalivähemmistöjen ja kaikenlaisten toimijoiden hyväksi. Tietokoneella voi tehdä hyvätasoisia kotiäänityksiä ja niitä voidaan julkaista internetissä ilman raskasta julkaisukoneistoa. Tämä tasapäistää koko kenttää. Tutkijat näkevätkin nimenomaan 2010-luvun naistoimijoiden toisena kulta-aikana. Tuolloin esiin nousi paljon uusia artisteja, jotka ottivat itselleen tilaa erityisesti kitarabändeiltä, jotka perinteisesti ovat olleet miesten omaksuma tila ja musiikkilaji.

AINEISTONKERUU ON MYÖS ETÄTYÖTÄ

Projektista ovat olleet kiinnostuneita eri tahot. Tutkimustyötä ja tietokirjaprojektia ovat rahoittaneet Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen tietokirjailijat ry sekä Musiikin edistämissäätiö (MES). Muita yhteistyökumppaneita ovat Musiikkimuseo FAME ja Kansallismuseo, Teosto, LiveFIN, Music Finland, Muusikkojen liitto, Solina Records, Universal Music Finland, Kaiku Entertainment, Luova Records ja Warner Music Finland.

IMG_2386

Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

Kenttätyö eli aineistonkeruu on hyvässä vauhdissa, mutta tutkijat toivovat lisää yhteydenottoja muusikoilta ja artisteilta. Yhteyttä voivat ottaa tietysti kaikki populaarimusiikin parissa toimivat ja toimineet naiset sekä heidän edustajansa, mutta myös kaikki, joiden kokoonpanoissa soittaa naisia! Teoksen Kuka on kukin -osiossa kirjoittajat pyrkivät listaamaan muitakin tekijöitä kuin vain täysin ammattilaisina toimivia. Yhteyttä voivat siis ottaa myös osa-aikaisesti tai harrastusmuotoisesti toimivat artistit, bändit ja muut kokoonpanot. Kaikki sellaiset, jotka kuitenkin jossain välissä ovat esiintyneet tai julkaisseet musiikkiaan.

Hakemisto on hyvin kattava, sillä tiedossa on jo tuhatkunta nimeä. Mukaan voi toki myös ilmoittaa ihmisiä, joita haluaisi kirjaan mukaan, mutta kaikki vähänkään tunnetuimmat nimet alkavat listalta jo löytyäkin.

Tekijät kertovat kaipailevansa vielä punkin ja hardcoren saralla toimineiden sekä tietysti yhä toimivien naisten nimiä ja bänditietoja. Näiden musiikkityylien parissa toimineita naisia on heidän mukaansa dokumentoitu huonosti. Tietojen keräämistä vaikeuttaa se, että monet muusikoista ovat toimineet lempinimien turvin.

Tänä keväänä elämme poikkeuksellista aikaa, mutta haastatteluja jatketaan myös etänä kevään ja kesän kuluessa.

– Tällä hetkellä teemme haastattelut sähköpostitse, skypellä ja puhelimella. Kyselemme esimerkiksi bändien kokoonpanotietoja kirjan hakemisto-osioita varten muun muassa sosiaalisessa mediassa. Aineistonkeruu on siis käynnissä sähköisesti, joten yhteyttä meihin saa ottaa! Sähköpostiosoitteemme on lailastaalmaan@gmail.com, vinkkaavat Käpylä ja Pääkkölä.

Työn etenemistä voi seurata projektin kotisivuilla lailastaalmaan.wordpress.com (muut sosiaalisen median linkit jutun lopussa). Samalla voi tutustua tutkijan ja tietokirjoittajan työn haasteisiin ja ihanuuteen. Viimeisimmässä blogitekstissään  Kirjaprojekti ja koronakriisi (5.4.2020) tutkijat ovat pohdiskelleet tämän kevään poikkeustilannetta kenttätyön näkökulmasta.

TIETOA TEKIJÖISTÄ

IMG_2383

Kuvassa musiikintutkijat Tiina Käpylä (vas.) ja Anna-Elena Pääkkölä (vas.). Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

Tiina Käpylä on Turun yliopiston musiikkitieteen oppiainetta edustava tutkija, joka toimii tällä hetkellä tietokirjoittajana. Käpylä on kiinnostunut erityisesti naisten toimijuudesta, tekijyydestä ja niiden reunaehdoista populaarimusiikin parissa sekä nuorten musakuvioista ja paikallisista elävänmusiikin kulttuureista. Genreistä puhuttaessa Käpylän tietämys liittyy erityisesti bändimusaan, metalliin, punkkiin ja indiemusaan. Elämän ääniraitana Käpylällä soi tällä hetkellä nostalgisesti lapsuuden radioiskelmät Lea Lavenista ja Hanna Ekolasta aina Bonnie Tyleriin. Soitossa ovat myös suomalaisten naisten tekemä räp-musiikki (mm. Mercedes Bentso, Mariska), hardcore (mm. The Matricides, Kovaa Rasvaa) sekä indiemusiikki (mm. Raibowlicker).

Anna-Elena Pääkkölä on post doc-tutkija Åbo Akademissa. Hän tutkii tällä hetkellä suomalaisuuden uusia kuvauksia 2000-luvun populaarimusiikissa. Kiinnostuksen piiriin kuuluvat myös elokuvamusiikki, globaali populaarimusiikki popista rockiin ja indieen, musiikkivideot, musikaalit ja ooppera. Pääkkölä on pesunkestävä iskelmäfriikki, tango-osaaja, nykypopfani ja indiemusiikin tarkka seuraaja. Hän tekee musiikkia taiteilijanimellä ALANA. Pääkkölällä on lempimusiikkia monesta genrestä. Tällä hetkellä kulutuksessa ovat Vesala, Antti Tuisku, Sigur Rós, Nick Cave, David Bowie, norjalainen AURORA, Viitasen Piia ja Billie Eilish.

LAILASTA ALMAAN -TUTKIJOIDEN LUKU- JA KATSELUVINKIT

Tiinan lukuvinkit

IMG_2384

Kuva: Tiina Käpylä

Heini Strandin Hyvä verse, suomiräpin naiset on kirja, jonka aloittaa ja ennen kuin tajuaakaan, tulee takakansi vastaan. Loistava kuvaus räpin parissa toimivista naisista, heidän tekemisestään ja asenteestaan. Siinä on myös realistisia kuvauksia ongelmista, joita heillä on ollut vastassa – ja siitä, kuinka ongelmat on selätetty!

Toinen hyvän mielen kirja, jota ei voi jättää kesken, on Laura Haaralan, Hanna Kauppisen ja Aiju Salmisen Bändin käsikirja. Lämmin suositus! Kirjassa on todella paljon myös erilaisten muusikoiden kommentteja ja kokemuksia bänditoiminnasta. Vaikka et olisikaan perustamassa bändiä niin lue silti!

Pertti Grönholmin ja Kimi Kärjen toimittama Toisen soinnut etsijät, turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017 on kiinnostava katsaus omasta kaupungistamme. Olen kirjoittanut kirjaan itsekin, mutta kirjassa on paljon kiinnostavaa luettavaa monilta eri kirjoittajilta. Sen pariin tulee palattua aina vain uudestaan.

Tiinan katseluvinkit

  1. Yle Areenassa on katsottavissa Docstopin dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti. Se kertoo hardcoremusiikkia tekevästä Nuusa Niskalasta, joka toimii pappina. https://areena.yle.fi/1-4315110
  2. Toisena katseluvinkkinä Jonna Tervomaan Tilassa: Timanttinen keikka myös Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-4454914

Anna-Elenan lukuvinkit

Kenttää tutkiessa on käynyt esille, kuinka vähän aiheesta on olemassa spesifiä materiaalia. Moni suomalaisen populaarimusiikin historiasta kertova kirja kertoo naisista artisteina, muttei tekijöinä tai innovaattoreina. Poikkeuksen tekee Arja Ahon ja Anne Taskisen Rockin korkeat korot, jota pidämmekin vähän kummitätiprojektina omalle projektillemme. Ulkomaisista artisteista Sheila Whiteleyn Women and Popular Music: Sexuality, Identity, and Subjectivity on myös silmiä avaava lukukokemus. Kolmanneksi voisin mainita vaikkapa Lasse Erolan Rakkauden sävel, jossa käydään läpi 1950-luvun artisteja.

Anna-Elenan katseluvinkit

  1. Youtuben aarreaitasta löytyy vaikka mitä, muun muassa Leidit Lavalla-estradikeikan taltiointeja. Tästä kymmenen minuutin hittiputki: https://www.youtube.com/watch?v=B-fdbl_YmIo
  2. Ylen Elävä Arkisto on ohittamaton paikka, kun haluaa tutkia populaarimusiikin lähihistoriaa tai lähteä nostalgiatripille. Tämä 28-osainen Suomen Suosikit-sarja varmasti vie muutaman päivän katsoa läpi, ja tuo muistoja mieleen: https://areena.yle.fi/1-4305022?autoplay=true
  3. Suosittelen myös Ylen tuottamaa Minun musiikkini -sarjaa: https://areena.yle.fi/1-50095311

Yhteystiedot ja somekanavat:

lailastaalmaan.worpress.com

Sähköposti: lailastaalmaan@gmail.com

Facebook: www.facebook.com/lailastaalmaan/

Twitter: @lailastaA

Instagram: lailasta_almaan

Toim. Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

1 kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, kuunteluvinkit, lukuvinkit, Uutiset

60-vuotias: Juha Lehti – Sir Elwoodin Hiljaiset Värit

Kuva: Markku Mattila/musiikintekijat.fi

Tiistaina 24.3. täytti 60 vuotta laulaja-lauluntekijä Juha Lehti. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1960 mutta on asunut jo pidempään Lohjalla. Parikymmentä vuotta vierähti kaduilla Kallion, samassa kaupunginosassa, jossa hänen isoisänsä aikanaan myös asui. Muutto pois Helsingistä tuli ajankohtaiseksi 47- vuotiaana isäksi tulemisen ja nykyisen puolison tapaamisen myötä. Boheemi Kallio vaihtui tasapainoisempaan elämään Lohjalla. Mutta musiikki jäi.

Lehti tunnetaan pääasiallisesti vuonna 1988 perustetusta Sir Elwoodin Hiljaiset Värit– yhtyeestä joka nousi 90- luvulla suureen suosioon. Itsekin muistan aloittaneeni bändin kuuntelun jo useita vuosia sitten. Orkesterin rosoisessa, usein keskiolutjatsiksi kutsutussa musiikissa viehättivät melankolia, tummanpuhuvat tarinat ja tuokiokuvat Helsingin kaduilta, kortteleista ja kapakoista. Mm. Kannelmäki -68Torkkelinmäki ja Hakaniemi ovat tuttuja lauluja yhtyettä kuunnelleille.

Sir Elwoodin edellisestä studioalbumista on kulunut aikaa jo kymmenisen vuotta. Nyt yhtye on pikkuhiljaa julkaisemassa uutta albumia jota on tehty kaikessa rauhassa useamman vuoden ajan. Yksi levyn kantavista teemoista on aika. Kulunut ja mennyt aika, sekä se, että olet nyt tässä vaiheessa elämässäsi. Lehti on sanonut olevansa vielä  30 vuoden jälkeen ylpeä Sir Elwoodin Hiljaisista Väreistä. Hän on tyytyväinen, että musiikki on jäänyt elämään.

Orkesterin kokoonpano on säilynyt lähes samana vuodesta 1991 lähtien. Basisti Riku Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 2004 yhtye piti pienen tauon mutta päätti kuitenkin jatkaa. Lehti ja pianisti Junnu Saaresaho ovat esittäneet bändin kappaleita Sir Elwood Duo– nimellä. Vuonna 2014 Lehti ja kitaristi Jussi Virtanen perustivat sivuprojektin nimeltä Sir Elwoodin Vieraskirja joka esittää Virtasen säveltämiä Ilpo Tiihosen runoja. Näitä ja muuta materiaalia voit varata Vaski-verkkokirjastosta.

Petri Kipinä

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Vinyyli-iltamat tuo Raision kirjastoon myös Risto Vuorimiehen LOVE-kuvia -näyttelyn

Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-iltamat järjestetään maanataina 2.3.

Muusikko Jussi Raittisen ja Boys-tietäjä Raimo Öystilän lisäksi tapahtumassa vierailee valokuvaaja Risto Vuorimies.

Risto Vuorimies esittelee Love Recordsille kuvaamiaan levynkansia klo 17 alkaen Kirjastotalon aulassa.  Lisäksi Vuorimiehen valokuvanäyttely LOVE-kuvia on esillä Raision kirjastotalon Aulagalleriassa maaliskuun ajan.

Näin Vuorimies kertoo näyttelystään:

Sain kunnian aloittaa Love Records -levy-yhtiön kannentekijänä talvella 1973. Aluksi suunniteltiin Hurriganesin ensimmäinen levynkansi ”Rock’n’Roll All Night Long”. Samaan aikaan valokuvasin Rauli ”Badding” Somerjoen Muotokuva 1 levynkannen kuvan, jossa mies nojailee baaripöytään pienessä Hämeentien kahvilassa. Tästä eteenpäin tein noin kolmen vuoden ajan muutamia, myöhemmin varsin merkittäviksi muodostuneita levyjen kansia, mm. Hurriganesin Roadrunnerin.

Isokynä, Kojo, Badding, Maijanen, Tolonen ja monet muut 1970-luvulla esiintymisensä aloittaneet suomalaisen nuorisomusiikin edustajat ovat nykyään noin seitsemänkymppisiä. Siis ne, jotka elävät. Näiden kuvien kuvausaikoina olimme noin kaksikymppisiä. On ollut mielenkiintoista selailla vanhoja filminegatiiveja, jotka ovat erittäin hyvässä kunnossa ja järjestyksessä mapeissani. Niistä olen saanut nykytekniikalla valmistettua tämän LOVE-kuvia valokuvanäyttelyn. Hurriganes, Tasavallan Presidentti, Wigwam, Dave, Alatalo ja muut tuon ajan Love-artistit näyttävät tyylikkäiltä ja jopa historiallisilta seinälle ripustettuina.

Kamera on merkittävä dokumentoinnin väline. Ilman 1970-luvun kuvamuistoja moni tuskin muistaisi näiden taiteilijoiden ilmeitä ja olemuksia, vaikka ne ääninä eri medioissa keskuuteemme tänä päivänä tunkeutuvatkin. Mustavalkoinen valokuva kertoo elämän sävyistä ja sävelmistä.

Taiteen Edistämiskeskus on tukenut näyttelytyöskentelyä.

(Julisteen kuva: Risto Vuorimies)

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Tapahtumat, Tarinoita levyjen takaa, Uutiset