Aihearkisto: Uutiset

Kuulumisia maailmalta: kesällä 2020 julkaistava Citizen DJ tuo arkiston äänitteet samplattavaksi

grayscale photography of person using dj controller

Photo by Isabella Mendes on Pexels.com

No nyt on kerrottavaksi hyviä ja kiinnostavia uutisia!

Yhdysvaltain Library of Congress on raottamassa arkistojaan taas hieman enemmän ja on ilmoittanut tulevana kesänä julkaistavan Citizen DJ -samplausohjelmansa olevan nyt beta-testauksessa.

Idean kehittäjän Brian Foon tavoitteena on ollut työstää avoimeen lähdekoodiin perustuva hip-hop sampleri. Citizen DJ:n käyttäjillä olisi näin pääsy kirjaston äänitekokoelmaan – aina fonografin alkujuurille. Foon alkuperäisenä tavoitteena oli tuoda hip-hop -genreen takaisin samplaamisen kulta-aika.

Toki Citizen DJ on muidenkin musiikkigenrejen käytössä! Laajemmin Foon työskentelyn pohjalla on ollut ajatus äänellisen historian elävöittämisestä tuomalla se kuultavaksi populaarimusiikissa.

Tänä kesänä siis korva ja silmä tarkkana, jos Citizen DJ:n mahdollisuudet kiinnostavat.

Asiaan voi tutustua lisää mm. seuraavissa lähteissä:

Sivustolla consequenceofsound.net  Wren Gravesin kirjoittama artikkeli (25.4.2020)

Library of Congressin kotisivuilta:

Tiedotteesta Library of Congress Needs a Few Citizen DJs (24.4.2020)

The Signal -blogista Eileen Jakewayn teksti (27.4.2020)

Teksti: Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Uutiset

Lailasta Almaan – naiset suomalaisen populaarimusiikin kentällä

“2020-luku on naisten. Se on vuosikymmen, jolloin asiat muuttuvat. Naisten määrä populaarimusiikin tekijöinä ja esittäjinä on kasvanut ja toimenkuvat monipuolistuneet. Sukupuolesta puhutaan enenevissä määrin, naisten taiteellista työtä nostetaan yhä enemmän keskiöön, ja taiteellisten alojen epätasa-arvoisia käytäntöjä tuodaan päivänvaloon. Tämän vuoksi on korkea aika kirjoittaa myös kirjoja naisista populaarimusiikissa.”

Ote Lailasta Almaan -projektin tiedotteesta.

IMG_2389

Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

 

TÄHTIÄ JA TYÖMUURAHAISIA

Suomalaisen populaarimusiikin tutkimuskentällä on meneillään projekti, jossa kenttää tarkastellaan naistekijöiden näkökulmasta 1950-luvulta alkaen aina tähän päivään asti. Lailasta Almaan -kirjaprojektissaan musiikintutkijat ja tietokirjoittajat Tiina Käpylä ja Anna-Elena Pääkkölä nostavat naiset suomalaisen populaarimusiikin keskiöön

Idea tietokirjaprojektiin on syntynyt käytännön työn kautta. Tiina Käpylä tuotti syksyllä 2019 avautuneelle Musiikkimuseo FAME:lle näyttelyn Kovaa työtä! Naiset populaarimusiikissa. Kyseinen näyttely käsitteli naisten roolien monipuolistumista populaarimusiikin esiintyjinä ja tekijöinä viimeisen parin vuosikymmenen kuluessa. Näyttely päättyi tämän vuoden helmikuussa, mutta työskentely aiheen parissa jatkuu.

– Näyttelyn aineiston ja sisällön tuottamisen aikana huomasimme, miten paljon aineistoa jää käyttämättä ja kuinka paljon kiinnostavia ihmisiä vääjäämättä jää sen ulkopuolelle. Ryhdyimme suunnittelemaan kirjaa, jossa voisimme käsitellä aihepiiriä laajemmin, kertovat Käpylä ja Pääkkölä.

Kirjallisuuden ja muun aiemman kirjoitetun materiaalin lisäksi tutkimusaineistona ovat haastattelut. Käpylä ja Pääkkölä lähestyivät aluksi tekijöitä ottamalla suoraan yhteyttä heihin tai heidän edustajiinsa. Kiinnostuksen myötä ja sanan kiirittyä, artistien edustajat ja muusikot ovat itsekin olleet suoraan yhteydessä tietokirjoittajiin. Laaja yhteistyöverkosto on toiminut hyvin ja esim. Muusikoiden liiton jakama tiedote toi runsaasti yhteydenottoja.

Projektin nimikkoartistit ovat Laila Kinnunen ja Alma Miettinen. He sijoittuvat kirjan aikajanan eri puolille. Laila syntyi 1939 ja aloitti laulajanuransa 1950-luvun lopulla. Hänen verrattain lyhyt uransa oli kuitenkin uraauurtava. Alma Miettinen on 2010-luvun uusia artisteja. Hän on tehnyt poikkeuksellisen näkyvää uraa myös kansainvälisesti. Kummaltakin aikakaudelta on muitakin ehdokkaita, mutta valinta perustuu näiden artistien uraauurtavaan työhön.

Kirjan näkökulma painottuu tekijyyteen ja toimijuuteen, joten tutkijat ovatkin keskustelleet artistien on nimenomaan musiikin tekemisestä ja esittämisestä. Heidät yllätti haastateltavien halu puhua suoraan talousasioista ja toimeentulosta.

– Tämä oli kyllä yksi teema haastatteluissa, mutta monet nostivat aiheen avoimesti itse esiin. He kokivat siitä puhumisen tärkeänä naisten musiikkiurien avaamisen kannalta. Artistit ovat yrittäjiä, jotka maksavat lipputuloilla tai esiintymispalkkioilla palkat kokoonpanossaan soittaville muusikoille. Siksi tämän kevään poikkeuksellinen tilanne onkin niin rankka heille. Tulot tippuvat livekeikkojen peruuntumisen myötä artisteilta, mutta myös heidän palkkaamiltaan muusikoilta. Tätä taloudellista puolta ei tuoda esille kovin usein musiikkijournalismissa, täsmentävät Käpylä ja Pääkkölä.

Tutkijoiden mukaan projekti johtaisi ihannetilanteessa yhtä kirjaa isompaankin kokonaisuuteen. Käpylä ja Pääkkölä haluaisivat tutkia artistien lisäksi säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia, tuottajia sekä muita musiikkiteollisuuden parissa työskenteleviä naisia, ehkäpä myös populaarimusiikkia tutkineiden naisten historiaa Suomessa. Tutkijat harkitsevat tulevaisuudessa myös suomalaisen queer-kentän kartoittamista eli suomalaisten seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen musiikin tutkimusta. Suomessakin riittää siis tutkimattomia alueita, sillä musiikkiteollisuuden tekijöiden historiaa ei ole kirjoitettu lainkaan naisten työn näkökulmasta.

– Tämänhetkinen musiikkiteollisuuden kartoitus on jo nyt paljastanut muutamia uria, jotka ovat olleet hyvin tärkeitä tämän kulttuurin rakentamisessa. Esimerkiksi Annikki Tähti teki töitä Muusikoiden Liitossa ja taisteli parempia työoloja ja perusturvaa artisteille. Brita Koivusen tekemä musiikkimateriaaliin liittyvä työ Scandia levy-yhtiössä oli A&R-tuottajan töitä, vaikkei niitä sellaisiksi vielä kutsuttu. Ragni Malmsténia työllistivät Solo RY, televisiotyöt ja Georg Malmstén-säätiö. Levy-yhtiöiden puolella uranuurtaja Maija Kuusi perusti BMG Finland OY:n ja istuskeli kuulemma herraseurassa monta vuotta ennen kuin muita naisia alkoi suurissa kokouksissa näkyä. Nykyään tämäkin sukupuolitettu tila alkaa neutralisoitua: yhä enemmän on naisia, jotka tekevät huomattavaa uraa musiikkiteollisuudessa, kertovat Käpylä ja Pääkkölä havainnoistaan.

Sessiomuusikoiden työkentällä muutos tapahtuu kovin hitaasti ja esimerkiksi televisiossa bändeissä ei näy kuin muutama nainen: Katja Lappi (mm. Putous) sekä Suvimarja Halmetoja (mm. Älä jäädy). Tuottajina naiset ovat kysyttyjäkin, mutta miksaajina ja äänittäjinä heitä on edelleen kovin vähän. Heitä kyllä opiskelee ja valmistuu ääniteknikoiksi, mutta eri syistä heitä ei päädy alan työhön tai näy kentällä.

– Tänä keväänä Ylen A-studiossa esiteltiin nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen myös basistina. Muusikkous nähtiin merkittävänä taide- ja kulttuurikentän taloudellista ahdinkoa käsittelevän keskustelun yhteydessä. Jos tutkimuksemme auttaa selvittämään mistä tämä johtuu, ja miten naisia saadaan näkymään monipuolisemmin musiikin ammattilaisina myös televisioissa, yksi tavoitteistamme täyttyy, selittävät Käpylä ja Pääkkölä.

Siirtyminen elektronisiin instrumentteihin ja läppärin käyttöön on sekin muuttanut naisten asemaa populaarimusiikin kentällä. Musiikkikenttä vaikuttaa tutkijoiden mukaan muutenkin tasavertaistuneen, ei vain naisten, vaan myös vähemmistöjen, seksuaalivähemmistöjen ja kaikenlaisten toimijoiden hyväksi. Tietokoneella voi tehdä hyvätasoisia kotiäänityksiä ja niitä voidaan julkaista internetissä ilman raskasta julkaisukoneistoa. Tämä tasapäistää koko kenttää. Tutkijat näkevätkin nimenomaan 2010-luvun naistoimijoiden toisena kulta-aikana. Tuolloin esiin nousi paljon uusia artisteja, jotka ottivat itselleen tilaa erityisesti kitarabändeiltä, jotka perinteisesti ovat olleet miesten omaksuma tila ja musiikkilaji.

AINEISTONKERUU ON MYÖS ETÄTYÖTÄ

Projektista ovat olleet kiinnostuneita eri tahot. Tutkimustyötä ja tietokirjaprojektia ovat rahoittaneet Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen tietokirjailijat ry sekä Musiikin edistämissäätiö (MES). Muita yhteistyökumppaneita ovat Musiikkimuseo FAME ja Kansallismuseo, Teosto, LiveFIN, Music Finland, Muusikkojen liitto, Solina Records, Universal Music Finland, Kaiku Entertainment, Luova Records ja Warner Music Finland.

IMG_2386

Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

Kenttätyö eli aineistonkeruu on hyvässä vauhdissa, mutta tutkijat toivovat lisää yhteydenottoja muusikoilta ja artisteilta. Yhteyttä voivat ottaa tietysti kaikki populaarimusiikin parissa toimivat ja toimineet naiset sekä heidän edustajansa, mutta myös kaikki, joiden kokoonpanoissa soittaa naisia! Teoksen Kuka on kukin -osiossa kirjoittajat pyrkivät listaamaan muitakin tekijöitä kuin vain täysin ammattilaisina toimivia. Yhteyttä voivat siis ottaa myös osa-aikaisesti tai harrastusmuotoisesti toimivat artistit, bändit ja muut kokoonpanot. Kaikki sellaiset, jotka kuitenkin jossain välissä ovat esiintyneet tai julkaisseet musiikkiaan.

Hakemisto on hyvin kattava, sillä tiedossa on jo tuhatkunta nimeä. Mukaan voi toki myös ilmoittaa ihmisiä, joita haluaisi kirjaan mukaan, mutta kaikki vähänkään tunnetuimmat nimet alkavat listalta jo löytyäkin.

Tekijät kertovat kaipailevansa vielä punkin ja hardcoren saralla toimineiden sekä tietysti yhä toimivien naisten nimiä ja bänditietoja. Näiden musiikkityylien parissa toimineita naisia on heidän mukaansa dokumentoitu huonosti. Tietojen keräämistä vaikeuttaa se, että monet muusikoista ovat toimineet lempinimien turvin.

Tänä keväänä elämme poikkeuksellista aikaa, mutta haastatteluja jatketaan myös etänä kevään ja kesän kuluessa.

– Tällä hetkellä teemme haastattelut sähköpostitse, skypellä ja puhelimella. Kyselemme esimerkiksi bändien kokoonpanotietoja kirjan hakemisto-osioita varten muun muassa sosiaalisessa mediassa. Aineistonkeruu on siis käynnissä sähköisesti, joten yhteyttä meihin saa ottaa! Sähköpostiosoitteemme on lailastaalmaan@gmail.com, vinkkaavat Käpylä ja Pääkkölä.

Työn etenemistä voi seurata projektin kotisivuilla lailastaalmaan.wordpress.com (muut sosiaalisen median linkit jutun lopussa). Samalla voi tutustua tutkijan ja tietokirjoittajan työn haasteisiin ja ihanuuteen. Viimeisimmässä blogitekstissään  Kirjaprojekti ja koronakriisi (5.4.2020) tutkijat ovat pohdiskelleet tämän kevään poikkeustilannetta kenttätyön näkökulmasta.

TIETOA TEKIJÖISTÄ

IMG_2383

Kuvassa musiikintutkijat Tiina Käpylä (vas.) ja Anna-Elena Pääkkölä (vas.). Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

Tiina Käpylä on Turun yliopiston musiikkitieteen oppiainetta edustava tutkija, joka toimii tällä hetkellä tietokirjoittajana. Käpylä on kiinnostunut erityisesti naisten toimijuudesta, tekijyydestä ja niiden reunaehdoista populaarimusiikin parissa sekä nuorten musakuvioista ja paikallisista elävänmusiikin kulttuureista. Genreistä puhuttaessa Käpylän tietämys liittyy erityisesti bändimusaan, metalliin, punkkiin ja indiemusaan. Elämän ääniraitana Käpylällä soi tällä hetkellä nostalgisesti lapsuuden radioiskelmät Lea Lavenista ja Hanna Ekolasta aina Bonnie Tyleriin. Soitossa ovat myös suomalaisten naisten tekemä räp-musiikki (mm. Mercedes Bentso, Mariska), hardcore (mm. The Matricides, Kovaa Rasvaa) sekä indiemusiikki (mm. Raibowlicker).

Anna-Elena Pääkkölä on post doc-tutkija Åbo Akademissa. Hän tutkii tällä hetkellä suomalaisuuden uusia kuvauksia 2000-luvun populaarimusiikissa. Kiinnostuksen piiriin kuuluvat myös elokuvamusiikki, globaali populaarimusiikki popista rockiin ja indieen, musiikkivideot, musikaalit ja ooppera. Pääkkölä on pesunkestävä iskelmäfriikki, tango-osaaja, nykypopfani ja indiemusiikin tarkka seuraaja. Hän tekee musiikkia taiteilijanimellä ALANA. Pääkkölällä on lempimusiikkia monesta genrestä. Tällä hetkellä kulutuksessa ovat Vesala, Antti Tuisku, Sigur Rós, Nick Cave, David Bowie, norjalainen AURORA, Viitasen Piia ja Billie Eilish.

LAILASTA ALMAAN -TUTKIJOIDEN LUKU- JA KATSELUVINKIT

Tiinan lukuvinkit

IMG_2384

Kuva: Tiina Käpylä

Heini Strandin Hyvä verse, suomiräpin naiset on kirja, jonka aloittaa ja ennen kuin tajuaakaan, tulee takakansi vastaan. Loistava kuvaus räpin parissa toimivista naisista, heidän tekemisestään ja asenteestaan. Siinä on myös realistisia kuvauksia ongelmista, joita heillä on ollut vastassa – ja siitä, kuinka ongelmat on selätetty!

Toinen hyvän mielen kirja, jota ei voi jättää kesken, on Laura Haaralan, Hanna Kauppisen ja Aiju Salmisen Bändin käsikirja. Lämmin suositus! Kirjassa on todella paljon myös erilaisten muusikoiden kommentteja ja kokemuksia bänditoiminnasta. Vaikka et olisikaan perustamassa bändiä niin lue silti!

Pertti Grönholmin ja Kimi Kärjen toimittama Toisen soinnut etsijät, turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017 on kiinnostava katsaus omasta kaupungistamme. Olen kirjoittanut kirjaan itsekin, mutta kirjassa on paljon kiinnostavaa luettavaa monilta eri kirjoittajilta. Sen pariin tulee palattua aina vain uudestaan.

Tiinan katseluvinkit

  1. Yle Areenassa on katsottavissa Docstopin dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti. Se kertoo hardcoremusiikkia tekevästä Nuusa Niskalasta, joka toimii pappina. https://areena.yle.fi/1-4315110
  2. Toisena katseluvinkkinä Jonna Tervomaan Tilassa: Timanttinen keikka myös Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-4454914

Anna-Elenan lukuvinkit

Kenttää tutkiessa on käynyt esille, kuinka vähän aiheesta on olemassa spesifiä materiaalia. Moni suomalaisen populaarimusiikin historiasta kertova kirja kertoo naisista artisteina, muttei tekijöinä tai innovaattoreina. Poikkeuksen tekee Arja Ahon ja Anne Taskisen Rockin korkeat korot, jota pidämmekin vähän kummitätiprojektina omalle projektillemme. Ulkomaisista artisteista Sheila Whiteleyn Women and Popular Music: Sexuality, Identity, and Subjectivity on myös silmiä avaava lukukokemus. Kolmanneksi voisin mainita vaikkapa Lasse Erolan Rakkauden sävel, jossa käydään läpi 1950-luvun artisteja.

Anna-Elenan katseluvinkit

  1. Youtuben aarreaitasta löytyy vaikka mitä, muun muassa Leidit Lavalla-estradikeikan taltiointeja. Tästä kymmenen minuutin hittiputki: https://www.youtube.com/watch?v=B-fdbl_YmIo
  2. Ylen Elävä Arkisto on ohittamaton paikka, kun haluaa tutkia populaarimusiikin lähihistoriaa tai lähteä nostalgiatripille. Tämä 28-osainen Suomen Suosikit-sarja varmasti vie muutaman päivän katsoa läpi, ja tuo muistoja mieleen: https://areena.yle.fi/1-4305022?autoplay=true
  3. Suosittelen myös Ylen tuottamaa Minun musiikkini -sarjaa: https://areena.yle.fi/1-50095311

Yhteystiedot ja somekanavat:

lailastaalmaan.worpress.com

Sähköposti: lailastaalmaan@gmail.com

Facebook: www.facebook.com/lailastaalmaan/

Twitter: @lailastaA

Instagram: lailasta_almaan

 

toim. Hanna Kaikko

1 kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, kuunteluvinkit, lukuvinkit, Uutiset

60-vuotias: Juha Lehti – Sir Elwoodin Hiljaiset Värit

Kuva: Markku Mattila/musiikintekijat.fi

Tiistaina 24.3. täytti 60 vuotta laulaja-lauluntekijä Juha Lehti. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1960 mutta on asunut jo pidempään Lohjalla. Parikymmentä vuotta vierähti kaduilla Kallion, samassa kaupunginosassa, jossa hänen isoisänsä aikanaan myös asui. Muutto pois Helsingistä tuli ajankohtaiseksi 47- vuotiaana isäksi tulemisen ja nykyisen puolison tapaamisen myötä. Boheemi Kallio vaihtui tasapainoisempaan elämään Lohjalla. Mutta musiikki jäi.

Lehti tunnetaan pääasiallisesti vuonna 1988 perustetusta Sir Elwoodin Hiljaiset Värit– yhtyeestä joka nousi 90- luvulla suureen suosioon. Itsekin muistan aloittaneeni bändin kuuntelun jo useita vuosia sitten. Orkesterin rosoisessa, usein keskiolutjatsiksi kutsutussa musiikissa viehättivät melankolia, tummanpuhuvat tarinat ja tuokiokuvat Helsingin kaduilta, kortteleista ja kapakoista. Mm. Kannelmäki -68Torkkelinmäki ja Hakaniemi ovat tuttuja lauluja yhtyettä kuunnelleille.

Sir Elwoodin edellisestä studioalbumista on kulunut aikaa jo kymmenisen vuotta. Nyt yhtye on pikkuhiljaa julkaisemassa uutta albumia jota on tehty kaikessa rauhassa useamman vuoden ajan. Yksi levyn kantavista teemoista on aika. Kulunut ja mennyt aika, sekä se, että olet nyt tässä vaiheessa elämässäsi. Lehti on sanonut olevansa vielä  30 vuoden jälkeen ylpeä Sir Elwoodin Hiljaisista Väreistä. Hän on tyytyväinen, että musiikki on jäänyt elämään.

Orkesterin kokoonpano on säilynyt lähes samana vuodesta 1991 lähtien. Basisti Riku Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 2004 yhtye piti pienen tauon mutta päätti kuitenkin jatkaa. Lehti ja pianisti Junnu Saaresaho ovat esittäneet bändin kappaleita Sir Elwood Duo– nimellä. Vuonna 2014 Lehti ja kitaristi Jussi Virtanen perustivat sivuprojektin nimeltä Sir Elwoodin Vieraskirja joka esittää Virtasen säveltämiä Ilpo Tiihosen runoja. Näitä ja muuta materiaalia voit varata Vaski-verkkokirjastosta.

Petri Kipinä

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Vinyyli-iltamat tuo Raision kirjastoon myös Risto Vuorimiehen LOVE-kuvia -näyttelyn

Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-iltamat järjestetään maanataina 2.3.

Muusikko Jussi Raittisen ja Boys-tietäjä Raimo Öystilän lisäksi tapahtumassa vierailee valokuvaaja Risto Vuorimies.

Risto Vuorimies esittelee Love Recordsille kuvaamiaan levynkansia klo 17 alkaen Kirjastotalon aulassa.  Lisäksi Vuorimiehen valokuvanäyttely LOVE-kuvia on esillä Raision kirjastotalon Aulagalleriassa maaliskuun ajan.

Näin Vuorimies kertoo näyttelystään:

Sain kunnian aloittaa Love Records -levy-yhtiön kannentekijänä talvella 1973. Aluksi suunniteltiin Hurriganesin ensimmäinen levynkansi ”Rock’n’Roll All Night Long”. Samaan aikaan valokuvasin Rauli ”Badding” Somerjoen Muotokuva 1 levynkannen kuvan, jossa mies nojailee baaripöytään pienessä Hämeentien kahvilassa. Tästä eteenpäin tein noin kolmen vuoden ajan muutamia, myöhemmin varsin merkittäviksi muodostuneita levyjen kansia, mm. Hurriganesin Roadrunnerin.

Isokynä, Kojo, Badding, Maijanen, Tolonen ja monet muut 1970-luvulla esiintymisensä aloittaneet suomalaisen nuorisomusiikin edustajat ovat nykyään noin seitsemänkymppisiä. Siis ne, jotka elävät. Näiden kuvien kuvausaikoina olimme noin kaksikymppisiä. On ollut mielenkiintoista selailla vanhoja filminegatiiveja, jotka ovat erittäin hyvässä kunnossa ja järjestyksessä mapeissani. Niistä olen saanut nykytekniikalla valmistettua tämän LOVE-kuvia valokuvanäyttelyn. Hurriganes, Tasavallan Presidentti, Wigwam, Dave, Alatalo ja muut tuon ajan Love-artistit näyttävät tyylikkäiltä ja jopa historiallisilta seinälle ripustettuina.

Kamera on merkittävä dokumentoinnin väline. Ilman 1970-luvun kuvamuistoja moni tuskin muistaisi näiden taiteilijoiden ilmeitä ja olemuksia, vaikka ne ääninä eri medioissa keskuuteemme tänä päivänä tunkeutuvatkin. Mustavalkoinen valokuva kertoo elämän sävyistä ja sävelmistä.

Taiteen Edistämiskeskus on tukenut näyttelytyöskentelyä.

(Julisteen kuva: Risto Vuorimies)

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Tapahtumat, Tarinoita levyjen takaa, Uutiset

Uushenkisyys, ateismi ja rap – väitöstilaisuus suomiräpistä la 30.11. klo 12 Turun yliopistossa

Marraskuu huipentuu turkulaisessa tiedemaailmassa musiikkitieteen väitökseen hiphopista. Lauantaina 30.11. klo 12 FM Inka Rantakallio esittää väitöskirjansa New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Brusila (Åbo Akademi) ja kustoksena dosentti Kari Kallioniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Hiphop ja rap tutkimuskohteena

FM Inka Rantakallion väitöstutkimuksessa käsitellään neljän suomalaisen underground-räppärin musiikkia ja maailmankatsomuksia. Tutkimus osoittaa rap-musiikin heijastavan jälkikristillistä uskontokehitystä, jossa maailmankatsomuksissa korostuvat yksilöllisyys ja eri uskontojen sekoittaminen. Artistit pyrkivät olemaan aitoja tuomalla esiin maailmankatsomuksiaan musiikissaan. Rantakallion tutkimuskohteina ovat rap-artistit Ameeba, Khid, Julma Henri sekä RPK.

Kuvaaja: Eva-Liisa Orupõld

Suomalainen ja suomenkielinen hiphop on tutkimuskohteena vielä harvinainen, mutta ehkäpä nousussa tulevina vuosina.

Rantakallion väitös on vasta toinen suomalaista rap-musiikkia tarkasteleva väitöskirja. Elina Westisen (Jyväskylän yliopisto) Cheekiä, Pyhimystä ja Stepaa tutkinut väitöskirja valmistui 2014.

Uskontotieteestä maisteriksi valmistunut Rantakallio on itsekin osa suomalaista hiphop-skeneä: hän on toimittanut hiphop-aiheista Rap Scholar -ohjelmaa Bassoradiossa, sekä toiminut DJ:nä mm. SOFA-rap-duolle.

Väitöksestä voi lukea tarkemmin Turun yliopiston tiedotteesta:  Suomiräpissä kuuluvat myös uushenkisyys ja ateismi.

Inka Rantakallion väitöskirja on ladattavissa linkistä: New spirituality, atheism, and authenticity in Finnish underground rap

Muita lukuvinkkejärap1

Rantakallion aikaisempia suomenkielisiä tekstejä on luettavissa seuraavista Vaskin-kokoelmista löytyvistä teoksista: Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä (2019) sekä Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja (2018)

Heini Strand: Hyvä verse – suomiräpin naiset (2019)

Elina Westisen väitöskirja on ladattavissa linkistä: The discursive construction of authenticity : resources, scales and polycentricity in Finnish hip hop culture

”Ota lapsi mukaan töihin”-päivänä Turun pääkirjaston Musiikkiosastolla harjoittelija Antti puuhasi suositteluistaan aineistonoston. Mukana runsaasti hiphoppia.

Kuunteluvinkkejä löytyy tästä Vaskin sivuille kootusta listasta.

 

toim. Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Tiedotus digitoijille Turun pääkirjaston Musiikkiosastolta!

Valitettavasti äänikorttimme on rikki, joten musiikin digitoiminen ei onnistu (LP:t ja C-kasetit). Vielä emme osaa arvioida milloin saamme uuden laitteen ja digitointi onnistuu jälleen.

Huone ja sen laitteet ovat käytettävissä valokuvien (+ diat, negatiivit, positiivit) skannaamiseen sekä VHS-nauhojen digitoimiseen DVD:lle.

Ilmoitamme kun äänitteiden digitoiminen on taas mahdollista!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digitointi, Musasto suosittelee, Uutiset

Lautapelikerhon juhlapelikerta lähestyy

”Lautapelit – tilastollisesti vähiten urheiluvammoja”

-Mikko Raunio-

Turun pääkirjaston musiikkiosaston Stagella joka tiistai klo 16 kokoontuvalla Lautapelikerholla on juhlan paikka. Tiistaina 25.6 on Lautapelikerhon 600. pelikerta. Juhlan kunniaksi Musasto päätti haastatella kahta Lautapelikerhon pitkäaikaista pelaajaa. Lue alta Mikon ja Matin haastattelut ja saavu halutessasi tulevina tiistai-iltoina pelaamaan lautapelejä kaikille avoimen Lautapelikerhon kanssa. Mikäli sinulla ei ole omaa lautapeliä mukaan otettavaksi, ja haluat ehdottaa pelattavaa peliä, voit lainata haluamasi lautapelin musiikkiosastolta mukaan.

Mikko Raunio

Henkilöesittely: kuka olet? Miksi pelaat lautapelejä?

Olen Mikko Raunio, 39-vuotias toiminnan alusta asti mukana ollut lautapeliharrastaja. Pelaan lautapelejä, koska pidän peleistä ja ajanvietosta pelikavereiden kanssa. Lautapelien sosiaalinen puoli ja toisten fyysinen läsnäolo ovat todella mukavia ominaisuuksia. Lautapeleillä on hyvä toteuttaa kilpailuviettiä ja ne tarjoavat runsaasti erilaisia tilanteita ja ongelmia ratkottavaksi.

Lyhyt esittely pelikerhosta ja sen toimintaperiaatteista.

Pelikerho järjestetään yhteistyössä kirjaston ja Suomen lautapeliseuran kanssa. Toimintaperiaatteena on luoda mahdollisuuksia pelata lautapelejä, esitellä harrastusta ja lautapelikulttuuria sekä tuoda yhteen lautapelaajia.

Saako kuka tahansa osallistua Lautapelikerhon tapaamiseen?

Kyllä. Ihan kuka tahansa saa osallistua, mutta henkilöiden, jotka vaativat kaitsemista toivotaan osallistuvan kaitsijansa keralla. Pelattavista peleistä sovitaan aina yhdessä, joten pelien suhteen kannattaa pitää mieli avoimena.

Mikä on Lautapelikerhossa parasta?

Se että pääsee pelaamaan ja vieläpä mukavien ihmisten kanssa. Pelejä on mukana yleensä paljon ja pääsee helposti kokeilemaan erilaisia pelejä.

Millainen vaihtuvuus Lautapelikerhon aktiivissa pelaajissa on?

Vaihtuvuus on yllättävän pieni. Arvioisin että keskimäärin yksi aktiivi jää vuosittain pois. Jotkut meistä ovat olleet mukana alusta (vuodesta 2007) saakka ja matkan varrella on tullut paljon uusia aktiivisia pelaajia.

Mitä mieltä ovat siitä, että lautapelejä voi vihdoin lainata Turun kaupunginkirjastosta?

Hienoa! Hyvä, Hyvä, Hyvä! Lainausmahdollisuus madaltaa kynnystä tutustua peleihin ja laajentaa harrastusta. Se tarkoittaa myös sitä, että pelikerholaiset voivat lainata pelejä, eikä kaikkea tarvitse enää kantaa mukana pelikerhoon.

Kaksi lautapelisuositusta kokoelmista.

Olipa vaikea valinta. Suositeltujen pelien lista on pitkä, mutta valitaan niistä nyt kaksi aloittelevalle pelaajalle oivallista ja toisitaan täysin erilaista tärppiä:

Dixit – Seurapelien ja partypelien ehdotonta aatelia. Sopii aloittelijoille ja harrastajatkin nauttivat pelistä vielä vuosien jälkeen. Säännöt ovat todella helpot ja luovuus, mielikuvitus sekä sosiaaliset taidot ovat tarpeen.

Power grid – Kuka olisi uskonut että sähkönsiirtoverkkojen rakentelu ja sähköntuotanto on näin jännää? Timanttinen huutokauppa ja verkostonrakentelupeli, jossa jokainen päätös on merkityksellinen. Tässäkin pelissä on selkeät ja aika yksinkertaiset säännöt. Menestyminen vaatii tilanteen hahmotamisen, strategian ja taktikoinnin lisäksi vähän laskemista.

Matti Malinen

Henkilöesittely: kuka olet? Miksi pelaat lautapelejä?

Olen Matti Malinen, pitkän linjan lautapeliharrastaja. Pelaan lautapelejä koska se on kivaa. Se on sopivan henkisesti haastavaa ja aktivoivaa, sekä sosiaalisesti mukavaa puuhaa. Se tyydyttää tarpeeni ongelmanratkaisuun sekä pelaamiseen kaverien seurassa.

Lyhyt esittely pelikerhosta ja sen toimintaperiaatteista.

Pelikerho on kaikille avoin tilaisuus. Kokoonnumme kirjaston musiikkiosastolla tiistaisin aina klo 16.00 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaata pelaamista. Kukin tuo omia pelejään paikalle, ja sitten porukka oman makunsa mukaan jakautuu pelaamaan niitä.

Saako kuka tahansa osallistua Lautapelikerhon tapaamiseen?

Kuka tahansa voi liittyä mukaan. Uusilta pelaajilta toivotaan vain ennakkoluulotonta ja joustavaa mieltä uusien pelien oppimiseen, sekä hyvää pelihenkeä.

Mikä on Lautapelikerhossa parasta?

Lautapelikerhossa parasta on ihmiset sekä tietysti pelaaminen. On hienoa että kirjasto tukee erilaisia harrastemuotoja ja on aktiivinen ihmisten kohtaamispaikka.

Millainen vaihtuvuus Lautapelikerhon aktiivissa pelaajissa on?

Vaihtuvuus aktiiveissa ei ole kovin suurta. Tietysti elämäntilanteet muuttuvat ja kerhon kokoontumisaika ei ole aina kaikille optimaalinen. Mutta tietyt samat ihmiset jotka tätö harrastavat vähän kovemmin tuolla paljon pyörivät. Mikä on tietenkin hyvä asia. 🙂

Mitä mieltä ovat siitä, että lautapelejä voi vihdoin lainata Turun kaupunginkirjastosta?

On upeaa että Turun kirjastoista saa nykyään lainata lautapelejä. Lautapelit ovat olleet nouseva trendi jo pitkään ja pelit ovat kehittyneet paljon viimeisen 20-vuoden aikana. Satunnaisuus ja tuuri ovat jäänet taka-alalle, ja ne ovat korvanneet mielekäs päätöksenteko sekä optimointi. Tämän vuoksi niin aikuiset kuin lapsetkin saavat nykyisistä lautapeleistä paljon enemmän haastetta ja iloa kuin ennen. Enää pelit eivät ole loputtoman pituisia nopparalleja jotka rikkovat perhesiteitä, kuten monopoly joskus pahimmillaan oli. Hienoa että Turku on lähtenyt samaan kehitykseen mukaan mitä muuallakin suomessa kirjastot ovat jo tehneet.

Kaksi lautapelisuositusta kokoelmista.

Kaksi peliä jotka nostaisin esiin kirjaston kokoelmasta ovat hyvin aloittelija ystävällisiä, mutta sellaisia joita myös harrastajakin jaksaa pelata vielä kymmenienkin pelikertojen jälkeen. Molemmat pelit sopivat hyvin niin nuoremmille kuin aikuisille pelaajille, eivätkä sisällä kielimuuria. Jos lautapelaaminen kiinnostaa mutta ei tiedä mistä aloittaa, niin nämä kaksi ovat hyviä nimikkeitä aloittaa. Molemmat ovat voittaneet useita alan palkintoja ja nauttivat laajaa arvostusta maailmanlaajuisesti.

Azul:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3908962

Menolippu:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3909724

”Pelataan kun tavataan!” on Suomen Lautapeliseuran tunnuslause.

https://lautapeliseura.fi/

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Lautapelit, Musasto suosittelee, Stage, Uutiset

Turun musiikkiosaston kesäpuuhat 2019

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto kutsuu viettämään leppoisia kesähetkiä mukavan pikkupuuhastelun ja oleskelun parissa 26.8. asti.

Kirjastopihan kesä

Kirjastopihalla on tänä kesänä mukavaa ja monipuolista kesäistä ohjelmaa kaiken ikäisille sekä aivan uudenlaisia paikkoja oleiluun. Kirjastopihan kesän aikana Lastennurkkauksessa voi lasten kanssa tutustua yrtteihin, ihastella kesäkukkaistutuksia tai viedä possut kesälaitumelle.

Maanantaisin Kirjastopihan kesäilloissa soivat yhteislaulut. Tiistait ja torstait tarjoavat rentoa tekemistä ja ohjelmaa ja luvassa on muun muassa kirja- ja levyvinkkausta, live-musiikkia, geokätköilyä ja luovaa kirjoittamista. Stoori Pihalla tuo pihalle parina elokuun tiistaina ohjelmaa nuorille.

Myös muutama isompi tapahtuma kutsuu väkeä Kirjastopihalle: Go Runo Go tarjoaa runouden iltapäivän runofestareiden merkeissä 6.7. ja Suuri Maalaustapahtuma 10.7. antaa halukkaille mahdollisuuden kokeilla akvarellimaalausta ohjaajien opastamana. Taiteiden yönä elokuun 15. pihalla soi blues. Kirjastopihan kesän päättäjäisiä vietetään yhteislaulujen viimeisenä kertana maanantaina 26.8.

Musiikkiosaston ohjelmaa Kirjastopihan kesässä

Musiikkiosasto on mukana Kirjastopihan kesän tapahtumissa kesäkuukausien ajan aina tiistaisin ja torstaisin klo 16-19. Tarkemmat kellonajat selviävät viikottain ilmestyvästä ohjelmatiedotuksesta.

Kesällä Musiikkiosaston väki pyörittää levylautasellaan vinyylikiekkoja sisäpihalla, sillä Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on hyllymetreittäin vinyylilevyjä, joista osa kaipaa ulkoilmaa. Tutustu siis Vaskin sivuilla vinyylilevykokoelmaan ja esitä toiveesi Musiikkiosaston väelle. Voit aloittaa tutustumisen kokoelmaan esimerkiksi tästä. Kirjoita toiveesi ja vapaamuotoinen perustelusi paperille ja sujauta se keräyslaatikkoon osastolla, tai lähetä sähköpostia osoitteeseen musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi otsikolla Vinyylitoive. Keräämme toiveita musiikkiosastolla ja kesätapahtumien yhteydessä. Toivotut vinyylit Kirjastopihan kesässä TO 20.6. klo 17.30-18.30, TO 18.7. klo17.30-18.30 ja TO 1.8. klo 17.30-18.30.

Tapahtuu meillä vähän muutakin, sillä Lautapelikerho jatkaa kokoontumistaan Stagella joka TI klo 16-19.45. Vinkkinä myös, että laulapelithän ovat lainattavissa Musiikkiosastolta!

Musiikkiosastolla on myös kuunneltavissa 7.-28.6. kuunnelma Tylsyyden maa, eräs ankeuden aikakausi. Kuunnelman ovat tehneet Rauman freinetkoulun 5.-luokkalaiset Karoliina Suoniemen ja Jukka Hervan ohjauksessa.

 

Torstaisin soi musiikki, livenä ja levyltä

Kesäkeitaalla Musasto LIVE -artisteina esiintyvät TO 13.6. klo 17.30-18.30. Helka Ermala (harppu & laulu) sekä TO 11.7. klo 17-18 Santeri Seessalo (kitara & laulu).

Kesän esiintyjiin voi tutustua tarkemmin Musaston aiemmista blogiteksteistä. Helka Ermala ja Santeri Seessalo ovat molemmat tämän kevään aikana vastanneet Musaston kysymyksiin Kuukauden artisti -haastattelusarjassa.

Erikseen mainittakoon vielä TO 25.7. klo 16-30-18.30 järjestettävä Musatavaran vaihtopiste, jonne voit tulla vaihtamaan pieneksi jääneet bändipaitasi uusiin, karsia levykokoelmasi turhia rönsyjä ja vaihtaa ne kuranttiin kuunneltavaan.

Sisäpihan kesäkausi huipentuu TO 15.8. Taiteiden yöhön. Tuolloin kirjastopihalla järjestetään poistokirjamarkkinat. Laareista löytyy myös musiikkia! Taiteiden yön poistokirjamarkkinoilla esiintyvät näillä näkymin Tilhet, pajut ja muut -duo sekä Blues Ones -yhtye.

Pikakatsaus syksyn 2019 ohjelmaan!

Syyskuussa musiikkiosaston ohjelma siirtyy taas sisätiloihin Stagelle. Vinkataan nyt sen verran, että luvassa on ainakin pari Tuomas Pelttarin vetämää Vinyylilevykerhoa, muutama Hittimittari, yhteislaulua Timo Rautalan johdolla sekä…ROCKWAY SONG JAM -sävellyskilpailu!

Jälkimmäisestä lisää myöhemmin! Mutta siis syksyllä luvassa mm. nämä:

TO 12.9. klo 18-19.30  Musasto LUENTO: Livemiksaus ja kiertuetyöskentely (TELMU ry)

TO 29.9. klo 18-19.30 Musasto LUENTO: Kolmannesta valtakunnasta Amerikkaan – Erich Korngold (Robert Storm)

TO 3.10. klo 18-19.30 Musasto LIVE & LUENTO: Sattuma ja toisto (Jaakko Penttinen)

TO 29.9. klo 18-19.30 Musasto LUENTO: Kolmannesta valtakunnasta Amerikkaan – Kurt Weill (Robert Storm)

LA 9.11. klo 14 alk.      Musasto LIVE: Soi Torpat ja Salongit – Spel I Stuga och Salong (duo Maans & Puurtinen)

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjastopihan kesä, Musiikkiosaston kesä, Tapahtumat, Uncategorized, Uutiset

Lainaa valokuvataidetta Turun pääkirjaston musiikkiosastolta

Turun pääkirjaston musiikkiosastolta voi huhtikuusta 2019 alkaen lainata kirjastokortilla valokuvataidetta kotiin vietäväksi. Lainaa valokuvataidetta on osa Taiteen edistämiskeskuksen, Valokuvataiteilijoiden liiton ja Turun pääkirjaston yhteistä kokeilua, jossa sarjamuotoisesta taiteesta tuotetaan myytävien kappaleiden lisäksi yksi editio lainauskäyttöön. Teokset ovat lainattavissa kirjastossa vuoden 2020 loppuun asti.

Lainaa valokuvataidetta -hankkeen teokset ovat lainattavissa vuoden 2020 loppuun asti.

Lainattavana on 24 teosta kahdeksan eri valokuvataiteilijan kokoelmista. Taiteilijoita ovat Elina Brotherus, Marja Helander, Tiina Itkonen, Timo Kelaranta, Natalie Kopkina, Erica Nyholm, Hannele Rantala ja Jari Silomäki.

Lainattavissa on yhteensä 24 teosta kahdeksalta eri taiteilijalta.

Lainaa valokuvataidetta -hanketta koordinoi läänintaiteilija Hannele Romppainen Taiteen edistämiskeskuksesta ja valokuvat ovat kuraattori Pirkko Siitarin valitsemia.

Hankkeen lanseerauksen kunniaksi Vaskiin on koottu leikkimielinen Musiikkia kuvataiteen ystäville -suosituslista.

Valokuvateosten lainaehdoista

Yhden teoksen laina-aika on 28 vuorokautta ja lainan voi uusia kolme kertaa. Teosten varaus-, nouto- ja palautuspaikka on musiikkiosaston neuvonta. Teoksen myöhästyneestä palautuksesta kirjautuu lainaajalle Turun kaupunginkirjaston normaalit aineiston myöhästymis-, muistutus- ja laskutusmaksut.

Teosten ollessa lainassa, niihin voi tutustua valokuvakirjaa selailemalla. Yksittäisen teoksen voi varata vain musiikkiosaston neuvonnassa.

Teoksia kuljetetaan kuljetuskassissa, jossa lainatut teokset annetaan lainaajalle. Teosten kuljettaminen ilman kuljetuskassai on kielletty. Ripustusohjeet löytyvät kuljetuskassista.

Lainaaja on velvollinen korvaamaan valokuvateoksille laina-aikana sattuneet vahingot. Tuhoutuneiden tai palauttamatta jääneiden teosten korvaushionta on sama kuin niiden myyntihinta, joka on merkitty teoksiin kiinnitettyihin tarroihin. Täysi korvaushinta peritään aina kun teos tuhoutuu tai jää palauttamatta. Osittain vaurioituneiden teosten korvaushinta on 160-300€, riippuen teostekniikasta tai teoksen koosta. (Tarkempia tietoja lainaamisen yhteydessä.)

Teosten koot:

pienin teos: korkeus 31 cm x leveys 31 cm x syvyys 3 cm

suurin teos: korkeus 43 cm leveys 50 cm x syvyys 3 cm

LINKIT:

https://www.turku.fi/uutinen/2019-04-03_kirjastokortilla-laadukasta-valokuvataidetta-koteihin

 

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Lainaa valokuvataidetta, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Tapahtumat, Uutiset

Turun musiikkiosaston ohjelmaa maalis-toukokuussa 2019

Turun musiikkiosaston kevät 2019

Musiikkiosaston kylpiessä kirkaan kevätauringon valossa, on tullut aika katsahtaa jäljellä olevaan kevätkauden ohjelmaan.

Stagella jatkuvat helmikuussa alkaneet Robert Stormin taidemusiikkikulttuuriin keskittyvät yleisöluennot ja tuttu Hittimittari polkaistiin käyntiin. Lautapelikerho kokoontuu tiloissamme tiistaisin ja kerran kuussa Timo Rautala laulattaa yleisöä (järj. Erityispalvelut).

Maaliskuussa tutustumme Olli Lehtosen opastuksella amerikkalaisen perinnemusiikkiin kolmen konsertin sarjan myötä. Jokainen Juurimusiikkia Stagella-ilta alkaa esitelmällä Amerikan Etelävaltioiden musiikkikulttuureista ja illan päätteeksi kuulemme musiikkia. Kevään aikana musiikkiosaston Stagella esiintyvät suomenkielistä countrya soittava turkulainen Kinos, juureva folk-duo Jani & Kasper sekä paikallinen roots rock -yhtye Dixie Trixie.

Vuoden alun jälkeen olemme saaneet pari kiinnostavaa lisäystä ohjelmaamme!

Maaliskuun lopussa professori Martin Cloonan (TIAS) haastattelee laulaja-lauluntekijä Alasdair Robertsia (UK). Englanninkielisen keskustelun ohessa Roberts esittää muutaman lauluistaan. Huhtikuussa kokoontuu kirjastonhoitaja Tuomas Pelttarin Vinyylikerho, jonka ensimmäisenä vieraana on muusikko/musiikkitoimittaja/musiikkipedagogi Topias Tiheäsalo. Vinyylikerhossa soitetaan vinyylilevyjä kirjaston kokoelmasta, keskustellaan musiikista ja sen syvästä jäljestä.

Näiden mainittujen tapahtumien lomassa on muutakin pikkupuuhaa tiedossa. Tutustukaa siis musiikkiosastomme ohjelmaan!

Muutoksista ja lisäyksistä ilmoittelemme tuttuun tapaan Musasto-blogin ja Facebookin lisäksi Turun tapahtumakalenterissa, TS-menovinkeissä sekä  Instagramissa (@turunmusiikkikirjasto).

 

Turun musiikkikirjaston kevät 2019

 

maaliskuu

ke 6.3. klo 18- 19.30 Stage – Robert Storm esittelee: Mystikkosäveltäjä Aleksandr Skrjabin

to 14.3. klo 17-18 Stage – Timo Rautala laulattaa yleisöä (järj. Erityispalvelut)

ke 27.3. klo 14-15.30 Stage – Hittimittari: Maalta kaupunkiin

to 28.3. klo 18-19.30 Stage – Musasto LIVE: Bluegrass-ilta (Jani & Kasper) &  illan esitelmä Olli Lehtonen

la 30.3. klo 14-15 Stage – Alasdair Roberts (UK) In Conversation With Professor Martin Cloonan (org. the European Popular Culture Association)

su 31.3. klo 14 Stage – Laulustudio Ääniräätälin konsertti

huhtikuu

to 4.4. klo 17-18 Stage – Timo Rautala laulattaa yleisöä (järj. Erityispalvelut)

ke 10.4. klo 18-19.30 Stage – Robert Storm esittelee: Ragtimen kuningas Scott Joplin

ke 24.4. klo 14-15.30 Stage – Hittimittari: Musikaali vol. 2

to 18.4. klo 15 Stage – Vinyylikerho: Tuomas Pelttarin vieraana Topias Tiheäsalo

to 25.4. klo 18-19.30 Stage – Musasto LIVE: Americana-ilta (Dixie Trixie) & illan esitelmä Olli Lehtonen

toukokuu

ke 15.5. klo 14-15.30 Stage – Hittimittari: Toivotut sävelmät

to 16.5. klo 17-18 Stage – Timo Rautala laulattaa yleisöä (järj. Erityispalvelut)

to 23.5. klo 18-19.30 Stage – Musasto LIVE: Countryilta (Kinos) & illan esitelmä Olli Lehtonen

NÄYTTELYT Musiikkiosaston aulassa

Maaliskuu Paula Ehrman
Toukokuu Aleksi Haaristo

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat, Uncategorized, Uutiset