Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2010

John Lennonia muistetaan massiivisella uudelleenjulkaisujen sarjalla

Kahdeksan John Lennonin klassikon aseman saavuttanutta sooloalbumia sekä myös muita merkittäviä levytyksiä julkaistaan digitaalisesti uudelleen masteroituina John Lennonin alkuperäismiksauksina juhlistamaan Lennonin lokakuun 9. päivänä tapahtuvaa 70-vuotis syntymäpäivää.

Yoko Onon suojeluksessa tapahtuva “Gimme Some Truth” -kampanja starttaa 4. lokakuuta maailmanlaajuisesti kahdeksan uudelleen masteroidun studioalbumin ja uudelleen koottujen julkaisujen voimin.

Tulossa ovat mm. Power To The People: The Hits -kokoelma (kaksi eri versiota), teemoitettu 4 CD-kooste Gimme Some Truth (Roots – John’s rock’n’roll roots and influences, Working glass hero – John’s socio-political songs, Woman – John’s love songs, Borrowed Time – John’s songs about life) ja John Lennon Signature Box (11 CD:n boxi, jossa mukana remasteroidut albumit, harvinaisuuksia sekä singlet, jotka eivät päätyneet itse albumeille)

Kaikki albumit on digitaalisesti uudelleen masteroitu Lennonin alkuperäismiksauksia käyttäen Lontoon Abbey Road Studiolla Allan Rousen-, sekä New Yorkin Avatar Studiolla George Marinon toimesta. Levyt julkaistaan digipakkauksina mukanaan alkuperäiset kansitaiteet. Kansilipukkeiden esittelytekstit on kirjoittanut brittiläinen toimittaja Paul Du Noyer.

Kaikki albumit ovat saatavissa myös download-versioina

Lennonia tullaan kunnioittamaan useissa eri yhteyksissä 70-vuotispäivien aikaan lokakuussa 2010.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset

Viikon levy: Social Distortion – White Light, White Heat, White Trash

Harva levy on tehnyt yhtä vahvaa vaikutusta minuun kuin Social Distortionin vuonna 1996 julkaistu White Light, White Heat, White Trash -albumi. Velvet Undergroundilta nimensä napannut tuotos oli kalifornialaisen punk-yhtye Social Distortionin hieno paluu 1980-luvun alun hardcore-soundien ääreen, ja albumi sai hyvän vastaanoton niin median kuin yhtyeen pitkäaikaisten kuuntelijoiden keskuudessa.

Yhtye oli 1980-luvulla ehtinyt jo kerran hajota laulaja Mike Nessin huumeongelmien johdosta. 1990-luvun alun keveämmät soundit olivat puolestaan ärsyttäneet yhtyeen hardcore-punk – linjan ihailijoita siihen pisteeseen saakka, että ilmestyessään levy oli kuin taivaan lahja levyä ostamaan vaivautuneille ihmisille. Olipa albumi myös viimeinen Social Distortion –levy myöhemmin syöpään kuolleelle kitaristi Dennis Danellille.

Levyn äänimaailma oli puolestaan omille nuorille korvilleni kuin hunajaa karhulle. Kitaravalleista ja paksuista rumpusoundeista keitetty kaaos oli huomattavasti raskaampi ja täyteläisempi kuin Social Distortionin aikaisemmilla albumeilla esiintynyt rockabilly-soundi. Särökitaroiden kaoottiselta sekamelskalta kuulostava äänimaisema ja laulaja Mike Nessin epätoivon ja synkkyyden takaa kumpuavat tarinat sointuivat kuitenkin kauniisti yhteen melodisten sävellysten kanssa.

Vaikka amerikkalainen tuotettu punk on harvoin ollut samalla aaltopituudella tyylilajiin alun perin liitetyn rosoisuuden ja primitiivisyyden kanssa, pitää White Light, White Heat, White Trash –levy kuitenkin sisällään yhtä aikaa niin autotalliyhtyeen rosoisuuden kuin modernin jenkkipunkin kuuntelijaystävällisyyden. Ja löytyypä levyltä vielä piiloraitana versio Rolling Stonesin hienosta Under My Thumb –laulusta. Mitä muuta kaltaiseni 24-vuotias punk-nyyhkyttäjä enää elämäänsä kaipaisi?

Katso levyn saatavuus Vaskista

Henri Linnanketo

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Uutuushyllyssä: Ariel Pink’s Haunted Graffiti – Before today

Katso levyn saatavuus Vaskista


Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutta ja retroa

Prefab Sprout. Täydellinen popyhtye?

Prefab Sproutin tuotantoa

Musasto kertoo yhtyeestä Prefab Sprout – monille niin rakkaasta popcombosta. Prefabin häpeilemättömän romanttinen, hienostunut ja toisinaan imelä sofistipop on ihastuttanut ja vihastuttanut jo 1980-luvulta lähtien.

Yhtyeen albumit ovat täynnä suuria tunteita ja maailmansyleilyä. Singer-songwriter Paddy McAloonin teksteissä on purevia huomioita rakkaudesta, ihmissuhteista, uskonnosta, paikalleen juuttumisesta, oman tien valitsemisesta jne. Paddyn lauluääni on sokerinen, levyt ovat usein huolella sävellettyjä, sovitettuja ja punastuttavan ylituotettuja. Onko tämä liian täydellistä musiikkia?

Prefab Sproutin perustivat veljekset Paddy ja Martin McAloon Newcastlessa vuonna 1977. Wendy Smith ja Neil Conti liittyivät yhtyeeseen hieman myöhemmin. Debyyttisingle Lions in My Own Garden (Exit Someone) julkaistiin vuonna 1982. Ensimmäinen albumi Swoon (1984) oli kelpo näyte Paddy McAloonin taidoista laulajana ja lauluntekijänä. Swoon sai valitettavan vähän huomiota. Seuraavana vuonna tuli jo pieniä hittejäkin. Thomas Dolbyn tuottamalta levyltä Steve McQueen (1985) julkaistiin klassikkosinglet When love breaks down, Appetite ja Faron Young. Steve McQueen (jenkeissä Two Wheels Good) on naivistisen draamapopin vakava iloittelu, joka koskettaa syvästi. Levy on Prefab Sproutin ensimmäinen mestariteos.

Prefab Sprout oli hetken aikaa popmusiikin kuumia nimiä Britanniassa. Vuonna 1988 julkaistu single The king of rock’n’roll ylsi brittilistan kärkisijoille. Amerikka-aiheinen albumi From Langley Park To Memphis oli kohtalaisen suuri menestys. Kitkeränsuloinen ironia rockuskottavuudesta kiteytyi hienosti kappaleeseen Cars and girls, jonka innoittajana on Bruce Springsteen.

Vuosikymmenen vaihtuessa Paddy McAloon oli vielä vauhdissa. Jordan: The Comeback (1990) oli kriitikkojen ylistämä albumi. Tuottajana oli jälleen Thomas Dolby. Pitkä 19 raidan kokonaisuus ei ollut kovin suuri kaupallinen menestys, mutta klassikkobiisien virta ei ehtynyt. Singlet Looking for Atlantis ja We let the stars go sekä majesteetilliset Jesse James bolero ja Jordan: The Comeback hipovat täydellisyyttä.

Taiteellisesta menestyksestä huolimatta bändillä oli vaikeuksia. Vuonna 1992 ilmestyi vielä kaksi mainiota singleä The sound of crying ja If you don’t love me sekä kokoelmalevy. Yhtyeen sisäiset ristiriidat jaPaddy McAloonin perfektionismi lykkäsivät Andromeda Heightsin julkaisun aina vuoteen 1997. Tämän jälkeen uusia Prefab-albumeita on ilmestynyt vain kaksi: The Gunman And Other Stories (2001) ja Let’s Change The World With Music (2009).

Jos pidät 1980-luvun kiiltävästä popsoundista, niin saatat pitää Prefab Sproutin musiikista. Prefabia voi verrata esimerkiksi bändeihin The Beautiful South ja The Style Council.

Täältä löydät Prefab Sproutin tuotantoa Vaski-verkkokirjastossa.

Teksti ja kuva: Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee

Viikon levy: Polkabilly rebels

J. Karjalainen: Polkabilly rebels: amerikansuomalaisia lauluja (2010)

Kuunneltuani J. Karjalaisen uuden levyn Polkabilly rebels olin tikahtua riemusta. Siinä on ehdoton kesälevy, jossa mehevät sanat ja taitavasti irrottelevat muusikot tekevät maailmasta värejä hehkuvan paikan. Lopputulos on kauttaaltaan kiinnostava ja kunnioitusta herättävä, onhan Lännen-Jukka tehnyt pitkän ja kenties vaivalloisenkin matkan laulujensa vuoksi. Hänen muusikonuraansa ne muuttivat merkittävästi eikä vähiten siksi, että soittokumppanikseen sai Veli-Matti Järvenpään, tuon poikkeuksellisen lahjakkaan ja tinkimättömän haitarinsoittajan.

Lisäväriä ja meininkiä levylle tuovat läskibassollaan Mitja Tuurala ja kitaristi Tommi Viksten. Yhteissoitto on hurjaa ilottelua ja jammailua – saisinpa olla poikien keikalla eturivissä nähdäkseni heidän ilmeensä ja keskinäisen vuoropuhelun!

Polkabilly rebels sisältää monia suomalaisille tuttuja lauluja uudelleen maustettuina, mutta silti tunnistettavina. Jos kappaleet olisivat ruoka-annoksia, niitä tarjottaisiin viiden tähden gourmet-ravintolassa. Laulaja antaa auliisti tilaa muusikoilleen, jotka eivät ole ”vain” säestäjiä, vaan tasaveroisia soittokumppaneita.  Levyllä vierailee Marjo Leinonen, joka tulkitsee vahvasti vanhan amerikkalaisen kansanlaulun Hopeinen veitsi (The silver knife). Siitä pidän aivan erityisesti. Tällä levyllä J. Karjalaisen ääni ei kuulosta enää niin itsetarkoituksellisen särisevältä, kuten toisinaan esim. edellisellä levyllä Paratiisin pojat.

J. Karjalainen on tehnyt merkittävää suomalaista musiikkihistoriaa. Hänen amerikansuomalaisia laulujaan voi kuulla peräti kolmen levyn verran. Kaari on nousujohteinen: hyvä, parempi, paras.

Katso levyn saatavuus Vaskista

Arja T.




Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Musiikki-ja elokuvatallenteiden myynti putosi 10 prosenttia

Tallenteiden eli cd- ja dvd-levyjen myynti väheni suhteellisesti eniten mediamarkkinoilla viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tallennemarkkinoiden arvo tippui kymmenellä prosentilla vuodesta 2008.

Joukkoviestintämarkkinoilla myynnin lasku johti 300 miljoonaa euroa pienimpiin markkinoihin. Pudotusta vuodesta 2008 syntyi seitsemän prosenttia.

Suhteellisesti eniten lasku kohdistui tallenteisiin eli cd- ja dvd-levyihin. Tallenneviestintämarkkinat kutistuivat kymmenellä prosentilla.

Verkkomedia kasvoi neljä prosenttia. Elokuvateatterit pystyivät myös parin prosentin nousuun.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset

Suomalaiset eivät hyväksy laitonta lataamista

Kolme neljäsosaa suomalaisista ei pidä musiikin, elokuvien ja pelien laitonta lataamista hyväksyttävänä. Kulttuurin laillisen verkkojakelun yleistymisen suurimpana esteenä on kuitenkin se, ettei palveluja tunneta. Tulokset ovat peräisin Taloustutkimus Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

73 prosenttia suomalaisista on Taloustutkimus Oy:n kyselyn mukaan joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”musiikin, elokuvien ja pelien laiton lataaminen ei ole hyväksyttävää”. Naisista väittämää tukee 78 ja miehistä 70 prosenttia. 15–24-vuotiaiden ikäluokasta väittämää tukee 63 prosenttia.

Samalla tutkimus osoittaa, että laillisten verkkokauppojen palvelut tunnetaan huonosti.

Tutkimukseen osallistui 1005 suomalaista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset