Avainsana-arkisto: uusi aalto

Rattlers juhlakeikalla Raision kirjastotalon Martinsalissa – kuvia ja tunnelmia

rattlersnosto

Raisiolaislähtöinen Rattlers juhlisti debyyttialbuminsa julkaisua maanantaina 23.1. Raision kirjastotalon Martinsalissa. Uuden aallon myötä Rattlers aloitti toimintansa jo vuonna 1976 joten debyyttialbumi toimi samalla bändin 40-vuotista taivalta juhlistavana välietappina.

Myös Raision Martinsalin keikka laajeni levynjulkistamiskeikasta bändin historiaa kunnioittavaksi juhlahetkeksi. Bändin mukana lavalle nousi Rauno Linja-Aho, Rattlersin entinen kitaristi. Viiden biisin jälkeen noin 70 hengen yleisö sai ihmeteltäväkseen Jouni Salovaaran työstämän ansiokkaan dokumentin Rattlersin vaiheista. Reilun kymmenen minuutin videohistoriikissa ääneen pääsivät bändin entisten soittomiesten lisäksi harjoituspaikkana toimineessa maineikkaassa Pommarissa vaikuttaneita hahmoja Joel Hallikaisesta (Korroosio) aina edesmenneeseen SIG:n Matti Inkiseen.

Ilta sujui vahvassa kotiseutuhengessä energisen rockin parissa. Raisiolaisen rockin veteraani osoitti 70- ja 80-lukujen vaihteen elävän edelleen vahvana soittomiesten mielissä.

 

Rattlers, Raision kirjastotalon Martinsalissa 23.1.2017:

-Mä en luovuta

-Kysymys

-Katvealue

-Koulu on loppu

-Kunnes taas lähden

videohistoriikki (kesto n. 12 min.)

-Vie mut pois

-Meillä on yhteinen tulevaisuus

-Riippusilta

-Syö saatana savea

-Asiaton oleskelu porttikäytävissä kielletty

-Älä tapa

-Pimeät varjot

-Vaahtopäät

Encore

-Ei koskaan lopeteta renkutusta

-Odotetaan vielä aamua

 

(Foto; Arto Korhonen)

rattlers2

rattlers1

rattlers3

rattlers9-rinko

Rattlers/Rinko Ruonala

Rattlers/Mike Jokinen

Rattlers/Mike Jokinen

Rattlers/Tom Vidqvist

Rattlers/Tom Vidqvist

Rattlers/Jouko Salovaara

Rattlers/Jouko Salovaara

Rattlers/Rauno Linja-Aho

Rattlers/Rauno Linja-Aho

Rattlers/Mikko Mielonen

Rattlers/Mikko Mielonen

Tapahtuman juontaja Toni Enholm

Tapahtuman juontaja Toni Enholm

rattlers10

rattlers11

rattlers12-settilista

 

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Maineikas Rattlers levynjulkistamiskeikalla Raision kirjastotalon Martinsalissa 23.1.

 rattlers

Rattlers, yksi raisiolaisen rockin kulta-ajan maineikkaimmista bändeistä, oli uransa huipulla vuonna 1980. Yhtye syntyi Pelle Miljoonan innoittamana.

Saman vuoden maaliskuussa, 1980, yhtye oli mukana Oulussa järjestetyissä rockin SM-kisojen loppukilpailussa, jolloin voiton vei Hassisen Kone. Kevään kuluessa ilmestyi myös Rattlersien esikoissingle. Loppuvuoden aikana yhtye julkaisi uuden singlen.

Yhtye oli mukana Turun seudun uusia yhtyeitä esitelleellä Vaahtopäät-LP:llä, joka sai nimensä Rattlersien pikkuhitiksi muodostuneesta laulusta. Rattlersia kuultiin myös Raisrock I -kasetilla. Pitkäsoittolevy vain jäi tuolloin tekemättä, sillä legendaarisen raisiolaisyhtyeen tarina päättyi vuoden 1981 alussa.

Nyt tämä puute korjaantuu, sillä debyyttialbumi Rattlers 18/21 on ilmestynyt. Levyllä soittavat Rinko Ruonala (laulu), Mike Jokinen (kitara), Tom Vidqvist (kitara), Jouni Salovaara (basso) sekä uutena rumpalina Mikko Mielonen.

”Lähes 40 vuotta sitten tampatulla ladulla Rattlers on uskollisesti tarponut eikä tyyli ole vaihtunut vapaaksi, vaan perinteisellä mennään edelleen, välillä otsaa pyyhkien, havuja tarviten ja paitaa kuivaten”, todetaan levyn kansiteksteissä.

Rattlersien levynjulkistamiskeikka Raision Kirjastotalon Martinsalissa (Eeronkuja 2) maanantaina 23.1. klo 18.30. Liput 7 euroa (vain ovelta). Myynnissä myös uutta levyä.

rattlers-mainos

1 kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Svart Recordsin Pokon punk-klassikoiden uudelleenjulkaisu-urakka loppusuoralla

Turkulainen Svart Records on julkaissut uudelleen (vinyylinä) tukevan nipun aikoinaan Poko Rekordsin julkaisemia punk-klassikoita. Nyt urakka on kääntymässä loppusuoralle. Seuraavaksi vuorossa ovat Love Recordsin sävelaarteet, joista markkinoille ovat ilmestyneet jo Tabula Rasan, Blues Sectionin ja Tasavallan Presidentin ensimmäiset näytöt.

Ennen 70-luvun rock-aarteita, vielä kerran punkin kulta-ajan aakkosia:

Ratsia/Ratsia

Vuonna 1977 perustetun Ratsian debyyttialbumia ”Ratsia” pidetään ansaitusti kotimaisen punkin klassikkokiekkona. Sinkkubiisit Lontoon skidit ja Ole hyvä nyt kuuluvat ehdottomasti uuden aallon parhaiden näyttöjen joukkoon. Ratsian reippaan rento asenne tuotti armottomalla sykkeella etenevää punkin ja uuden aallon tutinaa, jota voi aivan hyvin suositella vaikka nykynuorison Pää Kii! -innostuksen valtaamille tyypeille. Osattiin sitä ennenkin.

Svart Recordsin uudelleenjulkaisu asettaa kyseisen punk-klassikon jälleen vinyylimuodossa kauppojen hyllylle. Ratsian debyytti kuuluu sarjaan ”maagisen levyt”. Albumille on taltioitu jotain hetken hurmaa, katoava välähdys ja kipinää jota ei voi sormella osoittaa. Levy kuulostaa ajattomalta, tuoreelta ja elinvoimaiselta vielä vuosikymmenten jälkeen. ”Tämä on meidän musiikkia, nuorten musiikkia”. Ratsia ei ollut hiekkalaatikon vihaisin kakara – vastapainona bändistä irtosi vahva, paikoin jopa lämmin tunnelataus.

Vaikka allekirjoittanut sekosi vielä perusteellisemmin bändin seuraavaan albumiin Elämän Syke, debyytillä Ratsia onnistui tavoittamaan jotain oleellista uuden aallon hengestä – soittamisen ilo ja energia on suorastaan käsin kosketeltavaa. Vaikka biisimateriaali ei ole timanttia koko albumin mitalle laskettuna, kokonaisuus ei anna aihetta mutinoille. Mielestäni Ratsia on tallentanut debyytilleen jotain samaa kuin Sex Pistols aikoinaan – tämä on uutta, tämä on voimakasta ja tämä on pirun hauskaa.

——————————————————————–

Lama/ …Ja Mikään Ei Muuttunut

Helsinkiläinen Lama aloitti jo vuonna 1977 eli punkin ensimmäisen aallon mukana ja jatkoi aktiivisena vuoteen 1983, jolloin jo toinen punk-aalto pyyhki Suomen nuorison korvakäytäviä. Lama ei kuitenkaan ryhtynyt Suomi-rokkaajaksi vaan bändi veivasi hc:n vahvistamaa punkkia loppuun asti. Tosin Laman ainoaksi kokopitkäksi jäänyt albumi ”Lama” julkaistiin jo vuonna 1982. Seuraavana vuonna ilmestynyt …Ja Mikään Ei Muuttunut oli sinkkukokoelmana myös puolinainen ”best of”- kokoelma. Svart Recordsin uusiojulkaisu noudattaa ulkoasultaan vanhaa mallia. Jopa virheellinen biisijärjestys on ennallaan. Tosin mukavan kettuileva ominaispiirre on pinkki vinyyli!

Vaikka kyseessä on EP/sinkkukokoelma, levyn materiaali seisoo yhteisessä rintamassa ja vahvasti omilla jaloillaan. Bändin ”hitit”, Totuus löytyy kaurapuurosta, Väliaikainen ja Jeesukset toimivat edelleen kuin isku vasten kasvoja. Lama onnistui tallentamaan levylle todella kettuuntunutta asennetta, suoranaista vaaran tuntua. Soundi on raakaa ja hiomatonta eli juuri sellaista kuin punkin tulee olla. Suoraviivaisuus on hyve.

Kyseiseltä levyltä on turha etsiä heikkoja tai asennevajaita biisejä. Olkoon se jonkinlainen merkki klassikkostatuksesta. Lama kuuluu orkestereihin jotka on aina nostettava eturiviin puhuttaessa aidosta suomalaisesta punk-perinteestä. Tältä kuulosta oikeasti vihainen nuori 1980-luvun alkuvuosina!

———————————————————————-

Kohu-63/Valtaa Ei Loistoa

Pahamaineinen Kohu-63 oli yksi kotimaisen hardcoren esitaistelijoista. Vaikka bändin maine koostui kännisekoilusta, natsisyytöksistä ja vokalisti Arto “Lättä” Hyytiäisen vankilatuomiosta, jälkipolville Kohu-63 on pelkästään nautittavan tehokasta hardcore-punkkia.

Pokon julkaisema Valtaa Ei Loistoa -Ep ilmestyi vuonna 1982. Levy on alusta loppuun suoraviivaista ja asenteellista harcorepunkitusta ja soundeissa on potkua ja stondista niin että tuntuu. Lyriikoissa on yhteiskunnallista heristelyä ja mainittuja natsiviittauksia ei suinkaan lakaista maton alle. Tosin tekstin lukeminen osoittaa bändin käyttäneen natsiviittauksia ilmeisen provokatiiviseen tarkoitukseen ja kaikkea muuta kuin ihannoiden.

Kiekon ensimmäinen puolisko on pelkkää parhautta. Erityisesti isoa kättä ansaitsee tymäkkä tuotanto – lyriikoita ei tarvitse tarkistaa kansipapereista ja kitarasoundi on äärettömän terävää sirkkeliä. Viimeinen valssi, Valtaa 1, Kulttuuriarmeija ja Aivopesu…hengästyttävän kireää toimintaa ja ”pullotettua ketustusta”.

Svart Recordsin uudelleenjulkaisun tiukkaa äänivyöryä ei voi muuta kuin ihastella. Lyriikat löytyvät erilliseltä lehtiseltä mutta kuten todettua, jyvälle pääsee ilman taustatekstiäkin. Kyseessä on meteliklassikko selkeimmästä päästä.

Teksti J.Kaunisto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee

Se on punk ja rock lauantaina Raision torilla – lavalla Korroosio, Rattlers ja Yleislakko

Tulevana lauantaina 10.8. Raision torilla järjestetään maksuton punk rock -konsertti, jossa esiintyvät raisiolaiset uuden aallon sankarit Korroosio ja Rattlers sekä tuoreemman polven turkulainen punk-orkesteri Yleislakko.

Ja huomio, soitto soi jo kello 11.00!

Aikataulu:

Klo 11.00 Yleislakko

Klo 12.00 Rattlers

 Klo 13.00 Korroosio

 Turun suunnalta tuleville vinkiksi että parkkipaikkoja on torin kulmalla rajoitetusti, kannattaa tulla vaikka bussilla (Naantalin bussit 10 ja 11 kulkevat sopivasti lavan ohi,  muista piipata ajoissa…)

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Haastattelussa uuden albumin julkaissut uuden aallon veteraani Korroosio

Raisiolainen punk/uuden aallon orkesteri Korroosio muistetaan ainakin kansansuosikki Joel Hallikaisen ja Hei hei hei -radiohitin ansiosta. Korroosion vuonna 1982 julkaistu kokopitkä Kyllä tytöt ymmärtää ei kuitenkaan jää bändin joutsenlauluksi. Epäsäännöllisen säännöttömästi keikkaillut orkesteri on saanut valmiiksi toisen albuminsa, jota juhlistetaan Turun Down By The Laituri -festarilla torstaina 25.7. Haastattelussa ääntään käyttää Korroosion johtotähti Jarmo Hauhtonen.

korroosio21

Korroosio nähtiin myös pari vuotta sitten, vuonna 2010, 30-vuotisjuhlien merkeissä DBTL:n lauteilla. Jo tuolloin Jesus Caesar eli Joel Hallikainen oli mukana lavakokoonpanossa – Hallikainen on mukana myös uudella levyllä ja tulevalla DBTL-keikalla. Omakustanteena syntynyt levy on herättänyt myös levy-yhtiöiden mielenkiintoa. Mutta, miten sujuu Korroosiolta punk’n’roll kaikkien näiden elettyjen vuosien jälkeen!

– Oikeastaan se punk-asenne löytyi heti kun kokoonnuimme yhteen. Ensitahdeista saakka kuului se Korroosio-soundi ja tekemisen ilo. Emme levyä tehdessämme ajatelleet niinkään sitä että pitäisikö levyn kuulostaa punkilta, se vain muotoutui kuin itsestään.

J.Hauhtosen mukaan idea levystä syttyi kunnolla liekkeihin jo edellämainitun vuoden 2010 DBTL-keikan jälkimainingeissa. Kun bändi oli saatu kokoon ja treenattua hyvään iskuun, miksi ei samalla sorvattaisi uutta levyä.

– Meillä oli ennestään julkaisemattomia biisejä varastossa. Syntyi myös uutta materiaalia jota tahdoimme saada kuuluville.

-Viime kesänä sulkeuduimme viikoksi studioon ja mielestämme saimme aikaiseksi hyvän levyn. Virallisesti julkaisemme sen DBTL:ssä.

Uutta Kunniakierros-nimistä albumia on jonkin aikaa saanut tilattua Joel Hallikaisen kotisivujen kautta. Levyltä löytyy myös punkimpana versiona Hallikaisen ikihitti Kuurankukka.

– Kuurankukka todettiin meille sopivaksi kun otimme sen treeneissä käsittelyymme. Se vain jostain tuli mieleen, kerran kokeiltiin ja siinä se.

Entä miten irtoaa Korroosiolta kantaaottavat tekstit vuosimallia 2013!

– Mielestäni kappaleemme ”Mielenosoitukseen” on hyvä esimerkki Korroosion kantaaottavuudesta vuonna 2013. Siinä todetaan että vaikka enää emme olisikaan niin nuoria ja vetreitä, niin vielä riittää virtaa vaikka mielenosoitukseen.

Bändi vaikuttaa jo melkoiselta yhteisöltä, mukana on vanhoja ja uusvanhoja jäseniä melkoinen nippu. Lienee vaikeaa saada mittava soittajajoukko samaan aikaan harjoituskämpälle?

– Meitä on tosiaan aikamoinen nippu soittajia, itse asiassa mukana ovat kaikki jotka Korroosiossa ovat joskus soittaneet. Tietysti tällaisen ryhmän aikataulujen sovittaminen toisinaan vaatii järjestelyitä, mutta hyvin olemme yhteistä aikaa löytäneet.

Mikä on bändin merkitys tämän päivän Korroosiotyypeille?

– Korroosio syntyi aikanaan kaveriporukasta – kaikki jäsenet ovat tunteneet toisensa vähintään teini-iästä saakka. Kavereina olemme pysyneet kaikki nämä vuosikymmenet, ilman tätä ystävyyttä ja vahvaa yhteishenkeä tuskin olisimme lähteneet uudelleen kokoamaan bändiä.

Vieläkö ”vanhoista” on vastusta nykypäivän punkkareille!

– Korroosio valittiin vuoden 2010 DBTL:n toiseksi parhaaksi esiintyjäksi Eppu Normaalin jälkeen. Se vastaa mielestäni tähän kysymykseen että riittääkö Korroosiosta haastajaksi.

Mikä on Korroosion pitkän iän salaisuus?

-Olemme tiivis kaveriporukka. Se, että olemme aina olleet yhteydessä toisiimme ja jokainen meistä on jossain määrin ollut musiikin kanssa tekemisissä on pitänyt meidä tällaisena ikipunkkarilaumana.

Onko punkkarilla parasta ennen -ikää?

-Punkkarit ja etenkin Korroosio säilyy avaamattomana huoneenlämmössä!

Pari hyvää syytä saapua paikalle katsastamaan Korroosion nykypäivän keikkakuntoa?

– Olemme tähän saakka yllättäneet yleisömme paluukeikoillamme. Teemme sen jatkossakin. Meissä riittää nähtävää ja kuultavaa, lavalla on ainakin 1000 kiloa lihaa. Sellainen ei voi jättää ketään kylmäksi…

(Haastattelu julkaistu www.Mesta.net -sivustolla)

J.Kaunisto (Kuvat Korroosion vuoden 2010 DBTL-keikalta, foto J.Kaunisto)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Uncategorized

Kuukauden löytö: Ypö-Viis – Halpaa Lystiä (vinyyli, uudelleenjulkaisu)

Kotkalainen punk-orkesteri Ypö-Viis on lähteiden mukaan ensimmäisen kotimaisen punk-omakustannelevyn julkaissut orkesteri. Bändi on hyvä esimerkki ”tee se itse” -asenteen viljelemisestä – jannut perustivat oman levy-yhtiön ja muutenkin tyyppien meno oli enemmeän tai vähemmän kotikutoisen oloista.

Svart Records on julkaissut uudelleen vinyylinä bändin ainoan Pokon kautta julkaistun kokopitkän – Halpaa Lystiä ilmestyi alkuvuodesta 1980. Halpaa Lystiä on rosoisen rehellistä uuden aaallon punkrokkia, joka ei yritä olla mitään enempää kuin ”ehtaa kotipunkkia, hoilottavia kertosäkeitä, nopeutta ja intensiivisyyttä”. Lainasanat ovat Hilse-lehden Kimmo Miettisen suusta. Reippaasti Ramopunkkia lainaavat Karhulan poikii, Rintanappi pogo pogo ja Tänään kotona asettuvat vaivatta kotimaisen uuden aallon parhaiden näyttöjen lokeroon.

Kotikutoisuudesta syntyy parhaimmillaan hellyyttävän omaehtoisia roiskaisuja kuten esimerkiksi Peitsamolta kuulostava Jazz’n roll sekä hillitön ränttätänttä-Ramones -kaahailu Hyvät, pahat ja Ypöt.

Vaikka rumpalia ja basistia joutuu välillä hieman etsimään, Ypö-Viis on kuin raikas tuulahdus ajalta, jolloin musiikissa kaikki oli mahdollista ja kaikilla oli mahdollisuus. Uusiojulkaisulle voi jakaa vielä kiitosta mukana seuraavasta lehtisestä, josta selviää melkeinpä kaikki tarpeellinen tieto kyseisestä orkesterista. Niin, ja Ypö-Viis -naama Miika Söderholm on myöhemmin tunnettu mainiosta Pojat-orkesterista.

J.Kaunisto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee

Vinyylimania: Nena – Nena

Vinyylimania hehkuttaa mielenkiintoisia vinyylilevylöytöjä periaatteella “tarttui mukaan levydivarista”.

Nena / Nena

Vuonna 1983 ilmestynyt Nena-yhtyeen debyyttikiekko ”Nena” on kiistämättä saksalaisen uuden aallon, Neue Deutsche wellen, ehdoton merkkiteos. Tottahan albumi muistetaan ympäri maailmaa hurmanneen 99 luftballons -siivun ansiosta mutta levy on kokonaisuudessaan mainio ja virkistävä annos uuden aallon syntikkarokkia. Nena Kernerin äänessä on reilu annos punkkia ja kapinaa mutta samalla Debbie Harrymaista terävyyttä. Monipuolinen albumi on kaikkea muuta kuin suoraviivaista syntikkapopittelua – mukana on myös reipasta rokkia lievästi omalaatuisella kierteellä.

Nenan ulosantia voi haarukoida Ultravoxin, Humang Leaguen, Blondien ja jopa alkuaikojen Duran Duranin suuntaan. Suomessa vaikuttaneista nimistä Paul Oxley’s Unitin debyyttikiekko on hyvinkin lähellä Nenan ulosantia. Selkeitä muistumia löytyy myös aikakauden kuivaan brittisoundiin. Asenteen, kokeilunhalun ja ennakkoluulottomuuden osalta suuntana on ennemminkin Australia.

 
Nenalta irtosi suvereenisti niin iskelmällisempi tunnelmointi, viileä syntikkapop kuin kireämpi rokittelu. Kiekon avaava Kino on rehevän syntikkasoundin ansiosta kuin Ultravoxin vieraskielinen velipuoli. Mystinen Indianer on selkeästi vaihtoehtoisempi – viisu vaikuttaa Screaming Blue Messiahs -coverilta. Vollmond-kappaleessa on utuisen syntikan lisäksi outoa Australia-kierrettä. Nur geträumt – Blondie, OMD ja Ultravox samassa paketissa. Tunnelmallinen ja leijaileva Satellitenstadt on suoranainen helmi.
 
Ja niis, se 99 Luftballons on edelleen aivan mainio kappale. Ajan hammas ei ole ainakaan alleikirjoittaneen muistoja nakertanut. Vaikka albumin soundi on selkeästi kiinni ajasssaan, ainakin 80-luvulla musiikkia kuunnellut hahmo ei voi olla ihastumatta levyn yleisilmeeseen. Nenan energinen, ennakkoluuloton ja innostunut ilme tarttuu hihaan vielä armon vuonna 2013 vaikka levyn loppua kohden viisukatraan iskevyys kärsii tason laskusta.
 
Kyseinen Nenan levy tarttui mukaan Turun T-Talon Levymessuilta  3 euron panostuksella.
 
J.Kaunisto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Vinyylimania