Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2019

Keskiaikayhtye Räikkä näkyy ja kuuluu Turun keskiaikaisilla markkinoilla

Keskiaikaiset markkinat ovat jälleen vallanneet Vanhan Suurtorin 27.–30.6.2019 ja jossain menohumun seassa kuuluu muusikkia. Hyvällä tuurilla satut kohdalle juuri kun Räikkä esiintyy ilakoiden. Tavoitimme Anna-Maija Ihanderin vastaamaan sähköpostitse kysymyksiin Räikästä, keskiaikaisesta musiikista ja nokkahuiluista.

Mikä poppoo on Räikkä?

Räikkä on viiden kaveruksen keskiaikayhtye. Olemme esiintyneet tällä
porukalla yli kymmenen vuotta, ja ajan myötä meille on kertynyt
kunnioitettava määrä omituisia soittimia ja ohjelmistomme on siirtynyt
vahvasti komedian puolelle. Porukasta löytyy korusuunnittelija /
muinaisteknikko, kääntäjä / muusikko, keskiajantutkija, fysioterapeutti
ja suunnittelija. Osa meistä on sukua toisilleen – arvaa ketkä!

Räikkä_mika hanski

Kuva: Mika Hanski

Mikä innosti teidät keskiaikaisen musiikin riemuihin?

Kaikki meistä ovat jossakin vaiheessa olleet näyttelijöinä Turun
keskiaikaisilla markkinoilla. Kun kiinnostus näyttelemiseen hiipui mutta
halu olla tapahtumassa mukana jollakin tapaa säilyi, musiikki-ihmisinä
meidän oli luontevaa siirtyä keskiaikaisen musiikin pariin. Esikuvamme
oli jo aivan markkinoiden alkuaikoina mukana ollut turkulaisyhtye
Comissatores Aboenses.

RÄIKKÄ KESKIAIKAISILLA MARKKINOILLA:

TO & PE klo 16.00 Sahtitupa ja klo 17.15 Pappien talo

LA & SU klo 14.15 Pappien talo, klo 15.30 Jokiranta ja klo 16.30 Sahtitupa

Perjantaina kello 21 on lisäksi Teinin sisäpihalla Comissatores Aboensesin isännöimä keskiaikaisen musiikin ilta.

RÄIKKÄ TURUN LINNAN TURNAJAISILLASSA perjantaina 12.7.

 

Onko Räikällä levyjulkaisua, jota voisi kotosalla fiilistellä?

Kaksi levyä: Markkinoilla (2010) ja Matkalla (2014), joka löytyvät muuten Vaskin kokoelmista. Lisäksi vuonna 2016 julkaisimme musiikkivideon kappaleelle Tavernassa, jonka voit katsoa tästä:

Mitkä ovat muistettavimmat keikkanne?

Tunsimme olevamme suosiomme huipulla Turun markkinoiden yhteydessä
järjestettävässä kansanmusiikkitapahtumassa TeiniFolkissa. Yleisössä oli
paljon keskiajan elävöittäjiä, jotka ovat musiikkimme suurkuluttajia. He
ja koko muu yleisö mylvivät ”Räikkä, Räikkä” jotta soittaisimme
ylimääräisen kappaleen. Siinä tuli maailmanstara olo!

Toisella tavalla ikimuistoinen keikka oli Hämeenlinnan
keskiaikatapahtumassa, kun juuri keikkamme aikaan alkoi sataa
kaatamalla. Pakenimme läheiseen telttaan ja kutsuimme yleisön mukaan.
Teltta oli niin pieni, että yleisö oli käytännössä meissä kiinni.
Tunnelma oli katossa, mikä ei toki vaatinut paljon, koska kattokin oli
todella matala!

Mieleen ovat myös jääneet kauhunhetket Turun Linnassa, jossa viihdytimme
joukkoa venäläisiä turisteja. Meitä pyydettiin soittamaan Letkajenkkaa,
ja vaikka se ei nyt ihan keskiaikainen sävelmä olekaan, toteutimme
toiveen. Samalla saimme kauhulla seurata, kun venäläisnaiset tanssivat
huimissa koroissaan letkistä linnan mukulakivillä. Ihme kyllä, kenenkään
nilkka ei taittunut…

Ikimuistoisista treeneistä voisi mainita sen kerran, kun harjoittelimme
eräässä syrjäisessä puistossa. Paikalle ilmestyi joku heppu, joka kysyi,
että ovatko täällä ne keskiaikaiset markkinat.

Musiikkisuosituksia keskiajasta kiinnostuneille

Keskiaikaista musiikkia löytyy moneen lähtöön. Klassisen musiikin
estetiikan kautta sitä lähestyy esimerkiksi suomalaisyhtye Oliphant.
Hyviä, melko klassisentyylisiä yhtyeitä ovat myös Ensemble Unicorn ja
Joculatores Upsalienses, jotka tosin lähestyvät keskiaikamusiikkia myös
kansanmusiikin suunnasta. Kansanmusiikkimaisinta tyyliä edustavat
esimerkiksi turkulainen Comissatores Aboenses, Oni Wytars ja Strada.

Räikän musiikki edustaa keskiaikamusiikissa kansanomaisempaa suuntausta,
se on lähempänä kansanmusiikkia kuin klassista/kirkollista musiikkia.
Ohjelmistomme koostuu keskiaikaisista melodioista, joihin teemme omat,
keskiajalle sijoittuvat sanoitukset. Melodiat voivat olla minkä tyylisiä
tahansa – kirkko- tai koululauluja Turun katedraalikoulun Piae Cantiones
-kokoelmasta (esim. Räikän kappale Kevätlaulu), pätkiä kirkollisista
messuista (esim. Paistin joutsenlaulu), pyhiinvaelluslauluja (esim.
Matkalaulu), keskiajan kuuluisien truveerien sävelmiä (esim. Tavernassa)
tai tanssikappaleita (esim. Kateelliset naapurukset).

Kaivelemme aiheita historian kätköistä, muokkaamme niistä sanoituksia ja
yhdistämme melodioihin. Monesti tekemämme sanoitus ei liity mitenkään
melodian alkuperäiseen sanoitukseen. Esimerkiksi truveeri Neithart von
Reuenthalin (n. 1118-1245) herkän keväisestä rakkauslaulusta Meie, dîn
Liechter schîn syntyi Räikän käsittelyssä juomalaulu Tavernassa.

Joskus keskiaikaisista teksteistä löytyy paljon villimpiä ideoita kuin
mitä itse koskaan pystyisimme keksimään. Esimerkiksi laulumme
Täydellinen pyllynpyyhin perustuu François Rabelaisin tarinaan
jättiläinen Pantagruelista, joka päättää selvittää millä välineellä
pylly olisi parasta pyyhkiä. Samoin munanmyyntilaulumme perustuu suoraan
keskiaikaisiin lähteisiin.

Olette ilmoittaneet ottavanne vastaan nokkahuiluja. Mitä niillä teette ja keräättekö niitä vielä?

Keräämme jatkuvasti lahjoituksena tarpeettomaksi jääneitä nokkahuiluja,
joko puisia tai valkoisia muovisia. He pääsevät osaksi Räikän esityksiä
stunttihuiluina. Heitä saatetaan esimerkiksi heitellä ympäriinsä, mitä
emme varsinaisesti soittamista varten hankkimillamme nokkahuiluilla
raaski tehdä. Ja koska yhtyeessämme kaikilla soittimilla on omat nimet,
tällaiset vähemmän laadukkaat nokkikset tunnetaan bändin keskuudessa
hellittelynimellä ”paskis”.

Räikkä_ikaros

Kuva: Ikaros Ainasoja

toim. Hanna Kaikko

Jos joku haluaa lahjoittaa oman nokkahuilunsa, niin voi
laittaa viestiä Facebookissa tai osoitteeseen info@raikka.net 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Festivaalit, Uncategorized

Lautapelikerhon juhlapelikerta lähestyy

”Lautapelit – tilastollisesti vähiten urheiluvammoja”

-Mikko Raunio-

Turun pääkirjaston musiikkiosaston Stagella joka tiistai klo 16 kokoontuvalla Lautapelikerholla on juhlan paikka. Tiistaina 25.6 on Lautapelikerhon 600. pelikerta. Juhlan kunniaksi Musasto päätti haastatella kahta Lautapelikerhon pitkäaikaista pelaajaa. Lue alta Mikon ja Matin haastattelut ja saavu halutessasi tulevina tiistai-iltoina pelaamaan lautapelejä kaikille avoimen Lautapelikerhon kanssa. Mikäli sinulla ei ole omaa lautapeliä mukaan otettavaksi, ja haluat ehdottaa pelattavaa peliä, voit lainata haluamasi lautapelin musiikkiosastolta mukaan.

Mikko Raunio

Henkilöesittely: kuka olet? Miksi pelaat lautapelejä?

Olen Mikko Raunio, 39-vuotias toiminnan alusta asti mukana ollut lautapeliharrastaja. Pelaan lautapelejä, koska pidän peleistä ja ajanvietosta pelikavereiden kanssa. Lautapelien sosiaalinen puoli ja toisten fyysinen läsnäolo ovat todella mukavia ominaisuuksia. Lautapeleillä on hyvä toteuttaa kilpailuviettiä ja ne tarjoavat runsaasti erilaisia tilanteita ja ongelmia ratkottavaksi.

Lyhyt esittely pelikerhosta ja sen toimintaperiaatteista.

Pelikerho järjestetään yhteistyössä kirjaston ja Suomen lautapeliseuran kanssa. Toimintaperiaatteena on luoda mahdollisuuksia pelata lautapelejä, esitellä harrastusta ja lautapelikulttuuria sekä tuoda yhteen lautapelaajia.

Saako kuka tahansa osallistua Lautapelikerhon tapaamiseen?

Kyllä. Ihan kuka tahansa saa osallistua, mutta henkilöiden, jotka vaativat kaitsemista toivotaan osallistuvan kaitsijansa keralla. Pelattavista peleistä sovitaan aina yhdessä, joten pelien suhteen kannattaa pitää mieli avoimena.

Mikä on Lautapelikerhossa parasta?

Se että pääsee pelaamaan ja vieläpä mukavien ihmisten kanssa. Pelejä on mukana yleensä paljon ja pääsee helposti kokeilemaan erilaisia pelejä.

Millainen vaihtuvuus Lautapelikerhon aktiivissa pelaajissa on?

Vaihtuvuus on yllättävän pieni. Arvioisin että keskimäärin yksi aktiivi jää vuosittain pois. Jotkut meistä ovat olleet mukana alusta (vuodesta 2007) saakka ja matkan varrella on tullut paljon uusia aktiivisia pelaajia.

Mitä mieltä ovat siitä, että lautapelejä voi vihdoin lainata Turun kaupunginkirjastosta?

Hienoa! Hyvä, Hyvä, Hyvä! Lainausmahdollisuus madaltaa kynnystä tutustua peleihin ja laajentaa harrastusta. Se tarkoittaa myös sitä, että pelikerholaiset voivat lainata pelejä, eikä kaikkea tarvitse enää kantaa mukana pelikerhoon.

Kaksi lautapelisuositusta kokoelmista.

Olipa vaikea valinta. Suositeltujen pelien lista on pitkä, mutta valitaan niistä nyt kaksi aloittelevalle pelaajalle oivallista ja toisitaan täysin erilaista tärppiä:

Dixit – Seurapelien ja partypelien ehdotonta aatelia. Sopii aloittelijoille ja harrastajatkin nauttivat pelistä vielä vuosien jälkeen. Säännöt ovat todella helpot ja luovuus, mielikuvitus sekä sosiaaliset taidot ovat tarpeen.

Power grid – Kuka olisi uskonut että sähkönsiirtoverkkojen rakentelu ja sähköntuotanto on näin jännää? Timanttinen huutokauppa ja verkostonrakentelupeli, jossa jokainen päätös on merkityksellinen. Tässäkin pelissä on selkeät ja aika yksinkertaiset säännöt. Menestyminen vaatii tilanteen hahmotamisen, strategian ja taktikoinnin lisäksi vähän laskemista.

Matti Malinen

Henkilöesittely: kuka olet? Miksi pelaat lautapelejä?

Olen Matti Malinen, pitkän linjan lautapeliharrastaja. Pelaan lautapelejä koska se on kivaa. Se on sopivan henkisesti haastavaa ja aktivoivaa, sekä sosiaalisesti mukavaa puuhaa. Se tyydyttää tarpeeni ongelmanratkaisuun sekä pelaamiseen kaverien seurassa.

Lyhyt esittely pelikerhosta ja sen toimintaperiaatteista.

Pelikerho on kaikille avoin tilaisuus. Kokoonnumme kirjaston musiikkiosastolla tiistaisin aina klo 16.00 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaata pelaamista. Kukin tuo omia pelejään paikalle, ja sitten porukka oman makunsa mukaan jakautuu pelaamaan niitä.

Saako kuka tahansa osallistua Lautapelikerhon tapaamiseen?

Kuka tahansa voi liittyä mukaan. Uusilta pelaajilta toivotaan vain ennakkoluulotonta ja joustavaa mieltä uusien pelien oppimiseen, sekä hyvää pelihenkeä.

Mikä on Lautapelikerhossa parasta?

Lautapelikerhossa parasta on ihmiset sekä tietysti pelaaminen. On hienoa että kirjasto tukee erilaisia harrastemuotoja ja on aktiivinen ihmisten kohtaamispaikka.

Millainen vaihtuvuus Lautapelikerhon aktiivissa pelaajissa on?

Vaihtuvuus aktiiveissa ei ole kovin suurta. Tietysti elämäntilanteet muuttuvat ja kerhon kokoontumisaika ei ole aina kaikille optimaalinen. Mutta tietyt samat ihmiset jotka tätö harrastavat vähän kovemmin tuolla paljon pyörivät. Mikä on tietenkin hyvä asia. 🙂

Mitä mieltä ovat siitä, että lautapelejä voi vihdoin lainata Turun kaupunginkirjastosta?

On upeaa että Turun kirjastoista saa nykyään lainata lautapelejä. Lautapelit ovat olleet nouseva trendi jo pitkään ja pelit ovat kehittyneet paljon viimeisen 20-vuoden aikana. Satunnaisuus ja tuuri ovat jäänet taka-alalle, ja ne ovat korvanneet mielekäs päätöksenteko sekä optimointi. Tämän vuoksi niin aikuiset kuin lapsetkin saavat nykyisistä lautapeleistä paljon enemmän haastetta ja iloa kuin ennen. Enää pelit eivät ole loputtoman pituisia nopparalleja jotka rikkovat perhesiteitä, kuten monopoly joskus pahimmillaan oli. Hienoa että Turku on lähtenyt samaan kehitykseen mukaan mitä muuallakin suomessa kirjastot ovat jo tehneet.

Kaksi lautapelisuositusta kokoelmista.

Kaksi peliä jotka nostaisin esiin kirjaston kokoelmasta ovat hyvin aloittelija ystävällisiä, mutta sellaisia joita myös harrastajakin jaksaa pelata vielä kymmenienkin pelikertojen jälkeen. Molemmat pelit sopivat hyvin niin nuoremmille kuin aikuisille pelaajille, eivätkä sisällä kielimuuria. Jos lautapelaaminen kiinnostaa mutta ei tiedä mistä aloittaa, niin nämä kaksi ovat hyviä nimikkeitä aloittaa. Molemmat ovat voittaneet useita alan palkintoja ja nauttivat laajaa arvostusta maailmanlaajuisesti.

Azul:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3908962

Menolippu:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3909724

”Pelataan kun tavataan!” on Suomen Lautapeliseuran tunnuslause.

https://lautapeliseura.fi/

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Lautapelit, Musasto suosittelee, Stage, Uutiset

Kesäklassikkona ja näyttelyn aiheena Paul McCartney ja Wings – Band on the Run -LP merkitsi alkua Paul McCartneyn ja Wingsien suuruuden ajalle

Band on the Run -LP merkitsi alkua Paul McCartneyn ja Wingsien suuruuden ajalle

 

Beatlesien hajottua Paul McCartney julkaisi kaksi sooloalbumia (McCartney, 1970 ja Ram, 1971), kunnes hän perusti loppuvuodesta 1971 Wings-yhtyeen. Jos McCartneyn soololevyt eivät yksittäisiä helmiä lukuun ottamatta täyttäneet niihin kohdistuneita suuria odotuksia, eivät myöskään Wingsien kaksi ensimmäistä albumia (Wild Life, 1971 ja Red Rose Speedway, 1973) olleet järin onnistuneita.

Ratkaisevaa muutosta merkitsi kuitenkin seuraava vuonna 1974 ilmestynyt Band on the Run -LP, joka tehtiin Lagosissa, Nigeriassa. Ennusmerkit eivät olleet lupauksia antavia, sillä viikkoa ennen matkalle lähtöä yhtyeen kitaristi ja rumpali erosivat. Näin ollen Paul lensi Lagosiin vaimonsa Lindan, ex-Moody Blues kitaristin ja laulajan Denny Lainen ja Beatlesien myöhäiskauden äänittäjän Geoff Emerickin kanssa.

 Epäonni jatkui Lagosissa, jossa Paul ryöstettiin, kun hän oli iltakävelyllä Lindan kanssa. Ryöstäjät veivät mukanaan muun muassa Band on the Runin demonauhat. Lisäksi sikäläinen studio osoittautui hyvin vaatimattomaksi, joten Emerickin ammattitaidolle oli käyttöä. Tulevan levyn laulut oli soitettava ulkomuistista Paulin soittaessa rumpuosuudet itse ja jakaessa kitaraosuudet Lainen kanssa.

Paulin ja kumppanien palatessa Lontooseen heillä oli kuitenkin mukanaan Wingsien kaikkien aikojen parhaan studioalbumin pohjatyö, johon lisättiin AIR-studioilla jouset ja puhaltimet. Band on the Run oli tärkeä levy McCartneylle, jonka töitä kriitikot eivät olleet juurikaan kehuneet sitten Beatles-aikojen. Tämä levy sai kuitenkin hienot arvostelut, ja se nousi ykköstilalle sekä Englannissa että Yhdysvalloissa. Levyn tunnetuimmat laulut Band on the Run, Jet ja Let Me Roll It ovat sittemmin kuuluneet McCartneyn konserttien vakio-ohjelmistoon.

 Wingsien seuraavat studioalbumit Venus and Mars (1975) ja Wings at the Speed of Sound (1976) olivat hyvää jatkoa Band on the Runin viitoittamalla tiellä. Lisäksi yhtyeen vuosien 1975-76 maailmankiertueelta taltioitu kolmoisalbumi Wings over America oli kerrassaan upea konserttitaltiointi. Näinä suuruuden vuosina yhtyeeseen kuuluivat Paulin, Lindan ja aina uskollisen Denny Lainen lisäksi kitaristi Jimmy McCulloch ja rumpali Joe English.

 Vuoden 1978 Wings-albumi London Town tehtiin kokoonpanolla Paul, Linda ja Denny Laine. Levy oli taattua Wings-laatua, ja se nousi jälleen listojen kärkeen. Sen sijaan yhtyeen viimeiseksi jäänyt LP Back to the Egg (1979) ei onnistunut enää edellisten tavoin. Wingsien jälkeen rock-musiikin legendan Paul McCartneyn ura on jatkunut sooloartistina.

Altti Koivisto

 

(Raision kirjastotalon 2. kerroksessa esillä kesän ajan Wingsin tuotantoa levynkansinäyttelyn muodossa)

Wings – Red Rose Speedway

Wings – Band on the Run

 

Wings – Venus and Mars

Wings – At the Speed of Sound

Wings – London Town

Wings – Back to the Egg

Wings – Wings over America

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Kuukauden näyttely, Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Vinyylimania

Musasto LIVE: Vilja-kvartetti KE 3.7. klo 18-19 Turun musiikin Stagella

Musasto LIVE: Vilja Quartet

WED 3rd July at 6-7 PM

Music Library’s Stage

 

Musasto LIVE: Vilja-kvartett

ONS 3.7. kl. 18-19

Musikbibliotekets Stage

Ohjelma:

A. Mozart: Divertimento F-duuri KV 138
Schubert: Jousikvartetto nro 14 d-molli D 810 ”Tyttö ja kuolema”

Vilja-kvartetti/

Martin Granström, viulu

Sofia Schäfer, viulu

Matilda Berghäll, alttoviulu

Oskari Pirttimaa, sello

Vilja-kvartetti on vuonna 2018 perustettu jousikvartetti, jonka soittajat ovat
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Vilja-kvartetti on opiskellut
kamarimusiikkia Harri Sippelin ja Erkki Lahesmaan johdolla sekä osallistunut
Robert Kwiatkowskin ja Dimas Morenon mestarikursseille. Kesällä kvartetti
esiintyy Nauvon kamarimusiikkipäivillä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

Viikon levy: Jonathan Larson – Rent (alkuperäinen Broadway-esiintyjäkaarti, 1996)

Jätä kommentti

Kategoria(t): elokuvamusiikki, Musasto suosittelee, Musiikkielokuvat, Viikon levy

Aili Ikonen vieraili Raision kirjastotalon Martinsalissa – kuvia ja tunnelmia konsertista

Jazzlaulaja Aili Ikonen esiintyi Raision kirjastotalon Martinsalissa keskiviikkona 29.5.

Ailin ja pianisti Antti Kujanpään lämminhenkistä esiintymistä todisti Martinsalissa noin 90 kuulijaa.

Keikalla kuultiin mm. pysäyttävän virkistäviä esityksiä muutamista rock-maailman klassikoista (Eagles, Toto, Crash Test Dummies) unohtamatta jazz-standardeja sekä Ailin upeaa soolotuotantoa. Keikan lopulla esitetty Juha Vainion ”Kotkan poikii ilman siipii” soi erityisen herkällä otteella ja montaa kuivaa silmää ei yleisön joukosta löytynyt.

Ohessa kuvia Ailin konsertista (kuvat Arto Korhonen):

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Turun musiikkiosaston kesäpuuhat 2019

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto kutsuu viettämään leppoisia kesähetkiä mukavan pikkupuuhastelun ja oleskelun parissa 26.8. asti.

Kirjastopihan kesä

Kirjastopihalla on tänä kesänä mukavaa ja monipuolista kesäistä ohjelmaa kaiken ikäisille sekä aivan uudenlaisia paikkoja oleiluun. Kirjastopihan kesän aikana Lastennurkkauksessa voi lasten kanssa tutustua yrtteihin, ihastella kesäkukkaistutuksia tai viedä possut kesälaitumelle.

Maanantaisin Kirjastopihan kesäilloissa soivat yhteislaulut. Tiistait ja torstait tarjoavat rentoa tekemistä ja ohjelmaa ja luvassa on muun muassa kirja- ja levyvinkkausta, live-musiikkia, geokätköilyä ja luovaa kirjoittamista. Stoori Pihalla tuo pihalle parina elokuun tiistaina ohjelmaa nuorille.

Myös muutama isompi tapahtuma kutsuu väkeä Kirjastopihalle: Go Runo Go tarjoaa runouden iltapäivän runofestareiden merkeissä 6.7. ja Suuri Maalaustapahtuma 10.7. antaa halukkaille mahdollisuuden kokeilla akvarellimaalausta ohjaajien opastamana. Taiteiden yönä elokuun 15. pihalla soi blues. Kirjastopihan kesän päättäjäisiä vietetään yhteislaulujen viimeisenä kertana maanantaina 26.8.

Musiikkiosaston ohjelmaa Kirjastopihan kesässä

Musiikkiosasto on mukana Kirjastopihan kesän tapahtumissa kesäkuukausien ajan aina tiistaisin ja torstaisin klo 16-19. Tarkemmat kellonajat selviävät viikottain ilmestyvästä ohjelmatiedotuksesta.

Kesällä Musiikkiosaston väki pyörittää levylautasellaan vinyylikiekkoja sisäpihalla, sillä Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on hyllymetreittäin vinyylilevyjä, joista osa kaipaa ulkoilmaa. Tutustu siis Vaskin sivuilla vinyylilevykokoelmaan ja esitä toiveesi Musiikkiosaston väelle. Voit aloittaa tutustumisen kokoelmaan esimerkiksi tästä. Kirjoita toiveesi ja vapaamuotoinen perustelusi paperille ja sujauta se keräyslaatikkoon osastolla, tai lähetä sähköpostia osoitteeseen musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi otsikolla Vinyylitoive. Keräämme toiveita musiikkiosastolla ja kesätapahtumien yhteydessä. Toivotut vinyylit Kirjastopihan kesässä TO 20.6. klo 17.30-18.30, TO 18.7. klo17.30-18.30 ja TO 1.8. klo 17.30-18.30.

Tapahtuu meillä vähän muutakin, sillä Lautapelikerho jatkaa kokoontumistaan Stagella joka TI klo 16-19.45. Vinkkinä myös, että laulapelithän ovat lainattavissa Musiikkiosastolta!

Musiikkiosastolla on myös kuunneltavissa 7.-28.6. kuunnelma Tylsyyden maa, eräs ankeuden aikakausi. Kuunnelman ovat tehneet Rauman freinetkoulun 5.-luokkalaiset Karoliina Suoniemen ja Jukka Hervan ohjauksessa.

 

Torstaisin soi musiikki, livenä ja levyltä

Kesäkeitaalla Musasto LIVE -artisteina esiintyvät TO 13.6. klo 17.30-18.30. Helka Ermala (harppu & laulu) sekä TO 11.7. klo 17-18 Santeri Seessalo (kitara & laulu).

Kesän esiintyjiin voi tutustua tarkemmin Musaston aiemmista blogiteksteistä. Helka Ermala ja Santeri Seessalo ovat molemmat tämän kevään aikana vastanneet Musaston kysymyksiin Kuukauden artisti -haastattelusarjassa.

Erikseen mainittakoon vielä TO 25.7. klo 16-30-18.30 järjestettävä Musatavaran vaihtopiste, jonne voit tulla vaihtamaan pieneksi jääneet bändipaitasi uusiin, karsia levykokoelmasi turhia rönsyjä ja vaihtaa ne kuranttiin kuunneltavaan.

Sisäpihan kesäkausi huipentuu TO 15.8. Taiteiden yöhön. Tuolloin kirjastopihalla järjestetään poistokirjamarkkinat. Laareista löytyy myös musiikkia! Taiteiden yön poistokirjamarkkinoilla esiintyvät näillä näkymin Tilhet, pajut ja muut -duo sekä Blues Ones -yhtye.

Pikakatsaus syksyn 2019 ohjelmaan!

Syyskuussa musiikkiosaston ohjelma siirtyy taas sisätiloihin Stagelle. Vinkataan nyt sen verran, että luvassa on ainakin pari Tuomas Pelttarin vetämää Vinyylilevykerhoa, muutama Hittimittari, yhteislaulua Timo Rautalan johdolla sekä…ROCKWAY SONG JAM -sävellyskilpailu!

Jälkimmäisestä lisää myöhemmin! Mutta siis syksyllä luvassa mm. nämä:

TO 12.9. klo 18-19.30  Musasto LUENTO: Livemiksaus ja kiertuetyöskentely (TELMU ry)

TO 29.9. klo 18-19.30 Musasto LUENTO: Kolmannesta valtakunnasta Amerikkaan – Erich Korngold (Robert Storm)

TO 3.10. klo 18-19.30 Musasto LIVE & LUENTO: Sattuma ja toisto (Jaakko Penttinen)

TO 29.9. klo 18-19.30 Musasto LUENTO: Kolmannesta valtakunnasta Amerikkaan – Kurt Weill (Robert Storm)

LA 9.11. klo 14 alk.      Musasto LIVE: Soi Torpat ja Salongit – Spel I Stuga och Salong (duo Maans & Puurtinen)

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kirjastopihan kesä, Musiikkiosaston kesä, Tapahtumat, Uncategorized, Uutiset

Viikon levy: Pendulum – Immersion

Pendulum on brittiläis-australialainen drum n bass –yhtye, joka yhdistelee musiikkiinsa taitavasti eri alagenrejä elektronisen musiikin sisältä ja ulkopuolelta. Törmäsin yhtyeeseen alun perin YouTuben soittolistalla, johon oli koottu elektronisia rockyhtyeitä.

Immersion on yhtyeen kolmas ja toistaiseksi uusin pitkäsoitto. Se julkaistiin 24.5.2010 eli reilu yhdeksän vuotta sitten Warner Bros Recordsin brittiläisen tytäryhtiön Ear Stormin kautta.

Yhtye hajosi virallisesti vuonna 2012 ja on tehnyt hidasta paluuta vuodesta 2015 lähtien. Aluksi paluun tekivät vain DJ El Hornet ja MC Ben Verse, vuonna 2015 mukaan tulivat loputkin bändin jäsenet: laulaja Rob Swire, basisti Gareth McGrillen, rumpali KJ Sawka ja kitaristi Peredur ap Gwynedd. Tammikuussa 2019 yhtye ilmoitti alkavansa työstää uutta musiikkia.

Pendulum DJ Set esiintyy Aura Festeillä Kupittaanpuistossa 9.8.2019. Yhtye on kertonut haastattelussa, ettei pidä ajatuksesta julkistaa uutta musiikkia livenä, joten kyseisellä keikalla kuullaan todennäköisesti yhtyeen vanhaa musiikkia esimerkiksi Immersion-levyltä, sekä uudelleenmiksauksia.

Upean kansitaiteen (joka jatkuu myös levynkansivihkosen sisäsivuille) on tehnyt digitaalinen taiteilija Valp Maciej Hajnrich. Hän on tehnyt kansitaiteen myös kahteen Pendulumin singleen: Witchcraft ja Crush. Lisää hänestä ja hänen töistään löytyy hänen nettisivultaan: www.valpnow.com.

Immersion on musiikillisesti pitkälti Rob Swiren käsialaa. Hän laulaa lähes kaikissa albumin kappaleissa (vierailijoita ja instrumentaaleja lukuun ottamatta), soittaa kitaraa parissa, on miksannut albumin, on tuottanut yksin lähes koko albumin, sekä kirjoittanut lähes kaikki kappaleet. Levyllä on 15 kappaletta ja ne kestävät yhteensä tunnin ja 7 minuuttia. Immersionin symbolinen, suuripiirteinen teema on vesi. Se näkyy ainakin levyn kansitaiteessa ja sanoituksissa.

Levyn aloitusraita Genesis on dramaattinen instrumentaali, josta tulee ainakin itselleni mielikuva videopelien lopputaisteluihin.

Seuraava kappale Salt in the wounds on niin ikään instrumentaali. Kappale on jonkin verran progressiivinen, melodian ja etenkin temmon muuttuessa monta kertaa kappaleen aikana. Koko kappaleen ajan on kuitenkin sama äänimaisema ja tietyt melodian osat pysyvät muuttumattomina koko kappaleen ajan.

Kolmantena oleva Watercolour on yksi yhtyeen tunnetuimpia ja suosituimpia kappaleita. Kappale on levyn ensimmäinen, jossa kuullaan Rob Swiren laulua. Watercolour kasvaa hienosti rauhallisesta piano- ja lauluvoittoisesta kappaleesta tanssittavaksi EDM-biisiksi. Kappale onnistuu olemaan samaan aikaan tanssittava ja unelmoiva. Levyn kappaleista etenkin Watercolour, Witchcraft ja The Island tuovat minulle muistoja aiemmilta opiskeluvuosiltani, kun kappaleet soivat tiheään yökerhoissa ja baareissa. Albumia oli nostalgista kuunnella.

Neljäs kappale Set me on fire on elektronisen musiikin kentällä huomattavasti enemmän dubstepiä ja breakbeatiä sisältävä kappale kuin Pendulumin kappaleet keskimäärin. Jos sen muuttaisi yksittäisiksi ääniksi, se toisi mieleeni vanhat scifileffat – thereminin ja laserpyssyt – mutta kokonaisuutena kappale ei kuitenkaan kuulosta siltä. Kappaleeseen on lisäksi samplattu Cocoa Tean kappaletta We Do the Killing. Cocoa Tea eli Calvin George Scott on jamaikalainen reggae/dancehall-artisti. Pendulum on hyödyntänyt reggaerytmejä aiemminkin, kun vuonna 2005 Tarantula-kappaleessa vierailivat $pyda ja Tenor Fly. Set me on fire on hyvin tarttuva ja jää soimaan päähän.

Crush muistuttaa erittäin paljon rockbiisiä kaavaltaan ja soittimien käytöltään. Viimeisessä säkeistössä kuullaan akustista kitaraa ja laulua minimalistisilla EDM-taustoilla. Rob Swire on kertonut haastattelussa, että kappale kertoo hänen ja hänen tyttöystävänsä erosta.

Under the waves on synkkä popkappale. Se on unelmoiva ja laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Kappaleessa käytetyistä saundeista tulee mieleen vuorotellen 8-bittinen pelimusiikki ja disko, kappaleen synkkyydestä huolimatta. Melodia on hyvin tunnistettava ja jää helposti soimaan päähän.

Immunize on The Prodigyn Liam Howlettin kanssa yhteistyössä tehty, ja sen kuulee kappaleen äänimaisemasta. Kappaleessa kuullaan enemmän ravevaikutteita, kuin Pendulumin kappaleissa yleensä. Liam Howlettiin ääni ja laulutyyli ovat hyvin tunnistettavissa ja toivat minulle mielikuvan The Prodigystä jo ennen kuin tiesin yhden yhteen jäsenistä olevan mukana kappaleessa. Immunize on mielenkiintoinen rave-tanssibiisi, jonka raskaat särönuotit tuovat mieleeni Godzillan tai jonkun muun vastaavan elokuvahirviön raskaan askeleen tömähdyksen. Pendulumilta ja The Prodigyltä löytyy toinenkin yhteys tämän kappaleen lisäksi – Pendulum teki nimittäin coverin The Prodigyn kappaleesta Voodoo people. Alkuperäinen kappale on vuodelta 1994 ja cover vuodelta 2005.

The Island on kaksiosainen kappale (Pt. 1 ja Pt. 2), joista 1. osa on perinteisempi, house-tyylinen EDM-kappale, kun taas 2. osa on nopeampi ja sisältää enemmän breakbeatiä. Pt. 1 on albumin rauhallisemmasta päästä. Melodia on hyvin lauluvetoinen ja rytmi muistuttaa hieman teknoa. Ensimmäisen ja toisen osan jatkumo on saumaton, enkä olisi huomannut kappaleen vaihtumista, ellen olisi kiinnittänyt asiaan huomiota. Eron huomaa vasta, kun kappaleita vertaa toisiinsa. Sama melodia jatkuu kappaleesta toiseen, mutta Pt. 1 on huomattavasti hillitympi ja Pt. 2 rauhattomampi. Kappaleita on kuitenkin mahdotonta laittaa paremmuusjärjestykseen.

Comprachicos saattaa nimensä puolesta kuulostaa latinovaikutteiselta, mutta ei sitä kuitenkaan ole. Äänimaisema on raskas ja vaikuttava. Omalla kohdallani kappale oli hyvin pysäyttävä ja vei kaiken huomioni. Kappale on erikoisin ja valtavirrasta eniten poikkeava Pendulum-kappale, jota olen koskaan kuullut. Comprachicosista ei ole radiohitiksi, toisin kuin Watercolourista tai Witchcraftista, mutta ainakin omalle soittolistalleni se pääsee ehdottomasti. Kappaleen sanoitukset vaikuttaisivat kertovan vihasta jotakuta ihmistä kohtaan, joka on kohdellut sinua huonosti menneisyydessä.

” I am a reality invention fighter /  At war against your constant manipulation /  All this time you thought that I believed you /  The more you say, the easier to throw it away //  ’cause I’ve got the patience / To see that you drown / to watch you go down “

The Vulture –kappaleessa vierailee Samantha Beagley, joka ei tietääkseni ole tunnettu mistään muusta yhtyeestä aiemmin. Kappale kasvaa ja ”dropin” kohdalla se muuttuu hyvin ravehenkiseksi tanssibiisiksi. Kappale varastaa kaiken huomion lähes yhtä hyvin kuin edellinen kappale Comprachicos.

Witchcraft alkaa hyvin rauhallisesti, mikä korostuu verratessa kahteen edelliseen kappaleeseen, kontrasti on huomattavan suuri ja vain korostaa yhtyeen monipuolisuutta. Kappale on myös hyvin lauluvetoinen sellaisen yhtyeen kappaleeksi, jonka genren yhtyeillä ei yleensä edes ole laulajaa. Witchcraft on ehkä koko Pendulumin tuotannosta se kappale, jossa laulaja Rob Swiren ääni pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Kappale on hyvä havainnollistus miehen äänialasta ja hänen äänensä musiikillisesta monipuolisuudesta. Kokonaisuutena Witchcraft on hieno EDM-kappale. Siinä ei ole kovin paljon särönuotteja tai useita melodian muutoksia, mikä tekee siitä hyvin radioystävällisen. Sanoituksiltaan kappale on kuitenkin tuttuun Pendulum-tyyliin synkkä – yleinen tulkinta kappaleen sanoituksista on, että kertojan tuntema nainen on väkivaltaisessa parisuhteessa ja kertoja on hänestä huolissaan.

Self vs Self on omasta mielestäni paras biisi koko maailmassa, ikinä. Se on myös syy siihen, miksi valitsin tehdä harjoitteluuni kuuluvan levysuosituksen juuri tästä levystä. Oli täysin sattumaa, että tämä levy sisältää myös Pendulumin uran suurimmat hitit ja että Pendulum esiintyy Turussa ensi kesänä. Ja että äskeistä lausetta kirjoittaessani mp3-soittimeni sekalainen biisilista osui juuri tähän kappaleeseen. Kyseessä on varmaan kohtalo, mikäli sellaiseen haluaa uskoa.
Self vs Self on täydellinen yhdistelmä Pendulumia ja drum n bassia, sekä In Flamesia ja melodista death metallia. Kappaleen sävellys, sanoitus ja sovitus ovat kokonaan Rob Swiren käsialaa ja se valaa minuun uskoa, että hän voi kirjoittaa ihan millaista musiikkia tahansa, ja onnistua siinä. Myös kappaleen musiikillinen kokoonpano on hyvin mielenkiintoinen: kappaleessa esiintyvät Pendulumin laulaja Rob Swire, kitaristi Peredur ap Gwynedd ja rumpali Kevin ”KJ” Sawka, sekä In Flamesin laulaja Anders Fridén, kitaristi Björn Gelotte ja basisti Peter Iwers. Kappaleen sanoituksen kertovat saman ihmisen, kertojan, persoonan eri puolista ja niiden välisestä ristiriidasta, ja Swiren ja Fridénin äänien välinen kontrasti on täydellinen havainnollistus aiheen esiintuomiseksi. Kappale aiheuttaa minussa jokaisella kuuntelukerralla dopamiiniryöpyn ja saa ihoni kananlihalle.

The Fountain on albumin toiseksi viimeinen kappale ja erittäin rauhallinen. Kappaleen on kirjoittanut ja laulanut progressiivisen rockyhtyeen Porcupine Treen Steven Wilson. Kappale on hyvinkin iloinen, pirteä ja kesäinen popkappale, etenkin verrattuna levyn muihin kappaleisiin. Se on myös hyvin helposti lähestyttävä. Jos pidät Pendulumin radiohiteistä, mutta drum n bass ei ole sinun juttusi tai tuntuu jopa hieman pelottavalta, saatat hyvällä todennäköisyydellä pitää tästäkin kappaleesta. Sanoitukset noudattavat samoja linjoja kuin koko muullakin levyllä – ulosannista huolimatta ne ovat hyvin melankoliset. Encoder on levyn viimeinen kappale ja tuntuu edellisen kappaleen suoralta jatkolta.

Kokonaisuutena Immersion on hyvin monipuolinen kokonaisuus erilaisia elektronisen musiikin alalajeja, pääasiassa drum n bassia ja dubstepiä. Levyltä löytyvät niin yhtyeen suurimmat hitit Watercolour, Witchcraft ja The Island, kuin myös oma kaikkien aikojen lempikappaleeni, In Flames –metalliyhtyeen kanssa yhteistyössä tehty Self vs Self. In Flamesin laulaja Anders Fridénin, kitaristi Björn Gelotten ja basisti Peter Iwersin lisäksi albumilla vierailevat myös rave/breakbeat-yhtye The Prodigyn jäsen Liam Howlett, progressiivisen rockyhtyeen Porcupine Treen jäsen Steven Wilson, sekä tuntemattomampi laulaja Samantha Beagley. Albumilla ei ole yhtäkään hidasta kappaletta, mutta Witchcraft alkaa hyvin rauhallisesti ja The Fountain on kokonaistunnelmaltaan albumin rauhallisin. Raskainta kappaletta on yllättävän vaikea keksiä! Laulun puolesta se on ehdottomasti Self vs Self, jossa Anders Fridénin ääni pääsee hyvin oikeuksiinsa, mutta musiikillisesti en osaa sanoa onko Immunize tai Comprachicos kuitenkin raskaampi.

Laura Keränen

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy