Kuukausittainen arkisto:elokuu 2012

Solina Records popmusiikin syvällä lähteellä

Solina Records

– Be Your Own Customer –

Solina RecordsMusiikkiaarteita maakunnasta, osa 7

Turkulainen levy-yhtiö Solina Records julkaisee laadukasta popmusaa ja indietä – synapopista lasermetalliin. Ja työtä tehdään suurella sydämellä. Useat  kiinnitykset ovat turkulaisia, koska Solina on halunnut tuoda esiin paikallista osaamista. Musaston artikkelissa perustajat Tom Riski ja Jori Sjöroos kertovat levy-yhtiöstänsä. Solina Records on Musaston juttusarjan Musiikkiaarteita maakunnasta seitsemäs osa.

Näyttely Musiikkikirjastossa

Solina Recordsin vitriininäyttely on avattu Turun Musiikkikirjastossa 31.8.2012. Esillä on kansitaidetta, Solinan tuotantoa eri formaateissa, julisteita, paitoja, tarroja… Näytteillä on Kalle Taivaisen tekemä taideteos, joka on kuvattu Magenta Skycoden toisen albumin kanteen. Solinan kansitaidetta ovat tehneet myös  Kea & Emil Bertell, CHRZU, Noora Isoeskeli, Sirpa Särkijärvi, Kaija Papu, Paola Suhonen ja Tomi Tuominen. Tervetuloa kirjastoon!

Solina Recordsin perustajat Jori Sjöroos (vas.) ja Tom Riski.Musiikkia vuodesta 2005 alkaen

Turkulaiset Tom Riski ja Jori Sjöroos perustivat levy-yhtiö Solina Recordsin vuonna 2005. Syksyyn 2012 mennessä julkaisuja on kertynyt parisenkymmentä. Pieni firma on pärjännyt markkinoilla hyvin. Kehuja on tullut sekä kuluttajilta että kriitikoilta. Solinan yhtyeissä ja artisteissa on jotain erityistä, joka vetoaa kuulijoihin.

Ensimmäinen Solinan julkaisema albumi oli Magenta Skycoden IIIII (2006). Jori Sjöroosin johtaman yhtyeen debyytti oli suuri taiteellinen menestys. IIIII:n myynti rohkaisi uutta levy-yhtiötä eteenpäin, ja sittemmin levyä on myyty tuhansia kappaleita. Myös MS:n kakkosalbumi Relief (2010) on ollut menestys.

Solina Recordsin näyttely Musiikkikirjastossa syyskuussa 2012.Turkulainen Déclassé julkaisi Solinalla esimerkilliset konelevyt Remain Still (2006) ja Silos (2008). Vuonna 2010 Nightsatanin debyytti Midnight Laser Warrior loi ilahduttavan käsitteen lasermetal. Askelta uuteen ulottuvuuteen oli tuottamassa Jori Hulkkonen. Solinan uusin menestyslevy on Burning Heartsin erinomainen kakkosalbumi Extinctions (2012). Tunnetuimpia Solinan albumeita on julkaistu myös huoliteltuina LP-painoksina.

Kenties hillittömin produktio on vuonna 2008 julkaistu Mr. Velcro Fastenerin ja Reverend Bizarren split 12″, jolla yhtyeet esittävät toistensa kappaleita. Edellä mainittujen lisäksi Solinalle ovat levyttäneet myös Heroin And Your Veins ja doomahtava Arkhamin Kirjasto. Uusimmat kiinnitykset ovat Sans Parade ja synapopduo Sin Cos Tan.

***

Tom Riski ja Jori Sjöroos puhuvat:

Millaiseen tarpeeseen Solina Records perustettiin?

– Mulla oli musajutut junnannut pitkään tyhjäkäyntiä itsellä eli ei syntynyt enää mitään omaa musaa. Jori taas teki koko ajan huippujuttuja studiossa. Solinan logon on tehnyt Tomi Tuominen, Turun Peter Saville.Kun oltiin vielä pitkään keskusteltu, että olisi kiva julkaista itse kaikkea hyvää musaa, mitä ympärillä tehdään, niin Solina Records perustettiin 24.9.2005 Jorin syntymäpäivänä. Brittiläinen Factory Records toimi suurena innoittajana.

– Ekaksi julkaisuksi Jori ehdotti oman uuden bändinsä Magenta Skycoden debyyttialbumia. Saimme täydellisen startin levy-yhtiölle – ja albumin, joka toi näkyvyyttä tuoreelle lafkalle. Paita: Magenta Skycode. Vitriini: Turun kaupunginkirjasto.Magentan IIIII-albumista on otettu muistaakseni 13 painosta ja sitä on myyty koteihin yli 7500 kappaletta.

Millainen levy-yhtiö Solina Records on?

– Pieni ja omaehtoinen, ja tällaisena tulee pysymäänkin. Mitään ei tehdä muodon tai muiden vuoksi.

Millaista ääntä Solina haluaa pitää?

– Musiikillisiä rajoja ei ole eli olemme valmiita julkaisemaan lähtökohtaisesti mitä vaan. Toisaalta julkaisemme vain musiikkia, josta pidämme molemmat sataprosenttisesti. Toki haluamme myös tuoda esille paikallista osaamista. Sainauksistamme Heroin And Your Veins on Tampereelta. Reverend Bizarre on turkulais-lohjalainen, Sin Cos Tan turkulais-helsinkiläinen!

Kuinka paljon teette musiikillista yhteistyötä Solinan artistien kanssa?

– No tottakai yhteistyötä tehdään paljonkin, varsinkin kun monissa Solinan julkaisemissa bändeissä soittaa samoja tuttuja kasvoja. Aika vähän pyrimme kuitenkin ohjailemaan albumin sisällössä.

Oletteko mukana artistienne levynkansien suunnittelussa?

– Kyllä, mutta lähinnä kommentoijina. Annamme yleensä taiteellisen vapauden bändille ja kansitaiteilijalle.

Miten arkista/juhlavaa työnne levy-yhtiössä on?

– Hyvin arkista. Illat menee läppäri sylissä.

Miten lisenssisopimukset muiden levy-yhtiöiden kanssa tehdään?

– Neuvottelemalla ennen kaikkea sellaiset diilit, jotka hyödyttävät bändiä eikä niinkään Solinaa. Toki yhtiötäkin pitää ajatatella, mutta Solina ei ole  päätyömme. Voimme huolehtia enemmän bändien edunvalvonnasta sopimuksissa.

Onko uusintajulkaisujen tuottaminen teille tärkeätä?

– Ei ole. Niitä teemme aina silloin tällöin, jos joku albumi on sellainen, jonka haluaisimme saattaa uudelleen kuuluville. Pääasiassa me olemme julkaisseet uusintajulkaisuina vain sellaisia albumeita, joissa Jori on ollut mukana.

Miten markkinoitte Solinaa?

– Ahkerasti! Mielestäni paras markkinointikeino musiikille on tietysti musiikki itse. Word-of-mouth on kuitenkin se paras markkinointikeino. Käytämme kaikkia markkinointikanavia – siis sekä online että perinteisiä kanavia, bändien omat sivut, blogit, wikit, foorumit, sosiaalinen media, perinteinen musiikkimedia, webmedia, radiot jne. Albumipromootiossa käytämme toisinaan myös ulkomaisia PR-toimistoja.

Millaista menestystä olette saaneet?

– Kaikki julkaisut ovat saaneet mukavasti positiivista palautetta kuuntelijoilta ja kriitikoilta. Magenta Skycoden molemmat albumit ovat menestyneet sekä myynnillisesti että kriitikoiden levyarvioissa aivan mahtavasti. IIIII ja Relief ovat olleet aivan kärkisijoilla sekä kuuntelijoiden että kriitikojen Vuoden albumit -listauksissa. Magentan levyjen tuotoilla tätä toimintaa aika kauan itse asiassa pääasiassa pyöritettiin.

– Kun IIIII-levy julkaistiin uudestaan vinyyli-formaatissa (LP+7″) juhlan kunniaksi, nousi se Rumban albumilistalle sijalle 14 ja myös Suomen viralliselle listalle. Lisäksi IIIII-levyn kansi pääsi TOP10:n Soundi-lehden järjestämässä Suomen hienoin levynkansi kansanäänestyksessä. Samoin This Empty Flow’n klassikkoalbumi Magenta Skycode nousi Rumban albumilistalle sijalle 12 ja Reverend Bizarre vs. Mr Velcro Fastener nousi sinkkulistan sijalle 5. Déclassé on menestynyt aikanaan musavideoillaan ja saanut niistä palkintoja.

– Jori on myös saanut vuoden tuottajan Emma-palkinnon aikanaan tuottamalla samana vuonna Magenta Skycoden IIIII-levyn ja PMMP:n Kovemmat kädet. Lisäksi Magenta Skycoden Relief on saanut vuoden alternative/indie Emman.
Burning Hearts ja Nightsatan ovat saaneet suitsutusta ympäri maailmaa albumeistaan. Nightsatan oli monen musablogin tai webmedian ”Vuoden parhaat albumit” -listoilla, ja Nightsatanin musa on levinnyt musablogeissa ympäri maailman. CHRZU:n ohjaama Outro-filmi, johon Nightsatan teki scoren, sai juuri kunniamaininnan Espoon Cinéssä Méliés d´Argent -kilpailussa.

– Burning Heartsin helmikuussa 2012 julkaistu kakkoslevy Extinctions nyt on saanut aivan huippu-arviot ympäri maailmaa. Burning Hearts on jo aika tunnettu yhtye maailmalla indie-piireissä. Lisäksi Extinctions -levyn kansi sai kunniamaininnan Vuoden Huiput-kilpailussa joka on Grafian järjestämä Suomen merkittävin kommunikaation muotoilun ja markkinointiviestinnän kilpailu.

Voitteko kertoa tulevasta, mitä julkaisette seuraavaksi?

– Vielä syksyllä julkaisemme albumit musiikkituotannon huippuosoite Aurakatu 15:ssä vaikuttavilta Sans Paradelta ja Sin Cos Tanilta. Sans Parade on kahdeksanhenkinen mm. Déclassésta ja Star You Star Me:stä tutun Jani Lehdon sekä huippuäänisen singer/songwriter Markus Perttulan uusi yhtye, jota voisi kuvailla termillä ”orchestral pop”.

– Sin Cos Tan taas on Villa Nahista tutun Juho Paalosmaan ja supertuottaja Jori Hulkkosen yhteinen synapopbändi. Villa Nahin ja Hulkkosen synapop-projekti Processoryn taukoilleissa miesten luova energia kanavoituu Sin Cos Taniin ja yhtye tullaan näkemään myös keikoilla. Syksyllä on siis tiedossa kuumaa kamaa. Molempien yhtyeiden albumit tulevat olemaan todella kovia. Ja Magenta Skycoden uusi levy tulee keväällä 2013!

Lisää Solinasta Facebookissa!

Stop The Press! Uusi BH-video + Solina-ilta Klubilla

Burning Heartsin uusi musiikkivideo Modern Times sai ensi-iltansa 5.9.2012. Ohjaus/kuvaus: muotisuunnittelija, IvanaHelsingin perustaja ja elokuvaohjaaja Paola Suhonen. 

Turun Klubilla järjestetään 13.10.2012 Solina-ilta. Mukana ovat Magenta Skycode, Nightsatan, Burning Hearts ja Sin Cos Tan.

Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Musiikkiaarteita maakunnasta, Näyttelyt Turku

Uutuustorni Turun musiikkiosastolla

Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on otettu Demotorni uuteen käyttöön. Tornissa esitellään viittä uutuuslevyä kirjaston kokoelmista. Levyt vaihdetaan kahden viikon välein. Ensimmäisenä esillä ovat:

Hamel: Lohengrin

Fiery Furnaces: rehearsing my choir

Rough Guide to Sufi Music

Eric Hutchinson: Sounds like this

Tá lam 11: Mingus

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Viikon levy: Hector – Herra Mirandos

Hector, eli Heikki Veikko Harma (s. 20.huhtikuuta 1947) on yksi tunnetuimmista suomalaista rock-muusikoista. Hector oli mukana jo folk yhtyeessä Cumuluksessa vuosina 1969-74. Ensimmäinen soolo-albumi Nostalgia ilmestyi 1972.

Herra Mirandos ilmestyi vuotta myöhemmin 1973 ja möi timanttia. Levy on mielestäni kestänyt hyvin aikaa ja on vieläkin sanoituksillaan ajankohtainen. Olen kuullut Hectoria lapsena ja muistan kyllä ihan pitäneenikin siitä. Törmäsin tähän kyseiseen levyyn sattumalta, kun ostin sen käytettynä kirpputorilta. Ensi kuulemasta lähtien pidin kovin levystä, jotenkin mystinen ja yhtä aikaa kovin puhutteleva levy. Jo siihen aikaan oltiin huolissaan siitä mihin ollaan menossa, luonnon saastuminen ja ihmisten eristäytyminen todellisuudesta. Vaikka valistuneisuutta onkin ollut pitkään, on surullista nähdä että ei kuitenkaan päästy niin pitkälle tavoitteissa kuin olisi pitänyt.

Musiikki voi olla monen tapaan portti johonkin toisenlaiseen todellisuuteen. Ainakin itselläni kävi niin tällä kertaa. Yllätyin siitä progressiivisuudesta ja psykedeliasta, jota osa kappaleet sisälsivät. Levy alkaa mielenkiintoisella kappaleella Ekhnaton rakastui aurinkoon (prologi). Kappaleessa käytetty syntetisaattori saa aikaan hienon äänimaiseman jonka päälle hitaasti lausutut sanat kuulostavan mystisiltä. Levy sisältää oikeastaan vain hyviä kappaleita, eikä täytekappaleita ole ahdattu joukkoon, mihin nykyään liian moni valitettavasti sortuu.

Kappaleessa Asfalttiprinssi, ollaan huolissaan ympäristön muuttumisesta kylmäksi elottomaksi kiveksi. Myös Meiran laulu on herkkä ja kaunis kappale, tuo paljon mieleen Englantilaisen King Crimsonin, joka myös kuuluu vahvasti samaan aikakauteen.

Musiikissa ja sen harrastamisessa on paljon kyse myös siitä, että uskaltaa rohkeasti kokeilla erilaisia tyylisuuntia ja ilmaisuja. Kannattaa tutustua tähän levyyn, vaikka se varmaan onkin tuttu monille. Ei ehkä kaikille nuorille kuitenkaan, kuten ei ollut itsellenikään.

Varaa levy kirjastosta

Vinyylihemmo

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

Krautrock, kosminen musiikki ja elektroninen vallankumous – uusi luentosarja alkaa Turun kaupunginkirjastossa

Krautrock, kosminen musiikki ja elektroninen vallankumous –
matkoja 1970-luvun saksalaiseen populaarimusiikkiin

Luentosarja pidetään Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa.  Luennoitsijana tutkija Pertti Grönholm Turun yliopistosta. Pertti Grönholm on pitänyt Turun yliopistossa useita yksittäisiä luentoja aihepiirin liepeiltä ja kokonaisen luentosarjan elektronisen musiikin historiasta. Hän on tutkinut erityisesti Kraftwerk-yhtyettä ja sen suhdetta saksalaiseen kulttuuriin ja historiaan sekä Kraftwerkin suhdetta pop-tähteyteen ja mediaan.

Luentojen sisältö:
TO 6.9.  klo 18.-19.30 Länsi-Saksan populaarikulttuuri toisen maailmansodan jälkeen, miehitysjoukkojen radioasemat ja angloamerkikkalainen pop-musiikki, opiskelijaradikalismi, nuorisovallankumous, kommuunit ja psykedelia 1960-luvun lopulla.
TO 13.9. klo 18.-19.30  Saksalaisen rock-musiikin nousu vuosina 1968-1971. Länsi-Berliini, Ruhrin alue, München. Uudet levy-yhtiöt (Pilz, Ohr, Brain). Yhtyeiden omien studioiden ja tuottajien (Dieter Dierks, Konrad Plank ym.) merkitys. Krautrock-ilmiö ulkomailla.

TO 20.9. klo 18.-19.30 Kosminen musiikki ja elektroninen rock vuosina 1970-1980. Tangerine Dream, Ash Ra Tempel, Cluster, Neu!, Harmonia, La Düsseldorf ym.
TO 27.9. klo 18. -19.30 Kraftwerk – krautrockista elektronisen pop-musiikin pioneereiksi. Kraftwerkin erityisyys ja vaikutus.

Luennot ovat kukin itsenäisiä kokonaisuuksia. Jokaiseen luentoon kuuluu paljon musiikki- ja videonäytteitä sekä valokuvia ja muuta havainnollistavaa aineistoa. Aiheista enemmän kiinnostuneille on tarjolla runsaasti kirjallisuusvinkkejä.
Luentosarjan kuvaus:

Luentosarjassa käsitellään saksalaisen rock-musiikin syntyä ja kukoistusta 1960-luvun lopulta 1970-luvun lopulle ja luodaan katsaus myös saksalaisen nuorisokulttuurin murrokseen 1960-luvun jälkipuolella sekä sitä seuranneisiin Länsi-Saksan poliittisen kuohunnan ja radikalismin vuosiin.
Kokeileva ja omaperäinen rock-musiikki (Deutsch Rock, Krautrock) oli ilmiö, joka toi esiin paitsi uuden muusikkosukupolven, myös synnytti ennenkuulumattomia tyylisuuntia psykedeelisen ja progressiviisen rockin liepeillä. Merkittävin näistä tyyleistä on niin sanottu Kosmische Musik, johon luetaan etenkin ns. Berliinin koulukunta, sisältäen sellaisia yhtyeitä, kuten Tangerine Dream, Ash Ra Tempel sekä artisteja kuten Klaus Schultze. Myös Kölnin ja Düsseldorfin alueella vaikuttaneet bändit, kuten taiderock-yhtye Can, monotonisen elektronisen rockin kulttiyhtye Neu! sekä elektronisen popin pioneeriryhmä ja samalla kaikkien aikojen tunnetuin saksalaisyhtye Kraftwerk nousivat suureen suosioon ja maineeseen 1970-luvun alussa ja puolivälissä. Münchenissä vaikuttaneet yhtyeet, kuten Popol Vuh ja Amon Düül II olivat enemmän kallellaan psykedeeliseen rockiin sekä folk- ja etnovaikutteiseen musiikkiin.
Saksalainen rock murtautui esiin omaehtoisena, mutta hajanaisena ilmiönä, jonka ääripäiksi voisi nimetä vaikapa Kraftwerkin ja The Scorpionsin, joka saavutti suurimman suosionsa vasta 1980-luvulla. Deutsch Rock oli nimensä mukaisesti nimenomaan saksalaista musiikkia ja useimmat uudet yhtyeet pyrkivät irti angloamerikkalaisen popin ja rokin kaavamaisuuksista tai sovelsivat niitä erittäin ennakkoluulottomasti. 1970-luvun yhtyeistä vain harvat kuitenkin jatkoivat tai pystyivät uudistumaan 1970-luvun puolivälin jälkeen. 1970-luvun lopulla Saksankin yli pyyhkinyt punk ja uusi aalto (Neue Deutsche Welle) veivät pohjaa niin taiderockilta kuin kosmiselta musiikiltakin.
Krautrockilla on kuitenkin ollut suuri vaikutus myös angloamerikkalaiseen pop0- ja rock-musiikkiin 1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi David Bowien Berliini-trilogia (Low, Heroes ja Lodger) sekä Iggy Popin ja Brian Enon musiikki saivat uutta kipinää saksalaisesta rokista ja kosmisesta musiikista. Oma lukunsa ovat Britannian post-punk (mm. Joy Division) sekä 1980-luvun alun futurismi ja uusromantiikka (mm. Ultravox, O.M.D. ja The Human League), jotka olivat esteettisesti vahvasti kallellaan juuri Kraftwerkin, Neu!:n ja Clusterin kaltaisten yhtyeisiin.
Krautrock nousi tunnustettuna juuri-ilmiönä uudelleen esiin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla, progressiivisen rockin renessanssin ja teknoaikakauden kokeilevan elektronisen musiikin vanavedessä.
Vaikka 2000-luvun kuluessa moni Krautrockin suuri nimi on poistunut joukoista, monet alkuperäisistä yhtyeistä ovat kokeneet paluun esiintymislavoille. Tällaisia ovat mm. Cluster, ja Ash Ra Tempel. Suurista nimistä osa, kuten Kraftwerk, Tangerine Dream ja Klaus Schulze on esiintynyt ja levyttänyt enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti jo yli 40 vuotta.
Myös Suomessa vahvasti saksalaisesta 1970-lluvun rokista inspiroituneita yhtyeitä on noussut esiin useita. Jo 1990-luvulla toimintansa aloittaneet porilaisyhtyeet, kuten Circle, Kuusumun Profeetta, Pharaoh Overload ja Magyar Posse ovat saaneet rinnalleen sellaisia yhtyeitä, kuin helsinkiläiset K-X-P:n ja mediassa parhaillaan kohutun Siinain sekä turkulaisen E-Musikgruppe Lux Ohr-yhtyeen.

Lisätietoja:

Ann-Christin Antell/Turun kaupunginkirjasto/Musiikki

02-2620656

ann-christin.antell (at) turku.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tapahtumat

Futupopin klassikoita Turun Musiikkikirjaston levynkansinäyttelyssä

Mitä on futu? No ainakin tätä.

Talk Talk: The Party's Over ja The Human League: Dare!Futuristisen syntikkapopin aalto tuntui erityisesti 1970-1980-luvun taitteen vaiheilla. Synth pop oli luonnollinen osa brittiläisen uuden aallon transformaatiota.

Classix Nouveaux, Depeche Mode, Thomas DolbyDuran Duran, John FoxxThe Human League, Gary Numan, OMDSoft CellUltravox, Talk Talk, Midge UreVisageYazoo ja muutamat muut olivat jonkin aikaa juhlituimpia konemusiikin uudistajia. Mikä parasta, muutamassa vuodessa tehtiin kunnioitettava määrä klassikkolevytyksiä. Nuoret muusikot eivät kumartaneet ketään, paitsi ehkä kirkkaimpia esikuviaan. Heitä olivat David Bowie, Roxy Music ja Kraftwerk.

Syntsapoplevyjä lainattavana Turun Musiikkikirjastossa.

Viisi klassikkoa näytteillä, CD-levyjä lainattavana

Turun Musiikkikirjaston 21.8.2012 avatussa levynkansinäyttelyssä on esillä viisi levytystä, joita aika ei haalenna. Näytteillä ovat LP-levyt

° Talk Talk: The Party’s Over 1982

° The Human League: Dare! 1981

° Depeche Mode: A Broken Frame 1982

° Thomas Dolby: The Golden Age Of Wireless 1982

° Yazoo: Upstairs At Eric’s 1982

Musiikkikirjaston Loungessa on lainattavissa alan musiikkia. CD-levyt ovat esittelytornissa, popmusiikin CD-hyllyn lähellä.

Tyyli ennen kaikkea

Esillä oleva vieraannuttavan tuntuinen levynkansitaide kuvaa erottumisen ja hyväksynnän tarvetta. Kansikuvat  muistuttavat meitä siitä, että persoonasi ei häviä vaikka teet musiikkisi syntetisaattoreilla. Haluttiin puolustaa humaaniutta ja uskallusta.

Yksi kansitaiteen ja kiihkeän musiikin ulottuvuuksista oli kuitenkin eskapismi.Todellisuutta paettiin maalausten ja valokuvateosten futuristiseen ihmiskuvaan. Toisinaan ihmisen esineellistymistä myös pelättiin, ja esimerkiksi taiteilija

Thomas Dolby: The Golden Age Of Wireless.James Marsh korosti usein töissään yksilön suhdetta luontoon. Ja kun bändin tai artistin valokuva oli kannessa, niin toivotuin tulos saavutettiin vakavana ja kovassa meikissä.

Isoja ja pieniä klassikoita

Näyttelyn artistit ja yhtyeet olivat kaikki uuden alun äärellä vuosina 1981-1982. Talk Talk onnistui yli odotusten debyyttialbumillaan. The Party’s Over tehtiin tuottaja Colin Thurstonin kanssa, joka tuotti myös Duran Duranin kaksi ensimmäistä albumia.

Sheffieldiläisen The Human Leaguen kolmas albumi Dare! nosti kulttibändin superbändiksi, vaikka yhtye oli hajota vain vuotta aiemmin. Sinkku Don’t You Want Me oli suuri hitti ympäri maailmaa. 

Depeche Moden toinen albumi A Broken Frame oli urotyö. Tulevaisuus näytti synkältä, koska lauluntekijä Vince Clarke oli eronnut bändistä. Piinaa kesti kuitenkin vain hetken, sillä Martin Gore sävelsi klassikoita yhä sujuvammin. Vince Clarke keskittyi DM:n jälkeen yhteistyöhön laulaja Alison Moyetin kanssa. Yazoon upea Upstairs At Eric’s sisältää klassikot Don’t Go, Only You ja Winter Kills.

Syntsaguru Thomas Dolby tunnettiin taianomaisena sessiomuusikkona, joka loihti koskettimistaan ihmeitä esimerkiksi yhtyeille Def Leppard ja Foreigner. Ensimmäinen oma albumi  The Golden Age Of Wireless on taidonnäyte vertaansa vailla. Maalaukselliset Flying North, Windpower ja One Of Our Submarines ilahduttavat yhä.

Tervetuloa kirjastoon!

Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Näyttelyt Turku

Viikon levy: Brett Dennen – So Much More

Levy alkaa hienosti kahdella kappaleella, joista molemmilla Brett muistuttaa kuuntelijaa asioista, jotka arkea eläessä katoavat aina mielestä (slavery stitched into the fabric of my clothes). Biisit ovat levyn parhaimpia ja niistä jää vähän ontto olo.

Brett on vuonna 1979 syntynyt kalifornialaislauluntekijä, raakaruokaintoilija ja maailmanparantaja. Hän kasvoi kotiopetuksessa, sillä hänen vanhempansa halusivat varmistaa, että hänestä kehkeytyy tiedostava aikuinen. Collegessa hän tutki kansanliikkeitä, verkostoja ja aktivismia. Nykyään hän jakaa asunnon kämppäkaverin kanssa, kulkee pyörällä ja huolehtii ostavansa vain eettisesti hankitusta puusta tehtyjä kitaroita. Muusikkona hänelle on tyypillistä terävien ja viisaiden laulujen tekeminen. Levyn viides raita “She’s Mine” on söpö hyvän mielen poplaulu, jonka sanat menevät näin:

I was thrown before the court of canes
Tossed my soul to the furnace flames
Where all my heroes had been slain, exiled, or put in prison
Because they rose above the mess
And because their power posed a threat
And because they spoke of something else
When everybody else didn’t

Brett etsii jatkuvasti soundiaan ja “antaa sen kehittyä”. So Much More on folk-rockia. Hän levytti sen 26-vuotiaana.

Varaa levy kirjastosta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

Elonkorjuu julkaisee kattavan historiikin

Vuonna 1969  Elonkorjuu-yhtyeen perustaja Jukka Syrenius marssitti kokoonpanonsa Helsinkiin popyhtyeitten SM-mittelöihin. Yhtye saavutti toisen sijan kisoissa ja Syrenius sekä Timo Hannukainen, Veli-Pekka Pessi ja Rainer Koski olivat näyttäneet, että Porista, länsirannikolta, kuului paljon uutta.

Debyyttialbumi Harvest Time  syntyi keväällä 1972.  Nykyään levyä pidetään kalleimpana suomalaisena keräilyalbumina. Sen hinta levyliikkeissä on 500–1000 euroa. Vuonna 2002 Emi julkaisi albumista nyt jo loppuunmyydyn cd-uusintapainoksen.

Miehistönvaihdosten jälkeen orkesterin toinen albumi suuntasi funkjazzin ja fuusion suuntaan. Albumi Flyin´High, Running Fast ilmestyi vuonna 1978. Yhtye hajosi ennen vuosikymmenen loppua.

2000-luku toi orkesterin jälleen keikkalavoille. Maaliskuussa 2010 Elonkorjuulta  ilmestyi livealbumi Scumbag goes to theatre. Saman vuoden toukokuussa puolestaan ilmestyi cd-painos yhtyeen Harvest-nimellä tekemästä kakkosalbumista.

Nyt luvassa on uudelleen masteroitu 4-cd:n kokoelma  – Seasons on  läpileikkaus yhtyeen kunniakkaalta uralta vuosilta 1972-2011. Mukaan on albumi- ja liveraitojen lisäksi saatu myös koko joukko harvinaista materiaalia kuten mm. Liisankadun studiolla 1977 taltioitu Rollin`Down The Highway sekä Pori Jazz festivaalin 1974 livevedot Somebody Loan Me A Dime ja Snowstorm. Ruosniemen työväentalolla 1977 taltioidut kuusi liveharvinaisuutta, Jukka Syreniuksen sävellykset Hey Brother, Young Grand Old Man ja Your`s Tonight sekä coverit Superstition (Stevie Wonder), Freeway Jam (Jeff Beck) ja Spain (Chick Corea) todistavat että yhtye hallitsee mainiosti eri tyylisuuntienkin kiemurat.

Elonkorjuu Seasons 4cd kaupoissa 31.8.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset