Avainsana-arkisto: laulaja-lauluntekijät

Lailasta Almaan – naiset suomalaisen populaarimusiikin kentällä

“2020-luku on naisten. Se on vuosikymmen, jolloin asiat muuttuvat. Naisten määrä populaarimusiikin tekijöinä ja esittäjinä on kasvanut ja toimenkuvat monipuolistuneet. Sukupuolesta puhutaan enenevissä määrin, naisten taiteellista työtä nostetaan yhä enemmän keskiöön, ja taiteellisten alojen epätasa-arvoisia käytäntöjä tuodaan päivänvaloon. Tämän vuoksi on korkea aika kirjoittaa myös kirjoja naisista populaarimusiikissa.”

Ote Lailasta Almaan -projektin tiedotteesta.

IMG_2389

Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

 

TÄHTIÄ JA TYÖMUURAHAISIA

Suomalaisen populaarimusiikin tutkimuskentällä on meneillään projekti, jossa kenttää tarkastellaan naistekijöiden näkökulmasta 1950-luvulta alkaen aina tähän päivään asti. Lailasta Almaan -kirjaprojektissaan musiikintutkijat ja tietokirjoittajat Tiina Käpylä ja Anna-Elena Pääkkölä nostavat naiset suomalaisen populaarimusiikin keskiöön

Idea tietokirjaprojektiin on syntynyt käytännön työn kautta. Tiina Käpylä tuotti syksyllä 2019 avautuneelle Musiikkimuseo FAME:lle näyttelyn Kovaa työtä! Naiset populaarimusiikissa. Kyseinen näyttely käsitteli naisten roolien monipuolistumista populaarimusiikin esiintyjinä ja tekijöinä viimeisen parin vuosikymmenen kuluessa. Näyttely päättyi tämän vuoden helmikuussa, mutta työskentely aiheen parissa jatkuu.

– Näyttelyn aineiston ja sisällön tuottamisen aikana huomasimme, miten paljon aineistoa jää käyttämättä ja kuinka paljon kiinnostavia ihmisiä vääjäämättä jää sen ulkopuolelle. Ryhdyimme suunnittelemaan kirjaa, jossa voisimme käsitellä aihepiiriä laajemmin, kertovat Käpylä ja Pääkkölä.

Kirjallisuuden ja muun aiemman kirjoitetun materiaalin lisäksi tutkimusaineistona ovat haastattelut. Käpylä ja Pääkkölä lähestyivät aluksi tekijöitä ottamalla suoraan yhteyttä heihin tai heidän edustajiinsa. Kiinnostuksen myötä ja sanan kiirittyä, artistien edustajat ja muusikot ovat itsekin olleet suoraan yhteydessä tietokirjoittajiin. Laaja yhteistyöverkosto on toiminut hyvin ja esim. Muusikoiden liiton jakama tiedote toi runsaasti yhteydenottoja.

Projektin nimikkoartistit ovat Laila Kinnunen ja Alma Miettinen. He sijoittuvat kirjan aikajanan eri puolille. Laila syntyi 1939 ja aloitti laulajanuransa 1950-luvun lopulla. Hänen verrattain lyhyt uransa oli kuitenkin uraauurtava. Alma Miettinen on 2010-luvun uusia artisteja. Hän on tehnyt poikkeuksellisen näkyvää uraa myös kansainvälisesti. Kummaltakin aikakaudelta on muitakin ehdokkaita, mutta valinta perustuu näiden artistien uraauurtavaan työhön.

Kirjan näkökulma painottuu tekijyyteen ja toimijuuteen, joten tutkijat ovatkin keskustelleet artistien on nimenomaan musiikin tekemisestä ja esittämisestä. Heidät yllätti haastateltavien halu puhua suoraan talousasioista ja toimeentulosta.

– Tämä oli kyllä yksi teema haastatteluissa, mutta monet nostivat aiheen avoimesti itse esiin. He kokivat siitä puhumisen tärkeänä naisten musiikkiurien avaamisen kannalta. Artistit ovat yrittäjiä, jotka maksavat lipputuloilla tai esiintymispalkkioilla palkat kokoonpanossaan soittaville muusikoille. Siksi tämän kevään poikkeuksellinen tilanne onkin niin rankka heille. Tulot tippuvat livekeikkojen peruuntumisen myötä artisteilta, mutta myös heidän palkkaamiltaan muusikoilta. Tätä taloudellista puolta ei tuoda esille kovin usein musiikkijournalismissa, täsmentävät Käpylä ja Pääkkölä.

Tutkijoiden mukaan projekti johtaisi ihannetilanteessa yhtä kirjaa isompaankin kokonaisuuteen. Käpylä ja Pääkkölä haluaisivat tutkia artistien lisäksi säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia, tuottajia sekä muita musiikkiteollisuuden parissa työskenteleviä naisia, ehkäpä myös populaarimusiikkia tutkineiden naisten historiaa Suomessa. Tutkijat harkitsevat tulevaisuudessa myös suomalaisen queer-kentän kartoittamista eli suomalaisten seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen musiikin tutkimusta. Suomessakin riittää siis tutkimattomia alueita, sillä musiikkiteollisuuden tekijöiden historiaa ei ole kirjoitettu lainkaan naisten työn näkökulmasta.

– Tämänhetkinen musiikkiteollisuuden kartoitus on jo nyt paljastanut muutamia uria, jotka ovat olleet hyvin tärkeitä tämän kulttuurin rakentamisessa. Esimerkiksi Annikki Tähti teki töitä Muusikoiden Liitossa ja taisteli parempia työoloja ja perusturvaa artisteille. Brita Koivusen tekemä musiikkimateriaaliin liittyvä työ Scandia levy-yhtiössä oli A&R-tuottajan töitä, vaikkei niitä sellaisiksi vielä kutsuttu. Ragni Malmsténia työllistivät Solo RY, televisiotyöt ja Georg Malmstén-säätiö. Levy-yhtiöiden puolella uranuurtaja Maija Kuusi perusti BMG Finland OY:n ja istuskeli kuulemma herraseurassa monta vuotta ennen kuin muita naisia alkoi suurissa kokouksissa näkyä. Nykyään tämäkin sukupuolitettu tila alkaa neutralisoitua: yhä enemmän on naisia, jotka tekevät huomattavaa uraa musiikkiteollisuudessa, kertovat Käpylä ja Pääkkölä havainnoistaan.

Sessiomuusikoiden työkentällä muutos tapahtuu kovin hitaasti ja esimerkiksi televisiossa bändeissä ei näy kuin muutama nainen: Katja Lappi (mm. Putous) sekä Suvimarja Halmetoja (mm. Älä jäädy). Tuottajina naiset ovat kysyttyjäkin, mutta miksaajina ja äänittäjinä heitä on edelleen kovin vähän. Heitä kyllä opiskelee ja valmistuu ääniteknikoiksi, mutta eri syistä heitä ei päädy alan työhön tai näy kentällä.

– Tänä keväänä Ylen A-studiossa esiteltiin nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen myös basistina. Muusikkous nähtiin merkittävänä taide- ja kulttuurikentän taloudellista ahdinkoa käsittelevän keskustelun yhteydessä. Jos tutkimuksemme auttaa selvittämään mistä tämä johtuu, ja miten naisia saadaan näkymään monipuolisemmin musiikin ammattilaisina myös televisioissa, yksi tavoitteistamme täyttyy, selittävät Käpylä ja Pääkkölä.

Siirtyminen elektronisiin instrumentteihin ja läppärin käyttöön on sekin muuttanut naisten asemaa populaarimusiikin kentällä. Musiikkikenttä vaikuttaa tutkijoiden mukaan muutenkin tasavertaistuneen, ei vain naisten, vaan myös vähemmistöjen, seksuaalivähemmistöjen ja kaikenlaisten toimijoiden hyväksi. Tietokoneella voi tehdä hyvätasoisia kotiäänityksiä ja niitä voidaan julkaista internetissä ilman raskasta julkaisukoneistoa. Tämä tasapäistää koko kenttää. Tutkijat näkevätkin nimenomaan 2010-luvun naistoimijoiden toisena kulta-aikana. Tuolloin esiin nousi paljon uusia artisteja, jotka ottivat itselleen tilaa erityisesti kitarabändeiltä, jotka perinteisesti ovat olleet miesten omaksuma tila ja musiikkilaji.

AINEISTONKERUU ON MYÖS ETÄTYÖTÄ

Projektista ovat olleet kiinnostuneita eri tahot. Tutkimustyötä ja tietokirjaprojektia ovat rahoittaneet Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen tietokirjailijat ry sekä Musiikin edistämissäätiö (MES). Muita yhteistyökumppaneita ovat Musiikkimuseo FAME ja Kansallismuseo, Teosto, LiveFIN, Music Finland, Muusikkojen liitto, Solina Records, Universal Music Finland, Kaiku Entertainment, Luova Records ja Warner Music Finland.

IMG_2386

Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

Kenttätyö eli aineistonkeruu on hyvässä vauhdissa, mutta tutkijat toivovat lisää yhteydenottoja muusikoilta ja artisteilta. Yhteyttä voivat ottaa tietysti kaikki populaarimusiikin parissa toimivat ja toimineet naiset sekä heidän edustajansa, mutta myös kaikki, joiden kokoonpanoissa soittaa naisia! Teoksen Kuka on kukin -osiossa kirjoittajat pyrkivät listaamaan muitakin tekijöitä kuin vain täysin ammattilaisina toimivia. Yhteyttä voivat siis ottaa myös osa-aikaisesti tai harrastusmuotoisesti toimivat artistit, bändit ja muut kokoonpanot. Kaikki sellaiset, jotka kuitenkin jossain välissä ovat esiintyneet tai julkaisseet musiikkiaan.

Hakemisto on hyvin kattava, sillä tiedossa on jo tuhatkunta nimeä. Mukaan voi toki myös ilmoittaa ihmisiä, joita haluaisi kirjaan mukaan, mutta kaikki vähänkään tunnetuimmat nimet alkavat listalta jo löytyäkin.

Tekijät kertovat kaipailevansa vielä punkin ja hardcoren saralla toimineiden sekä tietysti yhä toimivien naisten nimiä ja bänditietoja. Näiden musiikkityylien parissa toimineita naisia on heidän mukaansa dokumentoitu huonosti. Tietojen keräämistä vaikeuttaa se, että monet muusikoista ovat toimineet lempinimien turvin.

Tänä keväänä elämme poikkeuksellista aikaa, mutta haastatteluja jatketaan myös etänä kevään ja kesän kuluessa.

– Tällä hetkellä teemme haastattelut sähköpostitse, skypellä ja puhelimella. Kyselemme esimerkiksi bändien kokoonpanotietoja kirjan hakemisto-osioita varten muun muassa sosiaalisessa mediassa. Aineistonkeruu on siis käynnissä sähköisesti, joten yhteyttä meihin saa ottaa! Sähköpostiosoitteemme on lailastaalmaan@gmail.com, vinkkaavat Käpylä ja Pääkkölä.

Työn etenemistä voi seurata projektin kotisivuilla lailastaalmaan.wordpress.com (muut sosiaalisen median linkit jutun lopussa). Samalla voi tutustua tutkijan ja tietokirjoittajan työn haasteisiin ja ihanuuteen. Viimeisimmässä blogitekstissään  Kirjaprojekti ja koronakriisi (5.4.2020) tutkijat ovat pohdiskelleet tämän kevään poikkeustilannetta kenttätyön näkökulmasta.

TIETOA TEKIJÖISTÄ

IMG_2383

Kuvassa musiikintutkijat Tiina Käpylä (vas.) ja Anna-Elena Pääkkölä (vas.). Kuva: Anna-Elena Pääkkölä

Tiina Käpylä on Turun yliopiston musiikkitieteen oppiainetta edustava tutkija, joka toimii tällä hetkellä tietokirjoittajana. Käpylä on kiinnostunut erityisesti naisten toimijuudesta, tekijyydestä ja niiden reunaehdoista populaarimusiikin parissa sekä nuorten musakuvioista ja paikallisista elävänmusiikin kulttuureista. Genreistä puhuttaessa Käpylän tietämys liittyy erityisesti bändimusaan, metalliin, punkkiin ja indiemusaan. Elämän ääniraitana Käpylällä soi tällä hetkellä nostalgisesti lapsuuden radioiskelmät Lea Lavenista ja Hanna Ekolasta aina Bonnie Tyleriin. Soitossa ovat myös suomalaisten naisten tekemä räp-musiikki (mm. Mercedes Bentso, Mariska), hardcore (mm. The Matricides, Kovaa Rasvaa) sekä indiemusiikki (mm. Raibowlicker).

Anna-Elena Pääkkölä on post doc-tutkija Åbo Akademissa. Hän tutkii tällä hetkellä suomalaisuuden uusia kuvauksia 2000-luvun populaarimusiikissa. Kiinnostuksen piiriin kuuluvat myös elokuvamusiikki, globaali populaarimusiikki popista rockiin ja indieen, musiikkivideot, musikaalit ja ooppera. Pääkkölä on pesunkestävä iskelmäfriikki, tango-osaaja, nykypopfani ja indiemusiikin tarkka seuraaja. Hän tekee musiikkia taiteilijanimellä ALANA. Pääkkölällä on lempimusiikkia monesta genrestä. Tällä hetkellä kulutuksessa ovat Vesala, Antti Tuisku, Sigur Rós, Nick Cave, David Bowie, norjalainen AURORA, Viitasen Piia ja Billie Eilish.

LAILASTA ALMAAN -TUTKIJOIDEN LUKU- JA KATSELUVINKIT

Tiinan lukuvinkit

IMG_2384

Kuva: Tiina Käpylä

Heini Strandin Hyvä verse, suomiräpin naiset on kirja, jonka aloittaa ja ennen kuin tajuaakaan, tulee takakansi vastaan. Loistava kuvaus räpin parissa toimivista naisista, heidän tekemisestään ja asenteestaan. Siinä on myös realistisia kuvauksia ongelmista, joita heillä on ollut vastassa – ja siitä, kuinka ongelmat on selätetty!

Toinen hyvän mielen kirja, jota ei voi jättää kesken, on Laura Haaralan, Hanna Kauppisen ja Aiju Salmisen Bändin käsikirja. Lämmin suositus! Kirjassa on todella paljon myös erilaisten muusikoiden kommentteja ja kokemuksia bänditoiminnasta. Vaikka et olisikaan perustamassa bändiä niin lue silti!

Pertti Grönholmin ja Kimi Kärjen toimittama Toisen soinnut etsijät, turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017 on kiinnostava katsaus omasta kaupungistamme. Olen kirjoittanut kirjaan itsekin, mutta kirjassa on paljon kiinnostavaa luettavaa monilta eri kirjoittajilta. Sen pariin tulee palattua aina vain uudestaan.

Tiinan katseluvinkit

  1. Yle Areenassa on katsottavissa Docstopin dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti. Se kertoo hardcoremusiikkia tekevästä Nuusa Niskalasta, joka toimii pappina. https://areena.yle.fi/1-4315110
  2. Toisena katseluvinkkinä Jonna Tervomaan Tilassa: Timanttinen keikka myös Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-4454914

Anna-Elenan lukuvinkit

Kenttää tutkiessa on käynyt esille, kuinka vähän aiheesta on olemassa spesifiä materiaalia. Moni suomalaisen populaarimusiikin historiasta kertova kirja kertoo naisista artisteina, muttei tekijöinä tai innovaattoreina. Poikkeuksen tekee Arja Ahon ja Anne Taskisen Rockin korkeat korot, jota pidämmekin vähän kummitätiprojektina omalle projektillemme. Ulkomaisista artisteista Sheila Whiteleyn Women and Popular Music: Sexuality, Identity, and Subjectivity on myös silmiä avaava lukukokemus. Kolmanneksi voisin mainita vaikkapa Lasse Erolan Rakkauden sävel, jossa käydään läpi 1950-luvun artisteja.

Anna-Elenan katseluvinkit

  1. Youtuben aarreaitasta löytyy vaikka mitä, muun muassa Leidit Lavalla-estradikeikan taltiointeja. Tästä kymmenen minuutin hittiputki: https://www.youtube.com/watch?v=B-fdbl_YmIo
  2. Ylen Elävä Arkisto on ohittamaton paikka, kun haluaa tutkia populaarimusiikin lähihistoriaa tai lähteä nostalgiatripille. Tämä 28-osainen Suomen Suosikit-sarja varmasti vie muutaman päivän katsoa läpi, ja tuo muistoja mieleen: https://areena.yle.fi/1-4305022?autoplay=true
  3. Suosittelen myös Ylen tuottamaa Minun musiikkini -sarjaa: https://areena.yle.fi/1-50095311

Yhteystiedot ja somekanavat:

lailastaalmaan.worpress.com

Sähköposti: lailastaalmaan@gmail.com

Facebook: www.facebook.com/lailastaalmaan/

Twitter: @lailastaA

Instagram: lailasta_almaan

 

toim. Hanna Kaikko

1 kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, kuunteluvinkit, lukuvinkit, Uutiset

Aili Ikonen vieraili Raision kirjastotalon Martinsalissa – kuvia ja tunnelmia konsertista

Jazzlaulaja Aili Ikonen esiintyi Raision kirjastotalon Martinsalissa keskiviikkona 29.5.

Ailin ja pianisti Antti Kujanpään lämminhenkistä esiintymistä todisti Martinsalissa noin 90 kuulijaa.

Keikalla kuultiin mm. pysäyttävän virkistäviä esityksiä muutamista rock-maailman klassikoista (Eagles, Toto, Crash Test Dummies) unohtamatta jazz-standardeja sekä Ailin upeaa soolotuotantoa. Keikan lopulla esitetty Juha Vainion ”Kotkan poikii ilman siipii” soi erityisen herkällä otteella ja montaa kuivaa silmää ei yleisön joukosta löytynyt.

Ohessa kuvia Ailin konsertista (kuvat Arto Korhonen):

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Jazzlaulaja Aili Ikonen ensi viikolla Raisiossa

Jazzlaulaja Aili Ikonen Martinsalissa esiintyy Raision Kirjastotalon Martinsalissa ke 29.5. klo 18.

Työteliäs Ikonen tunnetaan monipuolisena laulajana ja lauluntekijänä. Hän on levyttänyt useita albumeita, viimeisimpänä sooloalbumi Piirrä minut vuodelta 2017. Soolouran lisäksi Ikonen tunnetaan useista yhtyeistä, kuten Kvalda, Hereä, Ikosen Siskot ja Herd.

Soolouran ja yhtyeiden lisäksi Ikonen on työskennellyt useiden maineikkaiden huippuartistien kuten Jukka Perkon ja Hectorin kanssa. Hän on myös esiintynyt niin Umo Jazz Orchestran, Turun Filharmonisen Orkesterin, Norbotten Big Bandin, Tampere Filharmonian kuin Dallapénkin solistina.

Ikonen on taitava ja tunteikas esiintyjä, ja varsinkin Piirrä minut -levy toi laulajasta esiin entistäkin herkemmän ja henkilökohtaisemman puolen. Nyt on oiva tilaisuus todistaa maailmanluokan laulajaa pianistin säestämänä.

Lippuja voi ostaa ovelta (15 e) tai ennakkoon kirjaston palvelupisteeltä.

Foto Tero Ahonen

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Upea Aili Ikonen Raision Martinsalissa 29.5. – ennakkoliput nyt myynnissä

Monipuolinen ja arvostettu laulaja-lauluntekijä Aili Ikonen (Rajaton, Herd, Korpi Ensemble, Kvalda, Ikosen Siskot) esiintyy Raision kirjastotalon Martinsalissa keskiviikkona 29.5. kello 18.00.

Raisiossa Aili esiintyy duo-kokoonpanossa flyygelin säestämänä.

Viime kesänä mm. Pori Jazzin Kirjurinluodon konserttien päälavalla nähty Aili julkaisi vuonna 2017 Piirrä minut –levyn, jonka tunteikas ja henkilökohtainen ote on kerännyt kiitosta yli musiikillisten genrerajojen.

Raision Martinsalin konsertin ennakkolippuja myy kirjastotalon Palvelupiste. Liput ennakkoon ja ovelta 15 euroa.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee

Sanna Mansikka toi musiikin suuret leidit Raisioon

44_dsc0121

Turkulainen laulaja-lauluntekijä Sanna Mansikka esiintyi maanantaina 7.11. Raision kirjastotalon Martinsalissa ”Great Songs from Great Ladies  -teeman alla.

Mansikan taustalla lavalla nähtiin erilaisia kokoonpanoja ja täydessä bändikokoonpanossa soittivat Okko ja Erkka Makkonen sekä Seppo Wahl. Riisutuin versio oli Janis Joplinin Mercedes Benz, jonka Sanna esitti vain tamburiinin säestämänä.

Toni Enholmin avaaman illan teeman mukaisesti biisilistalle oli valittu mm.  Joni Mitchellia, Eva Dahlgrenia, Joan Baezia, Kate Bushia, Melanieta ja Carly Simonia. Illan viimeiset kappaleet olivat Sannan omaa tuotantoa. Ohjelmisto oli työstetty vartavasten Raision Martinsalin esitystä varten. Raisiossa koettiin todellakin ainutlaatuinen keikkahetki. Noin 40 musadiggarin edessä Sanna Mansikka intoutui yhtyeineen mainioon suoritukseen ja vahvasta naisnäkökulmasta huolimatta miehetkin viihtyivät katsomossa. Lämpimän tunnelman lisäksi Sanna Mansikka huokui vahvaa läsnäoloa. Tunti ja 40 minuuttia kuluivat huomaamatta.

Great Songs from Great Ladies -keikan biisilista;

-Ladies of the canyon (Joni Mitchell)

-Both sides now (Joni Mitchell)

-Big yellow taxi (Joni Mitchell)

-Woodstock (Joni Mitchell)

-Ängeln I rummet (Eva Dahlgren)

-Diamonds and rust (Joan Baez)

-Songbird (Christine McVie)

-Mercedes Benz (Janis Joplin)

-(You Make Me Feel Like) A Natural Woman (Carole King)

-The Man with a child in his eyes ((Kate Bush)

-The suffer (Buffy Sainte-Marie)

You’re so vain (Carly Simon)

Lay down (Melanie Safka)

Lisäksi kuultiin Sanna Mansikan omat biisit Läpikuultavaa, Filosofiaa, Unienleikkaaja saa paikan,Kamala peto, Padot murtuu ja Syntymäpäivä.

 

(Foto Arto Korhonen)

02_dsc9948

 

06_dsc9963

 

08_dsc9967

 

 

12_dsc9976

 

17_dsc9993

 

25_dsc0029

 

36_dsc0077

 

44_dsc0121

 

 

41_dsc0103

 

47_dsc0138

 

50_dsc0148

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Great Songs from Great Ladies – Raision Kirjaston Martinsalissa 7.11.

sanna-mansikka

Great Songs from Great Ladies – Raision Kirjaston Martinsalissa 7.11. klo 18.00.

Laulaja-lauluntekijä Sanna Mansikka esittää parhaiden naisartistien tuotantoa Raision Martinsalin konsertissa.

Sanna Mansikka lähti trubaduuriksi Ruotsiin jo 80-luvulla. Ohjelmistoon kerääntyi luonnollisesti paljon myös naisartistien ja -lauluntekijöiden tuotantoa.

Seuraavan vuosikymmenen lopulla Sanna oli perheen äiti, joka julkaisi omaa, tuolloin aikaansa edellä ollutta rockmusiikkia Suomessa pitkäsoitolla ”Unienleikkaaja saa paikan”.

Sittemmin Sanna on julkaissut joitakin singlejä, vetää musiikkipainotteista iltapäiväkerhoa ja keikkailee lähinnä duopohjalta. Kun Sanna esitti Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-Iltamien  ”Joni Mitchell – Omin sanoin”-tilaisuudessa Mitchellin musiikkia, heräsi molemminpuolinen ajatus järjestää konsertti, jossa kuultaisiin naispuolisten laulaja-lauluntekijöiden tuotantoa laajemminkin.

Syntyi ”Great Songs from Great Ladies” – konserttiesitys, jossa Sanna tekee kunniaa niin Joni Mitchellille kuin monelle muulle hienolle naisartistille, sekä esittää tietysti myös omia laulujaan.

Unplugged -henkisessä konsertissa Sannaa säestää paitsi oma 12-kielinen, myös joukko turkulaisia muusikoita. Lavalla esiintyvät yhdessä ja erikseen Seppo Wahl, Erkka Makkonen ja Okko Makkonen.

Great Songs from Great Ladies. Raision Kirjaston Martinsali 7.11. klo 18.00. Liput 10€, ennakkoon Pieni Kirjapuoti, Yliopistonkatu 28.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Tapahtumat

Sanna Mansikka esittää Raision Vinyyli-iltamissa Joni Mitchellin tuotantoa – Mansikan haastattelu Musastossa

Vinyyli-iltamat

Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-iltamat kokoaa jo neljännen kerran yhteen musiikin-ja vinyylilevyjen ystäviä maanantaina 7.3. klo 16-19. Levymyynti alkaa heti kello 16. Joni Mitchell -aiheista puhetta ja musiikkia on luvassa kello 18.

Malka Maromin Joni Mitchell omin sanoin : lauluntekijän elämä -kirjan suomentajan Sini Linterin (Musaston Sini Linteri -haastattelu) puhetta Mitchellista värittävät turkulainen Sanna Mansikan akustiset esitykset Joni Mitchellin tuotannosta. 

sanna ma

Turun musiikkielämässä pitkään vaikuttanut Mansikka on sekä trubaduurina että yhtyeensä Sanna Mansikka Bandin kanssa esiintynyt mm. DBTL:ssä ja Ruisrockissa. Aikoinaan Mansikka suunnisti heti 18 vuotta täytettyään Ruotsiin, jossa trubaduuriartistille riitti soittomahdollisuuksia. Perheen perustamisen myötä soittamiseen tuli taukoa ja uudelleen aktiivinen keikkailu alkoi 1990-luvulla. Vuonna 1998 ilmestyi ep-levy ’Läpikuultavaa’ ja seuraavana vuonna kokopitkä albumi ’Unienleikkaaja Saa paikan’. Vuosina 1996-2006 Mansikka toimi free lancer-muusikkona. Nykyään keikkailu tapahtuu päivätyön ohella (Mansikka toimii ohjaajana koululaisten musiikkipainotteisessa iltapäiväkerhossa).

– Joni Mitchell merkitsee minulle hyvin paljon. Hänen musiikkinsa on vaikuttanut omaani valtavasti. Kun on aloittanut soittamisen kitara ja nainen- pohjalta, Joni on ollut luonteva esikuva musiikin säveltämiseen, sanoittamiseen ja esittämiseen. Kaikki on lähtenyt musiikista. Olen yksinkertaisesti tykännyt Jonin sävel- ja sanoitusmaailmasta. Ne tarjoavat, paitsi musiikin nautintoa, myös kiinnostavaa haastetta soittajalle ja laulajalle.

Mansikan keikkaohjelmistossa on lähinnä kitarapohjaisia tubaduurikappaleita varhaisimmilta albumeilta. Kestosuosikeiksi Mansikka mainitsee levyt Clouds (1969), Ladies of the Canyon (1970), Blue (1971) ja For the Roses(1972). Suosikkibiisejä keikkatilanteessa ovat mm. Big Yellow Taxi, Woodstock, Both Sides Now, Chelsea Morning, Ladies of the Canyon ja (pianistin kanssa esittävä) My Old Man.

– Yhtä lempikappaletta, kuin myös lempilyriikkaa on mahdotonta mainita. Sanoituksissa on niin monia ulottuvuuksia, esim. Both Sides Now koskettaa omaa filosofista maailmanjärjestäjääni, mutta hulvaton Conversation yhtä lailla ihanassa naiviuteen piilotetussa sarkasmissaan suorastaan riemastuttaa!

Mansikka toteaa Sini Linterin suomentaman ’Joni Mitchell omin sanoin’ -kirjan olevan tervetullut paketti Jonin elämästä ja musiikista – ehkä kuitenkin enemmän musiikista. Mielenkiintoista on myös lukea Sinin suomentamia laulujen tekstejä, varsinkin kuin Mansikka on myös itse mielessään kääntänyt Mitchellin lyriikoita vuosien varrella.

-Täytyy vielä mainita se seikka, että kovin liikuttavan tuttuja muistoja herätti kirjan alku, missä kirjoittaja Malka Marom kohtaa Jonin ensimmäisen kerran – eksyessään tämän keikalle syrjäiseen baariin. Niin sitä minäkin joskus virittelin pubin nurkassa kitaraa, yrittäen olla huomaamattoman näköinen ennen keikan alkua. Se tilanne on niin intiimi ja epävarma, eikä haluaisi VIELÄ olla katseiden alaisena… Mutta minkäs teet, kun pubit oli pieniä ja vailla back stageja.

(Sanna Mansikka esittää Vinyyli-iltamissa muutamia Mitchellin kappaleita Sini Linterin puheosuuden yhteydessä, alkaen kello 18.00)

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Tapahtumat

Viikon levy: Viitasen Piia – Uni onnesta (2014)

Viitasen_Piia

 

Viitasen Piian toinen levy Uni onnesta sai osakseen suitsutusta kerrakseen ilmestyessään vuonna 2014. Levyä kehuttiin kauniiksi, herkäksi, melankoliseksi, henkeväksi ja vuoden parhaaksi levyksi. Eivätkä arvostelijat yhtään liioitelleet. Tämä folk-/poplevy on todellakin tutustumisen arvoinen, jos et ole levyyn jo törmännyt!

 
Viitasen Piia koostuu laulaja-lauluntekijä Piia Viitasesta, kitaristi Mikko Malmivaarasta, rumpali Jarkko Ikosesta ja basisti-pianisti Juho Niemelästä. Kappaleet ovat Piia Viitasen käsialaa muutamaa lukuun ottamatta. Ja koska kyseessä on kaunis levy, niin mukana on tietysti myös jousisoittimia, harmooni ja puhaltimia. Levyn selkäranka on kuitenkin kitara ja laulu.

 
Tuntemattomalle Ainolle –kappale on saanut sekä kuulijat että kriitikot liikuttumaan. Teksti pohjautuu Piian papan kirjoittamaan kirjeeseen rintamalta. Kaunis melodia ja tunteisiin vetoava teksti saavat kyllä kyyneleen vierähtämään poskelle. Miten kauniisti pappa onkaan osannut pukea varmasti monen sotilaan ajatukset sanoiksi. Juuri tämä kappale sai minut tutustumaan koko levyyn.

 


Vahvana jäivät mieleen myös kappaleet Nuku, oi nuku ja Keinu. Näissä kappaleissa kuvataan hienosti elettyä elämää ja luopumisen tuskaa. Nuku, oi nuku on säveleltään voimakas kun taas Keinu puolestaan herkän kaunis. Levyn aloittava Ukkoslaulu on kunnon voimalaulu.

 
Löytyypä levyltä myös jouluun sopiva kappale: Eilen luvattiin lunta (Hoosianna). Tämänkin kappaleen kuulijat ottivat omakseen ja se oli Jouluradion toiseksi soitetuin kappale 2013. Piiloraitana levyltä löytyy Anni (Talvi-illan tähtilöitä) eli Immi Hellénin runo Annin usko. Sävel tähän kappaleeseen on Piian mummolta peritty kansansävelmä.

 

Musiikki tutkitusti mm. rauhoittaa, lohduttaa ja vie takaisin muistoihin. Työssään vanhusten parissa Piia on varmasti nähnyt musiikin voiman ja se välittyy hänen kappaleissaan. Laulu ja tulkinta ovat korutonta ja kaunista. Sanoituksista välittyy kokemukset iäkkäiden ihmisten parissa. Piialla on taito pukea elämänkokemuksia sanoiksi. Lisäksi sovitukset tukevat kappaleita todella hyvin.

 

Tutustu Viitasen Piiaan

Viitasen Piian haastattelu Yle musiikissa

Saatavuus Vaskissa

 

Päivi, Kaarinan kirjasto

1 kommentti

Kategoria(t): Viikon levy

Van Morrisonin koko tuotanto Sony Music Entertainmentille

Essential-Van-Morrison

Pohjoisirlantilaisen laulaja-lauluntekijän ja multi-instrumentalistin, rock-legenda Van Morrisonin koko musiikillinen tuotanto siirtyy Sony Music Entertainmentin Legacy Recordings –divisioonan ’haltuun’.

Katalogi kattaa Van Morrisonin julkaisut yli 50 vuoden ajalta – 50 albumia, videoita, kokoelmia sekä harvinaisempia julkaisuja legendaarisen laulaja-lauluntekijän pitkän uran varrelta.

28.8. julkaistaan myös 36 Van Morrisonin albumia digitaalisesti kaikkiin streaming-palveluihin. Samalla julkaistaan Legacy Recordingsin uusi Essential Van Morrison –tuplakokoelma, joka sisältää 37 kappaletta irlantilaislaulajan uralta. Levy löytyy myös levykaupoista 2CD:n versiona.

”Van the Man” –nimen saanut legendaarinen laulaja-lauluntekijä on uransa varrella saanut kuusi Grammya. Näiden lisäksi hänet on palkittu Brit Awards –elämäntyöpalkinnolla sekä kutsuttu Rock And Roll Hall of Fameen sekä Songwriters Hall of Fameen. Tänä vuonna Van Morrison sai kuningatar Elisabethilta ritarin arvonimen vaikutuksestaan populaarimusiikkiin ja kesäkuussa New Yorkissa hänet palkittiin Songwriters Hall of Fame –gaalassa arvostetulla Johnny Mercer Awardsilla.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset

Raision kaupunginkirjastossa: Tom Waits – karhean tulkinnan mestari

waits-juliste11

Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosaston levynkansinäyttelyn aiheeena ja joulukuun kuukauden artistina Tom Waits – karhean tulkinnan mestari (Musasto onnittelee 7.12. 65-vuotta täyttävää mestaritulkitsijaa).

 

Joulukuussa 1949 syntynyt Tom Waits on noussut maineeseen jonkinlaisena laulaja-lauluntekijöiden Jack Kerouac -hahmona. Waitsin ilmeikkäät tarinat laitakaupunkien pimeiltä syrjäkujilta ja halpojen hotellihuoneiden varjosta ovat nostaneet Waitsin asemaan, jonka ansiosta miehen karhean äänen voisi patentoida tavaramerkiksi.

Waits aloitti musiikkiuransa 1970-luvun alussa trubaduurikeikoilla. Debyyttualbumi Closing Time ilmestyi vuonna 1973. Levy herätti ansaitsemaansa positiivista huomiota – jopa niin, että Tim Buckley ja Eagles äänittivät omat versionsa kahdesta debyyttialbumin viisusta. Waitsin ensimmäiset albumit kertovat folkpohjaisia nukkavieruja tarinoitaan, jazzin ja bluesin värittämissä kulisseissa. Waits sai huomiota keikkailemalla mm. Charlie Richin, Martha and the Vandellasin ja Frank Zappan kanssa. Seuraavana vuonna ilmestyneen The Heart Of Saturday Night -albumin nimikappale on artistin oma  Jack Kerouac -tribuutti. Levyä myytiin Isossa-Britanniassa kultalevyn verran ja vuonna 2003 Rolling Stone valitsi albumin ”500 kaikkien aikojen parhaan levyn” listallaan sijalle 339. The Heart Of Saturday Night -levyn myötä Waitsin tuottajaksi tuli Bones Howe, joka pysytteli Waitsin taustalla aina Heartattack And Vine -albumiin eli Asylum-kauden loppuun asti.

Vuonna 1976 julkaistu Small Change muodostui ensimmäiseksi kaupalliseksi menestykseksi. Waitsin vahvasti Raymond Chandlerilta ja Charles Bukowskilta tuoksahtanut jazz-henkinen ulosanti ylsi Billboardin albumilistalla sijalle 89. Seuraavana vuonna ilmestynyt Foreign Affairs sukelsi yhä syvemmälle jazzin ja bluesin maailmaan. Levyltä löytyy myös tyylikäs Bette Midlerin kanssa laulettu viihdejazz-duetto. Seuraava albumi Blue Valentine toi kuitenkin viestiä muutoksesta. Sähkökitaran ja syntetisaattorin käyttö saa lisäväriä Waitsin ajoittain maanisesta vokaalityöskentelystä. Heartattack And Vine -levyllä Waitsin tulkinta on jo selkeämmin rouheampaa (sähköistä) rytmibluesia.

Waitsin uran suuri vedenjakaja on vuonna 1983 ilmestynyt Swordfishtrombones, joka toi Waitsin kokeellisemman ja leimallisesti omaperäisemmän musiikin äärelle. Waits tarttui itse soittimiin, tuotti levyn mutta levy-yhtiö ei kelpuuttanut uutta tyyliä. Albumi julkaistiin lopulta Islandin kautta. Swordfishtrombones toi Waitsin musiikkiin levottomuutta, rosoisuutta ja kokeilunhalua, joka kuuluu niin vaikutteiden moninaisena kirjona kuin vokaalisuorituksen kaunistelemattomana karheutena. Waitsin musiikki muuttui jazz-henkisen ”status quo” -tyylittelyn sijasta ennalta-arvaamattomaksi ja rujoksi, ehkä jopa nyrjähtäneeksi roots-poljennoksi.Vaikka osa artistin vanhoista faneista oli ihmeissään, Waitsin musiikillinen suunnan muutos sai paljon uusia ystäviä ja laajaa tunnustusta. Musiikkilehti Spin nimesi vuonna 2006 Swordfishtrombones-albumin kaikkien aikojen toiseksi parhaaksi albumiksi. Pitchfork nosti levyn 1980-luvun 26. parhaaksi albumiksi. Myös Q-lehden mielestä levy kuuluu 1980-luvun 40 parhaan albumin joukkoon.

Tom Waits on jatkanut tunnistettavalla soundillaan, etsien roisoiselle lo-fi -henkiselle roots-laulelmalleen suuntaa niin perinnemusiikista, teatterista kuin kokeellisemmasta musiikista. Myös näyttelijänä toiminut Waits voidaan laskea oman tiensä kulkijaksi, joka on 65-ikävuoteen mennessä jättänyt jo pysyvän jäljen ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin.

J.Kaunisto

Esillä olevat levynkannet;

 

Tom Waits -Small Change

Tom Waits -Small Change

Tom Waits  Foreign Affairs

Tom Waits Foreign Affairs

Tom Waits - Blue Valentine

Tom Waits – Blue Valentine

Tom Waits - Heartattack And Vine

Tom Waits – Heartattack And Vine

Tom Waits - Rain Dogs

Tom Waits – Rain Dogs

Tom Waits - Franks Wild Years

Tom Waits – Franks Wild Years

Tom-Waits-Bone-Machine

Tom Waits – Bone Machine

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio