Avainsana-arkisto: Turun pääkirjasto

Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskalan pyöräilevä kiertue käynnistyy Turun pääkirjastolta

Suomalaisen kansanmusiikkiviulismin huippuyhtyeen Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskalan pyöräilevä kiertue tarjoaa jännittäviä musiikillisia pysähdyksiä Saariston rengastiellä! Toissakesänä ympäri Suomen poljettu Emilia Lajunen Bike Tour oli menestys, ja hyväksi havaittu konsepti liikkuu nyt kahden naisen voimin konsertoiden seuraavasti:

25.7. klo 13 Turun pääkirjasto, Turku / Åbo

25.7. klo 19 Råttis, Parainen / Pargas

26.7. klo 16 Korppoon kirkko / Korpo kyrka, Korppoo / Korpo

27.7. klo 16 Fridhem serviceboende, Houtskari / Houtskär

27.7 klo 18 Saaristomuseo / Skärgårdsmuseet, Houtskari / Houtskär

28.7. klo 18 Snäckan Norrby, INIÖ FOLK

29.7. klo 13.30 Keistiö byskola, INIÖ FOLK

Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala esittää kahdella viisikielisellä viululla suomalaista kansanmusiikkia juurevasti mutta moderneina sovituksina. Virtuoottista musiikkia voisi kuvata myös kamarikansanmusiikiksi. Duo kuulostaa soittajamääräänsä suuremmalta, mahtuu pieneen tilaan eikä tanssittavuuttakaan musiikista puutu! Uutuutena duon ohjelmistossa on yhtyeelle sävelletyt tilausteokset, joissa duon ilmaisu laajenee entisestään.

”En ennen tätä konserttia ymmärtänyt mitä todellinen duosoitto on. Heillä oli muusikkoina uskomaton yhteys toisiinsa koko keikan ajan.” – Veikko Halmetoja, galleristi ja taidekriitikko

”Itkin, nauroin ja ostin levyn. Huikeat mimmit, yksi elämäni parhaista klubikeikoista evö!” – Rosa Meriläinen, kirjailija

http://www.youtube.com/duoemiliasuvi

emilialajunenbiketour.com

 

Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala, en toppgrupp inom finsk fiolorienterad folkmusik, bjuder på spännande konserter längs Skärgårdens ringväg under en cykelburen turné. Emilia Lajunen Bike Tour trampades för två somrar sedan till en succé. Det fungerande konceptet verkställs nu med två  damers insats, enligt följande:  25.7. kl 13 Åbo huvudbibliotek, Åbo

25.7. kl 19 Råttis, Parainen / Pargas

26.7. kl 16 Korpo kyrka, Korppoo / Korpo

27.7. kl 16 Fridhem serviceboende, Houtskari / Houtskär

27.7 kl 18 Skärgårdsmuseet, Houtskari / Houtskär

28.7. kl 18 Snäckan Norrby, INIÖ FOLK

29.7. kl 13.30 Keistiö byskola, INIÖ FOLK

Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala framför finsk folkmusik med två femsträngade fioler, i moderna varianter med koppling till musikens rötter. Deras virtuosa material kan också beskrivas som kammarfolkmusik. Duon låter större än de två instrumentalisterna antyder, men deras uppträdande ryms också i mindre utrymmen. Dansbarhet är det inte heller brist på. Som nyhet i repertoaren ingår enkom för gruppen komponerade beställningsverk, vilka breddar uttryckssätten ytterligare.

”Innan den här konserten förstod jag inte den verkliga innebörden av duo spelningar. Som musiker har dessa två en otrolig samverkan under hela showen.” — Veikko Halmetoja, gallerist och konstkritiker

”Jag grät, skrattade och köpte deras skiva. Fantastiska tjejer och en av de bästa klubbspelningarna jag upplevt.” — Rosa Meriläinen, författare

http://www.youtube.com/duoemiliasuvi

emilialajunenbiketour.com

 

 

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: Musiikilliset muodonmuuttajat – Serge Gainsbourg

musiikilliset-muodonmuuttajat

Marraskuussa torstaisin tutustutaan kolmeen hyvin erilaiseen artistiin, jotka ovat uransa aikana muotoutuneet tyylillisesti moneen suuntaan ja kuunneellaan esimerkkejä tuotannosta.

24.11. Serge Gainsbourg

Tervetuloa!

Lisätietoja: antti.impivaara(at)turku.fi 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Musiikilliset muodonmuuttajat, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: Musiikilliset muodonmuuttajat – Scott Walker

musiikilliset-muodonmuuttajat

Marraskuussa torstaisin tutustutaan kolmeen hyvin erilaiseen artistiin, jotka ovat uransa aikana muotoutuneet tyylillisesti moneen suuntaan ja kuunneellaan esimerkkejä tuotannosta.

17.11. Scott Walker

24.11. Serge Gainsbourg

Tervetuloa!

Lisätietoja: antti.impivaara(at)turku.fi 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Musiikilliset muodonmuuttajat, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: Musiikilliset muodonmuuttajat – David Bowie

musiikilliset-muodonmuuttajat

Marraskuussa torstaisin tutustutaan kolmeen hyvin erilaiseen artistiin, jotka ovat uransa aikana muotoutuneet tyylillisesti moneen suuntaan ja kuunneellaan esimerkkejä tuotannosta.

10.11. David Bowie

17.11. Scott Walker

24.11. Serge Gainsbourg

Tervetuloa!

Lisätietoja: antti.impivaara(at)turku.fi 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Musiikilliset muodonmuuttajat, Tapahtumat

Mielen kuvajaisia: Turun musiikkikirjaston lokakuun näyttely

Tiinan näyttely

Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on lokakuun ajan esillä Mielen kuvajaisia-näyttely.

Näyttelyn työt ovat nimensä mukaisesti mielenmaisemia, joiden syntyyn musiikki on vaikuttanut voimakkaasti. Oli kuvan inspiraationa sitten ajatus, piirtohaaste tai kirja, musiikki on aina ollut vahvasti läsnä kuvien luomisessa.

Teosten tekijä Tiina Lundenius kertoo niiden synnystä:

Esillä olevien kuvien aiheet vaihtelevat omakuvista ja tunteista myyttisiin hahmoihin. Yhteistä kaikille kuville on, että kaikki ammentavat inspiraationsa fantasian ja kansantarujen sekä musiikin pohjattomasta aarreaitasta. Luultavasti mikään muu taiteen muoto ei ole yhtä vahvasti yhteydessä tunteisiin kuin musiikki. Musiikin avulla tunteille pystyy antamaan värin ja muodon silloinkin, kun sanat eivät siihen kykene, oli kyse sitten eteerisen kauniista laulusta tai maailmoja repivästä peikkorähinästä. Mielentila ja tunne määräävät mikä milloinkin tuntuu oikealta ja taide syntyy siitä maagisesta hetkestä, kun musiikki avaa sisimmän syvimpiin onkaloihin piilotetut portit ja päästää myrskyn valloilleen.

Useimpia kuvia tehdessä taustalla on soinut sekalainen soittolista kaikkea klassisesta musiikista mörökölliheviin ja kansanmusiikista elokuvamusiikkiin. Etenkin Thomas Bergersenin ja Ramin Djawadin mahtipontiset ja toisaalta sydäntäriipivän surulliset sävellykset ovat siivittäneet monia näyttelyn töitä.

Tiinan näyttely2

Surutyö -sarjan aikana soittolistalta löytyi etenkin Azam Alin Mehman (The Guest) albumilta From Night To the Edge of Day. Alin sensuelli ja kuulas ääni on kuin toisesta maailmasta. Laulusta on tullut minulle surun työstämisen väline siinä missä lukemattomista paperia peittävistä mustan ja punaisen sävyistä.

Muita jatkuvassa pyörityksessä olevia kappaleita ovat Ramin Djawadin säveltämät Fire and Blood sekä House of the Undying, jotka tapaavat soida taustalla etenkin lohikäärmeitä maalatessa. Ylipäätään instrumentaalimusiikki on oiva väline kuvia ja tunnelmia tapaillessa. Etenkin piirustushaasteissa sen avulla pystyy usein kaappaamaan tajunnanvirrasta mitä ihmeellisimpiä kuvajaisia, joita sitten epätoivoisella vimmalla yrittää vangita paperille.

Tiinan näyttely 3

Mikäli kuvien takana vaikuttanut musiikki kiinnostaa, QR-koodeilla pääsee kurkistamaan mitä musiikkia kunkin työn aikana on tullut luukutettua naapuruston iloksi. QR-koodi johdattaa verkkokirjaston sivustolle.

– Tiina Lundenius

Jätä kommentti

Kategoria(t): elokuvamusiikki, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Taidemusiikki

Ohjelmatoimisto Pommilaukan historiaa esillä Turun musiikkikirjastossa

Ohjelmatoimisto Pommilaukka perustettiin keväällä 2005 mielenkiintoisen musiikin kodiksi. Pommilaukka on yhtä kuin Petteri Eeva. Alta voit lukea miehen mietteitä menneestä ja ajatuksia tulevasta. Tervetuloa tutustumaan myös mielenkiintoiseen näyttelyyn Pommilaukan historiasta Turun musiikkikirjastoon. Näyttely on esillä huhtikuun ajan.

Kuva: Petteri Eeva

Kuva: Petteri Eeva

1. Pommilaukka perustettiin vuonna 2005. Mistä aikoinaan lähti idea ohjelmatoimiston perustamiselle?

Taustalla on ikuinen puuhailu musiikin parissa. Soitin Catalepsy-ja Limonadi Elohopea –yhtyeissä 1987-2004. Olin hoitanut käytännön asioita kummassakin yhtyeessä. Limppareiden lopetettua ystäväni Jarmo Lundgren Multimediakonsultit-yhtyeestä ehdotti minulle keikkajärkkäripestiä.

Samaan aikaan Limonadi Elohopea -bändikaverini Raine Hynnisen Puny etsi keikkamyyjää. Aluksi nämä bändit hommasivat puhelimen ja liittymän minulle. Nopeasti toiminta piti jo virallistaa, koska rahoja ei saanut pimeänä keikkapaikoilta ulos.

2. Joku muukin varmasti miettii mikä on Pommilaukka. Avaisitko hieman nimen taustoja?

Heh. Olen saanut Pommilaukku-postia ja olen varmaan Supon listoilla. Kysymykseesi löytyy vastaus kirjaston näyttelystä.

3. Pommilaukan tallissa majailee tällä hetkellä kaksitoista orkesteria joista iso osa on turkulaisia. Onko kotikenttä teille yhä tärkeä?

Turku on Pommilaukalle rakas ja tärkeä markkina-alue. Toki toimintaa pitää olla muuallakin. Yhtyeiden turkulaisuusaste on nyt taas aika suuri. Kaverisuhteet vaikuttavat tässä toki myös.

4. Järjestätte myös mm. Mambo Nordico- kiertueita sekä Pommilaukka- klubeja. Lisäksi repertuaariin kuuluu viisi DJ:tä. Mitä haluaisit kertoa tästä toiminnasta ja onko jotain uutta luvassa?

Kaikenlaista on tullut ja tulee koko ajan puuhattua. Mambo vitonen on suunnitelman asteella. Sans Parade saa syksyllä arvoisensa miljöön museokeikalla. Levyjä tulee soiteltua n. kerran kuussa. Gongissa ajattelin järkätä muutaman klubin vuodessa. Ensimmäinenhän on siis nyt näyttelyn avajaispäivänä 1.4. Paikalla ovat Salaliitto, Kauko Röyhkä –duo ja Kuningas Yrjö. Tervetuloa sinne!

5. 10 vuotta toimintaa takana. Vieläkö energiaa riittää vuosiksi eteenpäin?

Aika kuluu käsittämätöntä ravia! Energiatasot vaihtelevat. Pommilaukka on kuitenkin päivätyön ohella tehtävää toimintaa, joten ihan hulluna tässä ei kannata itseään repiä. Totuuden nimessä myönnettäköön myös, että olen pudonnut pahasti kelkasta nuorison musiikkimeningeissä. YleX:n edm-musaa en ymmärrä yhtään nykyään.

Olen kehittänyt sellaisen teorian, että n. joka 30 nähty keikka pitäisi olla erinomainen. Viime aikoina sellaisia on ollut Salaliiton, Sans Paraden ja muiden Pommilaukka-artistien esiintymisien lisäksi esimerkiksi Jukka Nousiaisen, Panssarijunan, Riston ja Lown keikat.

6. Kuulut kirjaston vakiokäyttäjiin. Mitä ajatuksia Pommilaukan ja kirjaston tiivistynyt yhteistyö sinussa herättää?

Kirjasto on parasta toimintaa ja on kunnia saada olla mukana tuottamassa ohjelmaa teille.

7. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmasta

Hmm. Vaikkapa Plain Riden kolme ekaa levyä. Bombinon Agadez on nyt lainassa ja hyvä. Lisäksi suosittelen Ville Pirisen Yhesti yhes paikas –sarjakuvia.

Toim. Petri Kipinä

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Heikki Poroilan säveltäjäesittelyssä Šostakovitš – uusi säveltäjähylly Turkuun

Šostakovitš!

 

Dmitri Šostakovitš (1906–1975).

Dmitri Šostakovitš (1906–1975).

Dmitri Šostakovitš on saanut oman paikan Turun musiikkikirjaston säveltäjähyllyyn. Yksi 1900-luvun venäläisen taidemusiikin mestareista on esillä aiempaa edustavammin. Dmitri Dmitrijevitš Šostakovitš (1906–1975) on viidestoista säveltäjähyllyn saanut taidemusiikin edustaja Turun musiikkikirjastossa. Löydät Šostakovitšin säveltäjähyllyn Turun pääkirjastosta, Vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta.

Säveltäjähyllyn myötä Šostakovitšin  levytykset on helppo löytää saman hyllyn vierekkäisiltä paikoilta, musiikinlajista riippumatta. Yhteen on tuotu yhtä lailla laulumusiikki, oopperat ja elokuva- ja kamarimusiikki kuin sinfoniatkin. Kysy lisää musiikin neuvonnasta. puh. 02 2620 658.

Kokoelma uudistuu yhteistyössä

kolme neuvostoliittolaista saveltajaaValikoimaa on työstetty yhdessä Robert Stormin kanssa. Torstai-iltana 29. lokakuuta Stormin luentosarjan Kolme neuvostoliittolaista säveltäjää aiheena oli Dmitri Šostakovitšin elämä ja musiikki. Musiikin Stagella pidetyn luennon ääreen kokoontui parisenkymmentä taidemusiikin ystävää.

Kokoelmaa on uudistettu esimerkiksi 15 sinfoniaa kattavilla kokonaislevytyksillä, johtajinaan Valeri Gergijev, Mstislav Rostropovitš ja Kirill Kondrašin. Uutta on myös Borodin Quartetin 6CD-boksi Šostakovitšin jousikvartetoista.

Šostakovitš-valikoimaa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Šostakovitš-hylly avattiin torstaina 29.10.2015.

Šostakovitš-valikoimaa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Šostakovitš-hylly avattiin torstaina 29.10.2015.

Šostakovitš on ajankohtainen myös Kansallisoopperassa. Zürichin oopperan tuotanto Nenä esitetään Helsingin oopperassa marras-joulukuussa 2015.

* * *

Musiikkikirjastonhoitaja Heikki Poroila pohtii Šostakovitšin ydintä.

Rillipäinen arvoitus

Minulla on ollut oma kiihkeä Šostakovitš-vaiheeni, mutta siitä on jo vuosikymmeniä. Se oli aikaa, jolloin hänen musiikkiaan ei ollut saatavana niin kattavasti kuin nykyään, eikä tietenkään CD-muodossa (pitkien sinfonioiden kohdalla asialla on muutakin kuin äänenlaadullista väliä). Olen kuunnellut kaikki 15 sinfoniaa ja 15 jousikvartettoa vinyylilevyiltä. Yritin kuunnella myös vokaalimusiikkia, mutta se ei koskaan kolahtanut soitinmusiikin lailla, eikä kolahda vieläkään.

Ihastuin Šostakovitšin viidennen sinfonian maailmaan, joka tuntui minun makuuni riittävän abstraktilta ja samalla ”klassiselta” sanan yleisluontoisessa mielessä. Säveltäjä eli tuolloin yhteiskunnallisesti ahdistavassa tilanteessa, kun Stalinin kulttuuripeukalo oli kääntynyt alaspäin, eikä maailma muutenkaan ollut luovan rauhan tilassa. Sinfonia osoittautui onnistuneeksi, sillä erilaiset kuulijat löysivät siitä vastauksia täysin vastakkaisiin odotuksiin.

Šostakovitšin sinfoniat ovat kuitenkin ”julkista” musiikkia, joka ei mielestäni heijasta säveltäjän monimutkaista persoonaa erityisen monipuolisesti. Se sisin löytyy – jos on ylipäätään löytyäkseen – Šostakovitšin jousikvartetoista ja muutamista muista kamarimusiikkiteoksista (pianokvintetto op. 57 vuodelta 1940 ja alttoviulusonaatti op. 147 vuodelta 1975). Šostakovitš tarttui jousikvartettoon sävellyslajina varsin myöhään (ensimmäinen syntyi vasta 1938 eli viidennen sinfonian jälkeen), mutta ehti luoda sinfonioiden tapaan 15 teoksen syklin ennen kuolemaansa.

En oikeastaan osaa nimetä varsinaista suosikkia kvartettojen joukosta, koska niiden sävelkieli tai musiikillinen viesti on 36 vuoden aikajänteestä huolimatta jollain tavalla samanlainen. Musiikin ja politiikan tutkijat ovat tunnetusti pyrkineet löytämään Šostakovitšin teoksista loputtomasti Staliniin ja muihin politiikan tason ilmiöihin liittyvää symboliikkaa. En itse halua sanoa, ettei sitäkin voisi olla, mutta itseäni nämä kvartetot ja niiden usein äärimmäisen pelkistetty kieli puhuttelevat juuri siksi, että ne ovat intiimiä, yleisinhimillistä kommunikaatiota tuntemuksille, joihin puhekieli ei riitä.

Šostakovitš oli tietenkin oppinut viestimään rivien välistä, mutta kvartetoissa on mielestäni kysymys syvällisemmästä henkilökohtaisuudesta, johon kulttuuripoliisin käsi ei olisi koskaan

voinutkaan ylettyä. Myös pianoteoksissa Šostakovitš onnistui mielestäni luomaan ajatonta musiikkia. 1950-luvun alussa syntyneet 24 preludia ja fuugaa, op. 87 ovat hieno kokonaisuus, jonka kommunikointi Bachin Das wohltemperierte Klavierin kanssa tarjoaa musiikin historiallisuudesta kiinnostuneille loputtomasti keksittävää. Šostakovitš sävelsi opuksensa aivan tietty solisti eli tuolloin 26-vuotias Tatjana Nikolajeva mielessään. Nikolajeva levytti opuksen 87 tiettävästi kolmeen kertaan. Jokin näistä kannattaa mielestäni valita, kun teokseen tarttuu ensimmäisen kerran.

Šostakovitšin sävellystuotanto on erittäin laaja ja kattaa kaikki länsimaisen taidemusiikin tavanomaiset teoslajit (yhtään sävellystä uruille ei tosin tunneta). Aiemmin lähes tuntematon alue eli elokuvamusiikki on erityisesti 1990-luvulta alkaen avautunut myös kaikille kiinnostuneille. Laajaan tuotantoon mahtuu tietysti paljon vähemmän onnistunutta, eikä Šostakovitšiakaan voi pitää täysin syyttömänä melko yhdentekevän musiikin suoltamiseen, jos joku sellaista tarvitsi. Mutta niitä hienoja löytöjä on toisaalta tarjolla niin paljon, että Šostakovitšin mainitseminen 1900-luvun keskeisten eurooppalaisten säveltäjien joukossa on hyvin perusteltua.

* * *

Joku ehkä ihmettelee tämän pienen kirjoitelman otsikkoa. En kuitenkaan voi mitään sille, että Dmitri Šostakovitš näyttäytyy minulle edelleen arvoituksellisena hahmona, joka tuimana tuijottaa paksusankaisten lasiensa takaa (Googlen kuvahaussa on erikseen ryhmä ”smiling Shostakovich”, johon ei montaa kuvaa ole löytynyt). Minusta hänen musiikkinsa ei anna selkeitä vastauksia, ellei ole varustautunut voimakkailla ennakkoasenteilla (ääri-ilmiöinä Šostakovitšin näkeminen sosialistisen yhteiskunnan tulkkina tai stalinistisen sortopolitiikan nöyryytettynä uhrina). Mikään määrä kuuntelemista ei tunnu avaavan tuota sankasilmälasien pistävää tuijotusta.

Ehkä siinä onkin Šostakovitšin kansainvälisen suosion selitys. Vaikka aatteellisen kiihkoilun harrastajat ovat kieputelleet säveltäjää moniin eri asentoihin, säveltäjän lopullinen lokerointi ei ole onnistunut, vaan hänestä riittää tiristettävää, harrasti sitten jykeviä sinfonioita, intiimiä kamarimusiikkia tai ahdistuksesta kumpuavaa tai makaaberilla huumorilla kauhuun vastaavaa laulumusiikkia. Šostakovitšilta löytyy tätä kaikkea ja vielä paljon muuta. Пожалуйста!

Heikki Poroila

Tuomas Pelttari, toim.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Boksit, Musasto suosittelee, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uutiset