Musiikki ja filosofia – lyhyt johdatus

Turun pääkirjaston Musiikkiosaston nostossa on mahdollisuus tutustua musiikin ja filosofian yhteiseen rihmastoon.

Musiikki ajattelun asiana

Elämme musiikin keskellä. Melodiat, harmoniat, rytmit ja sanat ovat päivittäin läsnä olemisessamme ja tekemisessämme, jonka suuntaamme kohti maailmaa. Kuitenkin usein tuon meitä lähellä olevan ja meitä alati muokkaavan musiikin ajatteleminen tuntuu unohtuvan.

Mitä musiikki sitten oikein on ja kuinka sitä oikein tulisi ajatella? Musiikki voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Voidaan esimerkiksi sanoa, että musiikkia on kaikki se ääni minkä äänen tuottaja on musiikiksi tarkoittanut ja minkä sen kuulija on musiikiksi mieltänyt. Tällöin puhutaan musiikin intentionaalisuudesta, eli siitä miten teoksen tekijän musiikillinen tarkoitus antaa teokselle tietyt perustavat tulkinnan rajat. Edellä mainittu määritelmä tarvitsee äänen tuottajan intentionaalisuuden lisäksi myös kuulijan, joka ymmärtää äänen tuottajan tarkoitteen musiikiksi. Kuulijan on kyllä mahdollista ymmärtää musiikiksi myös sellaiset äänet ja rytmit, joilla ei alunperin ollut musiikillista intentiota (kahvikupin särkyminen, naulan vasaroiminen, askellus ja niin edelleen). Mutta olisiko muusikon mahdollista soittaa musiikin ulkopuolella?

Ei ”vain musiikkia” vaan myös maailmassaolon tapoja

Musiikin ja filosofian yhteinen historia on pitkä. Musiikin filosofisia ulotuuvuksia ovat käsitelleet teoksissaan ainakin Platon, Aristoteles, Friedrich Nietzsche, Joseph Margolis,Thedor W. Adorno, Lydia Goehr, Luigi Russolo, Eero Tarasti, V. Kofi Agawu ja Susanna Välimäki. Myös kielifilosofina paremmin tunnettu Ludwig Wittgenstein on kirjoittanut musiikista teoksessaan Yleisiä huomautuksia.

Sen sijaan että pelkästään ottaisimme annettuna musiikin ja passiivisen suhtautumisen siihen, on meidän huomioitava se seikka, että musiikki on ennen kaikkea, heideggerilaisittain ilmaistuna: maailmassa olemisen tapa. Musiikin kautta toteutamme itseämme ja opimme hahmottamaan todellisuutta. Koko elämismaailmamme silloin tällöin tulvii täyteen musiikillisen keksimisen intoa ja uutuutta. Sitä tapahtuu silloin kun löydämme uutta kuunneltavaa, keksimme oudon äänen ja myös silloin kun saamme vaikean sointukuvion soimaan.

Musiikin kielellä voimme kommunikoida ilomme ja surumme joskus paremmin kuin sanoilla. Musiikki ylittää kansalliset rajat ja ymmärtää erilaisuuden eikä pyri vaientamaan sitä. Musiikki on jokaiselle vapaa alue löytöjen tekemiseen ja uutta luovaan ajatteluun.

Musiikin avulla kenties myös ymmärrämme paremmin ihmisen aidon mahdollisuuden suuntautua kohti jotain hyvää, rakentavaa ja yhteistä tässä jaetussa maailmassa, joka liian usein vaipuu tietämättömyyden, laukausten ja vaikenemisen vyörytyksen alle.

Kirjoittaja suosittelee

Muusikon kumousliikkeet
– Laura Wahlfors (78.1)

Musical encounters with Deleuze and Guattari (78.11)

Authenticities – Peter Kivy (78.11)

Musiikin todellisuudet
– Eero Tarasti (78.04)

Musiikin mimeettisyydestä: jäljittelevän musiiikin lyhyt historia
– Elina Packalén (78.19)

Aistit, uni, rakkaus: kaksitoista katsetta Kaija Saariahoon – Pekka Hako (toim.) (78)

Teksti: Santeri Skofelt

Taidemusiikin sateenvarjon alla

Taidemusiikki vastuualueena kattaa yleisten kirjastojen luokittelujärjestelmässä (YKL) luokat 78.-78.3, 78.5-78.88 sekä 78.9. Tarkkasilmäiset bongaavat, että tuosta ulos jäävät vain kaikki populaarin 78.89 alaluokat sekä kansanmusiikki 78.4.

Siinäpä sitä on valintaa tehtäväksi: vanhasta musiikista nykyajan häröilyyn, oopperasta torvisoittoon ja liturgiseen musiikkiin.

Välillä täällä Musiikkiosastolla Fortuna pyöräyttää rulettipöytää ja vastuualueet äänitehankinnoissa vaihtuvat. Tällä tavoin tiimin asiantuntijuus eri musiikinlajeissa syvenee ja työ pysyys mielenkiintoisena.

Tälläkin kertaa onnetar pyöräytti jälleen pelipöydän uusiksi ja taidemusiikin vastuulleen saanut kirjastonhoitaja on perustanut Musaston Youtube-kanavalle soittolistan, johon lisäilee makupaloja kokoelmiin putoilevista äänitteistä.

Oheisesta soittolistasta voi tutustua Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosaston uusimpiin taidemusiikin sateenvarjon alle suojattaviin hankintoihin.

Ei muuta kuin kuunteluhetkiä, ja laita soittolista seurantaan! Tästä se alkaa…

teksti: Hanna Kaikko

Robert Storm esittelee renessanssisäveltäjiä

Robert Storm jatkaa syksyllä 2020 alkanutta luentosarjaansa renessanssisäveltäjistä.

20.9. Carlo Gesualdo – säveltäjä, ruhtinas ja murhaaja
27.9. Claudio Monteverdi – renssanssin ja barokin risteyksessä

Robert Stormiin voit tutustua hänen omilla facebook-sivuillaan

https://www.facebook.com/Robert.Stormin.musiikkiluennot/

Luento järjestetään koronarajoitukset ja turvavälit huomioiden Musiikkiosaston Stagella. Ne pyritään myös striimaamaan mahdollisuuksien mukaan. 

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Onko tietsikka auki ja wifi kunnossa? Nyt jatkamme keväällä 2021 alkanutta Digireissua täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Tällä kertaa lähdemme vielä vähän kauemmas. Menemme merta edemmäs kalaan ja kurkkaamme rapakon toiselle puolelle. Ylitämme tyrskyisät veet ja golf-virran, ja vastaanotamme digit ja datat Yhdysvalloista.

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päin ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Library of Congress – konsertteja ja luentoja

Kongressin kirjasto eli Library of Congress on tuottanut virtuaalisena koko 2020-2021 kauden ohjelmansa. Sivustolle on kerääntynyt kiinnostavia luentoja, keskusteluja ja keikkoja kaikille ilmaiseksi katsottaviksi. Tallennettuna löytyvät mm. 24.6.2021 nauhoitettu paneelikeskustelu musiikin käytöstä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa (https://youtu.be/wEtoZnxrJVc) sekä maaliskuussa 2020 nauhoitettu kantrimuusikoiden Garth Brooksin ja Trisha Yearwoodin haastattelu (https://youtu.be/vlrHlEdO-Jg).

Näinä poikkeuksellisina aikoina Library of Congress on tehnyt poikkeuksellisen ratkaisun ja tavoittelee maailmanlaajuista yleisöä. Ohjelmakausi on luvussaan 96! Eli ei muuta kuin YouTube-kanava esiin ja helteitä välttelemään!

Tsekkiläisiä sävelmiä

Tällä Digireissulla nostamme kuitenkin esiin tuoreen taltioinnin eli vain muutama päivä sitten (26.6.2021) lähetetyn konsertin, jossa Pavel Haas Quartet konsertoi virtuaalisesti. Kvartetti on tsekkiläinen ja se on nimetty kunnianosoituksena säveltäjä Pavel Haasin (1899-1944) muistolle.

_{Säveltäjä Pavel Haas, kuvan lähde: @holocaust_music}

Haas oli tšekkiläis-juutalainen säveltäjä, joka kuollessaan toisen maailmansodan aikana keskitysleirillä, jätti jälkeensä keskeneräisenä suuren sinfoniansa. Lisää tietoa holokaustin uhreina kuolleista säveltäjistä ja muusikoista saa mm. twitteristä tililtä: https://twitter.com/holocaust_music.

_{Pavel Haas Quartet, kuvan lähde: EarRelevant}

Ensimmäisellä julkaistulla äänitteellään vuonna 2007 Pavel Haas Quartet palkittiin Gramophonen kamarimusiikkisarjassa. Tsekkiläisen levy-yhtiö Suprahonin julkaisemassa äänitteessä kvartetti tulkitsee Pavel Haasin jousikvarteton No. 2 ”From the Monkey Mountains” sekä toisen tunnetumman tsekkiläissäveltäjän Leoš Janáčekin (1854-1928) jousikvarteton No. 2 ”Intimate Letters”.

Pavel Haas Quartet voitti saman sarjan uudelleen vuonna 2015 Suprahonin julkaisemalla äänitteellä. Tällä kertaa kvartetti tulkitsi kaksi tsekkiläisen Bedřich Smetanan (1824-1884) teosta: jousikvartetto No. 1 e-molli ”From my Life” sekä jousikvartetto No. 2 d-molli.

Vaskin kokoelmista löytyy lainattavaksi äänitteitä hakusanoilla Pavel Haas Quartet ja Pavel Haas.

Library of Congress -konsertin ohjelmisto 26.6.2021

Bedřich Smetana: String Quartet no. 2 in D minor, T.131
Béla Bartók: String Quartet no. 4, BB. 9
Johannes Brahms: Piano Quintet in F minor, op. 34

esiintyjinä:
Veronika Jarůšková & Marek Zwiebel, viulut
Luosha Fang, alttoviulu
Peter Jarůšek, sello
Boris Giltburg, piano

Konsertissa esitetyistä teoksista Brahmsin pianokvintetto on itseasiassa Library of Gongressin arkistoissa säilössä. Alla olevasta YouTube-julkaisusta voit katsoa konsertin. Julkaisun tietokenttään on merkitty eri teosten aloitusajat, joten voit helposti skipata jonkun yli.

Matkalinkit:

Library of Congress -konsertit löydät linkistä: Concerts from the Library of Congress

Keskusteluja ja muuta kiinnostavaa striimattua sisältöä löydät Library of Congressin YouTube-kanavalta: Library of Congress – YouTube

Suosittelemme lämpimästi tutustumaan tarkemmin Library of Congressin tarjontaan. Musiikki on yhteinen kieli, jos vaikka kielitaito ei kiinnostavien keskustelujen seuraamiseen riittäisikään.

Mukavaa matkaa!

Pavel Haas Quartet with Boris Giltburg: Concert – YouTube

Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

”Ludwig van Beethoven soittaa radiossa” – Musaston lukuvinkkejä

Beethoven oli kuuro.
Sillä oli maalauksissa tuulen pörröttämä tukka.
”Hänen tempperamenttinsa oli välimerellistä laatua”, luki jossain lapsille tarkoitetussa kirjassa 1990-luvullta. Ai niin, ja se koira oli nimetty sen mukaan!

Kohta 251 vuotta Beethovenia

Miten hyvin mahtaakaan Ludwig van Beethoven levätä haudassaan? Tuskin kenenkään muun säveltäjän tuotantoa on niin lahjakkaasti maailmanlaajuisesti valjastettu eri käyttötarpeisiin. Onko kehitteillä uusi ideologia? Mites ois taustamusaksi Beethoven? Ai, lanseerasit uuden närästyslääkkeen? Mitens sois toi fyyr elise! Eikä ku se onki jo käytetty.

Valitettavasti minulla ei ole tarjota uutta suomenkielistä tietokirjallisuutta Beethovenista. Ei, vaikka viime vuonna juhlistettiin hänen syntymänsä 250-vuotisjuhlaa. Tällä hetkellä takuuvarmana ja asiallisena elämäkertana voin suositella Denis Matthewsin Beethoven–elämäkertaa (suom. Riitta Kauko, 1991 Otava). Mutta siinä se sitten oikeastaan taidemusiikin elämänkertaluokassa eli 78.991 Vaskin kokoelmissa onkin. Onneksi näitä kuitenkin löytyy kirjastokimpasta monta kappaletta.

Matthewsin kirjan jälkeen on kuitenkin paljon virrannut vettä Aurajoessa ja tutkimustyö on tuonut uusia näkökulmia Beethoveniin säveltäjänä. Se on valaissut myös uudella tavalla kulttia hänen ympärillään. Onkin siis sääli, etteivät suomalaiset kustantajat ole tarttuneet viimeisten vuosien aikana julkaistuihin elämäkertateoksiin. Ainakaan korviini ei ole tällaista viestiä kuulunut.

Olemme kuitenkin hankkineet Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin kaksi kiinnostavaa tuoretta Beethoven -elämäkertateosta. Tällä kertaa hellimme kielitaitoisia ja musiikin kulttuurisista kytköksistä kiinnostuneita. Molemmat teokset lähestyvät säveltäjän elämää eri näkökulmista eikä näkökulma tosiaankaan ole ”vain” kuulon menettämisessä, rahahuolissa tai rakkausasioissa.

Teokset ovat englanniksi ja ruotsiksi, mutta hei! Ainahan voi toivoa, että jompikumpi näistä suomennettaisiin!

Musiikin jättiläinen

Ruotsinkielinen Beethoven – Den andvändbare titanen (2021) tarkastelee Beethovenin elämän lisäksi hänen ”kuoleman jälkeistä elämäänsä”. Näkökulma on valtapolitiikassa ja ideologioissa, sillä kuten Åke Holmquist kirjoittaa, Beethovenin musiikki ja persoona ovat monien toisilleen vastakkaisten ideologioiden hyväksikäyttämiä.

Holmquist paneutuukin kiinnostavasti prosesseihin, joissa säveltäjä ja hänen teoksensa toimivat esikuvina Bismarckille, Leninille, Hitlerille, Zhou Enlaille sekä demokratian valtaapitäville sodan ja rauhan aikana. Entä miten Beethovenin musiikista tulee symboli Euroopan Unionille? Sitäkin kirjassa käydään läpi

Beethoven – Den andvändbare titanen
(Åke Holmquist, 2021)

Beethoven är en ikon världen över. Han har också fram till vår tid fått spela rollen som politisk inspiratör. Alla tänkbara ideologier från höger till vänster ockuperade honom och använde homon för sina syften. Åke Holmquist skriver om denna process.

Johanna Paulson (Dagens Nyheter) läste boken och spekulerade frågan: ”Kan man göra Beethoven till klimataktivist?”. Kunde man? Kanske, för att Beethoven älskade det lantliga och hyllade i naturen i Pastoralsymphonin. Åke Holmquist har forskat och skirivit om Beethoven i decennier och 2011 utkom hans Beethoven: Biografin.

Sirpaleinen elämä

Englanninkielinen Beethoven – A Life in Nine Pieces (2020) tutkailee säveltäjän elämää hänen teostensa kautta. Laura Turnbridge kirjoittaa soljuvasti ja lähes viihdyttävästi asiaproosaa. Tiesittekös esimerkiksi sitä, että Beethoven kirjoitti usein teoksilleen vaihtoehtoisia loppuja, jotka vakiintuivat vastaanotosta riippuen?

Turnbridge lähestyy luvuittain eri teoksia, mutta pitää niiden muodon virkistävästi vaihtelevana. Välillä hän aloittaa kevyellä teosanalyysillä, mutta siirtyy nopeasti kuvaamaan aikaa, ympäristöä ja säveltäjän elämää. Suosittelemme lämpimästi! Tämä teos löytyy myös e-kirjana OverDrive –palvelusta.

Beethoven – A Life in Nine Pieces
(Laura Turnbridge, 2020 )

Laura Turnbridge takes on a task that you would think would already been done. Many times. Over and over again. And perhaps it has been done, but not like this it hasn’t – not with this subject anyway. In each chapter Turnbridge focusses on a period of Beethoven’s life, a piece of music and a revealing theme, from family to friends…This makes A Life in Nine Pieces a thorough yet light read indeed.

Lisäluettavaa kokoelmista

Perinteisempiä elämänkertoja löytyy kuunneltavaksi Naxos Spoken Word –palvelusta.

Viihdettä kaipaaville englannin kielen taitoisille suosittelemme kirjailijana ja toimittajana tunnetun John Suchet’n kirjoittamaa fiktiivistä elämäkertatrilogiaa The Last Master. Sen paikka ei kai varsinaisesti olisi musaosastolla, mutta täältä se on ainakin vielä toistaiseksi lainattavissa ja luettavissa. Elämäkertana se on enemmän lähellä viime vuosisadan alkupuolen säveltäjäelämäkertoja, joissa puolet sisällöstä saattoi olla lähes fiktiivistä dialogia. Osat ovat nimeltään osa 1. Passion & Anger (1997), osa 2. Passion & Pain (1998) sekä osa 3. Passion & Glory (1999). Intohimoisia tuulahduksia siis kerrakseen!

Suchet on kirjoittanut myös The Man Revealed -sarjan taidemusiikin kolossaalisista kanonisoiduista säveltäjistä. Sarjan kirjoista ainakin Beethoven-osa löytyy Vaskin kokoelmista.

Niin, ja jos nimi tuntuu tutulta, olet oikeassa. Tämä Suchet on juuri sen Poirotin esittäjän eli Sir David Suchet’n veli. Isoveli, itseasiassa.

• 

• 

• 

Kuunteluvinkki asian vierestä

Lopuksi suosittelemme kuuntelemaan Rasiolaisen SIG-yhtyeen mukaansa tempaavan Ludwig van Beethoven -biisin vuodelta 1984. Lyriikoissa kaikuvat sukupolvien ja luokattomaksi mielletyn suomalaisen yhteiskunnan luokkien väliset kuilut. Minä luulen, että Beethoven olisi tykännyt SIGin menosta – ainakin haluan ajatella niin!

Pitäis jo mennä kauppaan
ennen kuin sekin suljetaan
Jääkaappi on aivan tyhjä
ja vatsalleni ei riitä 

Orkesteri soittaa radiossa
Kaikki tuntee nuotit,
kaikilla on puku
Yleisökin tietää
miten käyttäydytään 

(Matti Inkinen, SIG: Unelmia, 1984)

Teksti: Hanna Kaikko, Turun Musiikkikirjasto

Matti Rag Paananen 80 vuotta 9.11.2019

Matti Rag Paanasen haastattelu lokakuussa 2019

Olen säveltäjä sekä jazzpianisti Matti Rag Paananen ja synnyin Turussa 9.11.1939.  Olen säveltänyt marginaalimusiikkia pitkinä sarjoina.

Vuoden päivät (soiva kalenteri 366 osaa) on mainittu Guinnessin Suuressa Ennätyskirjassa maailman pisimpänä yhtenäisenä sävelteoksena.

Tuhannen ja yhden yön lauluja sävelsin 16 vuotta ja se sisältää tuhat ja yksi kappaletta.

Venyvä käsite sisältää 200 teosta ja sarja Varjojen loisteessa on edennyt lauluun numero 152 (joka on Uuno Kailaan lähes sata vuotta kadoksissa ollut runo: Me olemme silmiä vaihtaneet.)

Sinfonioita on seitsemän ja television dokumenttielokuviin sävellettyä musiikkia (Aleksis Kivi, Elias Lönrot, Pentti Haanpää jne.) suuri määrä. Sinfonioista ovat kaikki (vain) kantaesitettyjä, paitsi kuudes sinfoniani Rag´s Blues Symphony.

Täysimittaisia LP- ja CD- levyjä on parisenkymmentä sekä nuottivihkoja yhdeksän, mm. Federico Garsía Lorca, joka sisältää kaikki Lorcan runot sävellettyinä. Nuottivihko Tangot taas sisältää 20 teosta joissa on myös allekirjoittaneen sanoitus. Levyistä mainitsisin WWF:lle sävelletty LP- ja CD- levy Amazon, jota myytiin Amazonian sademetsien hyväksi, ja jonka sävelsin Perun Amazonian viidakossa, noin 500 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista Iquitosista.

Konserteista mainitsisin huumeiden vastaiset Prinsessan testamentti – konsertit, joita pidimme eri puolilla Suomea noin 250 kertaa. Myös säveltämäni Isä meidän – rukous Turun tuomiokirkossa muutama vuosi sitten on jäänyt mieleeni, kuten myös säveltämäni Jobin kirja Turun Mikaelinkirkossa vuonna 2010.

Vuodet Afrikassa

Toinen levy jonka tein WWF:lle oli The Sounds of Wild, jonka sävelsin Afrikan Masaimaassa ja jonka tuotolla suojeltiin Afrikan villieläimiä. Asuimme Afrikassa kolmena vuonna, joten sävelsin siellä myös seitsemännen sinfoniani The White Maasai´s Jazz Symphonyn, joka kantaesitettiin 10 vuotta sitten 70-vuotis -juhlakonsertissani. Afrikassa sain oman puun (kuten myös täällä Turussa) ja minut vihittiin vaimoni kanssa Masaiden heimoon kuuluviksi. Arvonimekseni tuli Oloiboni, joka on päälliköstä seuraava alaspäin ja tarkoittaa, että olen Tietäjä (Prophet) joka tietää kaiken.

Parhaat haukkumiset

Parhaat haukkumiset tulivat TV-ohjelmasta ja levystä The Symphony of Robinson Crusoe, jonka sävelsin Karibianmerellä, Antiqualla, samalla autiolla rannalla jonne Robinson Crusoe olisi Daniel Defoen kirjan mukaan haaksirikkoutunut. Helsingin Sanomien arvostelijan mukaan säveltäjän täytyy olla hullu.

Taidegalleria Ragala

Maalaan myös tauluja ja kirjoitan kirjoja. Kotonani Hirvensalossa, Toijaistentie 16, minulla on taidegalleria Ragala (lausutaan hienosti englanniksi Räkälä), jossa on kymmenen huonetta ja satoja maalauksiani seinillä. Avointen ovien päivää vietämme joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina kello 12 – 16, tervetuloa! Taulujen lisäksi galleriassa on myynnissä levyjäni (a´ 15 €, mutta jos haluaa nimmarin saa kympillä), sekä kirjojani. Esimerkiksi kymmenosaista teosta Taide ja nerous (yhteensä 3000 sivua) saa vain minulta, sekä suuren menestyksen saavuttanutta Mietelmäkuvia -teosta on vielä muutama jäljellä.

Musiikkiosaston merkitys

Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla kävin aikoinani ahkerasti. Tämä oli sitä aikaa, kun opiskelin sinfonioiden tekemistä. Lainasin levyjä sekä niihin kuuluvia pieniä partituurikirjoja. Kuuntelin kotonani Vesku Loirilta saamistani hyvistä kaiuttimista valtavan määrän sinfonioita ja seurasin soittoa partituurista. Oli hienoa, että tällainen palvelu oli mahdollinen, sillä ilman sitä ja ilman varsinaista opettajaa en olisi sinfonioiden maailmaan milloinkaan yltänyt.

Toki kävin myös haastattelemassa kaikkia ”soittimia” Turun kaupunginorkesterin takahuoneessa. Parhaiten jäi mieleeni käyrätorvensoittajan varoitus: ”Äläkä sitten sävellä suurta tuskaa! – Beethoven on kuollut, Mozart on kuollut, minuakin väsyttää.”

Rag

 

Musasto LIVE: Vilja-kvartetti KE 3.7. klo 18-19 Turun musiikin Stagella

Musasto LIVE: Vilja Quartet

WED 3rd July at 6-7 PM

Music Library’s Stage

 

Musasto LIVE: Vilja-kvartett

ONS 3.7. kl. 18-19

Musikbibliotekets Stage

Ohjelma:

A. Mozart: Divertimento F-duuri KV 138
Schubert: Jousikvartetto nro 14 d-molli D 810 ”Tyttö ja kuolema”

Vilja-kvartetti/

Martin Granström, viulu

Sofia Schäfer, viulu

Matilda Berghäll, alttoviulu

Oskari Pirttimaa, sello

Vilja-kvartetti on vuonna 2018 perustettu jousikvartetti, jonka soittajat ovat
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Vilja-kvartetti on opiskellut
kamarimusiikkia Harri Sippelin ja Erkki Lahesmaan johdolla sekä osallistunut
Robert Kwiatkowskin ja Dimas Morenon mestarikursseille. Kesällä kvartetti
esiintyy Nauvon kamarimusiikkipäivillä.

Turun musiikkiosaston kevään 2019 ohjelma on julkaistu

Turun musiikkiosaston kevään 2019 ohjelma on julkaistu

Tapahtumantäyteisen Kaikkien Stage vuoden päätyttyä Varsinais-Suomen musiikkikirjastoissa, Turun pääkirjaston musiikkiosaston tavoitteena on ylläpitää ja helliä sekä uusia että vanhoja yhteistyösuhteita.

Vuosi 2019 polkaistaan käyntiin yhteisvoimin Turku Band Festivalin ja turkulaisten musiikintutkijoiden vuosittaisen Musiikintutkimus, Nyt! -seminaarin kanssa.

Järjestyksessä viides Turku Band Festival soi ympäri Turkua 9.-12.1.  ja sen kaikki tapahtumat ovat ilmaisia. Musiikkiosaston Stagella kuullaan festivaalin aikana teemaan liittyviä esitelmiä ja keskusteluita, joihin kaikkiin yleisöllä on tuttuun tapaan vapaa pääsy. Perjantaina 11.1. klo 14 alkaen kirjaston asiakkailla on ainutkertainen mahdollisuus seurata turkulaisten äänellisen kulttuurin tutkijoiden vuosittaista Musiikintutkimus, Nyt! -seminaaria, kun tutkijat mm. Åbo Akademin ja Turun yliopiston oppiaineista esittelevät tuoreita tutkimusaiheita ja tuloksiaan. Näistä tammikuun tapahtumista löytyy tietoa sekä Musaston blogista, että Facebook-sivuilta.

Keväällä Stagella jatkuvat Robert Stormin taidemusiikkikulttuuriin keskittyvät yleisöluennot. Tällä kertaa esittelyssä on kolme 1900-luvun alun säveltäjää. Aikakauden musiikkimaailmaa lähestytään hieman eri näkökulmista, kun käsittelyssä Franz Lehár, Aleksandr Skrjabin ja Scott Joplin.

Ohjelmaamme mahtuu myös uusi helmi!

Olli Lehtosen opastuksella Turun musiikkiosasto tarjoaa mahdollisuuden tutustua amerikkalaisen perinnemusiikkiin kolmen konsertin sarjan myötä. Jokainen Juurimusiikkia Stagella-ilta alkaa esitelmällä Amerikan Etelävaltioiden musiikkikulttuureista ja illan päätteeksi kuulemme musiikkia. Maalis-huhtikuun aikana musiikkiosaston Stagella esiintyvät suomenkielistä countrya soittava turkulainen Kinos, juureva folk-duo Jani & Kasper sekä paikallinen roots rock -yhtye Dixie Trixie.

Näiden mainittujen sarjojen lomassa järjestämme kiinnostavia keikkoja ja yleisöluentoja. Tuttu Hittimittarikin kokoontuu kuukausittain.

Tutustukaa siis musiikkiosastomme ohjelmaan.

Muutoksista ja lisäyksistä ilmoittelemme tuttuun tapaan Musasto-blogin ja Facebookin lisäksi Turun tapahtumakalenterissa, TS-menovinkeissä sekä  Instagramissa (@turunmusiikkikirjasto).

 

Turun musiikkikirjaston kevät 2019

tammikuu

ke 9.1. klo 18 Stage – Tiina Käpylä: Bändiharrastustoiminta Turussa –yleisöluento
to 10.1. klo 18 Stage – Musasto LIVE: ALANA (klo 18) & John Smith (klo 19)
pe 11.1. klo 14 Stage – Musiikintutkimus, Nyt! | Musikforskning, Nu! | Music Research, Now!
la 12.1. klo 13 Stage – Tiina Käpylä: Turkulaisten bändien historia, nykyisyys ja tulevaisuus -keskustelutilaisuus

helmikuu

ke 6.2. klo 18 Stage – Robert Storm esittelee: Franz Lehár ja operetin hopeakausi
to 7.2. klo 16 Stage – Anna-Elena Pääkkölä: Maagista musiikkia -yleisöluento (Harry Potter -päivän tapahtuma)
to 7.2. klo 17 portaikko – Musasto LIVE: Riverside Castle -kuoro (Harry Potter -päivän tapahtuma)
to 14.2. klo 14 Stage – Rakkauslaulujen konsertti
to 14.2. klo 18 Stage – Musasto LIVE: Puiset Heilat
ke 27.2. klo 14 Stage – Hittimittari:1960-luvun brittipop

maaliskuu

ke 6.3. klo 18 Stage – Robert Storm esittelee: Mystikkosäveltäjä Aleksandr Skrjabin
ke 27.3. klo 14 Stage – Hittimittari: Maalta kaupunkiin
to 28.3. klo 18 Stage – Musasto LIVE: Bluegrass-ilta (Jani & Kasper) &  illan esitelmä Olli Lehtonen

huhtikuu

ke 10.4. klo 18 Stage – Robert Storm esittelee: Ragtimen kuningas Scott Joplin
ke 24.4. klo 14 Stage – Hittimittari: Musikaali vol. 2
to 25.4. klo 18 Stage – Musasto LIVE: Americana-ilta (Dixie Trixie) & illan esitelmä Olli Lehtonen

toukokuu

ke 15.5. klo 14 Stage – Hittimittari: Toivotut sävelmät
to 23.5. klo 18 Stage – Musasto LIVE: Countryilta (Kinos) & illan esitelmä Olli Lehtonen

NÄYTTELYT

3.-31.1. Matti Koskinen: Maalauksia ja piirroksia
1.-30.3. Paula Ehrman: Kuvia Turusta

Kitara soi kirjastossa

Turun konservatorion klassisen kitaransoiton oppilaat soittavat Turun pääkirjaston musiikkiosaston Stagella torstaina 8.11. ja perjantaina 9.11. klo 15-18. Tervetuloa piipahtamaan hetkeksi tai rauhoittumaan pidemmäksikin aikaa kitaramusiikkia kuuntelemaan!

Robert Storm esittelee: ”Casta diva – menneen ajan oopperatähdet

Tervetuloa kirjastoon kuulemaan diivojen elämästä sekä kuuntelemaan musiikkinäytteitä. Vapaa pääsy.

1.10. Sopraanodiivat. Italialaiseen oopperaohjelmistoon erikoistuneista sopraanoista tunnetuimpiin kuuluivat kilpakumppanit Maria Callas ja Renata Tebaldi.

8.10. Sankaritenorit. Sankaritenorit ovat erikoistuneet Richard Wagnerin rooleihin, joissa vaaditaan suurta kestävyyttä. Sitä oli esimerkiksi Max Lorenzilla ja Lauritz Melchiorilla.

15.10. Slaavilaiset bassot. Jylhiä bassoääniä on kuultu niin ortodoksisessa kirkkomusiikissa kuin venäläisissä oopperoissakin. Venäläisen Fjodor Saljapinin ja bulgarialaisen Boris Christoffin ehkä tärkein rooli oli Boris Godunovin nimiosa.