Aihearkisto: Taidemusiikki

Kitara soi kirjastossa

Turun konservatorion klassisen kitaransoiton oppilaat soittavat Turun pääkirjaston musiikkiosaston Stagella torstaina 8.11. ja perjantaina 9.11. klo 15-18. Tervetuloa piipahtamaan hetkeksi tai rauhoittumaan pidemmäksikin aikaa kitaramusiikkia kuuntelemaan!

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: ”Casta diva – menneen ajan oopperatähdet

Tervetuloa kirjastoon kuulemaan diivojen elämästä sekä kuuntelemaan musiikkinäytteitä. Vapaa pääsy.

1.10. Sopraanodiivat. Italialaiseen oopperaohjelmistoon erikoistuneista sopraanoista tunnetuimpiin kuuluivat kilpakumppanit Maria Callas ja Renata Tebaldi.

8.10. Sankaritenorit. Sankaritenorit ovat erikoistuneet Richard Wagnerin rooleihin, joissa vaaditaan suurta kestävyyttä. Sitä oli esimerkiksi Max Lorenzilla ja Lauritz Melchiorilla.

15.10. Slaavilaiset bassot. Jylhiä bassoääniä on kuultu niin ortodoksisessa kirkkomusiikissa kuin venäläisissä oopperoissakin. Venäläisen Fjodor Saljapinin ja bulgarialaisen Boris Christoffin ehkä tärkein rooli oli Boris Godunovin nimiosa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

TFO jalkautuu pääkirjastoon

Kuva: Pia Jalkanen

Turun filharmonisen orkesterin muusikot jalkautuvat pääkirjaston tieto-osastolle toukokuussa.

Ma 21.5. klo 12
Fagottitrio esittää hauskan ohjelmiston mahdollisesti juonnettuna. Kesto reilu 30 min.

Ti 22.5. klo 15.30
Jousikvintetti + harppu: ohjelmassa E.T.A. Hoffmanin kvintetto, J.S. Bachin sooloviulukappale ja C.P.E. Bachin sooloharppukappale. Esityksen kesto n. 35 minuuttia.

Ti 22.5. klo 16.30
Jousi-harppuduo: ohjelmassa ranskalaissäveltäjien (Ibert, Fauré, Ravel) duoja harpulle ja viululle. Kesto n. 35 minuuttia.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Taidemusiikki, Tapahtumat

Turun Puhallinmusiikkijuhlat 2018 toukokuussa Kirjastopihalla

Turun Puhallinmusiikkijuhlat tulee taas. Toukokuun puolivälissä pääkirjaston Kirjastopihalla tapahtuu koko viikon ajan. Luvassa on monenlaista konserttia sekä ohjelmaa:

ma 14.5. Yhteislauluiltamat: Turun Työväenyhdistyksen Soittokunta (klo 18) ja Turun VPK:n puhallinorkesteri (klo 19)

ti 15.5. Metsään on tullut jo kevät!: Turun Metsänkävijäin soittokunta (klo 18) ja Sointu-Seitsikko (klo 19)

ke 16.5. Muistan kesän!: Turun konservatorion junioripuhaltajat & Tekniikan ihmenuoret (klo 18) ja Todelliset torvet -vaskipuhallinyhtye ja Turun konservatorion puhallinorkesteri (klo 19)

to 17.5. Rytmimusaruletus!: Turku Goes Szeged Band (klo 18) ja SUMU Big Band (klo 19)

pe 18.5. Valtakunnallinen puhallinmusiikin päivä: Laivaston soittokunta (klo 17), Nousteprassi (klo 18) ja Raision VPK:n soittokunta (klo 19)

Tapahtumajärjestäjä:

Turun kaupunginkirjasto ja Turun konservatorio

Jätä kommentti

Kategoria(t): Festivaalit, konsertit, Musasto suosittelee, Taidemusiikki, Tapahtumat

ReadingMusic – Katse musiikkiin! Turun musiikkiosastolla

Julisteen kuva: Tuomo Häikiö

Miten ihmeessä nuotteja oikein luetaan? Katseenseurantamenetelmä sen kertoo!

Monet musiikin harrastajat ja ammattilaiset käyttävät nuotteja apunaan opetellessaan uusia kappaleita tai merkitessään kappaleita muistiin. Nuottikirjoitus on monimutkainen ”kieli”, sillä siinä yksi nuottisymboli kertoo paljon: sekä kyseisen sävelen korkeuden että kuinka kauan sen pitäisi kestää. Tämän lisäksi nuottikuvaan saattaa sisältyä paljon muutakin huomioon otettavaa, kuten sointumerkkejä tai äänenvoimakkuuteen ja ilmaisuun liittyviä, sanoin tai merkein ilmaistavia ohjeita. Kaiken huipuksi nuoteista soittaessaan muusikon täytyy tulkita ja toteuttaa kaikki nämä symbolit musiikin tahdissa ja siis aikapaineen alla.

Huh – ei ole mikään ihme, että moni kokee sujuvan nuotinlukutaidon oppimisen vaikeaksi!

Eri instrumenttien soittajilla luettavan materiaalin määrä vaihtelee. Viulisti lukee nuottikirjoitusta yhdeltä, pianisti kahdelta ja urkuri peräti kolmelta riviltä samaan aikaan. Sinfoniaorkesterin kapellimestarilla taas saattaa olla edessään kymmeniä nuottirivejä, joista jokainen vastaa yhtä soitinta. Ja kun tarkemmin ajatellaan, nuotinlukeminen voi olla hyvinkin monenlaista. Ensinnäkin kappaletta voi lukea hiljaa mielessään, ilman soittamista. Tällaista mentaaliharjoittelua ja soittamiseen valmistautumista voidaan käyttää vaikkapa uuteen kappaleeseen tutustuessa tai opeteltaessa kappaletta ulkomuistista soittoa varten. Toisinaan taas muusikon täytyy suoraan kyetä soittamaan tietty kappale sopivassa tempossa ja ainakin lähestulkoon sillä tavoin kuin nuotissa lukee. Nämä prima vista (”ensi näkemältä”) -tilanteet ovat arkipäivää esimerkiksi säestäjille tai orkesterisoittajille ja ne edustavat nuotinlukemisen vaativinta muotoa. Kolmas tilanne on kenties harrastajille se tutuin: usein samaa kappaletta soitetaan uudestaan ja uudestaan, ja tällaisen toistavan lukemisen kautta kappale tulee vähitellen tutuksi. Lopulta kappale opitaan ehkä jopa soittamaan ulkomuistista, eikä nuottia enää edes tarvita. Ilman nuotteja ja porukalla soitellessa katse saattaakin kääntyä useammin soittokavereihin: nuotin sijaan haetaankin toisista soittajista vinkkejä siitä, mitä kappaleessa seuraavaksi tapahtuu.

Paitsi että nuotteja voidaan lukea erilaisissa tilanteissa ja eri tarkoitusta varten, eri musiikin lajeissa koko nuottikirjoitukselle annetaan erilaisia merkityksiä. Taidemusiikin parissa sillä on vakiintunut rooli, sillä kappaleet ovat niin pitkiä ja vaativia, että niiden opettelu kuulonvaraisesti kestäisi todella kauan. Kansanmusiikissa nuotit voivat toimia apuna uusia kappaleita opetellessa, mutta genreen sisältyy ajatus soittaa kappaleita ulkomuistista ja muunnellen. Jazz- ja pop-musiikissa nuottien avulla pystytään pistämään kappaleiden pääpiirteet muistiin, mutta niissäkin soittaminen tapahtuu lopulta usein ilman nuotteja, improvisoiden ja sanoitusten rytmityksiä mukaillen. Joissakin genreissä siis kirjoitettuja nuotteja pyritään noudattamaan uskollisemmin kuin toisissa.

Mutta miten niitä nuotteja sitten luetaan? Onko hiljainen tai harjoiteltu nuotinlukeminen erilaista kuin prima vista -soittaminen? Millaista taitavien nuotinlukijoiden lukeminen on ja miten ihmeessä he sen tekevät? Entä miten nuotinlukutaito kehittyy? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pyritään vastaamaan Turun ja Jyväskylän yliopistojen Nuotinluku ja asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimushankkeessa musiikkitieteilijöiden, kasvatustieteilijöiden ja tilastotieteilijöiden yhteisvoimin. Hanketta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (2014-2018) sekä Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (2015-2017). Monitieteinen yhteistyö vähän tutkitun aiheen parissa on ollut hankkeen tutkijoille niin opettavaista ja kiinnostavaa, että nämä kokemukset halutaan jakaa. Tästä syystä Nuotinluku-hankkeen tutkijat järjestävät maanantaina 14.5. klo 18 yleisötilaisuuden Turun pääkirjaston musiikkiosastolla.

Image by Tobii

Tärkeänä menetelmänä Nuotinluku-hankkeessa käytetään katseenseurantamenetelmää (engl. eye-tracking). Siinä tallennetaan infrapunakameroiden avulla millisekuntien tarkkuudella mihin henkilö kohdistaa milläkin hetkellä katseensa. Menetelmää on perinteisesti käytetty psykologian alalla ja erityisesti tekstin lukemisen tutkimukseen ja nuotinlukutaitoon liittyvät tutkimukset ovat olleet toistaiseksi todella harvinaisia. Konserttiluennossa esiintyjät soittavat pitäen päässään samalla katseenseurantalaseja. Näin heidän katseensa eteneminen voidaan esittää yleisölle samanaikaisesti videomuodossa, ja kuulijat pääsevät siis näkemään täsmälleen sen mitä soittajatkin.

Konsertissa esiintyvät jyväskyläläinen pianisti ja tutkija Nina Loimusalo sekä turkulainen kansanmusiikkiyhtye Ånsemble, jossa soittavat Ossian Helmi (viulu, Risto Luukkonen (kitara), projektin tutkija Marjaana Puurtinen (viulu) sekä Karen Soinila (viulu). Konsertissa tutkijat pistävät itsensä omien tutkimustensa osallistujien asemaan: koska osallistujia on pyydetty soittamaan prima vista tai esiintymään lyhyellä valmistautumisajalla, on vain oikeus ja kohtuus että tutkijat testaavat miten sellainen heiltä itseltään sujuu!

Ohjelmistoon sisältyy kappaleita Palmgrenista polskaan, eli sellaista suomalaista taide- ja kansanmusiikkia, jota Turun seudulla on saatettu kuulla pääkirjaston valmistumisen alkuaikoina 1900-luvun alussa. Musiikkinumeroiden välissä tutkimusryhmän jäsenet kertovat lyhyesti katseenseurantamenetelmästä, sen käytöstä nuotinlukututkimuksessa ja tutkimustuloksistaan.

Marjaana Puurtinen
Opettajankoulutuslaitos ja psykologian oppiaine, Turun yliopisto

Nina Loimusalo
Musiikkitieteen oppiaine, Jyväskylän yliopisto

Blogikirjoitus pohjautuu Nuotinluku-tutkimushankkeen tutkijoiden julkaistuihin ja työn alla oleviin osahankkeisiin.

ReadingMusic – Katse musiikkiin! on Aboagora-symposiumin (22.-24.8.2018) pre-event. Lue lisää: http://aboagora.fi/

Nuotinluku-tiimi:

Erkki Anto (Turun yliopisto)

Natalia Chitalkina (Turun yliopisto)

Hans Gruber (hankkeen johtaja; Turun yliopisto & University of Regensburg)

Erkki Huovinen (hankkeen johtaja; Jyväskylän yliopisto & Kungliga Musikhögskolan i Stockholm)

Tarja-Riitta Hurme (Turun yliopisto)

Nina Loimusalo (Jyväskylän yliopisto)

Antti Mäkelä (Turun yliopisto)

Marjaana Puurtinen (Turun yliopisto)

Hanna Turta (Turun yliopisto)

Anna-Kaisa Ylitalo (Jyväskylän yliopisto)

http://www.utu.fi/readmusic
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/oppiaineet/musiikkitiede
http://www.utu.fi/turkueyelabs

Katso video: Psykologian oppiaineen erikoistutkija ja opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Marjaana Puurtinen kertoo uusista avauksista katseenseurantalaitteiden saralla. Puurtinen koordinoi Turku EyeLabsia, joka on Turun yliopiston katseenseurantamenetelmän soveltajien yhteisö. Turku EyeLabsin tehtävänä on alan osaamisen jakaminen ja menetelmän käytön edistäminen Turun yliopistossa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

Suomalaisen taidemusiikin 100 vuotta

Tämä luentosarja alkaa huomenna torstaina Turun pääkirjaston Studiossa:

Studia generalia -luentosarja pääkirjaston Studiossa torstaisin klo 18-20. Aiheeseen liittyvä näyttely pystytetty musiikkiosastolle.

9.11. Musiikki osana itsenäisyystaistelua
16.11. Kiihkeältä 1920-luvulta eteenpäin
23.11. Sotavuosien vaikutus musiikkiin ja uusimman eurooppalaisen radikalismin tulo Suomeen
30.11.Suomi eri tyylisuuntien tyyssijana ja oopperoiden kasvualustana
7.12. Suomalaisten nuorten säveltäjien murtautuminen laajalla rintamalla globaaliin tietoisuuteen

Jätä kommentti

Kategoria(t): luennot, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Taidemusiikki, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: Hector Berlioz, Franz Liszt ja J. Brahms

Robert Storm vierailee Turun musiikkiosastolla jälleen lokakuussa. Storm luennoi ja soittaa musiikkinäytteitä pääkirjaston musiikkiosastolla kello 18. Teemana uudistusmielisten ja konservatiivien välinen kilpailu romantiikan ajan musiikissa. Sarjassa esitellään seuraavat säveltäjät:

ma 16.10. Hector Berlioz
ma 23.10. Franz Liszt
ma 30.10. Johannes Brahms

Jätä kommentti

Kategoria(t): luennot, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat