Avainsana-arkisto: Turun kaupunginkirjasto

Tarinoita levyjen takaa: Kohtalokas fado, Portugalin sielu

tarinoita-levyjen-takaa-lokakuu-2016

Keväällä alkanut sarja Tarinoita levyjen takaa jatkuu. Kolmena lokakuun iltana musiikin Stagella keskustellaan ja soitetaan levyjä. Torstai-iltojen tapahtumat keskittyvät eri teemoihin, vetäjinä musiikkiosaston työntekijät.

27.10. vuorossa Kohtalokas fado, Portugalin sielu.

Tapahtuma on ilmainen. Tervetuloa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat, Tarinoita levyjen takaa

Tarinoita levyjen takaa: Kelttiläinen musiikki

tarinoita-levyjen-takaa-lokakuu-2016

Keväällä alkanut sarja Tarinoita levyjen takaa jatkuu. Kolmena lokakuun iltana musiikin Stagella keskustellaan ja soitetaan levyjä. Torstai-iltojen tapahtumat keskittyvät eri teemoihin, vetäjinä musiikkiosaston työntekijät.

20.10. vuorossa Kelttiläinen musiikki.

Tapahtuma on ilmainen. Tervetuloa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Tapahtumat, Tarinoita levyjen takaa

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: Angelika Klas

Angelika Klas

1.Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi.

Nimeni on Angelika Klas, olen ammatiltani diplomi-laulaja, Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin maisteri. Opintoni ja urani aloitin Turussa, Turun Konservatoriossa. Ensimmäiset työpaikkani laulajana olivat Turun Kaupunginteatteri ja Åbo Svenska Teatern.

Työskentelen laulajana hyvin monipuolisesti. Ohjelmistoni ja työtehtäväni vaihtelevat kamarimusiikista barokkikonsertteihin, operetteihin ja tangoon, josta varsinkin Astor Piazzollan musiikista on tullut minulle eräänlainen erikoisgenre. Esitän myös ikivihreitä, jazzia ja musikaalia joita minulta usein toivotaankin esiintymisissäni.

Olen esiintynyt useimpien suomalaisten kaupunginorkesterien solistina sekä Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Myös moni kesäfestivaali on tullut tutuksi, kuten esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikki ja Korsholman musiikkijuhlat. Tänä kesänä debytoin Naantalin Musiikkijuhlilla ja Turun Musiikkijuhlilla.

Kauden 2015- 2016 esiinnyn pääroolissa Tamara Lundina Turun Kaupunginteatterin tuottamassa musiikkinäytelmässä hänen elämästään.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Kyllä käytän. Varsinkin 9-vuotiaan poikani kanssa käymme kirjastossa. Hän pitää lukemisesta ja kirjastossa käymisestä. Turun Kaupunginkirjasto on viihtyisä keskus keskellä kaupunkia.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Yksi mieleenpainuvimmista on ollut Amsterdamissa, Concertgebouw- konserttisalissa. Siellä kävin mezzosopraano Cecilia Bartolin konsertissa. Upeaa ja inspiroivaa. Myös Savonlinnan Oopperajuhlilla on monta kertaa tullut nähtyä uskomattoman upeita esityksiä. Erityisesti mieleen ovat jääneet Aida ja Turandot.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Olen juuri muuttanut 20 vuoden jälkeen takaisin Turkuun. Täällä on niin paljon kaikkea, että joka puolelle ei kerta kaikkiaan ehdi! Se on todella ilahduttavaa! Yritän käydä niin paljon konserteissa kuin omilta töiltäni pystyn. Pidän sekä klassisesta musiikista että jazzista ja kevyemmästäkin.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Cecilia Bartolin kaikki levyt!

Melody Gardot: My one and only thrill (tästä deluxe edition)

Igor Stravinsky: Tulilintu

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee

Turun kaupunginkirjaston Kuukauden lehti: Kansanmusiikki

image

 

Kansanmusiikki on ainoa suomenkielinen lehti, jossa kerrotaan kattavasti kansanmusiikin eri ilmiöistä ja tekijöistä maailmanmusiikkia ja tanssia unohtamatta.
Lehden liitteessä kerrotaan pelimanneja kiinnostavista kentän tapahtumista ja muista soittajia kiinnostavista asioista. Se sisältää myös nuotteja soittajille.
Kansanmusiikki ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja lehden yhteydessä ilmestyy cd-levy kerran kuukaudessa. Lehteä julkaisee Suomen kansanmusiikkiliitto yhdessä kansanmusiikki-instituution kanssa.

 

Kuluvan vuoden lehtiä voi lukea musiikkiosastolla. Edellisen vuoden lehtiä saa lainata.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Lehdet

Tapahtumat Turun musiikkikirjastossa keväällä 2016

Ukulele- työpaja keskiviikkona  27.1. klo 18-19

 

Oletko harkinnut ukulelen ostamista tai onko sinulla jo sellainen, mutta et tiedä miten päästä alkuun. Työpajassa opetetaan virittämään ukulele ja muutama helppo sointu. Voit ottaa oman soittimen mukaan. Työpajassa on käytettävissä muutama soitin.

3247804301_849745d595_z

 

Kirjailija Mika Karhumaa: Managerit ja management musiikkiteollisuudessa. Mitä artistin tulee tietää? Keskiviikkona 3.2. klo 18-19

Mika Karhumaa on kirjoittanut teokset Musiikkibisnes (2002) ja Musiikki liiketoimintana (2010).

 

Robert Storm esittelee: 1900-luvun alun ranskalaissäveltäjiä

Tutustutaan säveltäjien elämään ja kuunnellaan keskeisimpiä teoksia.

Torstaisin 18-19

 

4.2. Eksentrikko Erik Satie

11.2. Orkesterivärien mestari Maurice Ravel

18.2. Menetetty lupaus Lili Boulanger

 

Kalevalainen runolaulu ja runolaulukaraoke keskiviikkona 2.3. klo 18

Essi Saukko ja Mirka Turpeinen esittelevät eri runolaulutyypit ja lauletaan esittelyn lomassa esimerkkilauluja ja runoelmia eri tyyleistä. Luvassa myös laulua esilaulajien johdolla.

 

Tarinoita levyjen takaa

Torstaisin klo 18–19

Musiikin Stagella keskustellaan ja soitetaan levyjä. Torstai-iltojen tapahtumat keskittyvät eri teemoihin, vetäjinä musiikkikirjaston työntekijät.

 

7.4. Paikallisia musiikkiaarteita vinyyliltä. Keskustelijoina ja levynpyörittäjinä vierailevat turkulaiset musiikkikustantajat Jarkko Pietarinen (Svart Records) ja Aku-Tuomas Mattila (Plastic Passion).

14.4. Hevin helmet

21.4. Keskiaikainen musiikki

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tapahtumat

Ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera esillä Turun musiikkikirjastossa

Turun musiikkikirjaston vitriininäyttelyssä on tammikuun ajan esillä teos Die Kalewainen in Pochjola, joka on osa Turun kaupunginkirjaston ns. Vanhaa kokoelmaa. Vanha kokoelma koostuu lähinnä 1900-luvun taitteessa kaupunginkirjastolle lahjoitetuista teoksista. Kokoelma alkoi muodostua 1800-luvun lopulla, kun yhdistykset ja yksityiset henkilöt lahjoittivat yksittäisiä teoksia tai koko kirjastojaan osaksi kokoelmaa.

 

image

Die Kalewainen in Pochjola on ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera, jonka sävelsi vuosina 1890–1891 Turussa jonkin aikaa kapellimestaina toiminut saksalainen Karl Müller-Berghaus (1829–1907). Oopperassa on neljä näytöstä: Morsiamen kosinta, Sampo, Ahdin eloonherättäminen ja Taistelu onnesta. Sävelasun suomalaisuus supistuu pariin kansanlauluun ja yhteen runosävelmään. Teosta ei ole koskaan esitetty kokonaisuudessaan. (Kalevi Aho: Kalevala ja suomalainen taidemusiikki. Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008).

Turun kaupunginkirjaston Vanhaan kokoelmaan kuuluu kymmeniätuhansia kirjoja. Se sisältää suurimman osan Suomessa 1500–1600-luvuilla painetusta kirjallisuudesta uusimpien teosten ollessa 1930-luvulta. Suurin osa kirjallisuudesta on kuitenkin 1700–1800-luvuilta. Useimmat teokset ovat ruotsin- ja saksankielisiä, mutta joukossa on myös runsaasti suomen- ja englanninkielisiä teoksia. Kokoelman kirjoja on painettu niin Pohjoismaissa kuin Keski-Euroopassakin. Teosten teemat vaihtelevat laajasti taiteesta yhteiskuntatieteisiin ja uskonnollisista teksteistä hevosten hoitoon.

Vanhaan kokoelman voi tutustua tarkemmin tästä:

 

Kirjoista kokoelmaksi_kehys.preview

Vanhasta kokoelmasta ilmestyi 2015 artikkelikokoelma Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistystä ja kansainvälisyyttä Turun kaupunginkirjastossa 1800-1900-luvuilla. Teoksen artikkelit luotaavat laaja-alaisesti turkulaiseen kirja- ja kirjastohistoriaan. Kokoelman kirjoittajat ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistossa työskenteleviä historioitsijoita ja tutkijoista, joilla on monipuolista ja syvällistä yleiseen sekä kirja-, kirjasto- ja kulttuurihistoriaan liittyvää asiantuntemusta. Teosta voi lainata Vaski-kirjastoista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku

Heikki Poroilan säveltäjäesittelyssä Šostakovitš – uusi säveltäjähylly Turkuun

Šostakovitš!

 

Dmitri Šostakovitš (1906–1975).

Dmitri Šostakovitš (1906–1975).

Dmitri Šostakovitš on saanut oman paikan Turun musiikkikirjaston säveltäjähyllyyn. Yksi 1900-luvun venäläisen taidemusiikin mestareista on esillä aiempaa edustavammin. Dmitri Dmitrijevitš Šostakovitš (1906–1975) on viidestoista säveltäjähyllyn saanut taidemusiikin edustaja Turun musiikkikirjastossa. Löydät Šostakovitšin säveltäjähyllyn Turun pääkirjastosta, Vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta.

Säveltäjähyllyn myötä Šostakovitšin  levytykset on helppo löytää saman hyllyn vierekkäisiltä paikoilta, musiikinlajista riippumatta. Yhteen on tuotu yhtä lailla laulumusiikki, oopperat ja elokuva- ja kamarimusiikki kuin sinfoniatkin. Kysy lisää musiikin neuvonnasta. puh. 02 2620 658.

Kokoelma uudistuu yhteistyössä

kolme neuvostoliittolaista saveltajaaValikoimaa on työstetty yhdessä Robert Stormin kanssa. Torstai-iltana 29. lokakuuta Stormin luentosarjan Kolme neuvostoliittolaista säveltäjää aiheena oli Dmitri Šostakovitšin elämä ja musiikki. Musiikin Stagella pidetyn luennon ääreen kokoontui parisenkymmentä taidemusiikin ystävää.

Kokoelmaa on uudistettu esimerkiksi 15 sinfoniaa kattavilla kokonaislevytyksillä, johtajinaan Valeri Gergijev, Mstislav Rostropovitš ja Kirill Kondrašin. Uutta on myös Borodin Quartetin 6CD-boksi Šostakovitšin jousikvartetoista.

Šostakovitš-valikoimaa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Šostakovitš-hylly avattiin torstaina 29.10.2015.

Šostakovitš-valikoimaa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Šostakovitš-hylly avattiin torstaina 29.10.2015.

Šostakovitš on ajankohtainen myös Kansallisoopperassa. Zürichin oopperan tuotanto Nenä esitetään Helsingin oopperassa marras-joulukuussa 2015.

* * *

Musiikkikirjastonhoitaja Heikki Poroila pohtii Šostakovitšin ydintä.

Rillipäinen arvoitus

Minulla on ollut oma kiihkeä Šostakovitš-vaiheeni, mutta siitä on jo vuosikymmeniä. Se oli aikaa, jolloin hänen musiikkiaan ei ollut saatavana niin kattavasti kuin nykyään, eikä tietenkään CD-muodossa (pitkien sinfonioiden kohdalla asialla on muutakin kuin äänenlaadullista väliä). Olen kuunnellut kaikki 15 sinfoniaa ja 15 jousikvartettoa vinyylilevyiltä. Yritin kuunnella myös vokaalimusiikkia, mutta se ei koskaan kolahtanut soitinmusiikin lailla, eikä kolahda vieläkään.

Ihastuin Šostakovitšin viidennen sinfonian maailmaan, joka tuntui minun makuuni riittävän abstraktilta ja samalla ”klassiselta” sanan yleisluontoisessa mielessä. Säveltäjä eli tuolloin yhteiskunnallisesti ahdistavassa tilanteessa, kun Stalinin kulttuuripeukalo oli kääntynyt alaspäin, eikä maailma muutenkaan ollut luovan rauhan tilassa. Sinfonia osoittautui onnistuneeksi, sillä erilaiset kuulijat löysivät siitä vastauksia täysin vastakkaisiin odotuksiin.

Šostakovitšin sinfoniat ovat kuitenkin ”julkista” musiikkia, joka ei mielestäni heijasta säveltäjän monimutkaista persoonaa erityisen monipuolisesti. Se sisin löytyy – jos on ylipäätään löytyäkseen – Šostakovitšin jousikvartetoista ja muutamista muista kamarimusiikkiteoksista (pianokvintetto op. 57 vuodelta 1940 ja alttoviulusonaatti op. 147 vuodelta 1975). Šostakovitš tarttui jousikvartettoon sävellyslajina varsin myöhään (ensimmäinen syntyi vasta 1938 eli viidennen sinfonian jälkeen), mutta ehti luoda sinfonioiden tapaan 15 teoksen syklin ennen kuolemaansa.

En oikeastaan osaa nimetä varsinaista suosikkia kvartettojen joukosta, koska niiden sävelkieli tai musiikillinen viesti on 36 vuoden aikajänteestä huolimatta jollain tavalla samanlainen. Musiikin ja politiikan tutkijat ovat tunnetusti pyrkineet löytämään Šostakovitšin teoksista loputtomasti Staliniin ja muihin politiikan tason ilmiöihin liittyvää symboliikkaa. En itse halua sanoa, ettei sitäkin voisi olla, mutta itseäni nämä kvartetot ja niiden usein äärimmäisen pelkistetty kieli puhuttelevat juuri siksi, että ne ovat intiimiä, yleisinhimillistä kommunikaatiota tuntemuksille, joihin puhekieli ei riitä.

Šostakovitš oli tietenkin oppinut viestimään rivien välistä, mutta kvartetoissa on mielestäni kysymys syvällisemmästä henkilökohtaisuudesta, johon kulttuuripoliisin käsi ei olisi koskaan

voinutkaan ylettyä. Myös pianoteoksissa Šostakovitš onnistui mielestäni luomaan ajatonta musiikkia. 1950-luvun alussa syntyneet 24 preludia ja fuugaa, op. 87 ovat hieno kokonaisuus, jonka kommunikointi Bachin Das wohltemperierte Klavierin kanssa tarjoaa musiikin historiallisuudesta kiinnostuneille loputtomasti keksittävää. Šostakovitš sävelsi opuksensa aivan tietty solisti eli tuolloin 26-vuotias Tatjana Nikolajeva mielessään. Nikolajeva levytti opuksen 87 tiettävästi kolmeen kertaan. Jokin näistä kannattaa mielestäni valita, kun teokseen tarttuu ensimmäisen kerran.

Šostakovitšin sävellystuotanto on erittäin laaja ja kattaa kaikki länsimaisen taidemusiikin tavanomaiset teoslajit (yhtään sävellystä uruille ei tosin tunneta). Aiemmin lähes tuntematon alue eli elokuvamusiikki on erityisesti 1990-luvulta alkaen avautunut myös kaikille kiinnostuneille. Laajaan tuotantoon mahtuu tietysti paljon vähemmän onnistunutta, eikä Šostakovitšiakaan voi pitää täysin syyttömänä melko yhdentekevän musiikin suoltamiseen, jos joku sellaista tarvitsi. Mutta niitä hienoja löytöjä on toisaalta tarjolla niin paljon, että Šostakovitšin mainitseminen 1900-luvun keskeisten eurooppalaisten säveltäjien joukossa on hyvin perusteltua.

* * *

Joku ehkä ihmettelee tämän pienen kirjoitelman otsikkoa. En kuitenkaan voi mitään sille, että Dmitri Šostakovitš näyttäytyy minulle edelleen arvoituksellisena hahmona, joka tuimana tuijottaa paksusankaisten lasiensa takaa (Googlen kuvahaussa on erikseen ryhmä ”smiling Shostakovich”, johon ei montaa kuvaa ole löytynyt). Minusta hänen musiikkinsa ei anna selkeitä vastauksia, ellei ole varustautunut voimakkailla ennakkoasenteilla (ääri-ilmiöinä Šostakovitšin näkeminen sosialistisen yhteiskunnan tulkkina tai stalinistisen sortopolitiikan nöyryytettynä uhrina). Mikään määrä kuuntelemista ei tunnu avaavan tuota sankasilmälasien pistävää tuijotusta.

Ehkä siinä onkin Šostakovitšin kansainvälisen suosion selitys. Vaikka aatteellisen kiihkoilun harrastajat ovat kieputelleet säveltäjää moniin eri asentoihin, säveltäjän lopullinen lokerointi ei ole onnistunut, vaan hänestä riittää tiristettävää, harrasti sitten jykeviä sinfonioita, intiimiä kamarimusiikkia tai ahdistuksesta kumpuavaa tai makaaberilla huumorilla kauhuun vastaavaa laulumusiikkia. Šostakovitšilta löytyy tätä kaikkea ja vielä paljon muuta. Пожалуйста!

Heikki Poroila

Tuomas Pelttari, toim.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Boksit, Musasto suosittelee, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uutiset