Kevät koittaa!

Kevään koittamisen kunniaksi, on tässä koottuna kappaleita, joita kelpaa kuunnella aurinkoisena ja lämpimänä päivänä.
Osasta kappaleista on pientä lisätietoa ja koko soittolistan linkki löytyy jutun lopusta.

Nina Simone : Another Spring

Nina Simonen hieno kappale Another Spring alkaa hyisenä, mutta lämpenee kuin kevät. Kappaleen ovat tehneet John Clifford ja Angelo Badalamenti, joista jälkimmäinen on tunnettu myös ohjaaja David Lynchin elokuviin ja TV-sarjoihin tekemästään musiikista.

https://www.youtube.com/watch?v=4-wc1p193Tw


Simon & Garfunkel  : April Come She Will

Kappale kertoo keväästä metaforan kautta; kevät saapuu kuin rakastaja, joka jättää syksyn tullen.
Kevät toisin sanoen tuo samoja tuntemuksia ja lämpöä kuin uuden rakkauden kokemus.

https://www.youtube.com/watch?v=PYD-DIggB2k

Django Reinhardt : Swingtime in Springtime

Tämä kepeä ja iloinen teos nostaa mielialaa keväiseksi.

https://youtu.be/klcy7aHqw1c

The Leisure Society : The Last Of The Melting Snow

The Leisure Societyn kauniin haikeassa kappaleessa saavutetaan hienosti samaa tunnelmaa, kuin on katsella kuinka kevätaurinko sulattaa lumet, mutta vielä ei ole kesän lämpö koittanut.

https://www.youtube.com/watch?v=9MhHXAIGhQQ

Bonnie ‘Prince’ Billy :  There will be spring

Will Oldham, eli paremmin Bonnie ‘Prince’ Billyna tunnettu folklaulaja-lauluntekijä on julkaissut kevätlaulunsa kahdestikin. Ensin Wolfroy goes to town-levyllä raaempana ja hyisempänä versiona ja myöhemmin värikkäämpänä versiona Singer’s grave a sea of tongues-levylleen.

https://www.youtube.com/watch?v=kjd_6QD_z-w


Tavaramarkkinat :  kevät

Liisa Akimofin luotsaaman Tavaramarkkinoiden Kevät-kappale on yksi yhtyeen tunnetuimpia kappaleita, mutta myös yksi ilmiselvimmistä valinnoista kevätaiheiselle soittolistalle.

https://www.youtube.com/watch?v=tkxToOpZ3nY

Rodgers : Hammerstein: It Might As Well Be Spring

Oscar Hammersteinin ja Richard Rogersin Oscar-palkittu levytys vuodelta 1945 ei suoraan kerro keväästä, vaan aiheena on se kutkuttava odotuksen tunne, joka on läsnä talven selän taittuessa, kuinka kevät tuo aina lupauksen uudesta ja lämpimästä.

https://www.youtube.com/watch?v=TXMEVTtAZkI&t=74s

Sanni : Hei kevät
Näin artisti itse kertoo kappaleesta Rumbassa:

”Hei kevät on biisi, joka syntyi viime keväänä kirjoitusreissulla sellaisesta kummallisesta kosmisen yksinäisyyden aiheuttamasta haikeudesta, joka valtaa mut aina tähän aikaan vuodesta. Voisin selittää biisin auki, mutta ehkä se saa tällä kertaa avata itse itsensä. Kaikki ei oo pään sisällä aina vältsii ihan sitä mitä antaa itsestään ulospäin. Tässä vähän mun mielenmaisemaa siitä.”

https://www.youtube.com/watch?v=ASqqTouaVw8

Ja tietysti Antonio Vivaldin Kevät, teoshan on siitä mielenkiintoinen klassikko, että oli melko tuntematon vuoteen 1948 asti jolloin yhdysvaltalaisen viulistin Louis Kaufmanin levytys nosti sen suureen suosioon.

https://www.youtube.com/watch?v=3LiztfE1X7E

Ja toki soittolistalta lisääkin kappaleita löytyy, jotka löytyvät tästä alta:

Pariisin kevät : Kevät

https://www.youtube.com/watch?v=UuMyVmlyqAQ

Kaseva : Kevät
https://www.youtube.com/watch?v=YRhHa1jMDxM

Sielun veljet : Kevät

https://www.youtube.com/watch?v=Z1N-gyaPlAA

Kauko röyhkä : Kevät

https://www.youtube.com/watch?v=a9K5ODB6kSk

Kaikki kappaleet YouTube-soittolistalla:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLraIjAiZkyfu90CzX3N8Z05IULGUrOfyb

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Suomessa ja maailmalla kirjastoissa digituotannon padoissa pöhisee. Jos kaiken tapahtuvan kokoaisi yhteen, voisi viettää aikaansa virtuaalimatkaillen musiikkikirjastoissa. Nyt jatkamme keväistä Digireissua täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päivän ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Tampere ja Metso LIVE

Vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myönsi Tampereen pääkirjaston Metson musiikkiosastolle Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon, eikä turhaan. Heidän Metso LIVE -konseptinsa yhdistää elävän musiikin, kirjaston kokoelmat ja musiikista käytävän keskustelun.

Konseptin synnystä voi lukea Kirjastot.fi -sivustolta Musiikki kuuluu kaikille -blogista. Artikkeli on kirjoitettu vuonna 2014 ja siitä saa hyvin kuvan menestyksekkäästä toimintamallista

Metso LIVE -videoita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston YouTube-kanavalta. Suosittelemme ottamaan sen katselulistallenne. Mikään ei myöskään estä seuraamasta tamperelaisia FaceBookissa: https://www.facebook.com/MetsonMusiikkiosasto/

Tänä keväänä Metso STUDIO tempaus hemmottelee myös Metso LIVE:n katsojia kiinnostavalla kattauksella, jotka on tuotettu yhteistyössä Alt Agency & Managementin, Tampereen kaupungin ja Kulttuuri Tampereen kanssa. kanssa. Viimeisimpänä livenä esiintyi Kokkolasta kotoisin oleva Arppa, jolta ilmestyi viime elokuussa omakustanteinen debyyttialbumi Laavalamppuja.

Tämän kevään tempauksen aikana musiikin kuulee vain livestriiminä, joten kannattaa olla skarppina. Artistien haastattelut jäävät YouTubeen katsottaviksi. Kannattaa ottaa ylös myös muut Metso STUDIOn etätapahtumien ajankohdat.

Kuva Metson Musiikkiosaston Facebook-sivuilta

teksti: Hanna Kaikko

Digireissulla – mitä muut puuhaavat?

Suomessa ja maailmalla kirjastoissa digituotannon padoissa pöhisee. Jos kaiken tapahtuvan kokoaisi yhteen, voisi viettää aikaansa virtuaalimatkaillen musiikkikirjastoissa. Kevään aikana teemme Digireissuja täällä Musasto-blogissa ja vinkkaamme Musaston seuraajille mitä muiden striimit ja somet tarjoavat. Tarkoituksenamme on esitellä kollegojemme kättenjälkiä ja levittää heidän työnsä tuloksiaan maakuntarajoja kauemmas…

Matkalle musiikkikirjastojen digimaailmaan voi lähteä myös omin päivän ja käyttää apuna vaikka Musiikkikirjastot.fi -sivustoa, josta musiikkiosastojen vinkit ja verkkopalvelut löytyvät yhdestä paikasta.

Rovaniemi ja PopuLappi-tuubi

Ensimmäisellä Digireissulla suuntaamme Rovaniemelle. Siellä erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelän haastateltavina kävivät helmikuussa pyörähtämässä Laura Ahvonen ja Ville Suopajärvi yhtyeestä Puiset Heilat. PopuLappi-tuubi on sarja, jossa haastatellaan lappilaisia musiikintekijöitä. Sarjan ensimmäisessä osassa tammikuussa soi lappilainen gotiikka kun Jarkko Honkanen, Heikki Vaara ja Jarkko Niemi pistivät uusiksi Tom Jonesin hitin Delilah.

PopuLappi on Rovaniemen musiikkikirjaston tuoteperhe, johon kuuluu mm. äänitekokoelma sekä Lapin Kansan kanssa yhteistyössä tehty 21-osainen podcast SoundCloudissa.

PopuLappi-tuubin konsepti on mukava. Toteutus nauhoitettu ja editoitu live-striimin sijaan. Tämä mahdollistaa laadukkaan lopputuloksen ja osaston esittelyn tilavaihdosten kautta. Näemmekin Lauran ja Villen esim. levyvarastossa ja lopuksi pakkaamassa soittimiaan potkukelkan kyytiin! Siinäpä eksotiikkaa kerrassaan!

Keskustelun aiheina ovat uusin julkaisu, muusikoiden suosikkilevyt ja heidän soittimensa. Musiikkikin soi kun duo esittää kappaleet Minne lie, Kuunihailuyö ja Raiteet kuin käärmeet. Jakson sisältö on myös merkattu videon tietoihin nauhoitteen keston avulla.

Tunnusmusiikista vastaa Hannu Raudaskoski ja työryhmässä ovat Marko Niemelä, Jani Ekblom, Jari-Pekka Karkkola.

Ota tämä vaikka lauantain katselulistallesi! Mikään ei myöskään estä sinua ryhtymästä Rovaniemen musiikkikirjaston seuraajaksi Facebookissa tai tilaamasta Rovaniemen kaupunginkirjaston YouTube-kanavaa. Vaikka et itse pääse Jorma Eton tielle, voit matkata sinne digivirtoja pitkin.

toim. Hanna Kaikko

Nostalgisia Ruisrock-muistoja Raision kirjastotalon näyttelyssä

Ainutlaatuisia ja nostalgisia Ruisrock-muistoja Raision kirjastotalon näyttelyssä.

Jouni Saariston näyttävä Ruisrock 1974-83 -kokonaisuus on esillä Raision kaupunginkirjaston Aulagalleriassa 1.-27. maaliskuuta.

Saaristo oli innokas Ruisrockissa kävijä jo festivaalin alkuvuosina. 1974 musiikkiharrastuksen rinnalle tullut järjestelmäkamera innosti häntä kuvaamaan festivaalin käänteitä.

”Kuvasin alkuun ihan omaksi ilokseni. Mieli teki kuitenkin päästä myös lehdistöalueelle ja niinpä sain Rainer Koskelta pressikortin, sillä ehdolla, että toimitan muutamat kuvat organisaatiolle. Näin mentiin useita vuosia.”

Saaristo ei koskaan aikonut laittaa näitä kuvia julki, mutta useiden vuosien ja käänteiden jälkeen hän on koonnut kuvista kokonaisen näyttelyn. Näyttelystä löytyy siis kuvia, joita ei ole ennen voinut nähdä julkisesti.

Jouni Saaristosta tuli ammattivalokuvaaja 1976. Hän työskenteli aluksi Turun telakalla valokuvaajana, mutta perusti oman yrityksen vuonna 1990, jonka jälkeen hän on tehnyt kuvaustöitä laidasta laitaan.

Jouni Saariston näyttely Ruisrock 1974-83 on nähtävissä Aulagalleriassa 1.–27. maaliskuuta.

• 

Kurkistus musiikin tietokirjallisuuteen: Laulunopetuksesta musiikkikasvatukseen

Hiihtolomat häämöttävät ja siitä löyhänä aasinsiltana voimme hypätä koulumaailmaan ja nimenomaan musiikinopetukseen. Turun musiikkiosaston hyllyistä löytyy koulun opetuskirjallisuutta aina 1920-luvulta lähtien. Niistä on nyt koottu pieni aineistonosto musiikin tietokirjallisuuden lukusaliin odottamaan kirjaston paluuta normaaliin.

Kansakoulun laulukirjallisuutta löytyy kokoelmista sekä avovarastosta, että varsinaisesta varastosta. Muutama viikko sitten näitä kirjoja seulottiin usean ihmisen voimin hartaudella läpi kun etsinnässä oli vastaus ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palvelussa esitettyyn kysymykseen. Valitettavasti tuolloin emme löytäneet vastausta ja kysytty laulu pysyi arvoituksena.

Millainen on koulun musiikkikasvatuksen historia? Opinnäytteessään Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen linjalla Tuomas Sidoroff kirjoittaa auki sen historiaa jopa Turun Katedraalikoulun ajoilta. Tutkielma on luettavissa tämän linkin takaa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234969

1950-1960-luvuilla suomalainen musiikkikasvatus kouluissa oli murroksessa. Opetuksen tarve oli keskittynyt laulamisen tekniseen opetukseen, nuotinlukutaitoon ja musiikinteoriaan. Käytännössä vain harva opettaja kykeni opetusta antamaan.

Saksalaisen Carl Orffin (1895 – 1982) ja unkarilaisen Zoltán Kodályn 1882 – 1967) ajatuksiin perustuvat uudet opetusmenetelmät, koulusoittimet ja äänilevyjen yleistyminen monipuolistivat monissa kouluissa musiikinopetusta merkittävästi 1960-luvun kuluessa. Orffin pedagogiikka seurasi hmisen kehityksen vaiheita: ensin rytmi kasvaa puheesta, sitten syntyy melodia ja näiden pohjalta harmonia. Kodályn filosofiassa korostuu oman äänen käyttäminen ja kuuntelukyvyn kehittyminen. Tässä säveltapailun lisäksi on tärkeänä vuorovaikutus muiden kanssa.

Valtaosassa kouluista oppiaineen nimi muuttui laulusta musiikiksi vasta peruskoulu-uudistuksen myötä 1972. Käytännössä jo tapahtuneet muutokset kirjattiin siis valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan vasta jälkikäteen. Tuolloin Kuuntelukasvatus nostettiin yhdeksi oppiainetta läpäiseväksi aiheeksi.

Musiikkipedagogiikka läpäisee esimerkillisesti kirjaston kokoelmat. Koulun musiikinoppikirjoja löytyy Musiikkiosaston kokoelmista ylemmiltä luokilta, mutta sitä varhaisempien luokka-asteiden aineisto on Saagan kätköissä. Kasvattajille kirjallisuutta löytyy Tieto-osastolta.

Teksti ja kuvat: Hanna Kaikko

• 

• 

• 

• 

• 

Hiljaa, hiljaa…musavinkit kuunnelkaa!

Joulupyhät lähestyvät ja on tullut aika vinkata melkein perinteisesti joulumusaa! Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosaston immeiset heittäytyivät joulufiilikseen ja intoutuivat kirjoittamaan uudesta ja vanhasta joulumusiikista. Sellaisesta, joka kuuluu omaan jouluun tai jotain sellaista, mikä korvaa joulurenkutukset – jollainhan se saattaa olla vaikka Motörheadin koko tuotanto.

Mutta tässä siis Antin, Hannan, Juhan, Petrin ja Riikan terveisiä näin vuoden loppuun.

1. Thom Hell & Andreas Ulvo: Christmas Songs (2020)

Mitä saadaan kun norjalainen laulaja/lauluntekijä ja jazzpianisti lyövät lahjakkaat päänsä yhteen? Syntyy levyllinen uusia versioita puhkikulutetuista joulusävelmistä. Näkökulma on jokseenkin kokeellisen vinksahtanut, minimalistinen ja dekonstruoivakin. White Christmas -avausraidassa jumitetaan Beach Boys laulusoundissa, Leontovychin joulukellot paukkaavat metronomin tahtiin ja pieni rumpalipoika onkin basisti.

Eikä koskaan Lumiukko ole lentänyt jäisellä taivaankannella niin tiheän melankolian tiivistämänä kuin nyt.

Äänitettä ei löydy vielä kokoelmistamme, mutta se löytyy Vaskin e-aineistosta Naxos Music Library -palvelusta, jonne on kirjauduttava Vaskin verkkotunnuksin:
https://turku.naxosmusiclibrary.com/catalogue/item.asp?cid=NXN5001

2. Mariska: Navidadii (2020)

Mariskan soolouran ensimmäinen joululevy Navidadii sisältää vajaan puolen tunnin verran virkistävän erilaisia joululauluja. Kannen mukaan jopa ”Arveluttavia joululauluja”. Mariskan jouluna twerkataan ja  juodaan pikkutuhmasti hehkuviiniä mutta toisaalta myös herkistytään miettimään pienen lapsen toiveita ja pelkoja joulun lähestyessä. Sanoitusten puolesta albumi tuo mieleen ainakin Leevi and the Leavingsin kauniin melankolisen maailman. Sanoittajana Mariska on todella taitava.

Levy on tulossa kokoelmiimme, joten käy varausjonoon!: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=navidadii&type=AllFields

3. Hille Perli: …per la viola da gamba (1999)

Jos haluat antaa havuntuoksuisten ajatustesi vaeltaa ilman lyriikoiden ohjausta, viola da gamba -virtuoosi Hille Perlin J.S. Bach-levytykset tarjoavat siihen oivan mahdollisuuden. Oma suosikkini on 1999 ilmestynyt ”…per la viola da gamba”. Tämä ei ole mitenkään joulumusiikkia, mutta vanhojen soitinten lämmin ääniväri ja sopiva kaiku luovat ajattoman rauhoittavan tunnelman joka parhaimmillaan auttaa laskemaan joulusta aiheutuvia päänsisäisiä kierroksia ja antavat luvan istahtaa katsomaan ikkunasta ulkona olevaa pimeyttä, kynttilöiden valoa tai takkatulta. Äänitteen voit varata Vaskista: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.405927 

4. Leevi & the Leavings: Varasteleva joulupukki (1990)

Yksi joululevy suosikkini jo vuosien takaa on Leevi and the Leavingsin Varasteleva Joulupukki, jonka kaikki kappaleet ovat omalla tavallaan helmiä, osa suorastaan timantteja. Aitoon Leevi-tyyliin monet biiseistä sisältävät mustaa huumoria, eikä ihan pieneltä rietastelultakaan säästytä. Kappaleissa tulee myös esiin Gösta Sundqvistin kriittinen suhtautuminen tavaran palvontaan ja turhan muovikrääsän lisäämiseen maailmaan.

Yllättäen melkein puolet levyn biiseistä onkin sävyltään aidosti surullisia, mutta pateettisuudelta onneksi vältytään. Levyä kannattaakin kuunnella fiiliksen mukaan, valita vuoroin biisejä joulun nostatukseen pilke silmäkulmassa tai sitten haikeampaan tunnelmointiin ja sen ihka oikean vanhan ajan joulun kaipaukseen.

Varasteleva joulupukki löytyy myös Vaskista: https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=varasteleva+joulupukki&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22

5. A Fine Frenzy: Oh Blue Christmas (2009)

Yksitoista vuotta sitten ilmestyi laulaja/lauluntekijä Alison Sudolin eli A Fine Frenzyn jouluinen EP, jossa Elviksen ja Tenavien jouluhittien lisäksi soi uusi melankolinen helmi Red Ribbon Foxes. Se käsittelee joulunpyhien raskautta, sitä miten siihen liitetty ajatus rauhasta, hyvästä olosta ja olosta eivät ole aina saavutettavissa. Joulumieli ei löydy ainakaan ruuhkaisissa kaupoissa, kiiltävissä lahjakääreistä tai kultakäätyjen painosta kaulalla.

Valitettavasti tätä helmeä ei löydy Vaskin kokoelmista…vielä!

(…Joku saattaa muuten tuntea Sudolin paremmin näyttelijänö mm. elokuvassa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat…)

6. Calexico:  Seasonal shift (2020)

Tässäpä levy, joka saattaisi hyvin olla sopiva levy heille, jotka eivät niin perusta joululevyistä. Jo yhtyeen nimestä voi päätellä kuinka musiikilliset vaikutteet tulevat Kalifornian ja Meksikon rajaseudulta, eli lumisia lauluja ei niinkään  ole tarjolla. Sen sijaan luvassa on kauniita, yhtyeen itsensä tekemiä uusia kappaleita, jotka ovat lähinnä sanoituksiltaan jouluun liittyviä.

Toki mukana on myös kourallinen coverkappaleita, mutta ne jäävät toiseksi yhtyeen omalle tuotannolle. Ja kun levyllä ei juuri kellot soi, mutta torvet kylläkin, niin tämä saattaisi olla sellainen joululevy jota kelpaisi kuunnella kesälläkin.

7. Dr. Demento presents the greatest Christmas novelty CD of all time (1989)

Suomalaiseen jouluun on perinteisesti kuulunut tietty vakavuus. Jos haluaa kuitenkin joulumusiikiltaan kevyempää otetta, kannattaa tarttua Dr. Demento taiteilijanimeä käyttävän radioDJ:n koostamaan hupilaulukoosteeseen.
Jo kappaleiden nimet kertovat missä mennään:

“All I want for Christmas is my two front teeth” esittäjänään Spike Jones, tai  “I want a hippopotamus for Christmas” / Gayla Peeve ja tietysti: Grandma got run over by a reindeer / Elmo & Patsy.

8. Jingle Cats:  Meowy Christmas (1993)

Pidätkö joululauluista? Entä pidätkö kissoista?
Haluaisitko kuulla kuinka kissat naukuvat joululauluja?

No sittenhän kannattaa tutustua Jingle Cats: Meowy Christmas -levyyn!

Levy Vaski-tietokannassa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.298586

Tämän vuoden kattaus oli nyt siinä. Pääsitkö jo tunnelmaan ja jäit kaipaamaan lisää joulumaistiaisia? Ällös huoli. Aiempia Musasto-blogin jouluaiheisia kirjoituksia löytyy listattuna tämän linkin takaa: https://musasto.wordpress.com/tag/joulu/

Toim. Hanna Kaikko

Made in Finland -paneelikeskustelu: Suomalainen populaarimusiikki ja sen tutkimus

Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosaston Stagella kuullaan keskiviikkona 2.12. klo 17-18.30 paneelikeskustelu suomalaisen populaarimusiikin menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Miten ’Murheellisten laulujen maasta’ päästiin Lordin euroviisuvoittoon? Mitä suomalaisessa populaarimusiikissa tapahtui vuosituhannen vaihteessa? Miten suomalainen naismuusikko nousi miesvaltaisen alan kansainväliseksi suurmenestyjäksi omilla ehdoillaan? Onko Suomi elektronisen undergroundmusiikin suurvalta?

Keskustelun pohjana toimii kirja ”Made in Finland: Studies in Popular Music”, jonka julkaisi tunnettu tiedekustantaja Routledge, korkealaatuisessa Global Popular Music Series -sarjassa. Keskustelijoina ovat kirjan toimittajat, professori Toni-Matti Karjalainen (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) ja dosentti Kimi Kärki (Turun yliopisto) sekä kaksi kirjaan kirjoittanutta tutkijaa, dosentti Pertti Grönholm (Turun yliopisto) ja filosofian tohtori Anna-Elena Pääkkölä (Åbo Akademi).

Kirjaston syksyn tapahtumat järjestetään koronarajoitukset ja turvavälit huomioiden.

Suosittelemme kasvomaskin käyttöä.

Tapahtumassa on 16 istumapaikkaa sekä muutama seisomapaikka, turvaväli huomioiden.

Tapahtuma striimattiin ja sentallenne on katsottavissa kahden viikon ajan https://fb.watch/28wLMB_19p/

Sähköisissä kansissa: Vaskin musiikkiaineiston e-kirjojen ja e-nuottien vinkkaus

Musasto-blogissa olemme aikaisemmin kurkistaneet Vaskin sähköisen aineiston valikoimaan äänitteiden, lehtien ja nyt jo valikoimista poistuneen elokuvatarjonnan kautta. (Näihin kirjoituksiin löytyvät linkit tekstin lopusta.)

Nyt tutustumme lisää aineistoon, jota ei löydy Vaskin hakupalvelun kautta. Kirjastokimppamme tarjoaa e-aineistona myös nuotteja ja musiikkikirjallisuutta, mutta ne löytyvät vain E-aineistot -välisivulta Vaskin nettisivuilta.

OverDrive ja Libby toimivat yhdessä

Kaunokirjallisuuden lukijoille saattaa olla tuttu Ellibs, mutta musiikinystävä löytää aineistonsa OverDrive- ja Naxos Spoken Word -palveluista.

Tällä kertaa keskitymme OverDriven tarjontaan, sillä Naxos Spoken Word on toiminta- ja tarjontaperiaatteiltaan hyvin samanlainen kuin yhtiön äänite- ja videopalvelut Naxos Music Library, Naxos Jazz, Naxos Video ja Naxos World. Sieltäkin löytyy toki kiinnostavia juttuja, mm. elämänkertoja englanniksi ääneenluettuina! Linkki ohjeisiin löytyy tästä.

Muiden kirjaston tarjoamien e-palveluiden tapaan, OverDrive-palvelua pääsee käyttämään kirjautumalla Vaskin kirjastokortin numerosarjalla sekä henkilökohtaisella tunnusluvulla. 

Käyttääksesi OverDriven aineistoa, tarvitset vielä erillisen Libby-sovelluksen. Libby-sovelluksen käyttökieli on englanti, mutta se on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Tästä voit tutustua paremmin Libbyyn ja sen käyttöönottoon Vaskin ohjeista.

Ladattava Libby-sovellus on ilmainen ja tarvitset sitä lukeaksesi sähköistä aineistoa puhelimelta tai padilta.

Kun innostut lainaamaan Vaskin sivujen kautta OverDrive-palvelusta aineistoa, ohjataan sinut lataamaan sovellus joko App Storesta tai Google Playsta. Kun sovellus on ladattu, on Libbyn palvelussa valittava kotikirjastoksi Vaski ja sen jälkeen kirjauduttava kirjastokortin tunnuksin palveluun. Tämän jälkeen voi lainata Vaskin OverDriven kautta äänikirjoja ja e-kirjoja tai e-nuotteja.

Laina-ajan päätyttyä aineisto poistuu tiedoistasi ja vapautuu muiden käyttöön.

Ohjeet tarkempiin OverDriven käyttöohjeisiin löytyvät Vaskin sivuilta, joille tässä linkki.

Mitä OverDrivessa on tarjolla?

Vaskin tarjoamat e-aineistot täyttävät fyysisten kokoelmien aukkopaikkoja, tarjoavat kätevän tavan lainata kirja luettavaksi tai kuunneltavaksi, ja joskus aineistoa hankitaan purkamaan varausjonoja.

OverDriven sivuilta löytyy siis e-kirjoina englanninkielistä musiikkikirjallisuutta, soitonoppaita ja nuotteja. Vaskin OverDrive hakupalvelun etusivulle on nostettu aihealueittain kuvakaruselleja tarjolla olevasta aineistosta. Tässä linkki suoraan sivustolle.

OverDriven etusivulta pääsee Aiheet-kohdasta klikkaamalla tarkastelemaan aihealueittain tehtyä luokittelua. Tietokirjallisuus-luokan alle on listattu myös alakategoria musiikki, josta löytyvät kirjat, nuotit ja soitonppaat. Seuraavan linkin kautta pääsee tarkastelemaan tämänhetkistä valikoimaa.

Mainittakoon, että siellä on tällä hetkellä luettavana mm. Alex Rossin teos Wagnerism, joka on aivan vasta tilattu fyysisenä kappaleena Turun pääkirjaston Musiikkiosastolle. Siellä on myös populaarimusiikin ei-binäärisiä ulottuvuuksia käsittelevä Sasha Geffenin Glitter Up the Dark sekä Marc Pedeltyn Ecomusiology, joita ei ainakaan tällä hetkellä olla tilaamassa osastomme avohyllyyn. Löytyypä sieltä myös Billie Eilishiä ja Frozen kakkosta ukulelen soittajille ja elämänkertoja David Bowien ystäville.

Vaskin OverDrive-palvelussa tarjolla tietokirjallisuutta, nuotteja ja soitonoppaita e-aineistona.

E-aineistoihin on rajatusti lisenssejä, eli vaikka ne ovat sähköisiä ja näppärästi käsillä, on niiden käyttöoikeus kustantajan puolesta rajattu yleensä yhteen tai kahteen.

Jos aineisto on jollakulla lainassa, ilmoitetaan sen olevan odotuslistalla. Kun teet siihen varauksen, kysyy palvelu sähköpostiosoitetta, johon tieto aineiston vapautumisesta lähetetään. 

Tässä vielä ne tekstin alussa mainitut linkit aikaisempiin vinkkauksiin:

Musiikkilehtiä sähköisenä ja paperilla – Vaskin e-musiikkiaineiston vinkkaus!

Luettavaa, kuunneltavaa ja katsottavaa musiikinystäville Vaskin kokoelmista

toim. Hanna Kaikko

• 

• 

• 

• 

Charlie Parkerin syntymästä 100 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta legendaarisen alttosaksofonisti Charlie Parkerin (1920-1955) syntymästä. Parker eli vain 35-vuotiaaksi mutta häntä pidetään sekä yhtenä jazzin merkittävimmistä uudistajista että kaikkien aikojen suurimmista jazzmuusikoista. ”Bird” oli trumpetisti Dizzy Gillespien ohella tärkein bebop-tyylin kehittäjä 1940-luvulla.

Parker tuli tunnetuksi virtuoosimaisena soittajana ja nerokkaana improvisoijana. Hänen improvisaatoitaan opiskellaan edelleen ahkerasti jazzin opinahjoissa kautta maailman. Itsetuhoinen elämäntyyli, johon kuuluivat vahvasti alkoholi sekä huumeet, oli omiaan kasvattamaan hänen legendaansa. Kuolemaansa asti Parker johti omia yhtyeitään ja hänen soittokumppaneihinsa kuului mm. trumpetisti Miles Davis.

1940-luvulla Charlie Parkerista tuli ensimmäinen jazzmuusikko, joka pääsi levyttämään vanhoja amerikkalaisia musikaalisävelmiä kamariorkesterisovituksina yhdessä laajemman orkesterin kanssa. Näitä levytyksiä Parker piti parhaimpinaan. Charlie Parkerin syntymän juhlavuotta on juhlistettu Turussa kahdella Perko plays Parker– konsertilla. Niissä hyvin arvostettu suomalainen saksofonisti Jukka ”Little Bird” Perko esitti yhdessä TFO: n kanssa juuri näitä sävelmiä.

Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on nostettu esille juhlavuoden kunniaksi Charlie Parkerin levyjä, nuotteja ja elämäkertoja. Esillä on myös Jukka Perkon tuotoantoa.

Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan aineistoa!

Turun musiikkikirjasto 50 vuotta!

Turun kaupunginkirjastolla on toiminut musiikkiosasto nyt jo viisikymmentä vuotta!

Esillä kuuntelulevyjä toiminnan alkuajoilta.

Tapahtuman juhliminen jää valitettavasti poikkeuksellisten olojen vuoksi melko hillityksi, koska varsinaisia kansanjuhlia ei tällä hetkellä voida järjestää.

Mutta Turussa pyritään nyt tuomaan esiin osaston historiaa mm. erilaisin näyttelyin.

Ensimmäinen näistä vie osaston alkuajoille ja esittelee kuuntelylevyjä, joita on vielä varaston uumenissa.

Nämä ovat siis niitä levyjä, jotka aikanaan hankittiin kuunneltaviksi kirjaston tiloissa. Lainaan niitä ei siis saanut! Eikä itse saa asiassa vieläkään, koska näitä ei ole viety tietokantaan, vaan tiedot näistä ovat ainoastaan kirjastokorteissa. Levyt siis ovat aito varastolöytö!

Kuunteleminenhan tapahtui aikoinaan siten, että kirjastonhoitaja asetti levyn pyörimään ja myös käänsi sen kun levy oli pyörinyt loppuun.

Asiakkaalla ei tällaista sopinut tuolloin teettää.

Syksyn mittaan tuodaan tiloihin vielä muitakin varastoaarteita ja esittelyaineistoa vuosien varrelta.

Tervetuloa asioimaan!