Pääsiäisen ajan musiikkia

Pääsiäinen on kristinuskon tärkein juhla. Ennustukset täyttyvät, tyhjän haudan mysteeri kertoo, mistä kristinuskossa on pohjimmiltaan kyse. Oleellisinta on ylösnousemisen mysteeri. Säveltäjät ovat kautta aikojen tehneet musiikkia kuvastamaan pääsiäisviikon tapahtumia. Piinaviikon kärsimyksestä Kristuksen kuolemaan ja lopulta riemukkaaseen ylösnousemukseen. Tässä poimintoja klassikkoteoksista, joista voi aloittaa:

 

Dietrich Buxtehude (1637-1707) Membra Jesu nostri sisältää kärsimyksen mystiikkaa.

Membra Jesu nostri (Jeesuksen ruumiinosat) on seitsemänosainen kantaattisarja, jossa ristillä kärsivän Kristuksen ruumiinosat, jalat, polvet, kädet, kyljet, rinta, sydän, kasvot, saavat kukin oman kantaattinsa. Teos edustaa tyylillisesti puhdasta barokkimusiikkia.

Kuuntele Naxos Music Libraysta. Kirjaudu ensin sisään kirjastokortin numerollasi ja palaa sen jälkeen klikkaamaan tätä linkkiä: https://turku.nml3.naxosmusiclibrary.com/catalogue/MVC019048

Maalaus: Leonardo da Vinci. Pyhä ehtoollinen. 1495–1498.

 

Johann Sebastian Bach: Matteus-passio (1729)

Passio on sävellysmuoto, jossa kuvataan Jeesuksen kärsimyksiä jonkin Raamatun evankelistan mukaan.

Johann Sebastian Bachin säveltämä Matteus-passio on kaksiosainen passio, joka kuvaa pääsiäisen ajan tapahtumat Jeesuksen Betanian ennustuksesta hautaamiseen saakka. Teoksen esitys kestää noin kolme ja puoli tuntia.

Bach sävelsi uransa aikana viisi passiota, joista kuitenkin vain kaksi – Matteus-passio ja Johannes-passio– on säilynyt kokonaisina. Markus-passiosta on säilynyt nykypolville vain otteita. Matteus– ja Johannes-passio kuuluvatkin kuorojen vakio-ohjelmistoon pääsiäisaikaan.

Kuuntele Naxos Music Libraysta. Jos olet jo kirjautunut kirjastokortin numerollasi sisään, klikkaa tätä linkkiä: https://turku.nml3.naxosmusiclibrary.com/catalogue/8.557617-19

Maalaus: Jacopo Tintoretto, Ristiinnaulitseminen. 1565.

 

Giovanni Battista Pergolesi (1710-1736) Stabat Mater vie meidät Neitsyt Marian ja Magdalan Marian kanssa Kristuksen ristin juurelle.

Teos on sävelletty sopraanolle, altolle, kahdelle viululle ja basso continuolle. Pääsiäisen aikaa on vaikea kuvitella ilman Stabat Matereita. Stabat Mater on katolinen hymni 1200-luvulta. Sen todennäköinen tekijä on Jacopone da Todi, ja se käsittelee Marian kärsimystä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikana. Nimi on lyhenne ensimmäisen rivin sanoista Stabat mater dolorosa (”Seisoi äiti tuskissaan”). Hymniin ovat säveltäneet musiikin useat säveltäjät.

Kuuntele Naxos Music Libraysta. Jos olet jo kirjautunut kirjastokortin numerollasi sisään, klikkaa tätä linkkiä: https://turku.nml3.naxosmusiclibrary.com/catalogue/00028947840299

Giovanni Pierluigi da Palestrina: Stabat Mater (1590) https://turku.nml3.naxosmusiclibrary.com/catalogue/CRD3519

Arvo Pärt: Stabat Mater (1985) https://turku.nml3.naxosmusiclibrary.com/catalogue/ACD22310

 

Heinrich Schütz: Historia der Auferstehung Jesu Christi kuvastaa pääsiäisaamun tyhjän haudan ihmettä.

Teos valmistui 1623 ja se on sävelletty 6-8-ääniselle kuorolle, neljälle viola da gamballe ja uruille. Teoksen keskeinen osa on evankelistalla, joka kertoo tapahtumista, jotka alkavat pääsiäisaamuna Kristuksen haudalta.

Kuuntele Naxos Music Libraysta. Jos olet jo kirjautunut kirjastokortin numerollasi sisään, klikkaa tätä linkkiä: https://turku.nml3.naxosmusiclibrary.com/catalogue/RIC280

 

Maalaus: Raffaello Sanzio, Kristuksen ylösnousemus. 1499–1502

 

Georg Friedrich Händel päästää pääsiäisriemun valloilleen La Resurrezione -oratoriossa (Ylösnousemus). Se oli säveltäjän ensimmäinen uskonnollinen oratorio ja sen erottaa oopperasta oikeastaan vain teksti. Teoksen ensiesitys oli vuonna 1708. Oratorio on riemukas tunnelmaltaan, joka julistaa trumpettien säestyksellä Kristuksen voittoa kuolemasta.

Kuuntele Naxos Music Libraysta. Jos olet jo kirjautunut kirjastokortin numerollasi sisään, klikkaa tätä linkkiä: https://turku.nml3.naxosmusiclibrary.com/catalogue/CC72120

 

Musiikin täyttämää pääsiäistä kaikille!

 

Ann-Christin Antell

 

 

Lähde: Risto Nordell. Riston Valinta. Parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle. (2018) Kirjapaja. Lainattavissa Vaski-kirjastojen kokoelmista:  https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3727874

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: Lau Nau (Laura Naukkarinen)

1. Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi

Olen Laura Naukkarinen, ja teen musiikkia useimmiten nimellä Lau Nau. Olen tehnyt musiikkia jo reilut parikymmentä vuotta bändeissä ja soolona. Ensimmäiset julkaisut, joilla olin mukana soittamassa, julkaistiin 1999. Vaikka enimmäkseen nykyään soitan soolona Lau Nau -nimellä, esiinnyn myös Seitsemäs Taivas -bändini kanssa, jossa soittaa Topias Tiheäsalo ja Hermanni Yli-Tepsa. Muita vakisoittokavereita on Pekko Käppi, Matti Bye ja perustamani Poseidon-kuoro. Soitan edelleen bändeissäkin ja uudelta Kiri Ra! -bändiltäni tulee ulos debyyttilevy tänä vuonna. Keikkailen ympäri maailmaa ja tänä vuonna julkaistaan seitsemäs kokopitkä Lau Nau -levy.

Teen musiikkia elokuviin, teatteriin ja tanssiin sekä soitan mykkäelokuvasäestyksiä ympäri maailmaa. Olen alkanut tehdä monikanavaisia ääni-installaatioita ja niiden tekemisestä olen innoissani. Pääinstrumenttini on tällä hetkellä modulaarisyntetisaattori, oma ääneni, piano ja erilaiset kenttänauhoitukset joita keräilen jatkuvasti. Soitan kyllä auttavasti kaikenlaisia soittimia, mutta virtuoosi en ole missään. Tykkään opetella musiikin teknologiaa osana sävellystyöni ohessa. Olen täyspäiväinen säveltäjä, muusikko ja tuottaja nykyään. Työskentelin aika pitkään kirjastonhoitajana musiikin tekemisen ohessa, mutta se työ jäi pois muutama vuosi sitten.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Käytän ahkerasti! Olin tosiaan ennen kotikuntani eli Kemiönsaaren kirjastojen kirjastonhoitaja, ja siitä on jäänyt jäljelle halu pysyä ajan tasalla uutuuskirjojen suhteen, varaan aika paljon kirjoja ja luen sitä mukaa kun varaukset saapuvat. On myös ihanaa vain kävellä hyllyjen välissä ja herätelainata kirjoja. Ehdin käydä naapurikunnan kirjastossa viime viikolle päivää ennen kuin kirjastot sulkivat korona-epidemian takia, ja lainasin useita kirjailijoiden itse itsestään kirjoittamia elämäkertoja ja muistelmia.

Arvostan kirjastojen tekemää työtä demokratian eteen. Kansalaisten oikeus tietoon ja lähdekritiikin opetus ovat edelleen ajankohtaisia juttuja joihin täytyy panostaa. Kirjastojen henkilökunnalla voi olla suuri rooli digiyhteiskunnassa tekemällä tiedonlähteitä läpinäkyviksi ja opettamalla mediataitoja kaikenikäisille. Puhumattakaan kulttuurin ja taiteen saavutettavuudesta!

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Konsertit ylipäänsä ovat olleet aina käänteentekeviä kokemuksia – se että kokee jotain yhdessä ihmisjoukon kanssa, tietyssä paikassa ja ajassa, ja että näkee musiikin syntymisen jännitteen, vaaran ja ihmeen. Välillä erikoinen keikkapaikka tai joku keikan aikana tapahtunut juttu tekee siitä unohtumattoman, välillä esiintyjän ja yleisön välinen jännite tai joku muu yllättävä asia.

Vaikeaa valita edes muutama tehden oikeutta kaikille ihan mielettömille keikkakokemuksille, joissa oon saanut olla mukana, mutta yritetään: Pauline Oliveros Le Guess Who?-festareilla viikkoa ennen kuolemaansa. Mykistyn vieläkin kun ajattelen sitä keikkaa. Punkbändit Rauhanasemalla 90-luvun lopussa. Tony Conrad Kraak-festareilla. Ahti & Ahti Cafe Otossa Lontoossa loihtimassa koko paikan johonkin toiseen ulottuvuuteen. Kiertueella muiden bändien keikat samoissa tapahtumissa joissa itse soittaa – vitsit mikä lohtu jakaa kiertueiltoja mahtavien tyyppien kanssa. Sellaiset hetket kun näkee keikalla jonkun tähden, jota on fanittanut tai fanittaa, ja ihokarvat nousee pystyyn ja kyyneleet silmiin jo heti ensimmäisen tahdin aikana. Oma bändi ja kavereiden bändien keikat – mikä rakkaudentäyteinen fiilis valtaa mielen kun vain ajatteleekin niitä.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Kemiönsaarella tapahtuu kaikenlaista pientä kiinnostavaa musiikkirintamalla, niin uusia juttuja (Festival Norpas, meidän omat Kiilan Äänipäivät, MörkÖ-festari) kuin sitten joitain mielenkiintoisia perinteisiäkin ilmiöitä (kuorot, haitari- ja tanssibändimusiikki, Kemiönsaaren Musiikkijuhlat jne). Mutta odotan innolla, että musiikkielämä täällä myös monipuolistuisi entisestään.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Suosituksista tuli melko historiallispainotteisia kun en löytänyt valikoimista tuoreita marginaalimusiikin suosikkejani. Mutta nämä ovat yhtä lailla mahtavia levyjä: 

Eliane Radigue: Triptych

Hienovaraista, minimalistista äänen soinnin ja pulssien tutkailua.

Hurley, Michael: Armchair Boogie

Lohtulevy.

Laurie Spiegel: The Expanding Universe

Elektronisen musiikin pioneerin huikea albumi.

Toim. Petri Kipinä

60-vuotias: Juha Lehti – Sir Elwoodin Hiljaiset Värit

Kuva: Markku Mattila/musiikintekijat.fi

Tiistaina 24.3. täytti 60 vuotta laulaja-lauluntekijä Juha Lehti. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1960 mutta on asunut jo pidempään Lohjalla. Parikymmentä vuotta vierähti kaduilla Kallion, samassa kaupunginosassa, jossa hänen isoisänsä aikanaan myös asui. Muutto pois Helsingistä tuli ajankohtaiseksi 47- vuotiaana isäksi tulemisen ja nykyisen puolison tapaamisen myötä. Boheemi Kallio vaihtui tasapainoisempaan elämään Lohjalla. Mutta musiikki jäi.

Lehti tunnetaan pääasiallisesti vuonna 1988 perustetusta Sir Elwoodin Hiljaiset Värit– yhtyeestä joka nousi 90- luvulla suureen suosioon. Itsekin muistan aloittaneeni bändin kuuntelun jo useita vuosia sitten. Orkesterin rosoisessa, usein keskiolutjatsiksi kutsutussa musiikissa viehättivät melankolia, tummanpuhuvat tarinat ja tuokiokuvat Helsingin kaduilta, kortteleista ja kapakoista. Mm. Kannelmäki -68, Torkkelinmäki ja Hakaniemi ovat tuttuja lauluja yhtyettä kuunnelleille.

Sir Elwoodin edellisestä studioalbumista on kulunut aikaa jo kymmenisen vuotta. Nyt yhtye on pikkuhiljaa julkaisemassa uutta albumia jota on tehty kaikessa rauhassa useamman vuoden ajan. Yksi levyn kantavista teemoista on aika. Kulunut ja mennyt aika, sekä se, että olet nyt tässä vaiheessa elämässäsi. Lehti on sanonut olevansa vielä  30 vuoden jälkeen ylpeä Sir Elwoodin Hiljaisista Väreistä. Hän on tyytyväinen, että musiikki on jäänyt elämään.

Orkesterin kokoonpano on säilynyt lähes samana vuodesta 1991 lähtien. Basisti Riku Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 2004 yhtye piti pienen tauon mutta päätti kuitenkin jatkaa. Lehti ja pianisti Junnu Saaresaho ovat esittäneet bändin kappaleita Sir Elwood Duo– nimellä. Vuonna 2014 Lehti ja kitaristi Jussi Virtanen perustivat sivuprojektin nimeltä Sir Elwoodin Vieraskirja joka esittää Virtasen säveltämiä Ilpo Tiihosen runoja. Näitä ja muuta materiaalia voit varata Vaski-verkkokirjastosta.

Petri Kipinä

 

10 valittua kotimaista huumorimusiikkia

Se on ilo joka elättelöö. Nauru pidentää ikää. Huumorinkukka on kaunein kukka. Ja niin edelleen. Vaikeinakin aikoina tarvitaan huumoria. Se auttaa meitä selviämään arjessa ja tuo iloa ja onnea murheen keskelle. Musiikki on yksi ihmisille eniten iloa tuottavista asioista. Musasto päätti näinä poikkeuksillisina aikoina listata kymmenen valittua kotimaista ns. ”huumorimusiikin helmeä”. Kaikkia nämä eivät naurata sillä onhan meillä jokaisella omanlaisemme huumorintaju. Jos pelkäät saavasi päänsärkyä, ei kannata katsoa/kuunnella. Ja kyllä, nämä kappaleet löytyvät myös äänitteiltä Vaski-verkkokirjastosta.

 

 

 

Mies ja ääni – Marko Haavisto 50 vuotta

Sunnuntaina 22.3. täytti 50 vuotta yksi suomalaisen populaarimusiikin tunnetuimmista äänistä. Marko Haavisto syntyi vuonna 1970 Lapinjärvellä. Pitkän uransa aikana Haavisto on levyttänyt yhden sooloalbumin sekä parisenkymmentä levyä eri yhtyeidensä kanssa. Oma ensikosketukseni Haaviston musiikkiin tapahtui kuullessani kenties yhtyeen tunnetuimman kappaleen Paha vaanii Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002). Tämä ja elokuvassa myös kuultu Stay löytyvät Marko Haavisto & Poutahaukat– yhtyeen albumilta Lamppu palaa (2002).

Haavistosta puhuttaessa itselleni tulee mieleen ensimmäisenä ääni. Hänet on helppo laittaa samaan nippuun Baddingin, Topi Sorsakosken ja Jorma Kääriäisen kanssa. Lauluääni, joka todella koskettaa syvältä, yhdistää yhdessä Agentsin kanssa näitä miehiä. Vaikka Haavisto ei Agentsissa olekaan soittanut, on hän urallaan ollut bändin keulakuvana pitkään nähdyn Sorsakosken taustabändissä basistina. Rauli Badding Somerjoesta tuli nuoren Haaviston esikuva hänen nähdessään tämän esiintyvän televisiossa. Pari vuotta myöhemmin Haavisto tapasi idolinsa. Hyvin alkaneen yhteistyön keskeytti kuitenkin Somerjoen yllättävä kuolema vuonna 1987.

Turun pääkirjaston musiikkiosaston hyllyistä löytyy runsaasti Marko Haaviston aineistoa.

Marko Haavisto oli 16-vuotias kun Badding Rockersin ensimmäinen single julkaistiin. Tämä tapahtui Somerjoen kuoleman jälkeen. Single sai kovasti huomiota ja Baddning Rockersin levyt ovat kiinnostaneet ihmisiä myöhemminkin ja tänä keväänä ne julkaistaan uudelleen, Haaviston merkkipäivän kunniaksi. Levyt on tilattu luonnollisesti myös kirjastoon ja voit varata ne Vaski-verkkokirjastosta. Omien yhtyeidensä lisäksi Haavisto on tehnyt kappaleita myös muille artisteille ja levyttänyt mm. Kaarle Viikatteen ja Dave Lindholmin (Kynä ja Kumppanit) kanssa.

Heinäkuussa 2013 Marko Haavisto vastaili Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti– sarjan kysymyksiin.

Petri Kipinä

Luettavaa, kuunneltavaa ja katsottavaa musiikinystäville Vaskin kokoelmista

Arkinen puuhastelu kirjastojen suljettujen pääovien takana jatkuu poikkeustilasta huolimatta. Tämän valtakunnallisen etäisyydenoton aikana on Musaston blogissa luvassa julkaisuja ajankohtaisista tekijöistä ja teoista musiikkikentällä.

Hiljaiseloa ei siis vietetä. Netissä erilaiset suoratoistopalvelut ja musiikinjakokanavat tuovat lohtua hiljaisuuteen, mutta muistutamme myös, että kirjastojen e-aineistoista löytyy musiikkipuuhaa!

Näin ensimmäisen koronarajoitusviikonlopun alkaessa olemme koonneet yhteen vanhoja blogi-kirjoituksia, joista löytyy vinkkejä Vaskin nykyisestä e-aineistosta. Klikkaa, ja pääset kirjoitusten kautta tutustumaan tarjolla olevien palvelujen esittelyihin.

Musiikkilehtiä sähköisenä ja paperilla – Vaskin e-musiikkiaineiston vinkkaus! (12/2019)

Kirjastokinon musiikkitärpit! (11/2019)

Vaskissa ovat tarjolla myös Naxoksen e-palvelut, mutta niiden sisällöstä kokoamme tarkemman esittelyn tulevalla viikolla.

Linkit e-aineistoihin

Vaskin e-aineistojen käyttö on helppoa, mutta esim. Naxoksen sivuilla kielenä on englanti. Siellä on kuitenkin suhteellisen mukava seikkailla ja ajautua ns. jännän äärelle.

Palveluihin pääset kirjautumaan kirjastokortillasi täältä. Avautuvalta sivulta löytyvät seuraavat palvelut:

Naxos Music Library, Naxos Jazz, Naxos Video ja Naxos World, jotka tarjoavat kuunneltavaa ja katsottavaa laidasta laitaan

Rockway-musiikkikoulu, jonka sivuilla voit lainata itsellesi oppitunteja ja soitella vaikka kitaraa, joka on siinä olohuoneen nurkassa soittamista odotellut

Rockway-musiikkikoulun sivuilla voit lainata itsellesi oppitunteja ja soitella vaikka kitaraa, joka on siinä olohuoneen nurkassa soittamista odotellut

E-aineistojen sivulla on linkki Kirjastokino–videopalveluun, joka on käytössä maaliskuun loppuun asti.

 

PERUUTETTU 12.4. asti: Soittotunti kirjastossa – Tule tutustumaan!

Turun konservatoriossa ja musiikkiopistossa voit opiskella musiikkia omaan tahtiin tavoitteellisesti tasolta toiselle edeten. Tule tutustumaan tarjontaamme!

9.3. Mia Pertola vaskisoittimet
”Tuttuja teemoja torvilla”. Turun konservatorion ja musiikkiopiston nuoret vaskisoittajat esiintyvät.
Esityksessä kuulemme, trumpetin, pasuunan, käyrätorven ja tuuban soittoa. Konsertin juontaa Mia Pertola.

16.3. Oleg Sytianko puupuhaltimet
Vaaleanpunaisen pantterin johdolla tutustutaan puupuhaltimien kiehtovaan maailmaan!

30.3. Virve Niemeläinen viulu
Ota viulu kaveriksi!

6.4. Tarmo Riutta sähköviulu
Sähkö energisoi efekteillään myös viulun!

20.4. Jussi Karhujoki musiikkiteknologia
Vain bitti rajana!

27.4. Hanna Kourula kitara
Kuule ja kokeile kitaraa. Turun konservatorion ja musiikkiopiston pienet kitaraoppilaat esiintyvät.