Viikon levy: At The Drive-In : Relationship Of Command

at_the_drive-in_-_relationship_of_command_cover

Ensikosketukseni At The Drive-In yhtyeeseen lienee ollut heidän esityksensä Conan O’Brienin TV-show’ssa vuonna 2000. Harvoin näkee yhtyeen antavan niin kaikkensa tämäntyyppisessä tilaisuudessa, mutta ATDI ei tinkinyt live-esiintymisensä tasosta.

Yhtye on lähtöisin El Pasosta, Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalta, alueelta johon on nyt suunnitteilla muuri. Yhtye onkin ottanut kantaa poliittisesti, ihan jo lähtökohtiensa vuoksi, esim. pääasiallinen säveltäjä, tuottelias Omar Rodriguez syntyjään puerto ricolainen ja rumpali Tony Hajjar libanonilainen. Esimerkkinä Invalid litter dpt. –kappale, jossa käsitellään Juarezissa Meksikossa tapahtuneita, selvittämättömiä maquiladoraseissa työskennelleisiin naisiin kohdistuneita murhia.

At the Drive-In liitettiin aikanaan vahvasti silloiseen post-hardcore/emotional hardcore-genreen. Vain paria vuotta myöhemmin emo-genre tarkoittikin jotain aivan muuta, mutta vielä tässä vaiheessa Soundin aikalaisarviossa määritellään levyn synteesi hienosti: ” Fugazin intensiteetti, Helmetin ryhdikkyys, Weezerin rytmillinen poukkoilevuus”. Levyn on miksannut Andy Wallace, joka oli mukana myös Nirvanan Nevermindissa, levy onkin samantapaisesti iskevä, läpilyövä aikansa merkkipaalu, joihin muita verrataan.

Valitettavasti levy oli myös yhtyeen joutsenlaulu, yhtye hajosi vuosiksi, osa jäsenistä perusti Sparta-yhtyeen ja Omar ja Cedric jatkoivat The Mars Voltassa ja Antemasquessa.
Vuonna 2012 yhtye kokosi rivinsä tehden ensin festivaalikeikkoja ja sitten kiertueen ja nyt 2017 keväällä on tulossa kokonaan uusi levy.

Aivan yksi ja erityinen osa levyn ja yhtyeen hienoudesta on sanoitukset, ne eivät edusta tavanomaisia punksanoituksia, vaan ovat huomattavan runollisia ja monimerkityksellisiä. Mutta runollisia siten, että kätkevät lukuisia tulkintoja, tekstit ovat kantaaottavia, mutta hienovaraisemmin kuin perinteinen hardcore-ilmaisu.

I’m just tired of counting bodies

Is this mausoleum tardy

Let’s just paint you a pretty face

Flies dip tongues into tear ducts

In toothpicks fought unborn

 

Contusion is hungry

They still eat their young

Proto-culture null and void

Myöhemminhän Cedric Bixlerin sanoitukset muuttuivat huomattavasti vaikeatulkintaisemmiksi Mars Voltan upeilla teemalevyillä, joiden etiäisiä on jo kuultavissa Relationship of commandilla.

Antti Impivaara

Levy Vaski-tietokannassa

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

10 valittua rasismin vastaista laulua 2.0

Turussa vietetään rasismin vastaista viikkoa 20.3.-26.3.2017. Tämä näkyy ja kuuluu myös Turun eri kirjastoissa. Musasto kokosi viikon tueksi päivitetyn soittolistan 2.0 jonka avulla voit perehtyä aiheeseen musiikin avulla. Listan lisäksi löytyy vielä toinen vastaava lista Musaston alkuajoilta vuodelta 2012.

Rage Against The Machine: Killing in the name

Kappale heijastelee Yhdysvalloissa esiintyvää rotujen välistä jännitettä. Se ilmestyi vuonna 1992 Los Angelesin mellakoiden jälkeen jotka saivat alkunsa neljän valkoihoisen poliisin pahoinpideltyä mustaihoisen taksikuski Rodney Kingin.

Bob Dylan: Hurricane

Hurricane kertoo nyrkkeilijä Rubin ”Hurricane” Carterin tarinan. Vuonna 1966 Carter tuomittiin vankilaan kolmen valkoihoisen ampumisesta. Poliisi etsi tapauksen tiimoilta kahta mustaa miestä ja pidätti Carterin ja tämän ystävän John Artisin vain koska nämä sattuivat kohdalle. Carter vietti 19 vuotta elämästään vankilassa syytettynä murhasta jota hän ei tehnyt.

Nina Simone: Mississippi goddam

Nina Simonen oma sävellys ja sanoitus on artistin kannanotto Medgar Eversin murhaan sekä 16th Street Baptist Church-kirkkoon Birminghamissa Alabamassa tehtyyn pommi-iskuun. Ku Klux Klanin jäsenet piilottivat kirkon portaiden alle laatikon dynamiittia joka räjähtäessään surmasi neljä afroamerikkalaista tyttöä.

James Brown: Say it loud – I’m black and I’m proud

Tässä kappaleessa James Brown kertoo niistä ennakkoasenteista joita mustia kohtaan maassa vallitsee. Hän myös ottaa kantaa asioiden parantamisen puolesta.  ”We demands a chance to do things for ourself/we’re tired of beating our head against the wall/and workin’ for someone else”.

Public Enemy: Fight the power

Ehkäpä Public Enemyn tunnetuin kappale Fight the power ilmentää vahvasti yhtyeen sanomaa. Mustien tulisi olla ylpeitä juuristaan sekä omasta kulttuuristaan. Tämän hyökkäävän kappaleen tarkoitus oli voimaannuttaa mustien yhteisöä sekä aiheuttaa keskustelua eri osapuolten välillä. Lyriikoissa muutamat valkoihoiset ikonit, kuten Elvis Presley saavat osansa (”Elvis was a hero to most but he never meant s–t to me”).

Neil Young: Southern man

After the gold rush-albumilta löytyvä Southern man arvostelee suorasti Ku Klux Klania sekä Yhdysvaltojen etelävaltioissa esiintyvää rasismia mustia kohtaan. Kappaleessa Young kertoo koko valkoisen etelän tarinan ja sen kuinka orjia kohdellaan siellä huonosti. ”I saw cotton and I saw black, tall white mansions and little shacks. Southern Man, when will you pay them back?

Black Eyed Peas: Where is the love

Kappaleessa käsitellään lukuisia maailmanlaajuisia ongelmia kuten terrorismia, rasismia, seksuaalivähemmistöjen kohtaamaa väkivaltaa, saasteita jne. 9/11 iskut ja Yhdysvaltojen toiminta Irakissa sekä näiden vaikutus ympäröivään maailmaan ovat toimineet lyriikoiden inspiraation lähteenä.

Rise Against: Prayer of the refugee

Tämä kappale kertoo pakolaisen/maahanmuuttajan arjesta, siitä kuinka hän yrittää saada rahansa riittämään uudessa kotimaassaan Yhdysvalloissa. Päivittäin hän kokee toistuvasti syrjintää ihmisten ja valtion taholta. Kappale on myös vuoropuhelu isän ja pojan välillä, siitä mitä oli ennen ja kuinka asiat nykyisin voisivat olla paremmin.

System Of A Down: P.L.U.C.K.

Vuonna 1915 Turkin armeija syyllistyi armenialaisten kansanmurhaan mistä tämä kappale kertoo. P.L.U.C.K. on lyhennys sanoista ”Politically Lying Unholy Cowardly Killers.” Serj Tankian kantaa päävastuun laulusta. Daron Malakian huutaa ennen kertosäettä ”watch them all fall down” sekä laulaa kappaleen keskellä ja lopussa ”Never wanna see you around.”

Mos Def: Mr Nigga

Lukuisat hip hop-kappaleet ovat aikojen saatossa ammentaneet aiheensa rasismista. Mos Defin Mr Nigga kertoo kappaleessa esiintyvän henkilön jatkuvasta taistelusta stereotyyppista ajattelua ja kaltoin kohtelua vastaan. “Late night, I’m on a first class flight/ The only brother in sight the flight attendant catch fright… An hour later here she comes by walking past/ ‘I hate to be a pest but my son would love your autograph.’”

Petri Kipinä

1 kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Musaston perjantaikevennys: Kuin kaksi marjaa

Black Crowes: Southern harmony and musical companion (1992)

The Band: The Band (1969)

Varaa levyt Vaski-verkkokirjastosta.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuin kaksi marjaa, Musasto suosittelee

Musaston perjantaikevennys: Kuin kaksi marjaa

System Of A Down: System Of A Down (1998)

Porcupine Tree: The incident (2009)

Varaa levyt Vaski -verkkokirjastosta.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuin kaksi marjaa, Musasto suosittelee

Improvisointi musiikissa – luento 16.3.

Topias.sorbus

Turun pääkirjaston musiikkiosastolla torstaina 16.3. klo 18 on tarjolla soiva luento, jolla kitaristi Topias Tiheäsalo esittelee improvisaatiota musiikissa. Mistä puhumme kun puhumme improvisaatiosta? Onko improvisaatiota muualla kuin jazzissa – vai onko sitä jazzissa alun perinkään? Tapahtuuko improvisaatio hetkessä vai voiko sitä valmistella? Missä kulkee sävellyksen ja improvisaation raja? Voiko improvisaatio olla vapaata – ja jos voi, niin mistä tai mihin?

Tiheäsalon luento hahmottelee musiikillisen improvisaation eri olomuotoja vuosisatojen takaa näihin päiviimme asti. Puhetta havainnollistavat elävänä soitetut esimerkit: osa näistä voi olla tiettyä näkökulmaa alleviivaavia fragmentaarisia yksityiskohtia, osa taas laajempia, improvisoituja kappaleita.

Luento on yleistajuinen ja sopii kaikille improvisaatiosta kiinnostuneille – keskustelu yleisön kanssa on sangen toivottavaa! Tiheäsalo lähestyy improvisaatiota ennen kaikkea (itse)ilmaisun muotona ja maailmassa olemisen tapana – ei tekniikkana eikä varsinkaan häikäisevänä temppuna. Mutta luento yhtä kaikki käsittelee länsimaisen improvisaation ilmenemismuotoja hyvin laajasti: bebopista barokkimusiikkiin, rockista noiseen, kokeellisesta sävellyksestä vapaaseen improvisaatioon…

 

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

 

Topias Tiheäsalo (s.1978) on turkulainen muusikko, opettaja ja radiotoimittaja. Hän on opiskellut klassista kitaraa Turussa ja Barcelonassa, mutta on pääasiassa soittanut improvisoitua musiikkia sen monissa muodoissa viimeisen parin vuosikymmenen ajan.

Muusikkona hänet tunnetaan ennen kaikkea sooloesiintyjänä, mutta myös monien vapaan ja kokeellisen musiikin yhtyeiden riveistä Pymathonista Jooklo Quartetiin. Hän soittaa usein myös kertaluonteisissa improvisoidun musiikin kokoonpanoissa ja on tehnyt lukuisia yhteistöitä kuvataiteilijoiden, tanssijoiden ja runoilijoiden kanssa.

Tiheäsalo on tehnyt musiikkia myös elokuviin ja mykkäelokuvaesityksiin. Vuonna 2013 hän perusti ystäviensä kanssa turkulaisen, kokeelliseen musiikkiin erikoistuneen Himera-työryhmän –  viime vuosina hän on lisäksi tehnyt musiikkiohjelmia Yle Radio 1:lle.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/386242828420587/

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uncategorized

Viikon levy : Adia Victoria – Beyond the bloodhounds

7067182d

Southern Gothic. Tämä nimike sopii parhaiten kuvaamaan nashvillelaisen Adia Victoria Paulin hienoa levyä. Jostakin, bluesin ja rockin välimaista hän on onnistunut jossain aina vain vaikeammaksi käyvässä; tuore ja lupaava laulaja-lauluntekijä on tehnyt ajattoman levyn joka kuulostaa yhtä aikaa tuoreelta ja perinnetietoiselta. Melkoinen esikoislevy toisin sanoen.

Adia Victoria kasvoi metodistiperheessä ja lapsuudessa koki kuinka uskonnollisen yhteisön ja muun maailman välillä oli kuin verho. Hän koetti aluksi paeta etelävaltioita, mm. Pariisiin ja New Yorkiin, mutta palasi kotiseudulleen jossa sai lahjaksi kitaran, ensin hän lauloi vain kissalleen, mutta perheensä patisti häntä eteenpäin. Lopullinen sykäys tuli Black lives matter-liikkeen myötä. Adia Victoria löysi äänen sisällään olevalle ja ryhtyi kirjoittamaan lauluja tärkeäksi kokemista asioistaan. Levyllä on siis myös vahva poliittinen anti.

Levyn aloitusraidan alkaessa, on hetki kun mieleen tulee Mirel Wagner, toisin kohdin mieleen tulee Anna Calvi ja Rolling Stone-lehti kuvaili Adia Victorian musiikin olevan kuin PJ Harvey coveroisi Loretta Lynnia, kummittelevassa juhlasalissa. Beyond the Bloodhounds ei ehkä varsinaisesti ole blues-levy, mutta edustavasti se kuvastaa bluesin perinteitä. Laulut käsittelevät samoja tunteita, samaa olemusta, mutta muotokieleltään hieman eri tavalla. Toisaalta esim. edellä mainittu Rolling Stone-lehti kategorisoi musiikin countryksi. Ehkä kuitenkin rock on se johon kaikki tässä palaa, onhan rockmusiikki itsekin juuri perinteisen bluesin, countryn ja gospelin sekoitus.

– Antti Impivaara

Levy Vaski-tietokannassa https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3520945

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutuudet, Viikon levy

Kuvia ja tunnelmia Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-iltamista

Raision kaupunginkirjaston perinteinen vinyylilevyjen ystävien ja vinyyliajan musiikin ilta, Vinyyli-iltamat, järjestestettiin leppoisan tunnelman vallitessa Raision kaupunginkirjaston musiikki- ja taideosastolla maanantaina 6.3.

Väkeä riitti kiitettävästi levynmyyntipöytien sekä Swampdog-yhtyeen blues-ja juurimusiikin seurassa. Illan huipennuksena kuultiin Steve Turnerin Koko Beatles-tuotanto –teoksen suomentajien Katri Tenholan ja Jere Saaraisen asiantuntevaa puhetta Beatlesin tuotannosta.

Ohessa kuvia ja tunnelmia musiikkipitoisen illan varrelta (foto Juha Kaunisto):

Taustalla soittaa Swampdog

 

Swampdog (Roland Wilson, Teijo Saarinen ja Kimmo Lilja)

 

Levynmyyjistä paikalla 8raidan Fredrik Johansson, Iki-Popin Joska Laine,ja kiertävä levykauppias Kari Prusila

Katri Tenhola ja Jere Saarainen, aiheena The Beatles

 

Koko Beatles-tuotanto -kirjan toinen suomentaja Katri Tenhola

 

Koko Beatles-tuotanto -kirjan suomentajat Katri Tenhola ja Jere Saarainen

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat