10 valittua musiikillista nojatuolimatkaa

Näin korona-aikaan emme pääse matkustamaan ulkomaille, mutta ei hätää, Naxos Video Librarystä löytyy musiikillisia matkoja.  Pääset kirjautumaan sisään palveluun Vaski-kirjastokorttisi numerolla, joka löytyy kortin takaa. Palvelussa voi olla yhtäaikaisesti kirjautuneena enintään kolme Vaski-kirjastojen käyttäjää. Videoissa esitellään erilaisia matkakohteita, nähtävyyksiä ja maisemia teemaan sopivan musiikin kera. Voit siis samalla kertaa tutustua erilaisiin matkakohteisiin ja paikallisiin säveltäjiin.

Ota hyvä asento nojatuolissasi tai kotisohvalla ja lähde matkalle!

 

Kiertomatka Skotlannin linnoihin

Edinburgh, Inveraray, Urquhart, Blair, Eilean Donan, Dunvegan

Kierros alkaa linnasta Blair Castle, seuraavat kohteet Isles of Skye ja Mull. Kierros päättyy Skotlannin pääkaupunkiin Edinburgiin. Matkan taustalla soi Sir Edward Elgarin musiikkia, mm. kuuluisa  Cello Concerto, Introduction and Allegro for Strings ja Serenade for Strings.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110341/

 

Peer Gyntin matkassa Norjassa

Legendaarinen norjalainen hahmo Peer Gynt tunnetaan Henrik Ibsenin näytelmästä. Edward Grieg sävelsi näytelmään musiikin. Näytelmässä kuvaillaan myös Norjan maaseutua. Tällä musiikillisella matkalla käydään Mjosa-järven rannalla ja Oslossa.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110319/

 

Praha – Musiikillinen matka kaupungin menneisyyteen ja nykyisyyteen

Praha on Böömin muinainen pääkaupunki ja nykyinen Tsekin pääkaupunki. Kaupungin pitkä historia on nähtävissä kaupungin arkkitehtuurissa. Matkan taustalla soi böömiläisten säveltäjien musiikkia, Smetana, Dvorak sekä Janacek ja Fibich.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110503/

 

Toscana, Italia

Kierroksella nähdään Toscanan maalauksellisia kumpuilevia maisemia ja käydään Pisassa, Siennassa ja Luccassa. Taustalla soi 1500-luvun milanolaisen luutunsoittajan Francesco Canovan musiikkia ja kuullaan myös Vivaldia, Paganinia, Donizettia, Verdiä ja Puccinia.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110520/

 

Venetsia, Italia

Venetsia on yksi maailman tunnetuimpia kaupunkeja. Sen kanaalit ja sijainti Adrianmeren rannalla luovat sille ainutlaatuisen luonteen. Taustalla soi venetsialaisten säveltäjien Vivaldin, Marcellon ja Domenico Scarlattin musiikkia. Scarlatti oli kotoisin Napolista, mutta opiskeli Venetsiassa.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110505/

 

Firenze, Italia

Firenze vaurastui silkkikaupalla ja pankkitoiminnalla, joka näkyy kaupungin upeassa arkkitehtuurissa ja taidekokoelmissa. Firezen katedraali on maailmankuulu. Kaupungin halki virtaa Arno -joki, jonka ylittää kuuluisa silta Ponte Vecchio. Ympärillä kohoavat Toscanan kukkulat. Matkan taustalla soi musiikkia Palestrinasta Pucciniin. Jälkimmäiseltä kuullaan katkelma oopperasta Gianni Schicchi,  joka sijoittuu Firenzeen. Lisäksi kuullaan Verdin aarioita ja Paganinia sovitettuna kitaralle.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110513/

 

Provence, Ranska

Tällä matkalla kierrellään Etelä-Ranskassa, joka on aikoinaan kuulunut myös Rooman imperiumiin. Näemme roomalaisia raunioita, keskiaikaisia ja goottilaisia linnoja ja upeita maisemia. Taustalla soi ranskalaisten säveltäjien Claude Debussyn ja Maurice Ravelin musiikkia. Debussyn opus 10. jousikvartetolle on sävelletty 1893 ja Ravelin vastaava 1902.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110544/

 

 

Venäjän tsaarien kesäpalatseja

Kierros alkaa Katariina Suuren kesäpalatsista Tsarskoe Selosta ja päättyy Pavlovskin palatsiin Pietarissa. Taustalla soi musiikkia venäläisen säveltäjän Sergei Rachmaninovin pianokonsertoista.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110294/

 

 

Euroopan puistoja ja puutarhoja

Puutarhat ovat olennainen osa eurooppalaista kulttuuria. Tällä kierroksella tutustumme ranskalaisiin, italialaisiin, saksalaisiin ja englantilaisiin puutarhoihin. Taustalla soi Chopin, Beethoven, Bizet, Händel, Tschaikovsky ja Brahms.

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110301/

 

 

Hangzhou, Kiina

Hangzhou on Zhejiangin maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee suuren kanaalin loppupäässä, jota Marco Polo onkin verrannut Venetsiaan.  Se on ollut aikoinaan vauras kauppakaupunki.  Hangzhoussa sijaitsee myös kaunis järvi, jonka rannalla on paviljonkeja, temppeleitä ja pagodeja muinaisen Kiinan dynastioiden ajoilta. Tämän matkan taustalla soi musiikkia soitettuna perinteisillä kiinalaisilla soittimilla.

 

Linkki videoon: https://turku.naxosvideolibrary.com/title/2.110553/

 

Mikä on Naxos Video Library?

Naxos Video Library sisältää lähes 3 000 videota konserteista, oopperoista ja baleteista sekä dokumentteja ja opetusmateriaalia. Musiikki on pääosin klassista, mutta mukana on myös jazzia ja maailmanmusiikkia. Dokumenttivideoiden aiheina ovat musiikin lisäksi kuvataide, historia ja nähtävyydet.

 

Ohjeita palvelun käyttöön

Kirjaudu palveluun Vaski-kirjastokorttisi numerolla. Syötä numero ilman välilyöntejä ja klikkaa Login-painiketta. Palvelussa voi olla yhtäaikaisesti kirjautuneena enintään 3 käyttäjää.

Voit hakea videoita esimerkiksi teoksen nimellä tai selata sisältöä muun muassa genren, esittäjän tai säveltäjän mukaan. Voit katsoa videoita tietokoneella. Palvelu toimii päivitetyllä nettiselaimella, joissa on Flash-tuki. Videoiden katseleminen älypuhelimilla tai tableteilla ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista.

 

Palvelun lisäominaisuudet

Voit valita videon kuvanlaaduksi vakiolaadun (standard quality) tai hyvän kuvanlaadun (high quality). Osassa videoista voi käyttää tekstitystä. Tekstityskielet vaihtelevat esitysten mukaan, mutta suomenkielistä tekstitystä ei ole.

Useiden oopperavideoiden kohdalla voi myös lukea juonikuvauksen tai koko librettotekstin. Linkki librettoon löytyy Cast-välilehdeltä.

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua

Omaksi ja muiden iloksi! Esittelyssä nuottisarjoja eri vuosikymmeniltä Turun Musiikkikirjaston kokoelmista

Turun pääkirjaston ollessa suljettuna asiakkailta, olemme Musiikkikirjastossa paneutuneet kokoelmatyöskentelyyn syvemmin kuin arjen normaalissa hyörinässä yleensä on mahdollista. Nuottihyllyt on nyt tomutettu aina varastoa myöten, ja uusien tilajärjestelyjen myötä olemmekin saaneet lisää tilaa nuottivarastolle. Näin saamme vähällä käytöllä olevat nuotit säilöön ja avokokoelmaan tilaa palautusten lisäksi uusille hankinnoille!

Himmeiksi hioutuneet helmet

Avokokoelman ja varaston kätköistä on löytynyt monta kiinnostavaa nuottinidettä. Muutama nuottikokoelmasarja on suorastaan hypähtänyt syliin!

Näistä kaikista helmistä nostan ensimmäisenä esiin varsin arkisen kaverin, sellaisen luotettavan tyypin. Kyseessä on vasta-alkaville kosketinsoittajille suunnattu sympaattinen, sinnikäs ja kattava nuottisarja, jota on julkaistu jo viidellä vuosikymmenellä.

It’s Easy to Play on pitkäikäinen nuottisarja, jota Music Sales Limited -emoyhtiö julkaisee tällä hetkellä Wise Publications -tytäryhtiönsä alla. Music Sales Limited -yhtiön omistamia ovat myös kustantamot Bosworth, Chester, Schirmer, Novello, Wilhelm Hansen, J. Curwen, Union Musicales Ediciones, Editions Musicales Francaises, Omnibus Press, Lick Library sekä tietysti Music Sales.

Nuottisarjan kosketinsoittajille suunnatut sovitukset on tehty noin parin vuoden ajan soittaneita ajatellen. Sarjana se on sikäli poikkeuksellinen, että julkaisut läpäisevät populaari- ja viihdemusiikin kentän, taidemusiikin pianorepertuaarin ja näyttämömusiikin.

Vanhin It’s Easy to Play -nuotti Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on It’s Easy to Play Blues, joka on julkaistu vuonna 1976. Se löytyy vielä avohyllystä paikaltaan, samoin kuin monet tänne hankituista sarjan julkaisuista.  Sen sivut ovat kellastuneet ja sillä on kokemusta elämästä – sen saamia tällejä on paikkailtu varmasti pariinkin otteeseen kirjankorjauksessa.

Osa sarjan nuoteista on innokkaissa käsissä kulutettu loppuun, mutta vielä niitä löytyy avohyllyiltä ja varastosta. Miltäs kuulostaisi esimerkiksi It’s Easy to Play… James Bond!? Tai Pub Songs!

Toinen vastaavanlainen pianisteille suunnattu sarja Take it Easy on nuottikokoelmana huomattavasti suppeampi. Woodford Greenin 1990-luvulla julkaisema sarja on vasta-alkajalle erityisen mukava soittokaveri, sillä sen nuottikuva on isokokoinen ja selkeä. Nuotteihin on merkitty harjoittelua helpottavat ehdotukset pianon sormituksista.

Samoin kuin It’s Easy to Play -sarjassa, on näihinkin nuotteihin merkitty myös reaalisointumerkit eli ne populaarimusiikissa käytettävät kirjainsointumerkinnät. Molemmat sarjat ovat angloamerikkalaisia, joten niissä sointusymbolit merkitään englanninkielisen sävelnimistön mukaisesti. Tällöin B tarkoittaa H-duurisointua (saksalainen merkintätapa) ja Bm merkitsee h-mollisointua.

Vanhoista nuottikirjoista näkee niiden olleen jossain vaiheessa kovassa käytössä. Usein niihin on innokas kynänkärki piirtänyt parannusehdotuksia soinnutuksille. Olen monisävyisen harmonian ystävä, mutta toivomme tietysti kirjastossa, että tällaisen sovitustyön inspiraation iskiessä nuotti ensin kopioitaisiin omaan käyttöön ja merkinnät tehtäisiin vasta kopioihin. Lyijykynäriipustukset ja kuulakärkikynäraapustukset lyhentävät nuotin säilytysaikaa kirjaston kokoelmissa.

Kolmantena vinkkaan Chester Music-kustantamon vuonna 2016 julkaiseman Pop Performance Pieces -sarjan, johon on koottu hittejä pianolle ja sooloinstrumentille populaarimusiikin eri vuosikymmeneltä. Sarjan sovitukset viululle, klarinetille, alttosaksofonille, huilulle ja trumpetille ovat vaativuudeltaan suunnattu alkeistason ohittaneille.

 

 

 

 

Nuottikokoelman laaja ja syvä historia

Turun Musiikkikirjaston nuottikokoelmaa evaluoidessa on tietämykseni kokoelman historiasta syventynyt. Lainaustilastoista näkee, mikä osa siitä on kulloinkin ollut kovalla käytöllä ja mitkä nuotit eivät ehkä milloinkaan ole löytäneet tietään soittajan nuottitelineelle.

Aineistoa on liikkunut työhuoneesta takaisin avohyllyihin, uusille paikoille varastoon ja joitain poistettuja on lähtenyt eteenpäin vankilan kirjastoon tai nostettu myyntikärryyn.

Samalla osa kokoelmasta on löytänyt suunniteltujen muutosten alta uuden paikan äänitesalista. Siellä sijaitsevat tällä hetkellä luokat 78.3-78.55 eli Suuret Toivelaulukirjat, yksinlaulut, eri näyttämömusiikkilajit ja orkesterinuotit.

Kokoelmasta on myös lähetetty lainaamattomia harvinaisuuksia Kuopion Varastokirjastoon, jossa ne tulevaisuudessa ovat kaikkien suomalaisten ilona.

Tässä kohtaa onkin muistutettava, että mikäli Vaskin kirjastojen kokoelmista ei jotain nuottia löydy, tarkistakaa samalla Finnan yhteiset sivut. Sinne on koottu Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot. Kaukolainapyyntö on kätevä tapa saada lainaan myös muiden kirjastojen aineistoja (maksut ovat kirjastokohtaisia ja selviävät kaukolainapyyntöä tehdessä). Tämän saman kaukolainapalvelun kautta ne meiltäkin Varastokirjastoon lähetetyt nuotit ovat kaikkien ulottuvilla.

Lopuksi suosittelen tutkimaan rohkeasti Vaskin verkkohaun kautta osastomme varastossa säilytettävää aineistoa. Jos nuotti on varastossa, tehkää siihen varaus. Muistakaa, että meille työntekijöille ei varastossa vierailu ole todellakaan mikään vaiva!

Monista vanhemmista äänitteistä ja nuoteista ei välttämättä edes ole kaiken kattavaa sisällysluetteloa tietokannoissa. Noudamme enemmän kuin mielellämme aineistoa ihan vaikka vain paikan päällä tsekattavaksi ja kopioitavaksi. Lainaamisesta jää tietysti kivasti jälki kokoelman käytöstä tietokantaan, vink vink!

Teksti: Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Nuotteja, soittovinkit, Uncategorized

10 valittua laulua äideille

Tänä vuonna Suomessa vietetään äitienpäivää sunnuntaina 10. toukokuuta. Vallitsevien olosuhteiden takia myös äitienpäivän vietto on tällä kertaa monilla varmasti erilaista kuin aiemmin. Kaikesta huolimatta kannattaa äidille ainakin soittaa tai lähettää kukkakimppu ja halaukset virtuaalisesti. Muistaminen on aina tärkeää.

Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 hänet ajattelemaan äitien asemaa yhteiskunnassa. Jarvisin ehdotuksesta kaikille äideille järjestettiin muistojuhla Andrewsin metodistikirkossa vuonna 1907. Seuraavana vuonna vietettiin ensimmäistä ”virallista” äitienpäiväjuhlaa Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina. Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918.

Kaikkien äitien kunniaksi Musasto valitsi 10 valittua laulua äideille. Listalta löytyy monenkielisiä ja -tyylisiä kappaleita aina perinteisestä iskelmästä rappiin ja reggaeen asti. Muistakaa, että voitte ilahduttaa äitiä myös hyvällä musiikilla. Näiden kappaleiden saatavuutta voitte tarkastella Vaski-verkkokirjastosta.

Iloista äitienpäivää kaikille äideille!!

Petri Kipinä

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

10 valittua : työväenmusiikki

Kuva:KSL opintokeskus

Aivan kuten sima ja tippaleipä kuuluvat myös työväenlaulut suomalaiseen vappuun. Näihin lasketaan mukaan myös vanhempi työväenmusiikki eli marssit. Työväenmusiikin juuret ulottuvat Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä syntyneeseen musiikkiin. Eri puolilla maailmaa on vuosisatojen kuluessa sävelletty ja sanoittu useita elämään jääneitä työväenmusiikin sävelmiä.

Tänä vuonna vappua juhlitaan meillä ja muualla poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kaikesta huolimatta sima, tippaleipä, nakit ja perunasalaatti kuuluvat musiikin ohella tänäkin vuonna vapunviettoon. Musasto kokosi tähän juttuun 10 valittua työväenmusiikin kappaletta meiltä ja muualta. Aurinkoista vappua kaikille!

Puhuttaessa maailman kuuluisimmasta työväenlaulusta mainitaan usein Kansainvälinen (ransk. L’Internationale). Kappaleen alkuperäiset sanat kirjoitti ranskalainen runoilija Eugène Pottier ja sävelmän laati belgialaissyntyinen ranskalainen mallipuuseppä Pierre Degeyter. Laulu on käännetty useille kielille ja venäjänkielinen versio toimi Neuvostoliiton kansallislauluna ennen Neuvostoliiton hymniä.

Bella ciao on toisen maailmansodan aikainen italialainen partisaanilaulu jota lauloivat italialaiset vastarintataistelijat, jotka taistelivat fasistihallitusta vastaan. Kappale on käännetty suomeksi useaan kertaan ja siitä on tehty useita eri versioita. Kapasiteettiyksikkö käytti laulun säveltä varsin tyylikkäästi kappaleessaan Bella Zau vuonna 2018.

Warszawianka tunnetaan alkujaan puolalaisena vallankumouslauluna. Kappaleen sanoitti Waclaw Swiecicki vuonna 1883 ollessaan karkotettuna. Säveltäjää ei tiedetä. Laulusta tuli Varsovan vuoden 1905 vappumielenosoituksen vertauskuva. Kappale on käännetty myös mm. espanjaksi ja venäjäksi. Venäjänkieliset sanat poikkeavat täysin alkuperäisistä. KOM-teatteri  levytti kappaleen suomeksi 1970-luvulla.

Surumarssi on venäläinen työväenlaulu ja surumarssi,  jota esitettiin kuolleiden vallankumouksellisten hautajaisissa. Kappale tuli tunnetuksi vuoden 1905 Pietarin verisunnuntain aikoihin. Laulun sanat perustuvat runoilija A. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Laulusta on useita suomenkielisiä levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. Dmitri Sostakovits käytti Surumarssin teemaa 11. sinfoniansa adagio-osassa, Benjamin Britten puolestaan nuoruudensävellyksessään Russian funeral.

Kisällilaulut ovat päivänpolitiikkaan ja ajankohtaisiin uutistapahtumiin humoristisesti kantaa ottavia kansanomaisia pilkkalauluja. Kisällilaulujen suosio oli Suomessa suurimmillaan 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella. Niitä esittäneitä lauluryhmiä oli mm. taustaltaan sosialidemokraattinen Valkeakosken Masit jonka tunnetuin laulu lienee ollut Reino Helismaan erään kansanlaulun sävelmään kirjoittama Vihtori Torolainen. Sen aiheena oli V.J. Sukselaisen syrjäyttäminen Maalaisliiton puheenjohtajan paikalta ja Johannes Virolaisen valinta hänen seuraajakseen vuonna 1964.

Bandiera Rossa, joka tunnetaan myös nimellä Avanti Popolo ensimmäisten säkeittensä mukaan, on eräs kuuluisimmista työväenliikkeen lauluista. Laulu ylistää punalippua, sosialismin ja myöhemmin kommunismin tunnusta. Laulun tekstin laati Carlo Tuzzi vuonna 1908. Sävelmä on peräisin kahdesta lombardialaisesta kansanlaulusta.

Kristiina Halkola levytti tämän kappaleen, jonka säveltäjä on Kaj Chydenius, vuonna 1969. Laulun kertosäkeessä luetellaan suurin osa 1960-luvulla vaikuttaneista suomalaisista teollisuussuvuista. Kappale herätti kahdenlaista närää: osa suvuista närkästyi siitä, että heidän nimeään riepotellaan tällä tavalla, ja toiset siitä, että heitä ei ollut otettu mukaan lauluun. Sanoittaja Petri Revon mukaan Laulu 20 perheestä tehtiin provosoimaan ja havahduttamaan.

Vapauden kaiho on Hiski Salomaan työväenlaulu, josta cover-versioita ovat tehneet muun muassa Tuomari Nurmio ja Soul Captain Band. Vapauden kaiho poikkeaa monista muista Salomaan kappaleista sillä se on selvästi yhteiskunnallisempi ja sävyltään vakavampi. Suomen Äänitearkisto on merkinnyt laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi Salomaan, mutta tosiasiassa kappale muistuttaa hyvin paljon toisen amerikansuomalaisen laulajan Jukka Ahdin laulua Vapauden aamu.

Vuonna 1918 Suomessa käytiin sisällissota, joka vaati kaikkiaan noin 37 000 uhria. Vastakkain olivat Saksan keisarikunnan tukemat Senaatin asevoimat eli valkoiset joukot ja Neuvosto-Venäjän tukemat kansanvaltuuskunnan joukot eli punaiset. Laulu sisällissodasta-biisin viesti on, että kaikilla on äiti. Tekstissä eläydytään molempien osapuolten sotilaiden tunteisiin. ”Se on rauhan viesti. Laulu yrittää nousta jakolinjojen ja vihollisuuksien yläpuolelle ja muistuttaa lähimmäisenrakkaudesta. Väinö Linna sanoi hienosti, että sodan totuus ei ollut punainen eikä valkoinen, vaan se oli inhimillinen.”

Lenin-setä asuu Venäjällä on vietnaminkielisen runon pohjalta sävelletty lastenlaulu. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Äänitearkiston tietojen mukaan Nguyen Hong Kien, mutta ainakin jotkin vietnamilaissivustot tarjoavat tekijäksi lapsirunoilijaa nimeltä Tran Dang Khoa. Kappaleessa lauletaan Neuvostoliiton edesmenneestä johtajasta Vladimir Leninistä ja Vietnamin edesmenneestä presidentistä Ho Tsi Minhista.

Petri Kipinä

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: LNA (Liina Turtonen)

1.Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi

Olen Liina Turtonen (artistinimi LNA), musiikkituottaja, muusikko, yliopiston opettaja ja YouTuberi. Olen asunut seitsemän vuotta Iso-Britanniassa, johon päädyin reppureissulla ja josta nyt olen saanut kaksi tutkintoa, sekä aviomiehen.

Alunperin olen kotoisin Naantalista ja kävin Turussa Puolalanmäen musiikkiluokat, sekä Turun konservatoriossa viulutunnit. Musiikista ei ikinä kylläkään pitänyt tulla ammattiani sillä Naantalin Teatterissa vietetty lapsuus inspiroi näyttelijän ammattiin. 21-vuotiaana löysin tieni Glasgown työväenkaupunkiin ja siellä ajauduin löytämään uuden intohimoni: musiikkituottamisen.

Tällä hetkellä työni on koostuu monesta eri osa-alueesta. Musiikkituottajana nauhoitan, miksaan ja luon kappaleita niin bändien, kuin soolo-artistien kanssa. Sävellän myös omaa musiikkia englanniksi ja suomeksi. Musiikkini on elektroakustista poppia, jossa keskityn akustisten ja synteettisten äänien yhteyteen. Tämän lisäksi opetan Leeds College of Music- yliopistossa musiikkituottamista ja pyöritän YouTube- kanavaa LNA Does Audio Stuff. Kanavallani haluan edistää naisten näkyvyyttä audio-alalla ja inspiroida lisää naisia ja tyttöjä musiikkituottamiseen.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Olen onnekas työskennellässäni yliopistossa, jossa meillä on upea kirjasto. Audio-alalla internetistä saa nykyään paljon informaatiota, mutta edistyneempiä tekniikoita ja tiedettä ei muualta saa kuin kirjoista. Itseäni koitan tästä jatkuavasti muistuttaa, jotta voin kehittää taitojani, mutta myös löytää kirjallisuutta oppilailleni.

Tykkään siitä miten kirjastoista on nykyään tullut interaktiivisempia tiloja, joista löytyy mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen ja myös tekemiseen. Tämä on upeaa, koska se mahdollistaa uuden harrastuksen aloittamisen taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Pari vuotta sitten menimme katsomaan Bruce Springsteenin keikkaa Glasgowssa. Oli upeaa todistaa tämän legendaarisen artistin omistautumista musiikilleen ja nähdä miten maailmanluokan konkari vetää kolmen ja puolen tunnin keikan täydellä energialla. Klassikko, jota on vaikea ylittää.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Asun Yorkissa, joka on viikinkiaikainen kaupunki. Täällä turisteja viihdyttää monta sataa pubia (yksi jokaiselle vuodenpäivälle), joten brittiläiseen tapaan täällä soi kansanmusiikki joka ilta. Valitettavasti keskustan arjessa ei näy se, että kaupungissa on myös kaksi isoa yliopistoa joissa molemmissa on hienot musiikkikurssit. Oppilaiden keikat järjestetään kaupungin ulkopuolella olevissa kampuksissa, jonne ei aina ole helppoa lähteä.

York on osa Yorkshiren maakuntaa, joka on tunnettu sen musiikista. Täältä ovat kotoisin mm. The Arctic Monkeys, Pulp ja The Cribs. Tunnin päästä Yorkista on kaupunki nimeltä Sheffield jonka musiikkikulttuurista pidän enemmän kuin Yorkin tarjonnasta. Sheffield on kahden ensimmäisen edellämainitun bändin kotikaupunki ja nykyään sen on täynnä elektornista musiikkia ja salaisia klubi-iltoja.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Air – Premiers symptomes

Elektronisen musiikin pioneereja, jotka osaavat tuoda luoda tumman tunnelman, mutta pitävät soundit aina keveinä ja jatkuvasti uusiutuvana.

Bon Iver – 22, a million

Tätä albumia on tullut kuunneltua toistolla samalla, kun opiskelin maisterin tutkintoani. Heidän tapansa tuottaa ja luoda musiikkia akustisista äänistä/materiaalista ja kääntää se synteettiseksi on upea. Albumi kertoo tarinan alusta loppuun ja jaksaa yllättää.

Ultra Bra – Kalifornia

Mitäpä tätä klassikkoa kommentoimaan. Piristää aina.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee

Kuulumisia maailmalta: kesällä 2020 julkaistava Citizen DJ tuo arkiston äänitteet samplattavaksi

grayscale photography of person using dj controller

Photo by Isabella Mendes on Pexels.com

No nyt on kerrottavaksi hyviä ja kiinnostavia uutisia!

Yhdysvaltain Library of Congress on raottamassa arkistojaan taas hieman enemmän ja on ilmoittanut tulevana kesänä julkaistavan Citizen DJ -samplausohjelmansa olevan nyt beta-testauksessa.

Idean kehittäjän Brian Foon tavoitteena on ollut työstää avoimeen lähdekoodiin perustuva hip-hop sampleri. Citizen DJ:n käyttäjillä olisi näin pääsy kirjaston äänitekokoelmaan – aina fonografin alkujuurille. Foon alkuperäisenä tavoitteena oli tuoda hip-hop -genreen takaisin samplaamisen kulta-aika.

Toki Citizen DJ on muidenkin musiikkigenrejen käytössä! Laajemmin Foon työskentelyn pohjalla on ollut ajatus äänellisen historian elävöittämisestä tuomalla se kuultavaksi populaarimusiikissa.

Tänä kesänä siis korva ja silmä tarkkana, jos Citizen DJ:n mahdollisuudet kiinnostavat.

Asiaan voi tutustua lisää mm. seuraavissa lähteissä:

Sivustolla consequenceofsound.net  Wren Gravesin kirjoittama artikkeli (25.4.2020)

Library of Congressin kotisivuilta:

Tiedotteesta Library of Congress Needs a Few Citizen DJs (24.4.2020)

The Signal -blogista Eileen Jakewayn teksti (27.4.2020)

Teksti: Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Uutiset

Klassista ja lenkkeilymusiikkia – Karita Mattilan suosikit

Kuva: Johanna Manu / Yle

Monet teistä ovat varmaan lukeneet, että oopperalaulaja, sopraano Karita Mattila viettää korona-ajan karanteeniaikaa Turussa. Päivät kuluvat kuntoillen, ruokaa laittaen ja saunoen. Aprillipäivänä turkulaisen kerrostalon seinälle ilmestynyt viesti sai monen varmasti epäilemään, että kyseessä oli aprillipila. Mutta ei, Suomen ehkä kuuluisin heippalappu piti paikkansa. Näin ollen turkulaisen taloyhtiön rappukäytävässä kaikuvat nyt päivittäin yhä korkeammalle nousevat skaalat. Sibeliusta ja Ebolin aaria oopperasta Don Carlos. Klassisen musiikin lisäksi oopperadiiva tykkää revitellä ja pitää hauskaa suomalaisilla, erityisesti kaihoisilla ja surullisilla kansanlauluilla.

Aariat ja kansanmusiikki unohtuvat Mattilan lähtiessä lenkille. Tuolloin korvissa soivat mm. Bruce Springsteen ja Cyndi Lauper. Korona-aikana Mattila suosittelee, että ihmiset kuuntelisivat mielimusiikkiaan, ainakin alkuun. Myöhemmin voi sitten halutessaan haastaa itsensä ja kuunnella jotain uutta, jopa vaikeaa. Itse hän kuuntelee Sibeliuksen koko tuotannon lisäksi Dvořákin yhdeksättä sinfoniaa Uudesta Maailmasta, Brahmsin neljättä ja toista sinfoniaa, Pointer Sistersiä, Roy Orbisonia ja Tina Turneria.

Linkkien kautta pääset tutustumaan Vaski-kirjastojen tarjontaan sekä YLE:n toimittamiin juttuihin. Kirjastoista löytyy runsaasti Karita Mattilan suosikkien aineistoa eri formaateissa.

Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee