Aihearkisto: Soittohuone

Elämyksiä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla

Viime kesän alussa Turun pääkirjaston musiikkiosastolle kutsuttiin turkulaisia muusikoita ja musiikkikentän aktiiveja osallistumaan kirjaston toimintaa esittelevän videon tekoon. Alkukesän helteisinä päivinä kuvattua materiaalia työstettiin syksyn harmaassa koleudessa ja nyt kokonaisuus on valmis.

On tullut aika lähettää video maailmalle ja avata samalla sen synnyintarinaa. Esittelyvideon teosta tarkemmin kertomaan tavoitettiin sen päätekijät eli Kimi Kärki ja Janne Leimola.

Turun pääkirjaston parhaiten pidetty salaisuus

Idea Elämyksiä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla -videoon syntyi viime keväällä 2018, kun kirjaston teettämän asiakaskyselyn tulokset olivat valmistuneet. Kimi Kärki oli juuri aloittanut työnsä projektisuunnittelijana musiikkiosastolla ja alkoi tulosten tultua pohtia pulmaa järjestelmällisesti. Hänen työnkuvansa oli hahmotella yksikön tulevaisuutta ja rakentaa yhteistyökuvioita paikallisten toimijoiden kanssa.

Vaskin asiakkaiden keskuudessa tehty kyselytutkimus oli paljastanut, että musiikkiosaston tarjoamien palveluiden tuntemus oli hälyttävän vähäistä. Toiminnan lisäksi jopa musiikkiosaston sijainti vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa oli huonosti tiedossa.

– Alusta asti oli varsin selvää, että musiikkikirjastoa ja sen mainioita palveluita täytyisi tehdä paremmin tunnetuksi, kirjoittaa Kärki. – Mielessäni oli jonkinlainen video, joka johdattaisi ihmiset tiloihin ja keskelle tapahtumia.

 

 

Kärki ja Leimola alkoivat jalostaa ideaa. Muun musiikkiosaston väen kanssa he pallottelivat ajatuksia työhuoneessa, ja kun Leimola pyysi mukaan Aleksis Riehakaisen, visuaalinen ilme ja kerronta rakentuivat lopulliseen muotoonsa.

Videon päähenkilönä musiikkiosaston lisäksi on Markus Myllykangas, jonka lempeä Hän nukkuu puiden keskellä -biisi soi taustalla. Musiikilla on tärkeä rooli tunnelmanluojana videossa ja lopputulos on kerronnaltaan enemmänkin musiikkivideomainen kuin tavanomainen esittely- tai mainosvideo. Kärjen mukaan kyseinen kappale valikoitui juuri autereisen tunnelmansa takia kerrontaa tukemaan.

Videon tarinassa seurataan Myllykankaan saapumista musaosaston Stagelle keikalle. Samalla se tarjoaa katsojalle mahdollisuuden bongata asiakaskunnasta tuttuja kasvoja:

– Joukossa on todella tunnettuja artisteja ja underground-helmiä, vinkkaa Kärki.

Aivan haasteitta ei musiikkivideon teko sujunut, mutta ongelmat olivat Kärjen mukaan lähinnä budjetin rajallisuudesta johtuvia.

– Toki myös tuollaisen artistijoukon aikatauluttaminen oli haastavaa, muistelee Kärki. – Onneksi niin moni ehti paikalle ja kuvaaminen oli hauskaa.

Leimola kertoo tuotantotiimin hitsautuneen hyvin yhteen ja itse kuvausten sujuneen mainiosti. Videon ohjaajana hän muistelee ongelmien olleen myös teknisiä. Esimerkiksi kuvauspäivien pituus aiheutti hankaluuksia mm. valotuksen suhteen.

– Kuvauspäivät venyivät melko pitkiksi ja valo muuttui illalla eri lämpöiseksi, kirjoittaa Leimola. –Aurinko myös paistoi sisään eri ikkunoista, kun teimme pitkiä sisäkuvauksia ja jälkituotannon värinmäärittelyvaiheessa näitä korjattiin jonkin verran.

Oman lisänsä kuvausten sujuvuuteen toi käynnissä ollut lattiaremontti vanhan kirjastotalon portaikossa. Tekijät saivat kuitenkin kerronnan kannalta tärkeän kamera-ajonsa portaikossa tehtyä.

 

Voinko varata soittohuoneen? Täälläkö voin digitoida?

 

Musiikkiosaston palvelut ovat muuttuneet vuosien saatossa. Sinä aikana, kun osasto on ollut taiteiden taloksikin kutsutun vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, ovat palvelut laajentuneet kattamaan mm. digitoinnin, soittohuoneen ja soitinlainauksen.

Osastolla on esimerkiksi digitointia varten oma erillinen tilansa, jonka voi varata neljäksi tunniksi kerrallaan. Kirjaston laitteistolla voi muuttaa C-kasetteja, LP-levyjä sekä VHS-kasetteja digitaaliseen muotoon ja skannata valokuvien lisäksi positiiveja, negatiiveja ja dioja. Muun e-aineiston lisäksi Vaski tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden Rockway-musiikkikoulun verkkokursseihin.

Nuottisalin puolella sijaitseva äänieristetyssä soittohuoneessa on piano (myös digitaalinen piano) ja tilan voi varata tunniksi kerrallaan. Kahden viikon ajaksi asiakas saa halutessaan lainaksi kielisoittimen (kitara, ukulele tai kantele) ja sille viritysmittarin. Musiikkiosastolta löytyy myös lukuhuone, joka on yksi pääkirjaston rauhallisen työskentelyn tiloista.

Kirjaston toimintamallien muutos näkyy myös Turun pääkirjaston musiikkiosaston arjessa. Kokoelmien sisältöjä nostetaan esiin aulan näyttelyissä ja tapahtumissa, joita järjestetään musiikkiosaston Stagella. Musasto LIVE keikoilla kuullaan elävää musiikkia ja Stagen esitelmissä tutustutaan tarkemmin musiikkityyleihin. Välillä osastolla havisevat historian lehdet ja toisinaan taas asiakkaiden eteen levittäytyy kurkistusikkuna tuoreimpiin ja kokeellisempiin musiikin ilmiöihin.

Elämyksiä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla -videon avulla onkin tarkoitus tehdä musiikkikirjastoa ja kaikkia näitä edellä lueteltuja palveluita tutuiksi. Toivottavasti se johtaa asiakkaat myös videon tekoon osallistuneiden muusikoiden musiikkiteosten äärelle.

– Itselleni musiikkikirjasto on aina ollut tärkeä tila Turussa, kertoo Leimola sähköpostissaan. – Tarkoituksena on johdattaa katsojat portaita pitkin kirjaston tiloihin yläkertaan ja näyttää mitä kaikkea musiikkiosastolla voi tehdä ja millaisia palveluja kirjasto tarjoaa nykyään.

Tässä kun portaista taas puhutaan, niin mainittakoon, että tänne musiikkiosaston toiseen kerrokseen pääsee toki myös hissillä! Se on kieltämättä vähän syrjässä, mutta Kirjallisuuden ja taiteiden osaston neuvonnasta annetaan kyllä hyvät ohjeet. Musiikkiosastolla hissi sijaitsee nuottisalin perällä.

Tervetuloa musiikkiosastolle!

Tietoa tapahtumista Facebookista & Instagramista.

Tietoa soittohuoneesta tästä.

Tietoa digitointimahdollisuudesta tästä.

Tietoa Rockway-verkkokursseista tästä.

 

TEKSTI: HANNA KAIKKO

FM, musiikintutkija, kirjastonhoitaja ja tietokirjoittaja. Kaikko työskentelee tapahtumavastaavan sijaisena Turun pääkirjaston musiikkiosastolla aina toukokuun loppuun asti.

KIMI KÄRKI

Dosentti, kulttuurihistorioitsija ja populaarikulttuurin tutkija Turun yliopistosta. Juuri nyt Kärki tutkii konepuheen ja tekoälyn historiaa Koneen Säätiön rahoittamana, projektissa Talking Machines. Electronic voice and the interpretation of emotions and selfunderstanding in human-machine communication in 1960-2020.

JANNE LEIMOLA

Kuvan, äänen ja esittävän taiteen parissa työskentelevä elokuvantekijä. Tällä hetkellä Leimola opiskelee taiteen maisteriksi Lapin yliopistolla Rovaniemellä, audiovisuaalisen mediakulttuurin ohjelmassa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digitointi, Haastattelut, konsertit, luennot, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Soittohuone, Stage, Tapahtumat, Uutiset

Juhani Ervastin mielestä musiikkikirjaston soittohuone on kullanarvoinen

Kirjastossa saa soittaa rauhassa

Juhani Ervasti käy usein musiikkikirjaston soittohuoneessa. Hän soittaa altto- ja tenorisaksofonia sekä huilua.

Juhani Ervasti käy usein musiikkikirjaston soittohuoneessa. Hän soittaa altto- ja tenorisaksofonia sekä huilua.

Turun vanhan kirjastotalon ovi käy jälleen. Juhani Ervasti saapuu aamu toisensa jälkeen musiikkikirjastoon soitinlaukku selässään. Ervasti harjoittelee 5–10 tuntia viikossa, ja hän tarvitsee kirjaston soittohuonetta säännöllisesti. Musasto kysyi Ervastin harrastuksesta lisää.

***

Ajanvaraukset

Soitto- ja lauluhuone on käytössäsi kirjastokortilla. Voit tehdä varauksen musiikin neuvonnasta. Musiikkikirjasto sijaitsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, osoitteessa Linnankatu 2. Voit myös soittaa neuvontaan (02 2620 658) tai lähettää sähköpostia (musiikkikirjasto@turku.fi). Lisätietoja saat Musastosta. Tervetuloa kirjastoon!

***

Juhani Ervasti, millaiseen tarpeeseen soittohuone on tullut Sinulle?

– Kerrostalossa asuvana varsinkin saksofoni on soitin, jonka ääni voi harjoittelussa häiritä naapureita liiaksi. Vaikkakin soittamista ei suorastaan kielletä asunto-osakeyhtion säännöissä normaalin asumisrytmin mukaan päiväsaikaan. Soittohuoneessa harjoittelun vaatimat toistot on huomattavasti huolettomampaa toteuttaa kuin kotiympäristössä. Samoin harjoittelun aiheuttamat musikaaliset virheet eivät toivottavasti täällä aiheuta kenellekään verenpaineen nousua.

– Varsinkin nyt kun olen siirtynyt 65 täytettyäni eläkkeelle, ei Turussa ole kovin helppoa löytää soittoharrastukselle sopivaa paikkaa. Työssä ollessani sain soitella työnantajan sosiaalitiloissa iltaisin työajan jälkeen. Ilman soittohuonetta ei edes vähäisen soittotaidon vaatimaa ylläpitoa ole helppo toteuttaa kerrostaloympäristössä.

Miten sait tietää soittohuoneesta?

– Olin etsimässä jonkin amerikkalaisen jazzkappaleen nuotteja musiikkiosastolla, kun kuulin jonkun soittavan pianoa lähistöllä. Kun kysyin, missä täällä on menossa konsertti, sain vastaukseksi että kirjastossa on varattavissa soittohuone tunniksi kerrallaan. Sieltä se pianonsoitto kuului ja se kuulosti todella hyvältä, tosin melko vaimealta kirjaston tiloissa. Vaikutelmaksi jäi ainakin tuon soittajan osalta miellyttävä, hiljainen, taustamusiikki!

Mitä instrumentteja soitat musiikkikirjastossa?

– Itse soitan (tai ainakin harjoittelen soittamista) altto- ja tenorisaksofonia sekä huilua. Puupuhaltimet, kuten puhaltimet yleensä, vaativat päivittäistä harjoittelua edes jonkinlaisen taidon ylläpitämiseksi. Tunti päivässä jollakin instrumentillani antaa pienen mahdollisuuden myös kehittää taitoani. Siksi myös olen valinnut instrumenteiksini huilun ja saksofit, sillä niillä kaikilla on viritysasteesta riippumatta lähes identtinen sormitus.

– Soitin aikaisemmin myös klarinettia, mutta sen poikkeava sormitus häiritsi huilua ja saksofoneja, joten siirryin soittamaan pelkästään näitä instrumentteja. Toki klarinetissa olisi tosi makea ääni, mutta kaikkea ei varsinkaan enää vanhalla iällä ole mahdollista tavoittaa. Motoriikka monelle instrumentille olisi harjoiteltava alle kaksikymppisenä!

Kuinka usein varaat soittohuoneen käyttöösi?

– Jos oma aikani antaa myöten ja jos soittohuoneessa on tilaa, pyrin varaamaan soittovuoron kerran päivässä. Teen varauksen aina edellisenä paivänä ollessani soittamassa. Jos huone ei ole vapaa, siirrän oman varaukseni aina seuraavaan vapaaseen vuoroon. Eläkeläisenä en ole kovin nirso aikatauluille. Varsinkin aamuajat tuntuvat olevan helposti vapaita.

Olet saanut soittohuoneeseen yleisöäkin. 

– Kerran ollessani soittamassa ovi avautui ja ovesta kurkisti nuori Aasiasta kotoisi oleva nuori mies. Hän kysyi voisiko kuunneella hetken huiluni soittoa. Minulla taisi olla musikaalisesti ns. parempi päivä tai sitten kappaleet olivat minulle jo niin tuttuja, että pystyin keskittymään äänen muodostamiseen (soundiin) ja vireen tarkkuuteen. Hetken kuunneltuaan nuorukainen kiitti ja kertoi menevänsä luennolle. Sen verran keskustelimme soiton lomassa että sain tietää nuorukaisen olevan vietnamilainen opiskelija Turussa.

Miten kauan olet soittanut? 

– Taitotasooni nähden liian kauan! Aloitin jo alle kymmenvuotiaana nokkahuilulla. Varsinaisten ammattiopintojen aikana en sitten enää soittanut mitään instrumenttia.

– Valmistuttuani teknikoksi ajattelin että hankin itselleni huilun. Silloin ei nykyisen tapaisia ja hintaisia oppilassoittimia ollut ilmeisesti Suomesta saatavissa, sillä huilu jonka Helsingissä erään musiikkiliikkeen loppuunmyynnistä huomasin, maksoi tosi suurella alennuksella vastavalmistuneen teknikon bruttokuukausipalkan. Eli siihen ei ollut silloin varaa!

– Myöhemmin jatkoin vielä opiskelua. Jatko-opintojen aikana hankin kunnollisen tenorinokkahuilun. Sillä soiteltiin sitten lähinnä vain lastenlauluja lasten ollessa pieniä. Ja niitäkin melko vähäisessä määrin.

– Vasta noin viisikymppisenä oli omasta mielestäni varaa hankkia ensimmäinen kunnon huilu. Sitä on sitten seurannut klarinetti ja saksofonit.

Millaista muusiikin koulutusta olet saanut?

– Varsinaista musiikin koulutusta en ole keskikoulun musiikkiopin tuntien lisäksi koskaan saanut. Jollei sitten oteta lukuun ajanjaksoa jossa yritin opetella viulunsoittoa noin 12 – 13 vuotiaana. Valitettavasti opettaja kuoli noin vuoden kuluttua soittoharjoittelun aloituksesta. Paikkakunnalla ei ollut helppoa saada toista opettajaa, joten se instrumentti jäi sitten siihen. Taisin vastata isälleni jotain siihen tyyliin että, ehkä en tapa toista opettajaa enää, isäni kysyessä haluanko hänen etsivän uuden opettajan viulunsoitolle.

– Myöhemmin nykyisten puhaltimien kanssa olen ottanut jonkin verran soittotunteja täällä Turussa. Maksimissaan tunti viikossa. Yleensä kuitenkin noin kerran kahdessa viikossa. Kesäaikana ei ole yleensä ollut tunteja ollenkaan.

Millä tavoin harjoitat soittotaitoasi? Millaisia harjoituksia teet?

– Harjoittelu koostuu lähinnä balladityyppisistä, ei kovin vaikeita sormituksia sisältävistä kappaleista. Enimmäkseen soittelusta omaksi iloksi. Suomalaiset tangot ja amerikkalainen vanhahko iskelmä ja jazzballadit ovat suosikkejani. Samoin jouluaikaan meille niin tutut ja haikeat joululaulut.

– Jos haluaisi todella kehittyä nopeasti täytyisi ottaa jokin huilua tai saksofonia tukeva koulutusohjelma käyttöön. Niitähän olisi esimerkiksi kirjaston soitinkohtaiset hyllyt pullollaan. Se vaatisi kuitenkin jonkin opettajan mukaan ottamista, sillä noiden etydien soittaminen ja varsinkin sormitusten eri variaatiot vaatisivat jonkun todellisen osaajan antamia neuvoja.

– Oma harjoitteluni on keskittynyt lähinnä rytmiikan ylläpitämiseen ja taustanauhan kanssa soittamiseen.

Käytät apuna iPodia. Miten toimit iPodin kanssa?

– Taustanauhat on tallennettu iPodiini. Yleensä olen hakenut jonkin mielenkiintoisen kappaleen Toivelaulukirjasarjasta tai jostakin muusta nuottikokoelmasta. Tuon nuotinnuksen olen sitten siirtänyt nuotti nuotilta Encore-nuotinnusohjelmaan (saman asian voisi tehdä Finalella tai Sibelius-nimisellä ohjelmalla). Encorella tehdyt pianosäestyksen ja soolo-osuuden olen siirtänyt Band-in-a-Box -ohjelmaan MIDI-muodossa. Viimeksi mainitulla ohjelmalla voi vielä soinnutukseen sovittaa johonkin kappaleeseen sopivaan tyylilajiin. Samoin sillä saa rummut yms. taustabändin ainekset kasaan.

– Tuon edellä mainitun ”sekamelskan” saa samalla tietokoneohjelmalla muokattua MIDI-muotoon, jolloin sen voi tallettaa iTunes-ohjelman kautta mp3-muotoon ja sopivaksi  iPodiin harjoittelua varten.

– Suurin puute tässä menetelmässä on se että harjoittelussa ei voi vaihdella tempoa. Ainakin  minulla on uuden kappaleen sormituksen ja motoriikan kanssa sen verran vaikeuksia että aloittaminen hitammalla tempolla tekisi terää. Nyt putoaa alkuun liian helposti pois uudesta ja tuntemattomasta kappaleesta kun sormituksen motoriikka tulee vaikeammaksi.

– Samoin MIDI-muotoisen esityksen mahdollistama esim. soolon tai muun instrumentin poiskytkeminen ei iPodilla onnistu.

– Tietokoneeseen olisi mahdollista kytkeä jokin MIDI-soitin, jolla noita temppuja olisi mahdollista tehdä. Kaikista käyttämistäni kappaleista on olemassa aina myös MIDI-muotoinen tallenne.

Millaista palautetta haluat antaa soittohuoneesta?

– Soittohuone on ainakin minulle ollut todella kullanarvoinen ”verovaroilla” aikaansaatu etu! Vielä kun soittohuoneessa olisi tietokone ja siinä MIDI-soitin voisi yksinpuurtajan harjoittelun saada vieläkin helpommaksi. Tosin mikään ei estä ottamasta mukaan omaa tietokonetta, joten tässäkin on kysymys enemmän omasta mukavuudenhalusta. Oma läppäri painaa soittimen lisäksi liikaa, joten sen mukaanotto jää tekemättä.

– Muuten minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa soittohuoneesta. Jokin valaisin tai jokin rakenne tosin aiheuttaa pienen resonanssin ainakin huilulla jossakin B1 – C2 – D2 alueella. Mutta vastaavia resonansseja löytyy miltei kaikista tiloista, joissa olen harjoitellut. Joissakin tuo resonanssi on ollut jopa häiritsevä. Täällä se ei ole minua häirinnyt. Uskon että tuo sama resonanssi löytyy myös pianolla soitettaessa. Onko joku muu huomannut saman?

Toimitus ja valokuva: Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Soittohuone, Toimitukselta

Soitto- ja lauluhuone on suosittu

Mahtavaa palvelua

Soitto- ja lauluhuoneen näkymä Aurajoelle.Turun Musiikkikirjaston soitto- ja lauluhuone on suosiossa. Asiakkaat saavat kirjaston aukioloaikana tilan musiikin harjoittelua varten. Huone sijaitsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa laajan nuotti- ja soitonopaskokoelman välittömässä läheisyydessä.

Kirjaston asiakas Linnea Kiukka kertoo kokemuksistaan:

Akustinen piano on tärkeä

– Soittohuone on mahtava palvelu kirjastossa, koska huoneessa on oikea piano! ”Koppiharjoittelu” ei tietty ole sitä ihmisten välistä vuorovaikutuksellista mitä musiikki on parhaimmillaan, mutta tiiviissä kaupunkiasumisessa tarvitaan myös eristystä. On hienoa, että kaupunki  mahdollistaa musiikin oma-aloitteista ja itsenäistä harrastamista. Tästä voisi kyllä useammatkin ihmiset hyötyä kun vaan tietäisivät.

– Mainostan soitto- ja lauluhuonetta aina kun mahdollista. Helsingissä voi Rautatieaseman Kymppikirjastossa varata myös äänitysstudiota! Varaan huoneen aina kun kerkiän, melkein joka päivä. Varaaminen on helppoa koska huonetta voi varata melkein mihin aikaan päivästä vaan.

Peili puuttuu vielä

– Soittohuoneessa voisi olla kokovartalopeili, joka auttaa harjoittelemisessa paljon. Jos mahdollista niin jokin äänenvaimennussysteemi olisi hyvä koska huone niin kovin kaikuu. En tiedä onko mahdollista näin historiallisessa rakennuksessa esim kiinnittää mitään seinään, mutta vaimennus lisäisi käyttömukavuutta noin neljäsataa prosenttia! 🙂 Mahtava palvelu kaikin puolin, kaikki vaan musisoimaan!

terveisin Linnea Kiukka

***

Ajanvaraukset

Varaukset musiikin neuvonnasta, myös puhelimitse 02 2620 658 tai sähköpostitse musiikkikirjasto@turku.fi. Tervetuloa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Soittohuone, Toimitukselta

Turun Musiikkikirjaston soittohuoneessa Robin Minardin äänimaisemateos chambre 108 (bleu)

Robert Minard: chambre 108 (bleu)

Robert Minard: chambre 108 (bleu) musiikkikirjaston soittohuoneessa

Kanadalaisen äänitaiteilijan teokseen voi tutustua Musiikkikirjaston aukioloaikoina 27.5.–23.6. Robin Minardin teos chambre 108 (bleu) on osa Turku kuuntelee -kulttuuripääkaupunkihanketta. Lisää äänitaiteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=261136&nodeid=5091

Tilataideteos on esillä 17.5. – 23.6. eikä soittohuoneessa voi silloin harjoitella. Sähköpiano on siirretty nuottisaliin. Voit varata soittoaikoja ja lainata pianon kuulokkeita normaalisti tunniksi kerrallaan musiikin neuvonnasta.

Tervetuloa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku, Soittohuone

Soitto- ja lauluhuone Turun Musiikkikirjastossa

Turun pääkirjaston soitto- ja lauluhuone on käytössäsi musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Musiikkihuoneen käyttö on ilmaista.

Varaaminen on helppoa

Voit varata huoneen tunniksi kerrallaan kirjastokortillasi (1 tunti/varaaja/vrk). Voit tehdä ajanvarauksen musiikkikirjaston neuvonnassa, soittaa neuvonnan numeroon 02 2620 658 kirjaston aukioloaikana tai kysyä vuoroa sähköpostitse osoitteesta musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi.

Soittohuone – lauluhuone – pianohuone

Soittohuoneessa käytettävissäsi on sekä sähköpiano että akustinen piano. Laulun säestystä varten voi tuoda myös oman instrumentin, vaikka huone on melko pieni.

Huoneessa voi käyttää myös ns. playalong-soitonoppaita, joissa on nuotti + säestyslevy. Voit harjoitella sooloinstrumenttia kun säestys tulee levyltä. Tähän käyttöön soveltuvat esimerkiksi Music Minus One –sarjan soitonoppaat.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Soittohuone, Toimitukselta