Avainsana-arkisto: Raision kirjasto

Kuvia ja tunnelmia Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-iltamista

Raision kaupunginkirjaston perinteinen vinyylilevyjen ystävien ja vinyyliajan musiikin ilta, Vinyyli-iltamat, järjestestettiin leppoisan tunnelman vallitessa Raision kaupunginkirjaston musiikki- ja taideosastolla maanantaina 6.3.

Väkeä riitti kiitettävästi levynmyyntipöytien sekä Swampdog-yhtyeen blues-ja juurimusiikin seurassa. Illan huipennuksena kuultiin Steve Turnerin Koko Beatles-tuotanto –teoksen suomentajien Katri Tenholan ja Jere Saaraisen asiantuntevaa puhetta Beatlesin tuotannosta.

Ohessa kuvia ja tunnelmia musiikkipitoisen illan varrelta (foto Juha Kaunisto):

Taustalla soittaa Swampdog

 

Swampdog (Roland Wilson, Teijo Saarinen ja Kimmo Lilja)

 

Levynmyyjistä paikalla 8raidan Fredrik Johansson, Iki-Popin Joska Laine,ja kiertävä levykauppias Kari Prusila

Katri Tenhola ja Jere Saarainen, aiheena The Beatles

 

Koko Beatles-tuotanto -kirjan toinen suomentaja Katri Tenhola

 

Koko Beatles-tuotanto -kirjan suomentajat Katri Tenhola ja Jere Saarainen

 

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Rattlers juhlakeikalla Raision kirjastotalon Martinsalissa – kuvia ja tunnelmia

rattlersnosto

Raisiolaislähtöinen Rattlers juhlisti debyyttialbuminsa julkaisua maanantaina 23.1. Raision kirjastotalon Martinsalissa. Uuden aallon myötä Rattlers aloitti toimintansa jo vuonna 1976 joten debyyttialbumi toimi samalla bändin 40-vuotista taivalta juhlistavana välietappina.

Myös Raision Martinsalin keikka laajeni levynjulkistamiskeikasta bändin historiaa kunnioittavaksi juhlahetkeksi. Bändin mukana lavalle nousi Rauno Linja-Aho, Rattlersin entinen kitaristi. Viiden biisin jälkeen noin 70 hengen yleisö sai ihmeteltäväkseen Jouni Salovaaran työstämän ansiokkaan dokumentin Rattlersin vaiheista. Reilun kymmenen minuutin videohistoriikissa ääneen pääsivät bändin entisten soittomiesten lisäksi harjoituspaikkana toimineessa maineikkaassa Pommarissa vaikuttaneita hahmoja Joel Hallikaisesta (Korroosio) aina edesmenneeseen SIG:n Matti Inkiseen.

Ilta sujui vahvassa kotiseutuhengessä energisen rockin parissa. Raisiolaisen rockin veteraani osoitti 70- ja 80-lukujen vaihteen elävän edelleen vahvana soittomiesten mielissä.

 

Rattlers, Raision kirjastotalon Martinsalissa 23.1.2017:

-Mä en luovuta

-Kysymys

-Katvealue

-Koulu on loppu

-Kunnes taas lähden

videohistoriikki (kesto n. 12 min.)

-Vie mut pois

-Meillä on yhteinen tulevaisuus

-Riippusilta

-Syö saatana savea

-Asiaton oleskelu porttikäytävissä kielletty

-Älä tapa

-Pimeät varjot

-Vaahtopäät

Encore

-Ei koskaan lopeteta renkutusta

-Odotetaan vielä aamua

 

(Foto; Arto Korhonen)

rattlers2

rattlers1

rattlers3

rattlers9-rinko

Rattlers/Rinko Ruonala

Rattlers/Mike Jokinen

Rattlers/Mike Jokinen

Rattlers/Tom Vidqvist

Rattlers/Tom Vidqvist

Rattlers/Jouko Salovaara

Rattlers/Jouko Salovaara

Rattlers/Rauno Linja-Aho

Rattlers/Rauno Linja-Aho

Rattlers/Mikko Mielonen

Rattlers/Mikko Mielonen

Tapahtuman juontaja Toni Enholm

Tapahtuman juontaja Toni Enholm

rattlers10

rattlers11

rattlers12-settilista

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Mary Chapin Carpenter – vahva Amerikan ääni

carpenter-jullari

MARY CHAPIN CARPENTER

 

Mary Chapin Carpenter (s. 21.2.1958) on amerikkalainen laulaja/lauluntekijä, joka on 30 vuoden aikana levyttänyt 14 albumia ja myynyt 14 miljoonaa levyä. Moninkertaisesti palkittuna artistina hän on saanut mm viisi kantrimusiikin Grammy-palkintoa, joista neljä ainutkertaisesti peräkkäisinä vuosina. Lauluntekijänä Carpenter on itse arvostanut erityisesti vuoden 2012 nimitystä Nashvillen Songwriters Hall of Fameen.

Lapsuudenkodissa kuunneltiin paljon musiikkia. Isän laajasta levykokoelmasta löytyi Fats Waller ja Billie Holiday, folkmusiikin uudesta noususta kiinnostuneelta äidiltä Woody Guthrie. Vanhemmilla sisaruksilla The Mamas & The Papas, The Beatles ja Judy Collins. Mary, tuttavallisemmin MCC, oli perheen neljäs lapsi ja peri vanhempiensa nimet; äiti oli nimeltään Mary Bowie Carpenter ja isä Chapin Carpenter jr.

Soittamisen alkeisiin nuori Mary sai äidiltään ensin viisikielisen basso ukulelen ja sitten nailonkielisen akustisen. Ja tykästyikin siihen sitten niin, että koulutoverit uhkasivat katkoa kitarasta kielet, jos hän vielä kerran soittaisi (Nuorten Sävellahjastakin 60 -70-luvun taitteessa tuttua) Leaving On A Jet Plane folk-iskelmää.. Vanhemmat erosivat, kun Mary oli kuudentoista. Se oli kokemus, johon hän palasi myöhemmin laulussa House Of Cards.

Koulun jälkeen MCC opiskeli yliopistossa kulttuurihistoriaa ja esiintyi pienillä klubeilla harrastusmielessä, kolikoita hattuun (tai tässä tapauksessa koriin) keräten. Hän harkitsi jo aikuistumista ja ”oikeisiin töihin” menoa, kun Columbia Records tarjosi levytyssopimusta. Omasta mielestään hän oli laaja-alaisemmin folk- ja jopa poplaulaja, mutta Columbia näki otollisemmat markkinat kantrin kentällä.

Sitä kautta hän tutustui uuden sukupolven tarinankertoja-lauluntekijöihin, kuten Guy Clark, Lyle Lovett ja Steve Earle, jotka yhtä kaikki laskettiin laajemman kantri-käsitteen alle kuuluviksi. Carpenter kotiutui tähän joukkoon, joiden lauluissa toistuivat amerikkalaisuuden peruskivet; sinnikkyys ja itsenäisyys, kaiho ja lämmin huumori.

 

Carpenterin kolmas albumi ’Come On Come On’ (1992) oli luonteva sekoitus folkkia, poppia ja kantrirokkia. Se oli suunnannäyttäjä sille, minkälaiseksi 2000-luvun kantri tulisi kehittymään. Tuloksena oli Carpenterin uran tähän saakka menestynein levy, jota myytiin neljä miljoonaa kappaletta ja joka poiki kantrilistoille hämmästyttävät seitsemän listahittiä.

Seuraava levy ’Stones In The Road’ (1994) oli tasapainoinen paluu pehmeämpään ilmaisuun. Kaupallisten koukkujen sijaan paino oli sanoituksissa. Levyn yleisilme oli vakava, esimerkkeinä tosipohjainen John Doe No. 24 ja kovin henkilökohtaiselta kuulostava The Last Word.

”You can have it, I don’t want it and when you’ve got it I’ll be gone/                                                                                                It won’t matter what you’re saying when the damage has all been done”

Toisaalta, levyltä löytyy myös varsin kiihkeätunnelmainen Shut Up And Kiss Me, joka toi Carpenterille uran ensimmäisen Billboardin kantrilistan kärkisijan.

2000-luvun alussa levyjen sovitukset olivat siloitellumpia, ikään kuin tavoitteena olisi ollut Adult Contemporary Radio, eli suomeksi suoraan sanottuna iskelmäradio. Toisaalta sanoitukset olivat entistä vahvempia, itseä ja yhteiskuntaa herkästi ja tarkasti analysoivia. Konservatiiviseen Nashvilleen verrattuna on MCC aina edustanut liberaalimpaa ajattelutapaa. Lyriikoiden ollessa useimmiten hienovaraisia kertomuksia, eikä suoria julistuksia, on suuren yleisön ollut helpompi ottaa omakseen nämä modernit, humanistisemmat tulkinnat.

Poikkeuksiakin teksteistä löytyy, kuten George W Bushin sotapolitiikkaa arvostellutta ja sitä kautta harvinaisen ankaraa (Shut up and sing!) kritiikkiä saanutta Dixie Chicks-trioa tukenut, tulikivenkatkuinen On With The Song (2007).

2000-luvun loppu oli Carpenterille traumaattista aikaa. Vuonna 2007 hän sairastui hengenvaaralliseen keuhkoveritulppaan ja joutui jäämään pitkälle toipumisvapaalle. Valmisteilla ollut kiertue piti peruuttaa ja mieleen iski epävarmuus tulevaisuudesta, lopputuloksena todella vakava masennustila. Kesti puoli vuotta ennen kuin uusia lauluja alkoi syntyä ja hidas tervehtyminen niiden kautta saattoi alkaa.

”I found myself between two places, Neither of them home,                                                                                       I could not recoqnize the faces, I’ve never felt so alone,                                                                                                              So alone”

’Holding Up The Sky’ (2010)

Toipumisaikana Carpenter paitsi opetteli laittamaan ruokaa, hän myös luki paljon ja uuden levyn tekstit olivatkin entistä enemmän kuin pieniä novelleja. Esimerkkinä Mrs. Hemingway, joka (enteellisesti) kertoi tarinan kirjailijan ensimmäisen vaimon näkökulmasta. Vuonna 2010 julkaistu ’Age Of Miracles’ sai hyvän vastaanoton ja nousi Billboardin folk-listan kärkisijalle.

 

Mutta huolet eivät olleet ohi. Samana vuonna Carpenterin avioliitto kariutui ja vuotta myöhemmin tytärtä taiteilijan uralla aina tukenut isä kuoli pitkällisen keuhkosairauden uuvuttamana. Kaikista näistä kokemuksista syntyi Carpenterin uran vakavin ja syvällisin levy, ’Ashes And Roses’ (2012). Tuskan ja eheytymisen ohella kantava teema on se, että kaikki nämä vastoinkäymiset; sairaus, avioero, vanhempien poismeno, ovat universaaleja, me kaikki kohtaamme niitä jossain elämämme vaiheessa. Ja tietoisuus siitä tuo lohtua.

„Had enough of sad days, Had enough of sleepless nights,                                                                                            I only need a tank of gas, Babe I’m going for a ride,                                                                                                        Cause when I’m all alone on a midnight highway,                                                                                                    There’s nothing like two hands on the wheel,                                                                                                             And the radio playing I Won’t Back Down,                                                                                                                 Baby that’s about the way I feel“

 

’The Way I Feel’ (2010)

 

Vuosi 2016: Uusi uuden sukupolven tuottaja, uusi levy ’The Things That We Are Made Of’.  Matka jatkuu..

 

Teksti; Markku Oksanen

(Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla esillä Mary Chapin Carpenterin tuotantoa vitriininäyttelyn muodossa)

carpenter1

carpenter2

carpenter5

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio

Great Songs from Great Ladies – Raision Kirjaston Martinsalissa 7.11.

sanna-mansikka

Great Songs from Great Ladies – Raision Kirjaston Martinsalissa 7.11. klo 18.00.

Laulaja-lauluntekijä Sanna Mansikka esittää parhaiden naisartistien tuotantoa Raision Martinsalin konsertissa.

Sanna Mansikka lähti trubaduuriksi Ruotsiin jo 80-luvulla. Ohjelmistoon kerääntyi luonnollisesti paljon myös naisartistien ja -lauluntekijöiden tuotantoa.

Seuraavan vuosikymmenen lopulla Sanna oli perheen äiti, joka julkaisi omaa, tuolloin aikaansa edellä ollutta rockmusiikkia Suomessa pitkäsoitolla ”Unienleikkaaja saa paikan”.

Sittemmin Sanna on julkaissut joitakin singlejä, vetää musiikkipainotteista iltapäiväkerhoa ja keikkailee lähinnä duopohjalta. Kun Sanna esitti Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-Iltamien  ”Joni Mitchell – Omin sanoin”-tilaisuudessa Mitchellin musiikkia, heräsi molemminpuolinen ajatus järjestää konsertti, jossa kuultaisiin naispuolisten laulaja-lauluntekijöiden tuotantoa laajemminkin.

Syntyi ”Great Songs from Great Ladies” – konserttiesitys, jossa Sanna tekee kunniaa niin Joni Mitchellille kuin monelle muulle hienolle naisartistille, sekä esittää tietysti myös omia laulujaan.

Unplugged -henkisessä konsertissa Sannaa säestää paitsi oma 12-kielinen, myös joukko turkulaisia muusikoita. Lavalla esiintyvät yhdessä ja erikseen Seppo Wahl, Erkka Makkonen ja Okko Makkonen.

Great Songs from Great Ladies. Raision Kirjaston Martinsali 7.11. klo 18.00. Liput 10€, ennakkoon Pieni Kirjapuoti, Yliopistonkatu 28.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Tapahtumat

Vesa Hannukselan valokuvia jälleen Finnish Blues Societyn näyttelyssä – kuvat seuraavaksi Raision kirjastoon

mansff

Tommie Mansfield Ruisrockissa 1975. Vesa Hannukselan kuvakokonaisuudesta ”Tasavallan pressa, yksinäinen cowboy ja lännenmies”

Turkulaisen Ruisrock-kuvillaan mainetta keränneen valokuvaajan Vesa Hannukselan kuvia oli viime vuonna esillä Finnish Blues Societyn toteuttamassa ”Bluesin sielunmaisemaa” –näyttelyssä (Helsingin  Kulttuurikeskus Caisa). Kyseiset Hannukselan Ruisrock-otokset vuosilta 1978-1992 olivat myöhemmin esillä Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosaston kesänäyttelynä.

Bluesin sielunmaisemaa on jälleen esillä uuden näyttelyn muodossa, tällä kertaa huhtikuun ajan Helsingin Musiikkitalon alalämpiössä.  Kuten viime vuonna, mukana on myös Vesa Hannukselan otoksia.

Hannukselan kuvissa suunnataan 1970-luvun Ruisrock-muistoihin; ”Tasavallan Pressa, yksinäinen cowboy ja lännenmies”. Tasavallan Presidentti –yhtyeen lisäksi (basisti Måns Groundstroem kuvattuna ensimmäisessä Ruisrockissa vuonna 1970)  kahdeksan kuvan joukossa nähdään ”yksinäinen cowboy” eli Tommie Mansfield sekä ”lännenmies” Chuck Berry.

Bluesin sielunmaisemaa –näyttelyn muut valokuvaajat ovat Pertti Nurmi, Risto Vuorimies, Jari Flinck, Ville Kujala, Juha Seila, Seppo Niinikuru, Leif Laaksonen ja Pasi Rytkönen.

kuvaajat blues-nayttely

Bleusin sielunmaisemaa -näyttelyn kuvaajat (foto Finnish Blues Society)

Totuttuun tapaan Vesa Hannukselan kuvia nähdään jälleen Raision kirjaston musiikkiosastolla kesänäyttelyn muodossa. Bluesin sielunmaisemaa –näyttelyssä esillä olevat Ruisrock-muistot  matkaavat kesäkuukausien ajaksi Raisioon.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Uutiset

Tulossa näyttely Raision kirjastoon; Cheekin ja Anna Abreun levyjen kansikuvia kuvattu Raisiossa!

Cheekin ja Anna Abreun levyjen kansikuvia on kuvattu Raisiossa? Kyllä vain.

Musiikkiin ja muotikuvaukseen erikoistuneet valokuvaajat Nana ja Juhana Simelius tuovat kuviaan esille Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolle.

Marraskuussa!

nana cheek

(Foto Nana & Juhana Simelius)

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Uncategorized, Uutiset

Raision musiikkiosaston kesän näyttelynä Vesa Hannukselan kuvia ’Ruisrockin esiintyjiä Uriah Heepistä Nirvanaan’

hannuks

Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosaston kesän valokuvanättelynä on Vesa Hannukselan Ruisrock-kuvia vuosien varrelta nimikkeellä ”Ruisrockin esiintyjiä Uriah Heepistä Nirvanaan”.

Ruisrock-kuvillaan mainetta niittänyt Vesa Hannuksela jatkaa jo perinteeksi muodostunutta kesäisten näyttelyidensä sarjaa Raision kaupunginkirjastossa. Tällä kertaa esillä oleva kuvakokonaisuus tulee ”suoraan” Helsingistä, jossa Hannuksela oli mukana kymmenen muun kuvaajan kanssa Finnish Blues Societyn järjestämässä ”Bluesin Sielunmaisemaa” -näyttelyssä.

Mustavalkokuvia sisältävän kuvakokonaisuuden vanhin kuva on vuodelta 1978 (Uriah Heep) ja tuoreimmassa kuvassa nähdään Kurt Cobain vuodelta 1992.

Ruisrockin esiintyjiä Uriah Heepistä Nirvanaan Raision kirjastotalon musiikki-ja taideosastolla, 2. kerroksen näyttelytilassa, 1.6.-28.8.2015.

ruissi1

ruissi2

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio