Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2015

Raision kirjaston Vinyyli-iltamat maanantaina – esillä Wigwam-harvinaisuuden paras levynkansi?

Vinyyli-iltamat 3

Raision musiikki-ja taideosaton Vinyyli-iltamat järjestetään maanantaina 2.3 ( bit.ly/1zamYne). Kello 16 alkavan levymyynnin lisäksi luvassa Mikko Meriläisen esitelmä Wigwamista (n. kello 18).

Raision kaupunginkirjaston musiikkiosastolla esillä myös todellinen Wigwam-harvinaisuus – bändin debyyttilevyn Hard N’ Hornyn ensimmäisen painoksen levynkansi, jotka yhtyeen jäsenet aikoinaan piirsivät omin käsin (bit.ly/1G1WZmA). 400 kappaleen painoksen jokainen kansi on erilainen. Mikko Meriläisen ylläpitämältä Wigwam-sivustolta voit katsoa muutamia muita Hard N’ Hornyn kansia ja tehdä maanantaina vertailuilua, mikä on kansista paras! Raisiossa esillä olevan levynkannen omistaja Olli Valtosen mukaan kyseisen yksilön kansikuva on Hard N’ Hornyn kansista paras, jonka hän on nähnyt.

Vinyyli-iltamiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Tapahtumat

Tuntemattomat laulajat harmonioiden takana – 20 metriä tähteydestä

20 metriä tähteydestä – Turun musiikkikirjaston näyttely avattu 26.2.

20 Feet From Stardom.Taustalaulajat ovat studiomuusikoiden ohella yksi musiikin unohdetuimmista kyvyistä. Taustalaululla on tärkeä rooli lukuisissa kaikkien aikojen suosituimmista kappaleista, mutta laulajat harmonioiden takana ovat jääneet tuntemattomiksi tai ilman lopullista läpimurtoa tähteyteen. Joskus heidän nimeään ei ole edes löytynyt kansilehdistä – tai se on kirjoitettu väärin. Suuri osa taustalaulajista on mustaihoisia naisia, joiden kohtalona on ollut jääminen miesten musiikin taustalle.

Osa taustalaulajina toimivista artisteista pysyttelee myös omasta tahdostaan poissa parrasvaloista. Morgan Nevillen ohjaamassa 20 Feet From Stardom-elokuvassa (2013) kerrotaan näiden suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneiden laulajien tarina. Elokuva on voittanut lukuisia elokuva-alan palkintoja, muun muassa parhaan dokumenttielokuvan Oscar-palkinnon vuonna 2014.

Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on esillä ja lainattavana eri artistien tuotantoa, joissa esille nostettujen taustalaulajien ääntä on kuultavissa. Joiltakin artisteilta, kuten Darlene Lovelta löytyy myös omaa tuotantoa. Osa näyttelyn laulajista esiintyy 20 Feet From Stardom-dokumentissa.

20 Feet From Stardom on katsottavissa Yle Areenassa 28.2.2015 asti.

Lisa Fischer

Lisa Fischer (s. 1958) on menestynyt amerikkalainen laulaja, joka on muun muassa ollut taustalaulajana jokaisella Rolling Stonesin kiertueella vuodesta 1989 alkaen. Hän on työskennellyt Luther VandrossinTina Turnerin ja Stingin sekä lukuisten muiden artistien kanssa. Fischer julkaisi vuonna 1991 ensimmäisen ja viimeiseksi jääneen sooloalbuminsa So Intense. Albumi sisälsi hitin How Can I Ease the Pain, josta Fischer voitti parhaan naisvokalistin (R&B) Grammy-palkinnon.

Varaa Rolling Stonesin Sweet Summer Sun-livetaltiointi, jossa Fischer nousee välillä valokeilaan Mick Jaggerin rinnalle vaskikirjastot.fi-sivustolta

Merry Clayton

Merry Clayton (s. 1948) on työskennellyt taustalaulajana, sooloartististina ja näyttelijänä. Hänet tunnetaan parhaiten vainoavan kauniista laulustaan Rolling Stonesin kappaleessa Gimme Shelter. Clayton on työskennellyt myös muun muassa Ray Charlesin, Supremesin ja Joe Cockerin kanssa. 

Darlene Love

Darlene Love (s. 1941) on pitkän uransa aikana toiminut taustalaulajana, näyttelijänä ja julkaissut soololevyjä. Hän on toiminut omien sanojensa mukaan yli 200 artistin taustalaulajana. Love ei koskaan saavuttanut suurta läpimurtoa, mutta oli erittäin kysytty studiomuusikko etenkin 1960-luvulla. Vuonna 2011 hän sai viimein ansaitsemansa tunnustuksen kun hän pääsi Rock and Roll Hall of Fame-museoon.

Varaa Darlene Loven CD-kokoelma The sound of love: the very best of Darlene Love.

Táta Vega

Táta Vega (s. 1951) on monipuolinen solisti, joka on julkaissut soololevyjä (mm. Motown-levymerkille) ja laulanut taustoja muun muassa Stevie Wonderille, Chaka Khanille, Michael Jacksonille ja Andraé Crouchille.

Lorraine Crosby

Lorraine Crosby (s. 1960) on julkaissut sooloalbumeja sekä laulanut taustoja Meat Loafin levyllä Bat Out Of Hell II – Back Into Hell. Hänen tunnetuin kappaleensa on Meat Loafin kanssa laulettu I’d do anything for love (but I won’t do that), josta hän ei tosin saanut koskaan tekijänoikeuspalkkiota ja musiikkivideossa hänen tilallaan esiintyi malli Dana Patrick.

Judith Hill

Judith Hill (s. 1984) on laulanut taustoja Michael Jacksonille, Stevie Wonderille ja Elton Johnille. Hänen uransa on ollut nousujohteinen ja hänellä on tällä hetkellä tekeillä ensimmäinen sooloalbumi. Nähtäväksi jää saavuttaako Hill suurta tähteyttä urallaan. 

Irina Milan

Irina Milan (s. 1947) on suomalainen laulaja, sanoittaja ja näyttelijä. Hän on julkaissut soololevyjä sekä toiminut taustalaulajana muun muassa Euroviisuissa.

Anita Pajunen

Anita Pajunen on toiminut taustalaulajana monelle eri artistille ja hän on myös Roma-yhtyeen solisti. Hän on muun muassa laulanut taustoja lukuisissa Suomen Euroviisujoukkueen kappaleissa.

Varaa Anita Pajusen levy Neonenkeleitä.

 

Saimi Kallio

 

Lähteet:

http://twentyfeetfromstardom.com

http://darleneloveworld.com

http://www.biography.com/people/darlene-love-17170008

http://www.discogs.com/artist/83904-Merry-Clayton

http://lisafischermusic.com

http://en.wikipedia.org/wiki/Lisa_Fischer

http://www.discogs.com/artist/28630-Tata-Vega

http://lorrainecrosby.co.uk

http://www.judithhill.com

http://fi.eurovision.wikia.com/wiki/Anita_Pajunen

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku

Jytää ja protopunkkia Turusta vuodelta 1976 – Dead End 5/Dead Ends

dead end

Turkulaista Dead End 5 -orkesteria markkinoitiin vuonna 1976 “Suomen ensimmäisenä punkbändinä”. Kaksi albumia julkaisseen ryhmän musiikillinen pohja oli hard rockin raskaudessa ja myöhemmin mukaan tulivat vaikutteet orkestereilta kuten MC5, New York Dolls, Blue Öyster Cult ja tietenkin Ramones. Dead End 5:n debyytin (Dead Ends, vuosi 1976) korviinpistävä ominaisuus on räväkkä asenne, punk-henkinen lataus, hard rock -skebat ja kitaristi Rauno Meloksen aggressiivinen kitarointi. Unohtaa ei voi erityisesti vokalisti Annika Salmista, jonka vahvassa rokkariasenteessa oli Muskalta lainattua sähköisyyttä. Lisäksi bändi lauloi suomeksi, siis melkoinen outolintu vuoden 1976 Kekkoslandiassa.

Bändi aloitti jo 1970-luvun alkuvuosina nimellä Egotrip. Keikkaa tehtiin ankarasti ja kun Virtanen ja Sleepy Sleepers -yhteyksistä kannuksia ansainnut Kari Heimonen tuli orkesterin manageriksi, homma alkoi pelittää suuremmalla sykkeellä. Heimonen toi musiikkiin Amerikan meininkiä ja bändi innostui lopulta coveroimaan Ramonesia toiselle levylleen Läpilyönti.

Dead Ends myi mukavasti – 15 000 kappaleen myyntimäärä takasi bändille paljon keikkoja. Dead End 5 kiersi Suomea omalla bussillaan valomiehen, roudarin ja äänimiehen kera. Kun Svart Recordsin vinyylimuotoista uudelleenjulkaisua kuuntelee vuonna 2015, päällimmäisenä mieleen jää kova yritys ja innostus. Annika Salmisen äänessä on röyhkeää voimaa mutta viisujen osalta levy ei onnistu luomaan linjassa olevaa kokonaisuutta. Myös vaikutteiden kirjon laajuus hämmentää, paikoin meno on kuin hard rock -orkesterin veivaamaa, hieman kulmikasta, MC5-coverointia. Kitarasoundi on terävän muhkeaa mutta rumpali jää auttamattomasti varjoon.

Noin kolme vuotta elänyt Dead End 5 hajosti lopulta Heimosen lähdettyä kehittelemään Teddy & the Tigersia ja laulaja Salmisen yrittäessä soolouraa. Svart Recordsin uusiojulkaisussa on bonuksena bändin ensimmäinen sinkkujulkaisu Kiertotähti/Kadun kuningatar sekä basisti Jari Salmisen mielenkiintoinen bändihistoriikki. Dead Ends on pala elävää historiaa, protopunkkia,  mutta totuuden nimissä biisimateriaalia ei voi kehua tasalaatuiseksi. Levyltä löytyy kuitenkin aikansa kuvaa, joka oli epätavallinen ilmestys Suomenmaan rannoilla vuonna 1976 – suurelle kansalle punk ja naisrokkari olivat käsitteinä etäisiä kuin ufo kirkkaalla sinitaivaalla.

J.Kaunisto

(Teksti julkaistu aikaisemmin Mesta.net -sivustolla)

1 kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee

Wigwam-harvinaisuus esillä Raision kirjaston Vinyyli-iltamissa

Vinyyli-iltamat 3

Raision kaupunginkirjaston musiikkiosaston Vinyyli-iltamat järjestetään jo kolmatta kertaa maanantaina 2.3. klo 16–19.

Tapahtumaan vieraaksi saapuu Joensuusta ”Wigwam-asiantuntija” Mikko Meriläinen, joka on kirjoittanut paljon kiitosta saaneen kirjan Suomi-rockin ylpeydestä, Wigwamista (2006). Meriläinen on ylläpitänyt myös yhtyeestä kertovaa nettisivustoa.

Musiikki-ja taideosastolla on esillä myös Wigwamin klassikkolevyjä levynkansinäyttelyn muodossa. Vinyyli-iltamia ajatellen esille on saatu myös todellinen harvinaisuus – Wigwamin vuonna 1969 ilmestyneen esikoisalbumi Hard N’ Hornyn ensimmäisen painoksen edustava yksilö!

Hard N´Horny ensimmäisestä 400 kappaleen painoksesta on tullut todellinen keräilyharvinaisuus. Näiden levyjen kannet tehtiin käsityönä kahdesta yhteen niitatusta pahvinpalasta, joihin yhtyeen jäsenet, etenkin Jim Pembroke ja Mats Hulden, piirsivät ja kirjoittivat tussilla. Jokaisesta kannesta tuli näin ainutkertainen. Alkuperäisen painoksen liitteenä oli lisäksi kahdeksansivuinen kuvitettu sanavihko. Kun kukaan ei enää jaksanut piirtää kansia, Love Records painatti Jorma Auersalon suunnitteleman kannen.

Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla esillä oleva kansi on saatu lainaan Olli´s Vinyl Storen Olli Valtosen kokoelmasta. (Levy on esillä 18.2.-2.3. välisen ajan)

hard n'

Jätä kommentti

Kategoria(t): Levynkansinäyttelyt, Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Tapahtumat

Raision teatterin SIG-musikaali tuo julkisuuteen myös uusia SIG-kappaleita

sig-musikaali

Raision Teatteri tuo 35 v. juhlavuotensa kunniaksi lavalle maineikkaan raisiolaisen SIGin. Vuosisadan Rakkaustarina –niminen musikaali perustuu SIG-yhtyeen tuotantoon ja produktioon on saatu mukaan myös aikaisemmin julkaisemattomia ja yleisölle uusia SIG-kappaleita.

Raision Teatterin suurproduktiossa kerrotaan 80-luvun alussa Vaisaaren koulun yhden luokan oppilaiden tarina: kertomus Tiinan ja Juhanin rakkaudesta ja samalla jo keski-ikään ehtineiden nuorten tahdosta löytää se elämässä tärkein!

Ennen 6.3.2015 juhlittavaa ensi-iltaa on tapahtunut paljon. Millainen oli prosessi, jonka ansiosta SIG-biisit muuntuivat musikaalin muottiin. Hankkeessa musiikin sovittajana ja orkesterin johtajana toimivan Jouni Lehtosen mukaan kappalevalinnat tehtiin jo ensimmäisen käsikirjoitusversion kohdalla.

Tuomo Saarinen, joka on koko musikaalihankkeen ”isä”, kirjoitti peruskäsikirjoituksen ja samalla Saarinen tuli valinneeksi suuren osan produktioon päätyneistä SIG-biiseistä.

Hankkeen alkuvaiheessa työryhmä sai käyttöönsä DAT-nauhalle tallennettua, aikaisemmin julkaisematonta SIG-demomateriaalia. Materiaalista seulottiin porukalla esille neljä kappaletta jo muutenkin laajan SIG-tuotannon rinnalle. Kyseisen SIG-demomateriaalin näihin päiviin asti säilytänyt Juhani ”Jusku” Tuominen toimii hankeen päämiksaajana ja produktiossa on mukana myös ”historiallinen” äänipöytä, jolla on äänitetty niin SIGin kuin muiden aikalaisten demoja!

Musiikin sovittajana ja orkesterin johtajana toimivan Jouni Lehtosen mukaan produktioon päätyneiden SIG-kappaleiden määräävänä nimittäjänä on biisien tekstin sopiminen juoneen – Biisit vievät osaltaan juonta eteenpäin. Osa kappaleista vaati enemmän tai vähemmän rankkaa sovitusta, joka aiheutti tekijöissä pohdintaa.

Muutenkin Lehtonen painottaa, ettei kyseessä ole SIG-tribuuttikonsertti. Lauluja on sovitettu aina kyseiseen tunnelmaan sopivaksi. Tyylilajia voi kutsua ”jukebox-musikaaliksi”. Osa kappaleista säilyi alkuperäisen kaltaisena mutta joitakin on muutettu paljonkin.

Produktiossa tärkeässä osassa olevaa orkesteria alettiin miettiä jo pari-kolme vuotta sitten. Soittomiehiä etsittiin omasta lähipiiristä. Lopulta ryhmään valikoitui monessa mukana olleita soittomiehiä kuten Turun kaupunginteatterin Rocky Horror Show –produktiossakin soittanut rumpali Markku ”Mäikkä” Tuomi (Korroosio), kitaristi Pauli ”Pate” Paju (Mindos), basisti Timo Rautala (Mindos, Atlas) sekä Markus Takala ja Petri Hatakka. Takala ja Hatakka vuorottelevat kosketinsoittimissa. Muutamassa esityksessä basistina toimii Jussi Ahonen. Jouni Lehtonen soittaa orkesterinjohtajan arvovallalla myös kitaraa/pianoa.

Vuosisadan Rakkaustarina – SIG-musikaali aloittaa Raision vanhan kauppaoppilaitoksen tiloissa (Juhaninkuja 3) perjantaina 6.3. Esityksiä on aina toukokuun 8. päivään asti. Lisätietoja ja lippuvaraukset Raision teatterin kotisivuilta.

Ohessa kuvaa produktion harjoituksista:

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Raision kirjaston Vinyyli-Iltamat nostaa esille Suomi-rockin ylpeyden Wigwamin

Vinyyli-iltamat 3

Raision kaupunginkirjaston musiikkiosaston Vinyyli-iltamista on tullut perinne: levyjenkeräilyn jaloimpaan muotoon keskittyvä tapahtuma järjestetään jo kolmatta kertaa maanantaina 2.3. klo 16–19. Tapahtumaan kuuluu luonnollisesti levymyynti, joten Iki-Popin Joska Laine, 8raidan Fredrik Johansson ja kiertävä levykauppias Kari Prusila ovat jälleen paikalla myyntitiskeineen.

Tapahtumaan vieraaksi saapuu Joensuusta Mikko Meriläinen, joka on kirjoittanut paljon kiitosta saaneen kirjan Suomi-rockin ylpeydestä, Wigwamista (2006). Meriläinen on pitkän linjan Wigwam-asiantuntija: hän on ylläpitänyt yhtyeestä kertovaa nettisivustoa ja ollut mukana toimittamassa Fresh Garbage -kokoelmalevyä (2000). Leipätyönään Meriläinen toimii Itä-Suomen yliopiston kirjaston kirjahankinnoista vastaavana henkilönä.

Mikko Meriläisen Wigwam-esitelmä alkaa noin klo 18.

Myös musiikkiosaston seiniltä löytyy Wigwamia levynkansinäyttelyn muodossa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Tapahtumat

Uudelleen julkaistu klassikko: Kingston Wall – I

kingston

Kingston Wall – I

Aina tasaisin väliajoin tulee bändi, joka todistaa rockin kuolemattoman totuuden trio-kokoonpanon ylivertaisuudesta. Simppeliä, tiukkaa, hikistä ja asenteellista. Petri Wallin johtama Kingston Wall teki kyseisen tempun 1990-luvun alussa ja kokoonpanon kolme kokopitkää albumia ovat vuosien saatossa nousseet kulttimaineeseen. Intialaisvaikutteita, hapokasta progea ja kitarasankari – siinä hyvät lähtökohdat trio-kokoonpanon aiheuttamalle alkuräjähdykselle.

Wallissa oli reilu ripaus Hendrixiä, keppi sai kyytiä ja lavalla heilui villimies. Levyltä kuunneltuna bändin debyyttikiekko (vuodelta 1992) liekehtii ja poreilee terävän vastustamattomasti ja skebasoundissa on vastustamatonta groovea. Viisujen osalta albumi ei ole täydellinen onnistuminen mutta energia on timanttia ja soittomiehinä ovat alansa todelliset osaajat. Sami Kuoppamäen rummutuksesta ja Jukka Jyllin bassojylinästä kelpaa ottaa oppia ja inspiraatiota!

Svart Recordsin uudelleenjulkaisu Kingston Wallin debyytistä myytiin loppuun hetkessä – tuhat kappaletta. Vinyylipainos. Kun albumia kuuntelee vuosien jälkeen, bändin nauttimaa kulttimainetta ei sovi ihmetella. Walli oli ilmiömäinen “lankuttaja”. Hendrixin Fire on kuultu tuhansien esittämänä mutta Kingston Wallin versiossa on kiireistä kiimaa ja psykedeliaa. Levyn avaava With my mind on kiekon ehdoton timantti, hallittu ja tunteellinen mutta samalla sähköisen rullaava fiilismatka. Used to feel before on silkkaa energiaa ja rautalankaa. Waste of time – no huh kun on tarjolla sähköistä happojumppaa.

Svart Recordsin uusiojulkaisun mukana saadaan (hengissä olevien) tyyppien luonnehdinnat albumin viisuista. Bonarina levylle on heitetty kolme Tavastian levynjulkaisukeikalta tallennettua liveraitaa. Kyseisen kiekon osalta ostopäätöstä ei tarvitse suuremmin haarukoida – energisen trio-tykityksen kotimainen klassikko mitat täyttävänä vinyylipakettina. RIP Petri Walli – lankku laulaa täältä ikuisuuteen.

J.Kaunisto

(Teksti julkaistu aikaisemmin Mesta.net -sivustolla)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee