50-vuotisjuhliaan viettävä kansanmusiikkifestivaali myös kirjastossa
Kaupunginkirjaston musiikkiosastolla kuullaan elävää kansanmusiikkia kahden päivän aikana.
pe 17.3.2023:
klo 17-17.45 Ämmät äänessä
klo 18-18.45 Port Arthur Bluegrass Band
klo 19-19.30 Nytky
la 18.3.2023:
Klo 11-12 Perhekonsertti: Maestro & Fiktio (Lastenosasto Saaga)
klo 12-13 ÄIMÄ – juhlakeikka!
klo 13.15-14 Marin Skraidu Smuidut
klo 14.15-15 Spelarit
klo 15.15-15.45 Konepajanpuisto-orkesteri
klo 16-16.30 Kootut Teokset
Kategoria(t): Festivaalit, konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat
Tervetuloa kuuntelemaan kirjailija/muusikko Pauli Saarisen haastattelua hänen uudesta kirjastaan Matti Pellonpää-Musiikin parissa.
Kaupunginkirjaston Stage sijaitsee musiikkiosastolla, vanhan kirjastorakennuksen toisessa kerroksessa. Haastattelijana toimii Aku-Tuomas Mattila.
Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat
Kirjastossa jatkuvat Turun konservatorion ja musiikkiopiston kanssa yhteistyössä järjestettävät soittotunnit. Tule tutustumaan soittoharrastukseen, kun opettajat oppilaineen esittelelevät soittimia ja tavoitteellista musiikinopiskelua.
Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Soittotunti kirjastossa, Stage, Tapahtumat
Turun pääkirjaston musiikkiosastolle tilattu Big Beat- lehti täytti vuosia. Lue tästä Visualmedian tiedote lehden historiasta sekä päätoimittaja Juha Miettisen mietteitä. Uusin numero on jo luettavissa pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Vanhempia numeroita saa myös kotilainaan.
Suomen ainoa rockabillyyn ja muuhun amerikkalaissyntyiseen juurimusiikkiin keskittynyt musiikkilehti Big Beat on täyttänyt 25 vuotta. Vuonna 1997 perustettu Big Beat on omalla sarallaan Suomen pitkäikäisin julkaisu. Se on myös yksi maamme vanhimmista yhä painettuna ilmestyvistä musiikki- ja alakulttuurilehdistä.
– Tätä duunia tehdään suomalaisella sisulla ja suurella sydämellä. Syy lehden pitkäikäisyyteen on intohimo 1950-luvulla syntyneeseen musiikkiin ja sen ympärille ajan saatossa kehittyneeseen alakulttuuriin. Pidämme aidon ja alkuperäisen rock & rollin lippua liehumassa tässä kertakäyttömuzakin ja typerryttävien radiosoittolistojen maailmassa, kertoo Big Beatin päätoimittaja ja julkaisija Juha Miettinen.
Vuodet ovat osoittaneet, että tilattavalle Big Beatille on oma lokeronsa suomalaisten alakulttuurilehtien joukossa. Neljännesvuosisadan aikana lehdestä on ilmestynyt peräti 119 tabloid-kokoista numeroa.
– Lehden perusideana on alusta saakka ollut suomalaisen rock & roll -scenen tukeminen. Annamme äänen bändeille ja artisteille, joita ei valtamedioissa tai juurimusiikkitarjonnaltaan entisestäänkin köyhtyvällä Ylellä juuri noteerata, Miettinen kertoo.
Big Beat kattaa amerikkalaissyntyisen juurimusiikin kirjon sen moderneja ja maailmanlaajuisia variaatioita unohtamatta. Vaikka vanhoja artisteja kunnioitetaan on painopiste nykyhetkessä.
– Emme ole jämähtäneet tuhnuiseen nostalgiaan tai tiettyyn aikakauteen, sillä meille rock & roll on elävä osa tätä päivää. Emme myöskään harrasta musiikillista apartheidia keskittymällä vain yhteen americanan osa-alueeseen, sillä kaikki nämä musiikkityylit ovat sidoksissa toisiinsa, Juha Miettinen toteaa.
Perinteisen americanan kuten rockabillyn, rock & rollin, countryn, doo-wopin ja bluesin lisäksi Big Beatista löytyy juttuja niin psychobilly-, garage-, surf- kuin vaikkapa rautalankabändeistäkin. Useimmilla lehden kirjoittajilla on oma musiikillinen lempilapsensa.
– Big Beatin toimituskunta on monipuolinen ryhmä alan diggareita. Mukana on niin duunaria, myyntihenkilöä kuin proffaakin. Kaikki kirjoittajat ovat mukana scenessä, vaikka musiikillinen tulokulma vaihteleekin, Miettinen kertoo.
Lehden nimi juontaa juurensa rock & rollin syntyhetkiin 1950-luvun alkupuolella.
– Uudelle musiikille piti aikanaan keksiä nimi. Tarinan mukaan yhdysvaltalainen tiskijukka Alan Freed poimi slummien slangista käyttöönsä rock & roll -termin. Alkuvaiheessa tätä uutta rytmikästä nuorisomusiikkia kutsuttiin rock & rollin ohella myös big beatiksi. Tuo ”Iso jytke” oli mielestäni oiva nimi, joka ei turhaan rajoita lehden sisältöä tai tyyliä, Juha Miettinen kertoo.
Big Beat ilmestyi viisi kertaa vuodessa vuoteen 2013 saakka. Tuolloin ilmestymiskerrat päätettiin pudottaa neljään, mutta sivumäärää nostettiin. Tällä hetkellä tabloid-sivuja on 48.
– Big Beatillä on hyvin uskollinen lukijakunta. Huomattavan suuri osa tilaajistamme on ollut mukana jo ykkösnumerosta asti. Se kertoo sitoutumisesta, alkuperäisen rock & rollin vetovoimasta ja juurikin siitä intohimosta, jota ilman elämä olisi tylsää, Miettinen kiittää.
Viimeisin Big Beat ilmestyi 8. joulukuuta 2022. Kyseisen lehden pääjuttuna on Robert Gordon Memorial Special.
Kategoria(t): juurimusiikkia, Lehdet, Musasto suosittelee, Uutiset
Osana TalviÄänipäivät-festivaalia Turun pääkirjaston Musiikkiosaston Stagella esiintyvä Hevonen on Timo Viialaisen (elektroakustinen altto hurdy gurdy) ja Jean-Michel Kamparan (12-kielinen kitara) ääniduo.
TalviÄänipäivät levittäytyvät Turkuun mm. Sibelius-museoon ja koko tapahtuman ohjelmaan voit tutustua osoitteessa https://aanipaivat.com/
Festivaalin FB-tapahtuman löydät linkistä:
https://fb.me/e/3KguKqYP4
There is an invisible figure in between us. Sometimes it grows and reaches out to fill the whole sky.
Sometimes it is just barely the size of a spark, fading away with smoke, an event before thought. In the finnish language the word horse has an automatic ending-nen which makes it diminutive by nature. Like starlet, or birdie it is something beloved to us. A horsey is Hevonen.
Hevonen is a sonic duo formed in the summer 2021 by Timo Viialainen (electroacoustic alto hurdy gurdy) and Jean-Michel Kampara (12-string guitar). Hevonen sound is based on hurdy gurdys minimalistic droney folk impressions and on the rich tonal world of 12-string guitar. Improvisation and experimentality play a fundamental part in Hevonen’s music.
Kategoria(t): Ääniä maan alta, Festivaalit, konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat
Kirjaston perinteinen Kaamos järjestetään jälleen pääkirjastossa 11.11. Tänä vuonna ohjelman on innoittanut Turun linnassa marraskuussa avautuva näyttely Prinsessan matka.
Tänä vuonna Musiikkiosaston järjestämä ohjelmaa ohjelmaa on sekä osaston Stagella, että uudispuolen Studiossa.
MUSIIKKIOSASTON KAAMOS-OHJELMA 2022
STUDIO klo 16-17.30 ELOKUVAMUSIIKKILUENTO:
Sanna Qvick: Laulavat prinsessat taianomaisessa satumaailmassa. Esitelmässä käydään läpi klassisten satujen animoituja prinsessoja ja heidän laulamiaan lauluja. Mitä sävelmillä halutaan tuoda esille? Onko sanoissa salaisia viestejä? Millaiseksi musiikki kuvaa nämä laulavat prinsessat?
STAGE klo 17-18 Musasto LIVE & LUENTO klo 17–18
Harpisti Helka Ermala
STAGE Musasto LIVE klo 19–20
Ophelia Duo: Nemo nisi mors (Sanna Kola ja Tuomas Kourula)
Tervetuloa!
Muuhun Turun kaupunginkirjaston Pääkirjaston Kaamos 2022 -ohjelmaan pääset tutustumaan tästä:
https://www.turku.fi/tapahtuma/pe-11112022-1600-kaamos-turun-paakirjastossa
Kategoria(t): Kaamos, konsertit, luennot, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat
Halloween-tietovisa (sarjamurhaajia ja muuta mukavaa) ja live-musiikkia murhaballadien muodossa Puiset Heilat- yhtyeeltä.
Turun pääkirjaston musiikkiosaston Stagella luvassa klo 17 alkaen karmiva kauhuaiheinen tietovisa, ei herkille!!! Ilta jatkuu klo 18.30 Puiset Heilat- yhtyeen esittäessä murhaballadeja ja dark countrya. Olet kutsuttu!
Kategoria(t): Halloween, konsertit, Musasto suosittelee, Stage, Tapahtumat
Turun kaupunginkirjaston Musiikkiosaston kokoelmiin viime vuoden aikana kuin varkain tullut uutuuksina aineistoa, jossa tarkastellaan mm. alkuperäiskansojen vaikutusta populaarimusiikkiin ja heidän musiikkiperinteitään historiankäänteissä ja muutoksen tuulissa.
Tässä artikkelissa vinkkaan muutaman kokoelmistamme löytyvän kirjan, joiden tekijöistä ilokseni löytyy mm. Dena’ina ja Navajo-kansan jäseniä. Löytyipä mukaan myös suoranainen arkistojen helmi, jonka esittelen viimeiseksi.
Indiginous pop (2016) on teos, jossa tarkastellaan Yhdysvaltojen alkuperäisväestön vaikutusta jazzista hip hoppiin. Indeginous pop käsittelee mm. jazzia, bluesia, country-westerniä, rock and rollia, reggaeta, punkia ja hip hoppia. Mukana vilisee tuttuja nimiä mm. protestilaulujen sekä Red Power -liikkeen ajoilta, mutta myös tekijöitä, jotka ovat uusia tuttavuuksia, kuten punk-yhtye Blackfire tai Casper Lomayeswa.
Teos on kiinnostava tietokirja, joka syventää esim. Rumble – The Indians Who Rocked the World (2017) -dokumentin valottamaa kuvaa. Kyseinen dokumentti oli katsottavissa Yle Areenassa parisen vuotta sitten ja toi uudenlaisen näkökulman populaarimusiikin historiaan. Kiiteltyä dokumenttia on moitittu lähinnä siitä, että se on liian lyhyt ja loppuu kesken. Ainakin ennen kuin siinä päästään käsittelemään mm. Jim Pepperiä ja Don Cherryä, jotka ovat edelläkävijöitä kokeellisen jazzin ja nk. maailmanmusan kentillä.Valitettavasti sitä ei saada tekijänoikeudellisista syistä hankittua kirjaston kokoelmiin, mutta se putkahtelee tasaisin väliajoin erilaisiin suoratoistopalveluihin. Ehkäpä juuri sinulla on omat kätevät konstisi kaivaa se esiin bittivirrasta?
Tässä dokumenttielokuvan traileri siitä kiinnostuneille.
Rez Metal (2020) -teoksessa tarkastellaan 2000-luvun alun nuorisokulttuuria metallimusiikin nyt jo ylisukupolvisen jäljen kautta. Hevimetalli on kirjoittajien mukaan osunut ”erityisesti Arizonan Navajo reservaatin kollektiiviseen hermoon” jopa niin, että monet yhteisön kulttuurillisista johtajista ovat huomanneet sen inspiroivan voiman. Hevimetallin kautta puretaan yhteisön kohtaamia vastoinkäymisiä ja arjen haasteita, ja kurkotetaanpa yhteistyön merkeissä skandinaviaan.
Musiikkiperinteeseen Alaskassa on tarttunut Jessica Perea Bisset teoksessaan Sound relations (2021). Teoksessaan Bisset, joka itse kuuluu Dena’ina kansaan, tarkastelee alaskan inuiittien musisointiperinteitä ja niiden merkitystä alkuperäiskansojen oikeuksia ajavassa liikehdinnässä.
Kirjaa lukevalle jää käsiin kattava kuva siitä, miten laajasti näitä perinteitä on kuultavissa eri musiikin genreissä aina kristillisistä virsistä populaarimusiikkiin. Lukukokemus johdattaakin uudelleen arvioimaan musiikin, alkuperäiskulttuurien ja kolonialismin risteyskohtia Amerikan mantereilla.
Viimeisenä nostan esiin perinteisempää etnomusikologista tutkimusta edustavan teoksen yli 100 vuoden takaa. Tämä kokoelmamme helmi ei sentään kuitenkaan ole alkuperäispainos vaan painos vuodelta 1992. Sinällään jo toki iäkäs sekin yleisen kirjaston kokoelmaan kuuluvaksi.
Teton Sioux & Culture (1918) on kiinnostava kurkistus antropologiseen otteeseen musiikintutkimuksessa. Se ansaitsee sanasen erityisesti tekijästään, jota nykyisin etnomusikologsikin varmaan tituleerattaisiin.
Teoksen kirjoittaja Frances Densmore (1867 – 1957) kasvoi kuunnellen dakota-kansan musiikkia, opiskeli musiikkia, työskenteli musiikinopettajana reservaateissa ja tallensi vuodesta 1907 alkaen musiikkiperinteitä Smithsonian Instituutille (Smithsonian Instution’s Bureau of American Ethnology). Osa näistä äänitteistä on nykyisin Library of Congressin säilytettävänä.
Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, seuraavan linkin kautta pääset Vaskiin koottuun suosikkilistaukseen: https://vaski.finna.fi/MyResearch/MyList/1229275
Toim. Hanna Kaikko
Ps. Artikkelin kansikuvassahan komeilee tietysti Jesse Davis.
Turun pääkirjaston Musiikkiosaston nostossa on mahdollisuus tutustua musiikin ja filosofian yhteiseen rihmastoon.
Elämme musiikin keskellä. Melodiat, harmoniat, rytmit ja sanat ovat päivittäin läsnä olemisessamme ja tekemisessämme, jonka suuntaamme kohti maailmaa. Kuitenkin usein tuon meitä lähellä olevan ja meitä alati muokkaavan musiikin ajatteleminen tuntuu unohtuvan.
Mitä musiikki sitten oikein on ja kuinka sitä oikein tulisi ajatella? Musiikki voidaan määritellä hyvin monella eri tavalla. Voidaan esimerkiksi sanoa, että musiikkia on kaikki se ääni minkä äänen tuottaja on musiikiksi tarkoittanut ja minkä sen kuulija on musiikiksi mieltänyt. Tällöin puhutaan musiikin intentionaalisuudesta, eli siitä miten teoksen tekijän musiikillinen tarkoitus antaa teokselle tietyt perustavat tulkinnan rajat. Edellä mainittu määritelmä tarvitsee äänen tuottajan intentionaalisuuden lisäksi myös kuulijan, joka ymmärtää äänen tuottajan tarkoitteen musiikiksi. Kuulijan on kyllä mahdollista ymmärtää musiikiksi myös sellaiset äänet ja rytmit, joilla ei alunperin ollut musiikillista intentiota (kahvikupin särkyminen, naulan vasaroiminen, askellus ja niin edelleen). Mutta olisiko muusikon mahdollista soittaa musiikin ulkopuolella?
Musiikin ja filosofian yhteinen historia on pitkä. Musiikin filosofisia ulotuuvuksia ovat käsitelleet teoksissaan ainakin Platon, Aristoteles, Friedrich Nietzsche, Joseph Margolis,Thedor W. Adorno, Lydia Goehr, Luigi Russolo, Eero Tarasti, V. Kofi Agawu ja Susanna Välimäki. Myös kielifilosofina paremmin tunnettu Ludwig Wittgenstein on kirjoittanut musiikista teoksessaan Yleisiä huomautuksia.
Sen sijaan että pelkästään ottaisimme annettuna musiikin ja passiivisen suhtautumisen siihen, on meidän huomioitava se seikka, että musiikki on ennen kaikkea, heideggerilaisittain ilmaistuna: maailmassa olemisen tapa. Musiikin kautta toteutamme itseämme ja opimme hahmottamaan todellisuutta. Koko elämismaailmamme silloin tällöin tulvii täyteen musiikillisen keksimisen intoa ja uutuutta. Sitä tapahtuu silloin kun löydämme uutta kuunneltavaa, keksimme oudon äänen ja myös silloin kun saamme vaikean sointukuvion soimaan.
Musiikin kielellä voimme kommunikoida ilomme ja surumme joskus paremmin kuin sanoilla. Musiikki ylittää kansalliset rajat ja ymmärtää erilaisuuden eikä pyri vaientamaan sitä. Musiikki on jokaiselle vapaa alue löytöjen tekemiseen ja uutta luovaan ajatteluun.
Musiikin avulla kenties myös ymmärrämme paremmin ihmisen aidon mahdollisuuden suuntautua kohti jotain hyvää, rakentavaa ja yhteistä tässä jaetussa maailmassa, joka liian usein vaipuu tietämättömyyden, laukausten ja vaikenemisen vyörytyksen alle.
Kirjoittaja suosittelee
Muusikon kumousliikkeet
– Laura Wahlfors (78.1)
Musical encounters with Deleuze and Guattari (78.11)
Authenticities – Peter Kivy (78.11)
Musiikin todellisuudet
– Eero Tarasti (78.04)
Musiikin mimeettisyydestä: jäljittelevän musiiikin lyhyt historia
– Elina Packalén (78.19)
Aistit, uni, rakkaus: kaksitoista katsetta Kaija Saariahoon – Pekka Hako (toim.) (78)
Teksti: Santeri Skofelt
11.8-9.9.2022
Musiikkiosaston Stage, kirjaston aukioloaikoina
Taiteilijahaastattelu Taiteiden yönä to 11.8. klo 17-17.45
Taiteiden yönä Turun pääkirjaston Musiikkiosastolla avautuva Pöytä kahdelle -teos on kahden koettava interaktiivinen musiikki-installaatio.
Musiikintekijä Hilla Väyrysen ja äänitaiteilija Jaakko Aution interaktiivinen ääni-installaatio kutsuu kaksikkoja — rakastavaisia ja ystäviä — tunnustelemaan läsnäoloa ja läheisyyttä välillään.Teoksen voi kokea myös yksin kuvitellen vastakkaiselle penkille merkityksellisen toisen.
Pöydän äärellä kokijoille aukeaa jokaisella kuuntelukerralla uniikki musiikillinen matka, joka johdattaa heidät kohtaamaan itsensä ja toisensa käsillä olevassa hetkessä.
”Työllämme tahdomme suunnata tietoisen huomion ihmisen sisäiseen maailmaan, jossa voi tuntea myös arjen ristiriidat ylittävää yhteyttä itseen ja toiseen. Työn äärellä voi levätä”, kertovat Väyrynen ja Autio.
Tietoa tekijöistä:
Hilla Väyrynen (s. 1985) on oululais-turkulainen teatterisäveltäjä-äänisuunnittelija, nukketeatteritaiteilija ja psykologian maisteriopiskelija. Sooloartistina hänet tunnetaan nimellä Tienhaara.
www.hillavayrynen.com
Jaakko Autio (s. 1981) on äänitaiteilija ja taiteen maisteri, jonka installaatioita on ollut esillä mm. Mikkelin taidemuseossa, Retretissä, Seinäjoen taidehallissa ja Tallinnan musiikkiviikoilla Virossa. Hän työskentelee myös äänisuunnittelijana teatterin kentällä.
www.jaakkoautio.com
Teosta ovat tukeneet Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Taiteen edistämiskeskus ja Valco.
Myöhemmin syksyllä Musiikkiosaston Stagella on esillä Antti Tolvin ääni-installaatio Perhosvaikutus/Butterfly effect, mutta siitä lisää tuonnempana!
Toim. Hanna Kaikko
Musasto 