Aihearkisto: Musasto suosittelee

Musiikkilehtiä sähköisenä ja paperilla – Vaskin e-musiikkiaineiston vinkkaus!

IMG_1320Tänä aamuna Turun musiikkikirjaston lehtivastaavaa odotti iloinen yllätys kun postilokerikko pursusi lakon jälkeen musiikkilehtiä! Muovisuojia rapisutellessa mieleen muistui aiemmin syksyllä punottu suunnitelma lehtivinkkauksesta. Onkin siis aika raottaa hieman verhoa, kurkistaa musaosaston arkeen ja vilkaista vähän Vaskin sivuille.

 

RAPISEVAT LEHDET

 

lehdet_kuva

Vuoden 2020 alusta kokoelmista paperisena löytyvät musiikkijulkaisut

Vuoden vaihtuessa osastomme lehtihyllyltä karsiutuu muutama julkaisu, mutta kyllä meillä vielä riittää luettavaa!

Lehtihyllyllä on vuoden 2020 alusta musiikkijulkaisuja 32 kappaleen verran. Kuluvan vuoden numerot ovat siistissä rivissä puisissa koteloissaan ja uusin numero on aina esillä muovikansiossaan.

Mutta mikä on musiikkilehden elämänkierto kirjastossa? Postissa saapuneet julkaisut tarroitetaan ja kirjataan järjestelmään. Kuluvan vuoden julkaisut eivät ole lainattavissa, mutta sohvilla niitä voi rennosti paikan päällä lueskella.

Vuoden alussa edellisen vuoden lehdet siirretään varastoon, josta ne ovat lainattavissa kotiinkin luettavaksi. Lainaustilastoihin lehdistä ei niiden ensimmäisen vuoden aikana jää merkintää, mutta monet julkaisuistamme luetaan hiirenkorville.

 

SÄRISEVÄT LEHDET

 

e-palvelute-aineisto lehdet

Vaskin etusivun yläpalkista E-aineistot -kohdasta löytyy polku aikakausijulkaisujen kokoelmaan. Sitä kautta löytyvät myös musiikkiin erikoistuneet lehdet.

PressReader-palvelussa lukijalle on tarjolla kansainvälisiä julkaisuja. Lehdet löytyvät sivustolta oikean ylälaidan search publications -hakutoimintoa käyttäen. Käytä hakusanaa music, aloita haku ja klikkaa tämän jälkeen vasemmassa alalaidassa kohtaa publications ja – ta daa! – kaikki 22 musiikkiaiheista julkaisua tulevat näkyviin. Presreader music

Pressreader.com

Suomalaiset musiikkijulkaisut löytyvät toisaalta.

Hieman alempana e-aineiston lehtipalveluluettelosta löytyy eMagz-palvelu, jonka sisältö on jaettu aihealueittain. Kaikki eMagz-palvelun 4 musiikkijulkaisua löytyvät Taide, kulttuuri ja musiikki -aihepiirin alta. Näistä lehdistä kolme löytyvät myös painettuina Turun musiikkikirjaston kokoelmista.

e aikakauslehdete-lehdet

LOPUKSI

 

Uusimmat saapuneet numerot ovat nyt hyllyssä ja lehtien rivit järjestyksessä. Joidenkin osalta vuosikin on jo vaihtunut. On siis hyvä aika sukeltaa musiikkijulkaisujen maailmaan, sähköisenä tai painettuna.

Tervetuloa kirjastoihin!

HK/Turun musiikkikirjasto

lehtihylly

 

KURKKAA tästä MUSASTON BLOGIARKISTOON päästäksesi lukemaan lisää lehtikokoelmajuttuja mm.:

3/2019 Musa, Soundi, Blues News ja WUM – suomalaisen rockjournalismin isä Jukka ”Waldemar” Wallenius maanantaina Raision Vinyyli-iltamissa

2/2016 Turun kaupunginkirjaston Kuukauden lehti: Kansanmusiikki

1/2015 Musamiesten uusi lehti, Soundi perustettiin 40 vuotta sitten.

12/2013 Lehti nimeltä Sue! Sue 20 vuotta: vitriininäyttely avattu Turussa – Nurminen ja Väntänen Musaston haastattelussa

Jätä kommentti

Kategoria(t): Lehdet, Musasto suosittelee

Petri Kipinän rockvalokuvanäyttely ”Valitut Kipinät” esillä Raision kirjastotalossa 4.11-31.12

Turun kaupunginkirjastossa työskentelevän Petri Kipinän rockvalokuvanäyttely Valitut Kipinät on esillä marras-ja joulukuun ajan Raision kirjastotalon 2. kerroksen näyttelytilassa.

Petrin kuvat ovat peräisin kotimaisilta festareilta ja isojen artistien konserteista, joissa Petri on liikkunut kuvaavan toimittajan ominaisuudessa Mesta.net -sivuston toimesta. Näyttelyssä lähikuviin on ikuistettu mm. The Boss Springsteen, KISS, Mötley Crüe ja Tarja Turunen mutta myös Mariza ja vaikka Laura Pausini.

Hyvä ilme tai ele pitäisi saada vangittua. Kuva toimii, kun siinä on vauhtia. Jos esiintyjä vain pönöttää mikkitelineen takana tummissa vaatteissa tummaa taustaa vasten, on todella vaikeaa ottaa kunnon kuvaa. Kuvan rajaus on myös tärkeää. Minulle on sanottu, että rajaan kuvan hyvin jo kuvaustilanteessa. Tykkään lähikuvista ja vauhdikkaista poseerauksista. Välillä sitä huomaa ottaneensa parhaan kuvan ihan vahingossa”.

Näyttelyn kuvat ovat kiertäneet useissa kirjastoissa Helsingissä ja Turun seudulla.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio

Uushenkisyys, ateismi ja rap – väitöstilaisuus suomiräpistä la 30.11. klo 12 Turun yliopistossa

Marraskuu huipentuu turkulaisessa tiedemaailmassa musiikkitieteen väitökseen hiphopista. Lauantaina 30.11. klo 12 FM Inka Rantakallio esittää väitöskirjansa New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Brusila (Åbo Akademi) ja kustoksena dosentti Kari Kallioniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Hiphop ja rap tutkimuskohteena

FM Inka Rantakallion väitöstutkimuksessa käsitellään neljän suomalaisen underground-räppärin musiikkia ja maailmankatsomuksia. Tutkimus osoittaa rap-musiikin heijastavan jälkikristillistä uskontokehitystä, jossa maailmankatsomuksissa korostuvat yksilöllisyys ja eri uskontojen sekoittaminen. Artistit pyrkivät olemaan aitoja tuomalla esiin maailmankatsomuksiaan musiikissaan. Rantakallion tutkimuskohteina ovat rap-artistit Ameeba, Khid, Julma Henri sekä RPK.

Kuvaaja: Eva-Liisa Orupõld

Suomalainen ja suomenkielinen hiphop on tutkimuskohteena vielä harvinainen, mutta ehkäpä nousussa tulevina vuosina.

Rantakallion väitös on vasta toinen suomalaista rap-musiikkia tarkasteleva väitöskirja. Elina Westisen (Jyväskylän yliopisto) Cheekiä, Pyhimystä ja Stepaa tutkinut väitöskirja valmistui 2014.

Uskontotieteestä maisteriksi valmistunut Rantakallio on itsekin osa suomalaista hiphop-skeneä: hän on toimittanut hiphop-aiheista Rap Scholar -ohjelmaa Bassoradiossa, sekä toiminut DJ:nä mm. SOFA-rap-duolle.

Väitöksestä voi lukea tarkemmin Turun yliopiston tiedotteesta:  Suomiräpissä kuuluvat myös uushenkisyys ja ateismi.

Inka Rantakallion väitöskirja on ladattavissa linkistä: New spirituality, atheism, and authenticity in Finnish underground rap

Muita lukuvinkkejärap1

Rantakallion aikaisempia suomenkielisiä tekstejä on luettavissa seuraavista Vaskin-kokoelmista löytyvistä teoksista: Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä (2019) sekä Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja (2018)

Heini Strand: Hyvä verse – suomiräpin naiset (2019)

Elina Westisen väitöskirja on ladattavissa linkistä: The discursive construction of authenticity : resources, scales and polycentricity in Finnish hip hop culture

”Ota lapsi mukaan töihin”-päivänä Turun pääkirjaston Musiikkiosastolla harjoittelija Antti puuhasi suositteluistaan aineistonoston. Mukana runsaasti hiphoppia.

Kuunteluvinkkejä löytyy tästä Vaskin sivuille kootusta listasta.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Tiedotus digitoijille Turun pääkirjaston Musiikkiosastolta!

Valitettavasti äänikorttimme on rikki, joten musiikin digitoiminen ei onnistu (LP:t ja C-kasetit). Vielä emme osaa arvioida milloin saamme uuden laitteen ja digitointi onnistuu jälleen.

Huone ja sen laitteet ovat käytettävissä valokuvien (+ diat, negatiivit, positiivit) skannaamiseen sekä VHS-nauhojen digitoimiseen DVD:lle.

Ilmoitamme kun äänitteiden digitoiminen on taas mahdollista!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Digitointi, Musasto suosittelee, Uutiset

Kirjastokinon musiikkitärpit!

Vaski-kirjastojen asiakkaiden käytössä on nyt uusi valtakunnallinen palvelu, josta löytyy maksutta kaikenlaista katseltavaa. Tämä Kirjastokino on testikäytössä 1.10.2019-31.3.2020, ja se palvelee monia käyttäjäryhmiä.

Vaskin etusivulta Kirjastokino-palveluun pääsee klikkaamalla iloisenpunaista mainoskuvaketta. Palveluun kirjaudutaan valitsemalla pudotusvalikosta se ikioma kirjastokimppa. Sitten vain näppäillään kirjastokortin tunnus sekä se salaisistakin salaisin nelinumeroinen pin-koodi. (Jos et muista pin-koodiasi, voit henkilöllisyytesi todistamalla tarkistaa sen minkä tahansa Vaski-kirjaston neuvonnasta.)

kirjastokino_uutinen

Mutta mitäs kiinnostavaa se Kirjastokino sitten tarjoaa näin musiikkiosaston näkövinkkelistä? Kävimme läpi palvelun valikoimaa ja poimimme joukosta muutamia vinkkejä: musiikkidokumentteja, livetaltiointeja ja musiikkipitoisia elokuvia.

MUSIIKKIDOKUMENTTEJA

Danny (2016) kertoo Ilkka Lipsasen tähän asti tarkoin varjellusta elämästä, kun kotiarkistojen filmeissä kurkistetaan kulissien taakse.

Disko ja ydinsota (2009) kertoo Suomen televisiolähetysten seuraamisesta Pohjois-Virossa 1960-1980-luvuilla.

Laulu (2014) kertoo Suomen viimeiseksi runolaulajaksi nimetyn Jussi Huovisen oppilaasta, kuvataitelija Hanneriina Moisseista.

Loputon Gehennan liekki (2011) porautuu suomalaisen black metal -musiikkikentän kalmanhajuisen undergroundin syövereihin.

Monsterimies (2014) on dokumenttielokuva pojasta, joka halusi olla hirviö. Se on tarina Lordista ja bändin maailman luoneesta Tomi Putaansuusta.

Peräkylän Elvis (2017) on henkilökuva musiikkiaan omakustanteisesti julkaisevasta Jouni ”Big Jay” Viitalasta.

Talvinen matka (2007) kertoo laulamisesta, ja Kalle Koiso-Kanttilasta, joka etsii itseään ja omaa ääntään.

Tuiskuntuojat (2007) kertoo vimpeliläisen Hannan urakasta järjestää kotipaikkakunnalleen suuren suosikkinsa Antti Tuiskun konsertti.

Kenen joukoissa seisot (2006) on kokoillan musiikkielokuva 1970-luvun laululiikkeestä, joka häälyy dokumentin ja fiktion rajoilla.

Knucklebonehead (2013) on mustan huumorin täyttämä Rock’n’ Roll -henkinen draamakomedia Oskarista ja hänen bändinsä selviämistaistelusta läpi Shanghain houkutusten ja sisäisten ristiriitojen. Elokuvan keskiössä on todellinen henkilö ja elämä – ihmiset näyttelevät itseään!

LIVETALTIOINTEJA

ANC-konsertti-taltiointi vuodelta 1987 – Raakamateriaalia raakaa sortoa vastaan

Tomas Ledin – Just Då (2003) on livetaltiointi Göteborgista 4. elokuuta 2001.

MUSIIKKIPITOISIA ELOKUVIA

Bugsy Malone (1976) lapsinäyttelijöillä tähditetty koko perheen gansterimusikaali.

Loistavat Bakerin Pojat (1989) menestyksestä, tappiosta, rakkaudesta ja veljeydestä musiikin maailmassa. Baker veljekset soittelevat lähes tyhjille saleille ravintoissa.

Suuri sävelparaati (1959) on herkkua suomalaisen iskelmämusiikin kulta-aikaa kaipaaville.

Livetaltiointeja, musiikkidokumentteja, musikaaleja ja elokuvien ääniraitoja löytyy myös musiikkiosaston hyllyistä!

1 kommentti

Kategoria(t): elokuvamusiikki, Musasto suosittelee, Uncategorized

Jazztrio Herd vieraili Raisiossa – ohessa kuvia ja tunnelmia

Jazztrio Herd vieraili 17.10 Raision kirjastotalon Martinsalissa 10-vuotista taivaltaan juhlistavan kiertueen merkeissä.

Martinsalissa kaikkiaan noin 50 hengen yleisö pääsi nauttimaan sävyrikkaista ja hienovaraisista jazz-tulkinnoista.

Triossa soittavat Panu Savolainen (vibrafoni), Mikko Pellinen, (ukulelebasso) ja Tuomas Timonen (rummut).

Raision keikka ja itse kiertue toteutui Suomen Jazzliiton avulla.

Ohessa kuvia tapahtumasta (kuvat Arto Korhonen)

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Sotaa apatiaa vastaan – kantaaottavaa musiikkia

IMG_1155

Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on esittelyssä kantaaottavaa musiikkia ja siihen liittyvää kirjallisuutta. Tämän hetkisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä käydään paljon keskustelua siitä, kuka uskaltaa ja saa ottaa kantaa, ja millä tavalla. Onneksemme musiikki on täynnä kantaaottavia sanoituksia ja artisteja.

 

Kantaaottavuus on mahdollista määritellä monin eri tavoin; voidaan kysyä onko musiikki kantaaottavaa automaattisesti, mikäli artisti itsenään on jollain tavoin kantaaottava tai ristiriitaisia tunteita herättävä? Toisaalta monien artistien kantaaottavuus usein sivuutetaan jos heidän tuotantoaan pidetään yleisesti kepeänä. Hyvänä esimerkkinä voisi toimia Christina Aguileran sukupuolirooleja käsittelevä kappale ”Can’t hold us down”, joka tunnutaan usein unohtuvan puhuttaessa Aguileran tuotannosta.

 

Kantaaottavuudesta puhuttaessa on myös pohdittava sitä, mitkä aiheet ovat kantaaottavia. Yhteiskunnalliset aiheet ovat toki itsestäänselviä, mutta kantaaottavana voidaan pitää myös pintapuolisesti yksityisten ihmisten elämäkertoja käsittelevää musiikkia, tästä hyvänä esimerkkinä Leevi and the Leavingsin Pimeä tie, mukavaa matkaa.

Toki on hyväksyttävä, että kantaaottavuutta voidaan käyttää myös huomionhakukeinona. Moni meistä muistaa Lady Gagan otsikoihin nousseen lihamekon, jonka tarkoituksena oli todennäköisesti sekä olla kommentti lihatuotantoon että pitää Gagaa esillä lehdistössä. Myös shokkirokin kuningasta, Marilyn Mansonia, on syytetty shokeeraavuudesta shokeerauksen vuoksi. Kuitenkin on muistettava, että kantaaottavuus ei lakkaa olemasta ainoastaan sen vuoksi, että sillä on sanomansa lisäksi myös toinen tarkoitus, vaikka tämä tarkoitus olisikin laskelmoidusti lisätä artistin myyntipotentiaalia.

Kantaaottavasta musiikista puhuttaessa ei voida unohtaa anarkista, poliittissävytteistä punk-musiikkia. The Sex Pistols lauloi anarkiasta britanniassa ja suomalainen Punaiset messiaat julisti murskajaisia fasismille. Punkin energinen tee-se-itse -henki tuo kaikelle genreen kuuluvalle musiikille kantaaottavan leiman; ei ole niin väliä kuinka hyvä on, kunhan soitto on kovaa ja mennään vaikka harmaan kiven läpi.

 

Kantaaottavaa ja kyseenalaistavaa musiikkia kaivataan aina lisää. Musiikilla on kyky tavoittaa ja yhdistää valtava määrä ihmisiä ja saada heidät pohtimaan asioita uusilta kanteilta. Vaikka vahvan henkilökohtaisille, artistin omasta elämästä ammentaville sanoituksille on tilaa, on aina innostavaa kuunnella kappaleita, jotka koskettavat kaikkia meitä, ihan vain sen takia että olemme osa yhteiskuntaa.

 

Jutta / Musiikkiosasto.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku