Aihearkisto: Musasto suosittelee

Suomenkielisiä muusikoiden elämäkertoja e-kirjoina

Voit lainata e-kirjoja Vaski-kirjastokortillasi. Tarkemmat ohjeet: https://vaski.finna.fi/Content/eohje

 

Vaski-kirjastojen asiakkaana pääset helposti lukemaan sähköisiä kirjoja ja lehtiä, tai kuuntelemaan musiikkia. Tarvitset vain kirjastokortin ja tunnusluvun. Useimpia e-kirjoja voit lukea suoraan selaimessa – et tarvitse lukuohjelmaa tai Adobe-tunnusta.

E-kirjojen laina-aika on enimmillään 2 viikkoa ja lainat palautuvat itsestään laina-ajan päättyessä. Myöhästymismaksuja ei siis voi tulla.

 

Gösta Sundqvist

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789522649201

 

 

Kauko Röyhkä

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789522917140

 

 

Juice Leskinen

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789523513051

 

Myös äänikirjana

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789523512948

 

 

Paul Stanley

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789176336786

 

 

Ozzy Osbourne

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789524925068

 

Antti Tuisku

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789510428436

 

Myös äänikirjana: https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789510428436

 

 

Remu ja Hurriganes

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789523514591

 

 

Junnu Vainio

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789522915610

 

 

Mikael Gabriel

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789510430699

 

 

Mercedes Benzo

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789510439821

 

 

David Bowie

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789523514652

 

Kojo

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789522917577

 

Stevie Ray Vaughan

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789523128569

 

 

Kasmir

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789510428658

 

 

Tommi Läntinen

https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789523129382

 

Katso lisää e-aineistoja täältä: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee

Music biographies in English in e-library – Englanninkielisiä muusikoiden elämäkertoja e-kirjoina

What do I need to borrow an e-book? More instructions: https://vaski.finna.fi/Content/eohje?lng=en-gb

 

Beyonce

https://vaski.overdrive.com/media/857475

 

 

Morrissey

 

 

https://vaski.overdrive.com/media/705708

 

 

Neil Young

https://vaski.overdrive.com/media/1142496

 

 

Tori Amos

https://vaski.overdrive.com/media/1319292

 

Rush

https://vaski.overdrive.com/media/1365754

 

 

Tom Waits

https://vaski.overdrive.com/media/627978

 

 

Pink Floyd

https://vaski.overdrive.com/media/1438231

 

 

Jimi Hendrix


https://vaski.overdrive.com/media/1117894

 

 

Van Halen

https://vaski.overdrive.com/media/980158

 

 

Whitney Houston

https://vaski.overdrive.com/media/4639565

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: Ville Suopajärvi

Kuva: Laura Ahvonen

1.Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi

Nimeni on Ville Suopajärvi, olen musiikintekijä ja kuvataiteilija. Kiinnostukseni musiikkiin sekä kuvaan heräsi lapsena ja vahvistui varhaisteini-iässä, jolloin niistä alkoi kehittyä pikkuhiljaa jonkinlainen elämäntapa, etenkin musiikista. Omakustanteita ja pienten levymerkkien julkaisemia kokonaisuuksia on eri yhtyeillä ja artistinimillä kertynyt yhteensä ehkä parisenkymmentä 20 vuoden aikana. Olen tehnyt säveltämisen ohella myös äänitaidetta sekä hieman elokuvamusiikkia.

Pääasiallinen yhtyeeni on 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolen välin tienoilla perustettu Puiset heilat. Alunperin se oli sooloprojekti mutta vuosien varrella siinä on ollut mukana monia eri soittajia. Vuonna 2017 se vakiintui neljän hengen yhtyeeksi, joskin kokoonpano on muuttunut senkin jälkeen. Nykyään yhtye on täysin turkulainen ja siihen kuuluvat lisäkseni Laura Ahvonen ja Tommi Rantamäki. Muita yhtyeitä, joissa olen ollut mukana ovat mm. Vindi Karlos, Tissit ja Riukupastori!.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Melko säännöllisesti. Ennen kävin lainaamassa kirjastosta nimenomaan musiikkia mutta nykyään lainaan enemmän kirjoja. Kirjaston käyttöni kulkee aaltoillen, välillä lainaan paljon enemmän kuin mitä ehdin lukea, toisinaan taas saattaa kulua parikin kuukautta etten juurikaan muista käydä kirjastossa. Jokaisen kaupungin tärkeimpiin paikkoihin se joka tapauksessa kuuluu.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Minulla on hieman ristiriitainen suhde keikoilla ja konserteissa käymiseen, en aina välttämättä ole keikkapaikoilla vastaanottavaisimmillani. Olen aina viihtynyt enemmän kotona kuunnellen levyjä. Livenä itselleni toimii usein parhaiten äänekäs, meteliin kallellaan oleva musiikki. Se piristää, tuo hyvää energiaa ja inspiroi.

Yksi tällaisista keikoista oli, kun eräs tuttavani kysyi pystyisinkö majoittamaan Faith vs. Free Willy -nimistä yhtyettä, joka oli tulossa keikalle Turkuun. Olin joskus törmännyt nimeen mutta en ollut kuullut yhtyeen musiikkia. Suostuin ja menin illalla kuuntelemaan heitä edesmenneeseen Baaribaariin. Ilahduin kovasti heidän noiserockistaan.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Edelliseen vastaukseeni viitaten olen ehkä vähän huono sanomaan siitä suoranaisesti mitään, koska en ole hirveän aktiivinen keikoilla kävijä, mutta nähdäkseni se on mennyt jossain kohdin vähän alamäkeen. Esimerkiksi marginaalimman musiikin keikkapaikkoja tuntuisi olevan vähemmän kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten kun muutin Turkuun.

Onneksi Turussa on useampia tahoja, monipuolisia tekijöitä ja laaja musiikinkuluttajakunta, joten aina joku jotain tapahtumia keksii järjestää. On myös hyvin mahdollista etten ole oikein perillä kaikesta mitä tapahtuu.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista

Aphex Twin – Selected Ambient Works II
Maailman upeinta musiikkia, yksi ehdottomista suosikkilevyistä jo 20 vuotta.

Mr. Bungle – Disco Volante
Synkkä levy mutta kun sen muistaa yksityiskohtia myöten ulkoa niin se toimii lähes missä mielentilassa vain.

Mikä vaan Xiu Xiu -yhtyeen levyistä
Vaikea kuvailla… Rankkoja aiheita ja monipuolista musiikkia, sovitukset ovat omaa luokkaansa ja vaikutteita on taidettu saada varsin laajalta alalta.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee

Dj Maantien Ässän kyydissä ympäri Suomen

Kesäloma siintää monen mielessä ja joillakin on jo alkanutkin. Ainakin ennen muinoin oli kesäisin tapana lähteä ”autoiluretkelle suureen etelän kanjoniin”, kuten Kari Peitsamo lauloi. Autoiluretkelle voi lähteä myös musiikin matkassa eli tervetuloa Dj Maantien Ässän kyydissä ympäri Suomen. Matka aloitetaan tietysti Turusta, josta lähdemme kohti pääkauunkiseutua edeten kohti Lappia. Turvavyöt kiinni ja hyvää matkaa!

 

Jukka Poika: Turun surusilmä

”En sitä mä vieläkään tiedä kuinka onneni sain Turussa, siellä kohtasin sievän surusilmän, hän torilla kaloja möi…”

 

Georg Malmstén: Hangö-valsen

”Hangö, Hangö, Hangö,  hos dig är jag glad och nöjd…”

 

 

Lapinpolthajat: Espooseen

”Nyt mennään Espooseen kakkaamaan uima-altaaseen…”

 

 

Leevi and the Leavings: Jos Helsinki on kaunis

”Tässä on terveiset siltojen alle, siellä se on Jarkka ja Niemisen Kalle, ne innosta hehkuen lähtivät maailmalle…”

 

 

Pää kii: Sweet home Kouvola

”Sweet home Kouvola, saavun asemalle, mietin syytä olla menemättä junan alle…”

 

 

Erkki Junkkarinen: Lappeenrantaan

”Kesälomallani sataa aina, on aivan sama milloin sen aloitan..”

 

 

Kake singers: Mäntsälä mielessäin

”No onko Mäntsälässä tylsää, kyllä varmaan on, kuka Mäntsälästä tykkää, minä ymmärrä en…”

 

 

Arja Saijonmaa: Tulin Mikkeliin (Tom Waits: In My Neighbourhood)

”Koira roskiksen kaataa, se etsii jälkiään, jotain hiljaisuus painaa pikkukaupungin tään, Tulin Mikkeliin, minun Mikkeliin…”

 

 

Lasse Mårtenson: Sä tulit Tampereelta asti

”Sä tulit Tampereelta tänne ja pian menestystä sait, olen nähnyt urheiluautot talos edustalla senkölaista elämää sä hait?..”

 

 

Lassi Valtonen: Pispala

”Äiti pyyhkii kasvojaan, mulle lupaa muutosta, muttei koskaan voi kuolla Pispala, laukku on valmiina, kaulaliina kaulassa…”

 

 

Juice Leskinen: Hauho

”Kun aamukuudelta autossa vavisten heräät keskellä peltojen savisten, tienviitta sun katseesi kiinnittää, tää….”

 

 

Klamydia: Vaasalaiset on homeperseitä

”Kun Vaasa jotain järjestää, niin tulee varmasti pettymään. Ei sinne ketään tuu, himassa ne vain istuu…”

 

 

Kaseva: Äijä lähti tänään (Poriin)

”Äijä lähti tänään, äijä lähti taas. Taisi mennä Poriin, taisi mennä taas. Heilumatta heinätöissä sen enempää…”

 

 

Jean S: Kalajoen hiekat

”Kalajoen hiekat. Voi kun onnistuis, miettii hiekal röökit suis Pete Frits ja Luis…”

 

 

Jarkko Martikainen: Kainuu opettaa

”Meitä Kainuu opettaa ryhtimme kumaraan taittaa, vaan ei tarkoita pahaa …”

 

 

Amorphis: Kuusamo

”Metsän näen jämäkän ja vaaran sinertävän..”

 

 

Tarharyhmä: Beibini asuu Torniossa

”Beibini asuu Torniossa, MITÄ? MITÄ? Sil ei oo varaa edes liftata..”

 

 

Kauko Simonen: Tunturin taa

”Tuonne tunturin taa ei kaupunki näy…syksyllä purppuraa taas hehkuu maa…”

 

 

Eija Sinikka: Petsamo

”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon…”

 

 

Reijo Viita: Aamu Lapissa

”Yötön pohjolan yö, taivas helmenä päilyy, laine laulaen lyö, usva jängällä häilyy..”

 

 

Nils-Aslak Valkeapää: Kemi lea Kemi

 

 

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee

Kokeellista jazzia esillä Turun musiikkikirjastossa

Kirjastojen ollessa kiinni asiakkailta minulla oli erinomaisesti aikaa käydä läpi kokoelmiamme. Miettiessäni eri teosten paikkaa  kirjaston kokoelmassa olen pyrkinyt kuuntelemaan käteen osuvia mielenkiintoisia levyjä. Vastaan on tullut niin vanhoja suosikkeja, unohdettuja helmiä kuin uusia tuttavuuksia, ja haluaisinkin nyt jakaa kanssanne nämä työpäiviäni rytmittäneet kummalliset tuuttaukset ja pörinät.

Ensimmäisen albuminsa Roscoe Mitchell Sextet -nimen alla julkaissutta Art Ensemble Of Chicagoa on vaikea tiivistää muutamaan sanaan. Kyseessä on multi-instrumentalisteista koostuva avantgarde-jazzkokoonpano, jonka puoliseen sataan albumiin mahtuu lukemattomia yhdistelmiä jazzin eri tyylisuuntia. Euroopan kiertueella vuonna 1969 kuultiin yli 500 soitinta! Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä musiikkikokoonpano, vaan lavalle mahtuu perfomanssitaidetta runonlausunnasta teatteriin ja tanssiin. Selittämisen yrittämisen sijaan kehottaisinkin tutustumaan heidän tuotantoonsa näiden cd-kokolmien The Art Ensemble Of Chicago and associated ensembles ja Selected recordings kautta tai lukemalla Paul Steinbeckin erinomaisen kirjan Message to our folks : the Art Ensemble of Chicago.

Sun Ra (1914-1993) oli merkittäviä varhaisia avantgarde-jazzmuusikoita. Sun Ran ensimmäinen levytys julkaistiin vuonna 1945 ja hänen tuotantonsa ehti käydä läpi lukuisia tyylisuuntauksia ragtimesta swingiin ja bebopista free jazziin aina space ageen ja avantgardeen. Sun Rata pidetään esimerkiksi modaalisen jazzin pioneerina ja hän oli syntetisaattoreiden varhainen käyttäjä. Parhaiten hänet ehkä kuitenkin muistetaan afrofuturistina ja eriskummallisesta avaruudellisesta hahmostaan. Omien sanojensa mukaan hän on tullut ulkoavaruudesta levittämään onnen ja rauhan sanomaa, ja ihminen on saavuttanut jo kaiken mahdollisen ja hänen täytyy käsitellä mahdotonta.

“I and my musicians are musical astronauts. We sail the galaxies through the medium of sound, our audience with us where we go whether they want to or not. The audience might want to be earth bound, but we being space bound we bind them to us and thus they cannot resists because the space way is the better way to travel. It keeps going out, and out, and further out than that.”

(A pure solar world : Sun Ra and the birth of afrofuturism, s. 149)

Lue lisää Sun Rasta Vaski-kirjastojen aineistosta.

Tutustu tarkemmin Sun Ran tuotantoon (englanniksi): https://daily.bandcamp.com/features/sun-ra-album-guide

Tai kuuntele omia suosikkejani Bandcampin kautta, mistä löydät Sun Ran tuotantoa ilmaiseksi kuultavana:

 

Ornette Coleman (1930-2015) ei ollut pelkästään free jazzin pioneeri, jonka levystä Free Jazz (1961) tyylisuuntaus sai nimensä, vaan hänen albuminsa The Shape of Jazz to Come (1959) on yksi varhaisen avantgarde-jazzin kehitykselle keskeisiä levyjä. Lainaa Heikki Keskisen Ornette Coleman -elämäkerta täältä.

Saksofonisti John Coltrane (1926-1967) kiinnostui avantagarde-jazzista myöhäisessä vaiheessa uraansa juurikin Sun Rasta, Ornette Colemanista ja Albert Aylerista (1936-1970) inspiroituneena. Aylerin vaikutus Coltranen tuotantoon alkoi kuulua selvemmin A Love Supreme -albumin (1964) jälkeen ja Meditations-albumin (1966) kappale The Father and the Son and the Holy Ghost ei olisi Coltranen omien sanojen mukaan syntynyt ilman Aylerin suuria vaikutteita. Tutustu ja lainaa John Coltranen avantgarde-vaiheen aikaisia levyjä täältä.

Alice Coltrane (1937-2007) soitti pianoa puolisonsa kokoonpanossa Johnin viimeisinä vuosina ja julkaisi sitemmin vielä vahvemmin hengellisiä ulottuvuuksia saanutta kokeellista jazzia myös soolotuotantona. Henkilökohtaisesti voin suositella debyyttilevyä A Monastic Trio (1968) ja myöhempää Journey In Satchidananda (1971), mutta Alice Coltranen kaikki tyylilliset kokeilut ovat mielestäni kuulemisen arvoisia.

Saksalaisen Peter Brötzmannin (1941-) Machine Gun (1968) on yksi ensimmäisistä eurooppalaisista free jazz –julkaisuista. Se on selvästi väkivaltaisempi ja riitasointuisampi kuin Colemanin Free Jazz tai Coltranen Ascension ja se petasi sijaa sellaisille kokoonpanoille kuin Naked City ja Last Exit.

John Zornin (1953-) tuotantoa yhdistää monipuolinen genrejen sekoittaminen. Zorn nousi suuren yleisön tietoisuuteen albumillaan The Big Gundown (1986), joka koostuu hyvin vapaamuotoisista versioinneista Ennio Morriconen elokuvasävellyksistä samannimisestä elokuvasta. Myöhemmin hän yhdisti esimerkiksi grindcorea jazziin albumilla Naked City (1990) ja Masada-yhtye yhdisti jazzin juutalaiseen klezmeriin,  mistä on seurannut yli 600 sävellystä. Myös esimerkiksi Boredomsista ja Hanatarashista tuttu Yamataka Eye on tehnyt yhteistyötä Zornin kanssa esimerkiksi  Naked City ja Nani nani -albumeilla.

Paikan päällä Turun musiikkikirjastossa lisää kotimaisia, pohjoismaalaisia, yksi australialainenkin ja 2010-luvun avantgarde-jazz-levyjä.

 

Kuunteli ja kirjoitti

Leevi Rinne, korkeakouluharjoittelija

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden näyttely, kuunteluvinkit, lukuvinkit, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Omaksi ja muiden iloksi! Esittelyssä nuottisarjoja eri vuosikymmeniltä Turun Musiikkikirjaston kokoelmista

Turun pääkirjaston ollessa suljettuna asiakkailta, olemme Musiikkikirjastossa paneutuneet kokoelmatyöskentelyyn syvemmin kuin arjen normaalissa hyörinässä yleensä on mahdollista. Nuottihyllyt on nyt tomutettu aina varastoa myöten, ja uusien tilajärjestelyjen myötä olemmekin saaneet lisää tilaa nuottivarastolle. Näin saamme vähällä käytöllä olevat nuotit säilöön ja avokokoelmaan tilaa palautusten lisäksi uusille hankinnoille!

Himmeiksi hioutuneet helmet

Avokokoelman ja varaston kätköistä on löytynyt monta kiinnostavaa nuottinidettä. Muutama nuottikokoelmasarja on suorastaan hypähtänyt syliin!

Näistä kaikista helmistä nostan ensimmäisenä esiin varsin arkisen kaverin, sellaisen luotettavan tyypin. Kyseessä on vasta-alkaville kosketinsoittajille suunnattu sympaattinen, sinnikäs ja kattava nuottisarja, jota on julkaistu jo viidellä vuosikymmenellä.

It’s Easy to Play on pitkäikäinen nuottisarja, jota Music Sales Limited -emoyhtiö julkaisee tällä hetkellä Wise Publications -tytäryhtiönsä alla. Music Sales Limited -yhtiön omistamia ovat myös kustantamot Bosworth, Chester, Schirmer, Novello, Wilhelm Hansen, J. Curwen, Union Musicales Ediciones, Editions Musicales Francaises, Omnibus Press, Lick Library sekä tietysti Music Sales.

Nuottisarjan kosketinsoittajille suunnatut sovitukset on tehty noin parin vuoden ajan soittaneita ajatellen. Sarjana se on sikäli poikkeuksellinen, että julkaisut läpäisevät populaari- ja viihdemusiikin kentän, taidemusiikin pianorepertuaarin ja näyttämömusiikin.

Vanhin It’s Easy to Play -nuotti Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on It’s Easy to Play Blues, joka on julkaistu vuonna 1976. Se löytyy vielä avohyllystä paikaltaan, samoin kuin monet tänne hankituista sarjan julkaisuista.  Sen sivut ovat kellastuneet ja sillä on kokemusta elämästä – sen saamia tällejä on paikkailtu varmasti pariinkin otteeseen kirjankorjauksessa.

Osa sarjan nuoteista on innokkaissa käsissä kulutettu loppuun, mutta vielä niitä löytyy avohyllyiltä ja varastosta. Miltäs kuulostaisi esimerkiksi It’s Easy to Play… James Bond!? Tai Pub Songs!

Toinen vastaavanlainen pianisteille suunnattu sarja Take it Easy on nuottikokoelmana huomattavasti suppeampi. Woodford Greenin 1990-luvulla julkaisema sarja on vasta-alkajalle erityisen mukava soittokaveri, sillä sen nuottikuva on isokokoinen ja selkeä. Nuotteihin on merkitty harjoittelua helpottavat ehdotukset pianon sormituksista.

Samoin kuin It’s Easy to Play -sarjassa, on näihinkin nuotteihin merkitty myös reaalisointumerkit eli ne populaarimusiikissa käytettävät kirjainsointumerkinnät. Molemmat sarjat ovat angloamerikkalaisia, joten niissä sointusymbolit merkitään englanninkielisen sävelnimistön mukaisesti. Tällöin B tarkoittaa H-duurisointua (saksalainen merkintätapa) ja Bm merkitsee h-mollisointua.

Vanhoista nuottikirjoista näkee niiden olleen jossain vaiheessa kovassa käytössä. Usein niihin on innokas kynänkärki piirtänyt parannusehdotuksia soinnutuksille. Olen monisävyisen harmonian ystävä, mutta toivomme tietysti kirjastossa, että tällaisen sovitustyön inspiraation iskiessä nuotti ensin kopioitaisiin omaan käyttöön ja merkinnät tehtäisiin vasta kopioihin. Lyijykynäriipustukset ja kuulakärkikynäraapustukset lyhentävät nuotin säilytysaikaa kirjaston kokoelmissa.

Kolmantena vinkkaan Chester Music-kustantamon vuonna 2016 julkaiseman Pop Performance Pieces -sarjan, johon on koottu hittejä pianolle ja sooloinstrumentille populaarimusiikin eri vuosikymmeneltä. Sarjan sovitukset viululle, klarinetille, alttosaksofonille, huilulle ja trumpetille ovat vaativuudeltaan suunnattu alkeistason ohittaneille.

 

 

 

 

Nuottikokoelman laaja ja syvä historia

Turun Musiikkikirjaston nuottikokoelmaa evaluoidessa on tietämykseni kokoelman historiasta syventynyt. Lainaustilastoista näkee, mikä osa siitä on kulloinkin ollut kovalla käytöllä ja mitkä nuotit eivät ehkä milloinkaan ole löytäneet tietään soittajan nuottitelineelle.

Aineistoa on liikkunut työhuoneesta takaisin avohyllyihin, uusille paikoille varastoon ja joitain poistettuja on lähtenyt eteenpäin vankilan kirjastoon tai nostettu myyntikärryyn.

Samalla osa kokoelmasta on löytänyt suunniteltujen muutosten alta uuden paikan äänitesalista. Siellä sijaitsevat tällä hetkellä luokat 78.3-78.55 eli Suuret Toivelaulukirjat, yksinlaulut, eri näyttämömusiikkilajit ja orkesterinuotit.

Kokoelmasta on myös lähetetty lainaamattomia harvinaisuuksia Kuopion Varastokirjastoon, jossa ne tulevaisuudessa ovat kaikkien suomalaisten ilona.

Tässä kohtaa onkin muistutettava, että mikäli Vaskin kirjastojen kokoelmista ei jotain nuottia löydy, tarkistakaa samalla Finnan yhteiset sivut. Sinne on koottu Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot. Kaukolainapyyntö on kätevä tapa saada lainaan myös muiden kirjastojen aineistoja (maksut ovat kirjastokohtaisia ja selviävät kaukolainapyyntöä tehdessä). Tämän saman kaukolainapalvelun kautta ne meiltäkin Varastokirjastoon lähetetyt nuotit ovat kaikkien ulottuvilla.

Lopuksi suosittelen tutkimaan rohkeasti Vaskin verkkohaun kautta osastomme varastossa säilytettävää aineistoa. Jos nuotti on varastossa, tehkää siihen varaus. Muistakaa, että meille työntekijöille ei varastossa vierailu ole todellakaan mikään vaiva!

Monista vanhemmista äänitteistä ja nuoteista ei välttämättä edes ole kaiken kattavaa sisällysluetteloa tietokannoissa. Noudamme enemmän kuin mielellämme aineistoa ihan vaikka vain paikan päällä tsekattavaksi ja kopioitavaksi. Lainaamisesta jää tietysti kivasti jälki kokoelman käytöstä tietokantaan, vink vink!

Teksti: Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, musiikin syvä jälki, Nuotteja, soittovinkit, Uncategorized

10 valittua laulua äideille

Tänä vuonna Suomessa vietetään äitienpäivää sunnuntaina 10. toukokuuta. Vallitsevien olosuhteiden takia myös äitienpäivän vietto on tällä kertaa monilla varmasti erilaista kuin aiemmin. Kaikesta huolimatta kannattaa äidille ainakin soittaa tai lähettää kukkakimppu ja halaukset virtuaalisesti. Muistaminen on aina tärkeää.

Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 hänet ajattelemaan äitien asemaa yhteiskunnassa. Jarvisin ehdotuksesta kaikille äideille järjestettiin muistojuhla Andrewsin metodistikirkossa vuonna 1907. Seuraavana vuonna vietettiin ensimmäistä ”virallista” äitienpäiväjuhlaa Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina. Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918.

Kaikkien äitien kunniaksi Musasto valitsi 10 valittua laulua äideille. Listalta löytyy monenkielisiä ja -tyylisiä kappaleita aina perinteisestä iskelmästä rappiin ja reggaeen asti. Muistakaa, että voitte ilahduttaa äitiä myös hyvällä musiikilla. Näiden kappaleiden saatavuutta voitte tarkastella Vaski-verkkokirjastosta.

Iloista äitienpäivää kaikille äideille!!

Petri Kipinä

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

10 valittua : työväenmusiikki

Kuva:KSL opintokeskus

Aivan kuten sima ja tippaleipä kuuluvat myös työväenlaulut suomalaiseen vappuun. Näihin lasketaan mukaan myös vanhempi työväenmusiikki eli marssit. Työväenmusiikin juuret ulottuvat Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä syntyneeseen musiikkiin. Eri puolilla maailmaa on vuosisatojen kuluessa sävelletty ja sanoittu useita elämään jääneitä työväenmusiikin sävelmiä.

Tänä vuonna vappua juhlitaan meillä ja muualla poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kaikesta huolimatta sima, tippaleipä, nakit ja perunasalaatti kuuluvat musiikin ohella tänäkin vuonna vapunviettoon. Musasto kokosi tähän juttuun 10 valittua työväenmusiikin kappaletta meiltä ja muualta. Aurinkoista vappua kaikille!

Puhuttaessa maailman kuuluisimmasta työväenlaulusta mainitaan usein Kansainvälinen (ransk. L’Internationale). Kappaleen alkuperäiset sanat kirjoitti ranskalainen runoilija Eugène Pottier ja sävelmän laati belgialaissyntyinen ranskalainen mallipuuseppä Pierre Degeyter. Laulu on käännetty useille kielille ja venäjänkielinen versio toimi Neuvostoliiton kansallislauluna ennen Neuvostoliiton hymniä.

Bella ciao on toisen maailmansodan aikainen italialainen partisaanilaulu jota lauloivat italialaiset vastarintataistelijat, jotka taistelivat fasistihallitusta vastaan. Kappale on käännetty suomeksi useaan kertaan ja siitä on tehty useita eri versioita. Kapasiteettiyksikkö käytti laulun säveltä varsin tyylikkäästi kappaleessaan Bella Zau vuonna 2018.

Warszawianka tunnetaan alkujaan puolalaisena vallankumouslauluna. Kappaleen sanoitti Waclaw Swiecicki vuonna 1883 ollessaan karkotettuna. Säveltäjää ei tiedetä. Laulusta tuli Varsovan vuoden 1905 vappumielenosoituksen vertauskuva. Kappale on käännetty myös mm. espanjaksi ja venäjäksi. Venäjänkieliset sanat poikkeavat täysin alkuperäisistä. KOM-teatteri  levytti kappaleen suomeksi 1970-luvulla.

Surumarssi on venäläinen työväenlaulu ja surumarssi,  jota esitettiin kuolleiden vallankumouksellisten hautajaisissa. Kappale tuli tunnetuksi vuoden 1905 Pietarin verisunnuntain aikoihin. Laulun sanat perustuvat runoilija A. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Laulusta on useita suomenkielisiä levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. Dmitri Sostakovits käytti Surumarssin teemaa 11. sinfoniansa adagio-osassa, Benjamin Britten puolestaan nuoruudensävellyksessään Russian funeral.

Kisällilaulut ovat päivänpolitiikkaan ja ajankohtaisiin uutistapahtumiin humoristisesti kantaa ottavia kansanomaisia pilkkalauluja. Kisällilaulujen suosio oli Suomessa suurimmillaan 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella. Niitä esittäneitä lauluryhmiä oli mm. taustaltaan sosialidemokraattinen Valkeakosken Masit jonka tunnetuin laulu lienee ollut Reino Helismaan erään kansanlaulun sävelmään kirjoittama Vihtori Torolainen. Sen aiheena oli V.J. Sukselaisen syrjäyttäminen Maalaisliiton puheenjohtajan paikalta ja Johannes Virolaisen valinta hänen seuraajakseen vuonna 1964.

Bandiera Rossa, joka tunnetaan myös nimellä Avanti Popolo ensimmäisten säkeittensä mukaan, on eräs kuuluisimmista työväenliikkeen lauluista. Laulu ylistää punalippua, sosialismin ja myöhemmin kommunismin tunnusta. Laulun tekstin laati Carlo Tuzzi vuonna 1908. Sävelmä on peräisin kahdesta lombardialaisesta kansanlaulusta.

Kristiina Halkola levytti tämän kappaleen, jonka säveltäjä on Kaj Chydenius, vuonna 1969. Laulun kertosäkeessä luetellaan suurin osa 1960-luvulla vaikuttaneista suomalaisista teollisuussuvuista. Kappale herätti kahdenlaista närää: osa suvuista närkästyi siitä, että heidän nimeään riepotellaan tällä tavalla, ja toiset siitä, että heitä ei ollut otettu mukaan lauluun. Sanoittaja Petri Revon mukaan Laulu 20 perheestä tehtiin provosoimaan ja havahduttamaan.

Vapauden kaiho on Hiski Salomaan työväenlaulu, josta cover-versioita ovat tehneet muun muassa Tuomari Nurmio ja Soul Captain Band. Vapauden kaiho poikkeaa monista muista Salomaan kappaleista sillä se on selvästi yhteiskunnallisempi ja sävyltään vakavampi. Suomen Äänitearkisto on merkinnyt laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi Salomaan, mutta tosiasiassa kappale muistuttaa hyvin paljon toisen amerikansuomalaisen laulajan Jukka Ahdin laulua Vapauden aamu.

Vuonna 1918 Suomessa käytiin sisällissota, joka vaati kaikkiaan noin 37 000 uhria. Vastakkain olivat Saksan keisarikunnan tukemat Senaatin asevoimat eli valkoiset joukot ja Neuvosto-Venäjän tukemat kansanvaltuuskunnan joukot eli punaiset. Laulu sisällissodasta-biisin viesti on, että kaikilla on äiti. Tekstissä eläydytään molempien osapuolten sotilaiden tunteisiin. ”Se on rauhan viesti. Laulu yrittää nousta jakolinjojen ja vihollisuuksien yläpuolelle ja muistuttaa lähimmäisenrakkaudesta. Väinö Linna sanoi hienosti, että sodan totuus ei ollut punainen eikä valkoinen, vaan se oli inhimillinen.”

Lenin-setä asuu Venäjällä on vietnaminkielisen runon pohjalta sävelletty lastenlaulu. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Äänitearkiston tietojen mukaan Nguyen Hong Kien, mutta ainakin jotkin vietnamilaissivustot tarjoavat tekijäksi lapsirunoilijaa nimeltä Tran Dang Khoa. Kappaleessa lauletaan Neuvostoliiton edesmenneestä johtajasta Vladimir Leninistä ja Vietnamin edesmenneestä presidentistä Ho Tsi Minhista.

Petri Kipinä

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti: LNA (Liina Turtonen)

1.Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi

Olen Liina Turtonen (artistinimi LNA), musiikkituottaja, muusikko, yliopiston opettaja ja YouTuberi. Olen asunut seitsemän vuotta Iso-Britanniassa, johon päädyin reppureissulla ja josta nyt olen saanut kaksi tutkintoa, sekä aviomiehen.

Alunperin olen kotoisin Naantalista ja kävin Turussa Puolalanmäen musiikkiluokat, sekä Turun konservatoriossa viulutunnit. Musiikista ei ikinä kylläkään pitänyt tulla ammattiani sillä Naantalin Teatterissa vietetty lapsuus inspiroi näyttelijän ammattiin. 21-vuotiaana löysin tieni Glasgown työväenkaupunkiin ja siellä ajauduin löytämään uuden intohimoni: musiikkituottamisen.

Tällä hetkellä työni on koostuu monesta eri osa-alueesta. Musiikkituottajana nauhoitan, miksaan ja luon kappaleita niin bändien, kuin soolo-artistien kanssa. Sävellän myös omaa musiikkia englanniksi ja suomeksi. Musiikkini on elektroakustista poppia, jossa keskityn akustisten ja synteettisten äänien yhteyteen. Tämän lisäksi opetan Leeds College of Music- yliopistossa musiikkituottamista ja pyöritän YouTube- kanavaa LNA Does Audio Stuff. Kanavallani haluan edistää naisten näkyvyyttä audio-alalla ja inspiroida lisää naisia ja tyttöjä musiikkituottamiseen.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Olen onnekas työskennellässäni yliopistossa, jossa meillä on upea kirjasto. Audio-alalla internetistä saa nykyään paljon informaatiota, mutta edistyneempiä tekniikoita ja tiedettä ei muualta saa kuin kirjoista. Itseäni koitan tästä jatkuavasti muistuttaa, jotta voin kehittää taitojani, mutta myös löytää kirjallisuutta oppilailleni.

Tykkään siitä miten kirjastoista on nykyään tullut interaktiivisempia tiloja, joista löytyy mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen ja myös tekemiseen. Tämä on upeaa, koska se mahdollistaa uuden harrastuksen aloittamisen taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Pari vuotta sitten menimme katsomaan Bruce Springsteenin keikkaa Glasgowssa. Oli upeaa todistaa tämän legendaarisen artistin omistautumista musiikilleen ja nähdä miten maailmanluokan konkari vetää kolmen ja puolen tunnin keikan täydellä energialla. Klassikko, jota on vaikea ylittää.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Asun Yorkissa, joka on viikinkiaikainen kaupunki. Täällä turisteja viihdyttää monta sataa pubia (yksi jokaiselle vuodenpäivälle), joten brittiläiseen tapaan täällä soi kansanmusiikki joka ilta. Valitettavasti keskustan arjessa ei näy se, että kaupungissa on myös kaksi isoa yliopistoa joissa molemmissa on hienot musiikkikurssit. Oppilaiden keikat järjestetään kaupungin ulkopuolella olevissa kampuksissa, jonne ei aina ole helppoa lähteä.

York on osa Yorkshiren maakuntaa, joka on tunnettu sen musiikista. Täältä ovat kotoisin mm. The Arctic Monkeys, Pulp ja The Cribs. Tunnin päästä Yorkista on kaupunki nimeltä Sheffield jonka musiikkikulttuurista pidän enemmän kuin Yorkin tarjonnasta. Sheffield on kahden ensimmäisen edellämainitun bändin kotikaupunki ja nykyään sen on täynnä elektornista musiikkia ja salaisia klubi-iltoja.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Air – Premiers symptomes

Elektronisen musiikin pioneereja, jotka osaavat tuoda luoda tumman tunnelman, mutta pitävät soundit aina keveinä ja jatkuvasti uusiutuvana.

Bon Iver – 22, a million

Tätä albumia on tullut kuunneltua toistolla samalla, kun opiskelin maisterin tutkintoani. Heidän tapansa tuottaa ja luoda musiikkia akustisista äänistä/materiaalista ja kääntää se synteettiseksi on upea. Albumi kertoo tarinan alusta loppuun ja jaksaa yllättää.

Ultra Bra – Kalifornia

Mitäpä tätä klassikkoa kommentoimaan. Piristää aina.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee

Klassista ja lenkkeilymusiikkia – Karita Mattilan suosikit

Kuva: Johanna Manu / Yle

Monet teistä ovat varmaan lukeneet, että oopperalaulaja, sopraano Karita Mattila viettää korona-ajan karanteeniaikaa Turussa. Päivät kuluvat kuntoillen, ruokaa laittaen ja saunoen. Aprillipäivänä turkulaisen kerrostalon seinälle ilmestynyt viesti sai monen varmasti epäilemään, että kyseessä oli aprillipila. Mutta ei, Suomen ehkä kuuluisin heippalappu piti paikkansa. Näin ollen turkulaisen taloyhtiön rappukäytävässä kaikuvat nyt päivittäin yhä korkeammalle nousevat skaalat. Sibeliusta ja Ebolin aaria oopperasta Don Carlos. Klassisen musiikin lisäksi oopperadiiva tykkää revitellä ja pitää hauskaa suomalaisilla, erityisesti kaihoisilla ja surullisilla kansanlauluilla.

Aariat ja kansanmusiikki unohtuvat Mattilan lähtiessä lenkille. Tuolloin korvissa soivat mm. Bruce Springsteen ja Cyndi Lauper. Korona-aikana Mattila suosittelee, että ihmiset kuuntelisivat mielimusiikkiaan, ainakin alkuun. Myöhemmin voi sitten halutessaan haastaa itsensä ja kuunnella jotain uutta, jopa vaikeaa. Itse hän kuuntelee Sibeliuksen koko tuotannon lisäksi Dvořákin yhdeksättä sinfoniaa Uudesta Maailmasta, Brahmsin neljättä ja toista sinfoniaa, Pointer Sistersiä, Roy Orbisonia ja Tina Turneria.

Linkkien kautta pääset tutustumaan Vaski-kirjastojen tarjontaan sekä YLE:n toimittamiin juttuihin. Kirjastoista löytyy runsaasti Karita Mattilan suosikkien aineistoa eri formaateissa.

Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee