Aihearkisto: Maailmanmusiikki tutuksi

Kreikkalaista musiikkia ja tanssia Turun pääkirjaston Rotundassa

Turun Suomi-Kreikka Seura ry. esittelee kreikkalaista musiikkia ja tanssia seuran tanssiryhmän johdolla. Tule tanssimaan ja kuuntelemaan bouzoukin soittoa! Lisäksi puheenjohtaja Jukka Heiskanen kertoo säveltäjä-sanoittaja Mihalis Theodorakiksen elämästä ja työstä.

Tapahtuma järjestetään Rotundassa, vanhan kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Maailmanmusiikki tutuksi, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Fado – Portugalin kansallismusiikki

”Diktatuurin aikana fadot olivat tärkeitä. Kun ei voitu puhua, laulettiin” 

-portugalilainen kadunmies-

Suomalaisilla on sisu, portugalilaisilla saudade. Sana, joka tarkoittaa kutakuinkin kaihoa. Kaihoa tunnetaan merelle lähteneitä purjehtijoita ja rakastettuja kohtaan. Syvällisemmin sanottuna se on myös pienen maan nostalgiaa menneisiin suuruuden päiviin. Musiikissa saudade muuttuu surumielisiksi balladeiksi, fadoiksi. Fadot kertovat menetyksen tunteesta, jostain mitä yhä kaipaa mutta ei voi saada.

Oikeistodiktatuuri päättyi Portugalissa vuonna 1970. Nykyisin fadolaulajat eivät kiertele kuppiloita vaan fadosta on tullut taidemuoto jota kuunnellaan juhlissa ja konserttisaleissa. Se on myös tärkeä osa turismia sillä turistit voivat kuulla fadoja heitä varten suunnitelluissa fado-ravintoloissa.

Musasto esittelee kuusi fadolaulajaa joiden kautta voit tutustua tähän musiikkityyliin. Kaikki nämä kappaleet ja paljon muuta ovat lainattavissa sekä varattavissa kirjastosta.

Amália Rodrigues

Köyhässä kodissa Lissabonissa vuonna 1920 syntynyt Amália Rebordão Rodrigues tunnetaan nimellä ”Rainha do Fado”, fadon kuningatar. Hänen uransa kesti 50 vuotta ja hän on fadon ja portugalilaisuuden symboli. Amália Rodrigues teki fadosta tunnettua myös Portugalin ulkopuolella. 1940-luvun loppupuolella hän esiintyi Espanjassa, Brasiliassa sekä Pariisissa missä hän myös asui.

1950-luvulla Rodrigues jäi tauolle. Hän palasi vuonna 1962 julkaisten omaa nimeänsä kantavan albumin. Portugalin verettömän Neilikkavallankumouksen (1974) jälkeen, oltuaan myös sotilasjuntan suosiossa, Amália joutui julkisen kritiikin kohteeksi. Arvostelu loukkasi laulajaa ja hän vetäytyi julkisuudesta lähes vuodeksi. Kun kuningatar palasi lavoille, kansa unohti menneet eikä yhtä rakastettua laulajaa ole maasta vielä löytynyt. Hänen kuolemansa vuonna 1999 sotki meneillään olevat vaalit ja pysäytti koko maan suremaan kolmeksi päiväksi.

Amália Rodrigues on myynyt maailmanlaajuisesti yli 30 miljoonaa albumia. Hän on kaikkien aikojen parhaiten myynyt portugalilaisartisti. Viimeinen ainoastaan uusia kappaleita sisältänyt albumi ilmestyi vuonna 1983.

Jokaisella artistilla on kappale josta hänet erityisesti tunnetaan. Amália Rodriguesin kohdalla se on ”Portugalin huhtikuu (April in Portugal)” joka tunnetaan myös nimellä ”The Whisp’ring Serenade.” Esiintyessään 1950-luvulla Marshall-avun kansainvälisessä hyväntekeväisyystapahtumassa hän esitteli kappaleen kansainväliselle yleisölle sen alkuperäisellä nimellä ”Coimbra”. Coimbra on kaupunki Keski-Portugalissa ja se on maan entinen pääkaupunki. Kyseinen kappale on levytetty myös ranskaksi ja sitä ovat versioineet useat eri artistit. Suomeksi sen ovat esittäneet mm. Olavi Virta ja Kari Tapio.

Mariza

Marisa dos Reis Nunes eli Mariza syntyi vuonna 1973 Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Portugaliin Mariza muutti 3-vuotiaana. Hänen äitinsä on mosambikilainen ja isä portugalilainen. Nykylaulajista juuri hänet on nostettu Amàlia Rodriguesin kruunun perijäksi. Mariza itse kieltäytyy kunniasta

Mariza kiinnostui fadosta teini-ikäisenä laulettuaan tätä ennen paljon gospelia, soulia ja jazzia. Innostukseen vaikutti varmasti kasvuympäristö, Lissabonin Alfama ja Mouraria, joissa fadoa lauletaan paljon. Myös hänen isänsä rohkaisi Marizaa tutustumaan fadoon.

Kun Amalia Rodrigues vuonna 1999 kuoli, Marizaa pyydettiin esiintymään hänen muistokseen järjestetyssä tilaisuudessa. Tämän jälkeen häntä suorastaan vaadittiin nauhoittamaan fado–albumi.

Sen hän tekikin ja vuonna 2001 Fado em mim julkaistiin. Se myi uskomattoman hyvin, 100 000 kopiota (4000 kopiota olisi jo pidetty hyvänä saavutuksena fado-albumille). Myöhemmin levy-yhtiö julkaisi albumin maailmanlaajuisesti ja se myi kaikkiaan 140 000 kopiota.

Mariza on tietoisesti rikkonut fadon perinteistä kaavaa ulkonäöllään, esiintymisasuillaan ja liikkuvalla esiintymisellään. Häntä voisikin ehkä kutsua fadon kapinalliseksi. Mariza korostaa musiikissaan tekstejä. Hänen uusi musiikkinsa on usein sävelletty tunnettujen portugalilaisrunoilijoiden, kuten Espancan ja Fernando Pessoan teksteihin.

Näytteenä debyyttialbumilta kappale O gente da minha terra (vapaasti suomennettuna Oman kotimaani ihmiset). Hyvin tunteikas kappale, varsinkin livenä, jossa tiivistyy hienosti hitaan fadon olemus. Kappale on haikea ja surumielinen ja Mariza saa ladattua siihen erityistä tunnetta.

Camané

Vuonna 1967 syntynyt Carlos Manuel Moutinho Paiva dos Santos Duarte eli Camané on fadon uuden sukupolven miespuolisia edelläkävijöitä. Häntä on kutsuttu ihmelapseksi joka lauloi fadoja jo hyvin nuorena. Hänen lapsuudenkodissaan ei kuunneltu muuta musiikkia.

Tarinan mukaan kaikki alkoi siitä, kun seitsemänvuotias Camané joutui jäämään kotiin flunssan takia. Pitkästynyt nuorimies alkoi penkoa vanhempiensa levyhyllyä joka ei sisältänyt mitään muuta musiikkia kuin fadoa. Camané alkoi laulaa, aluksi huvikseen. Mutta, kun hän voitti amatöörikisan, huomattiin varsin pian miehessä piilevä lahjakkuus.

Vuonna 1994 Camané solmi levytyssopimuksen EMI: n kanssa. Tuolloin hän oli laulanut fadoja jo 20 vuotta. Debyyttialbumi julkaistiin vuonna 1995 ja se täytti kaikki odotukset. Kriitikot kehuivat levyä vuolaasti. Debyytin tuotti yksi Portugalin arvostetuimmista ja maineikkaimmista laulaja-lauluntekijöistä, José Mário Branco. Sama mies tuotti myös Camanén kakkosalbumin, Na Linha da Vida, joka ilmestyi kolme vuotta myöhemmin.

Na Linha da Vidalla Camané otti riskejä. Levy esitteli hänen vahvasti tulkinnallisen ja persoonallisen laulutyylinsä. Albumi sisältää hänen omia laulujaan sillä Camané ei halunnut turvautua perinteisten kappaleiden levyttämiseen. Perinteisten fadosoitinten lisäksi levyllä kuullaan mm. jazzahtavaa kontrabassoa. Albumi pysytteli lähes koko vuoden listan top tenissä ja se julkaistiin lopulta myös Belgiassa, Hollannissa ja Koreassa.

Cristina Branco

Portugalin Almeirimissa vuonna 1972 syntynyt Cristina Branco on uuden polven fado-tähti. Hän sai ensituntuman fadoihin hänen isoisänsä laulaessa niitä omaksi ilokseen. Branco itse piti nuorena enemmän jazzista, Billie Holidaystä ja Ella Fitzgeraldista ja haaveilikin jazz-laulajan urasta. Vuosien myötä hän kuitenkin kiinnostui fadosta yhä enemmän ja alkoi myös esittää niitä julkisesti.

Cristina Brancon äänen on sanottu olevan hienostunut ja täynnä monipuolisia sävyjä. Hän on vahva laulaja, joka ylläpitää kansanlaulujen perinnettä ainutkertaisella tavallaan. Brancon lauluissa yhdistyvät fado sekä ajattomat sanoitukset, upeat sovitukset ja levyillä sekä konserteissa soittavat taiturimaiset muusikot.

Branco otti omakustanteisesta ensilevystään vuonna 1996 tuhannen kappaleen painoksen, joka myytiin pian loppuun. Kolmen vuoden kuluttua hän sai jo Le Monde de la Musique–lehden parhaan maailmanmusiikkialbumin palkinnon. Cristina Branco on julkaissut toistakymmentä albumia ja pitänyt satoja konsertteja ympäri maailman.

Kappaleen Dos gardenias moni varmasti muistaa toisen ahkeran suomenkävijän, Buena Vista Social Clubin hittinä. Tämä bolero nousi suureen suosioon jo 1940–luvulla ja sen on säveltänyt kuubalainen Isolina Carrillo. Sitä ovat useat eri artistit versioineet.

Dulce Pontes

Näyttelijänäkin nähty Dulce Pontes syntyi 8. huhtikuuta 1969 Portugalin Montijossa. Hän aloitti pianonsoiton jo lapsena ja on valmistunut konservatoriosta pianistiksi. Laulaminen tuli mukaan kuvioihin myöhemmin. 18-vuotiaana Pontes voitti portugalilaisen laulukilpailun. Hän on edustanut maataan myös Eurovision laulukilpailussa vuonna 1991 kappaleella Lusitana Paixão (Tell me) ja sijoittui kahdeksanneksi. Myöhemmin 1990-luvulla Pontes alkoi tulla tunnetuksi fadomusiikin esittäjänä.

Dulce Pontes on kertonut innoittajakseen mm. José Alfonson jonka kappale Cancão de embalar löytyy Dulcen albumilta Momentos. Pontesin tunnetuimpia kappaleita lienee Cancão do mar (Song of the sea), mikä löytyy samalta levyltä. Kappaleessa on alusta alkaen kuultavissa arabialaisia sävyjä ja melodioita. Nämä keskustelevat hyvin yhteen fadon kanssa ja Pontesin hätkähdyttäväksi kutsuttu ääni todella sykähdyttää. Tämän kappaleen levytti myöhemmin myös Sarah Brightman nimellä Harem.

Uransa Pontes aloitti valtavirran pop-artistina mutta on vuosien myötä tullut tunnetuksi maailmanmusiikin esittäjänä. Hän sekoittelee perinteistä fadoa muihin tyylilajeihin ja etsii koko ajan uusia keinoja musiikilliseen ilmaisuunsa. Laulukielenä toimii useimmiten portugalin kieli. Dulce Pontes on tehnyt yhteistyötä sekä duetoinut esim. Andrea Bocellin, George Dalarasin sekä Cesária Évoran kanssa.

Ana Moura

Ana Cláudia Moura Pereira syntyi Santarémissa, Portugalissa 17.9.1979. Hän on nuorin fadista kautta aikain joka on ollut ehdolla hollantilaisen Edison Award–palkinnon saajaksi. Moura on kotoisin musikaalisesta perheestä ja suvusta. Hänen vanhempansakin lauloivat. Aina, kun perhe ja suku olivat koolla, päättyivät juhlat lauluun ja musiikkiin. Ensimmäisen fadonsa Cavalo Ruco (Dapple Horse)Ana lauloi kuusivuotiaana.

Uransa alkuvaiheessa Moura lauloi enimmäkseen pop- ja rockmusiikkia fadoja kuitenkaan koskaan unohtamatta. Yhtenä iltana kohtalo puuttui peliin. Eräässä baarissa Carcavelosissa hän tapasi kitaristin nimeltä António Parreira joka vakuuttui kuulemastaan niin paljon, että halusi lähteä kiertueelle Mouran kanssa. Lupaavasta lahjakkuudesta oli kuoriutuva kansainvälinen supertähti.

Televisiolla oli suuri vaikutus Mouran uraan. Useiden yökerhojen lisäksi hän esitti fadoja ruudussa Antonio Pinto Baston kanssa. Albumi Para Além da Saudade teki Ana Mourasta tunnetun Portugalissa. Hän esiintyi sellaisissa televisio-ohjelmissa kuin Family Contact ja Superstar jotka auttoivat häntä albumin markkinoinnissa. Levy myikin kolminkertaista platinaa ja pysytteli Portugalin listoilla 78 viikkoa. Albumi toi Mouralle Golden Globe-ehdokkuuden. Voitto meni kuitenkin Jorge Palmalle.

Petri Kipinä

Etsi ja löydä fadoa, tästä Vaski-verkkokirjastoon  

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maailmanmusiikki tutuksi, Musasto suosittelee

BELONOGA: Through the eyes of the sun

belonoga14

Viikon levy voi valikoitua hyvin monin eri tavoin. Toisinaan esittelyssä on tuntemattomampi uutuus, toisinaan varaston uumenista kaivettu aarre. Levyn esittelijä on myös saattanut valita näytille oman, suurelle yleisölle tuntemattoman suosikkinsa. Ja sitten joskus käy niin, että cd:itä hyllyttäessä käteen osuu levykotelo, joka tuntuu erikoisen painavalta käteen ja tarkemmin katsottaessa levykotelon sisältä löytyy keramiikkalaatta.

Kyllä. Keramiikkalaatta. Cd-levyn kotelossa. Anteeksi nyt, mutta mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?

IMG_3464

Erikoinen – ja vaille selitystä jäävä – valinta osoittautuu fiksuksi vedoksi artistin kannalta, koska hämmästelyn ohessa levyä tuli kuunneltua läpi ja todettua, että tiililevyn lisäksi albumin kauniisiin kansiin kätkeytyy kerrassaan upeaa musiikkia. Niin upeaa, että täytyyhän tämä nyt saattaa laajemmankin yleisön tietoisuuteen!

Belonoga, oikealta nimeltään Gergana Dimitrova on bulgarialainen laulajatar, joka tuli tunnetuksi Le Mystére des Voix Bulgares kuoron sekä Eva Quartetin laulajana. Through the Eyes of the Sun on hänen ensimmäinen sooloalbuminsa ja paluu Bulgarian äänten mysteerin pariin. Albumilla bulgarialainen laulutraditio sulautuu yksiin Australian aboriginaalien ja Afrikan pygmien musiikkiperinteen kanssa. Maailmanmusiikkifuusioon on myös taidokkaasti yhdistetty äänitaidetta ja jazzia. Perinteiset arabialaiset soittimet ja didgeridoo soivat rinnakkain Peter Walshin ääniefektien kanssa. Lopputuloksena on täyteläinen, upeasti soiva albumi, jonka pääroolissa on Belonogan uljas laulu. Albumi on ollut niin Songlines-lehden kuin radiotoimittajien World Music Charts Europen suosituslistalla. Levy ei kaikessa hienoudessaan päästä kuulijaansa helposti kaikkine erikoisuuksineen, mutta on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kokemus! Kuten Mikko Saarela BTJ:n levyesittelyssä totesi, ihmeteltyään ilmeisesti hänkin vaille selitystä jäänyttä keramiikkalevyä: ”Olisihan tämä mennyt pelkällä musiikin painollakin!”

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maailmanmusiikki tutuksi, Musasto suosittelee, Viikon levy

Kesämyrsky iski etnokokoelmaan!

Etnohylly 1

Tiesittehän, ettei mikään ole kirjastossa pysyvää paitsi tietysti muutos. Kokoelmaa huolletaan, päivitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Huonokuntoinen ja vanhentunut materiaali poistetaan, korvaavaa hankitaan tilalle. Musiikkiosastolla levyjen rikkoutuneet muovikotelot korvataan uusilla, repeytyneet kansipaperit paikataan ja raapiutuneet levyt hiotaan jälleen toimintakuntoon. Se mitä ei pystytä korjaamaan, poistetaan ja tilalle hankitaan uusi, eheä kappale mikäli sellainen vielä on saatavilla. Levyjä ja kirjoja myös varastoidaan, jotta hyllyihin saadaan tilaa koko ajan kasvavalle kokoelmalle ja jotta uutuuksia ja kiinnostavia poimintoja on mahdollista nostaa näkyville. Lisäksi pyritään vastaamaan asiakkaiden esittämiin toivomuksiin ja hankkimaan ehdotettua materiaalia.

Toisinaan kokoelman huolto voi tarkoittaa sitä, että tietyn artistin levyt vaihtavat paikkaa jos alkuperäinen sijoituspaikka alkaa tuntua väärältä. Näin esimerkiksi silloin kun asiakkailta tuleva palaute tekee selväksi, ettei levy löydy sieltä minne se on sijoitettu, tai kun saman artistin samaista musiikkityyliä edustavat levyt on jostain syystä sijoitettu sikin sokin eri puolille kokoelmaa. Ymmärrettävästi tämä aiheuttaa harmistusta, kun vuosia samasta paikasta löytynyt levy ei äkkiä olekaan totutulla paikallaan. Kaikella tällä melskaamisella ei suinkaan pyritä kiusaamaan asiakkaita – uskokaa pois! – vaan helpottamaan levyjen löytämistä ja pitämään kokoelma kattavana ja houkuttelevana, miellyttävänä käyttää.

Myllingin seurauksena levyjen lomassa on jälleen tilaa myös nostoille.

Myllingin seurauksena levyjen lomassa on jälleen tilaa myös nostoille.

Etno 3

Turun kaupunginkirjaston etnokokoelma on kuluneen kesän aikana kokenut perusteellisen myllerryksen. Kuluneiden viikkojen aikana iän ja käytön kolhimat levyt on käyty perusteellisesti läpi. Huonokuntoisimmat on päästetty autuaammille kuuntelumaille. Musan myyntikärryä ahkerasti seuraavalta käyttäjältä ei varmasti ole jäänyt huomaamatta, että etnoa ja kansanmusiikkia on viime aikoina ollut runsaasti myynnissä. Silti ei pidä huolestua, sillä kaikkia vanhoja levyjä ei suinkaan ole poistettu. Mikäli vanha suosikki ei enää löydy hyllystä, saattaa sen uusi kotipaikka olla varastossa. Poistoihin tiensä löysivät lähinnä levyt, jotka olivat joko niin loppuun käytettyjä, ettei mikään hionta niiden naarmuja olisi enää pystynyt poistamaan, sekä levyt, joita kukaan ei ole lainannut vuosikymmeneen. Suosituimpien levyjen tilalle on tilattu uudet versiot, joten mikäli entinen suosikki ei osu silmiin hyllystä saati tietokannasta, kannattaa siitä käydä ahkerasti kyselemässä musan tiskistä.

Alimmaisia hyllyjä unohtamatta. Syksyn aikana myös alahyllyjen levyjä on tarkoitus nostaa näytille helpommin tutkittaviksi.

Alimmaisia hyllyjä unohtamatta. Syksyn aikana myös alahyllyjen levyjä on tarkoitus nostaa näytille helpommin tutkittaviksi.

Tulevan syksyn ja talven aikana myllerryksen uudistama etnomusiikkikokoelma on tarkoitus tehdä asiakkaille tutuksi esittelysarjalla, jossa viikoittain nostetaan esiin erilaista kansanmusiikkia ympäri maailmaa. Esittelyjen suunnittelussa on otettu huomioon asiakkaiden esittämiä toivomuksia ja ideoita. Tarkoituksena on antaa hyvä ja laaja kuva kaikista niistä aarteista, joita musiikkikirjaston etnokokoelmasta löytyy.

Musiikkiosasto toivottaa asiakkaansa tervetulleeksi maailmanympärysmatkalle, jonka aikana tutuksi tulee niin kotimainen kuin kaukaisten maiden musiikkiperinne.

Tiina Lundenius

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Maailmanmusiikki tutuksi, Musasto suosittelee