Agneta ”Anki” Lindqvist (1945 – 2007) muistetaan monien ikivihreiksi muodostuneiden laulujen herkkävaistoisena tulkitsijana. Hänen juurensa olivat folkmusiikissa, mutta uransa aikana hän lauloi suvereenilla tyylitajullaan paljon muutakin. Ankille ominaisen monipuolisuuden mahdollisti jo 1960-luvulla hänen silloisen levy-yhtiönsä PSO:n (Pohjoismainen Sähkö Oy) johto, joka antoi poikkeuksellisesti nuoren laulajattaren valita itse levytyskappaleensa.
Ankin ensimmäinen single Neiti yksinäinen ilmestyi syksyllä 1962, jolloin hän oli vasta 16-vuotias. Vuonna 1964 folkmusiikin tultua muotiin Anki perusti Österbergin veljesten kanssa lauluyhtyeen Anki, Bosse & Robert esikuvanaan amerikkalainen Peter, Paul & Mary. Laulutrion suosituimpiin levytyksiin kuuluivat Kaiken menetin (All My Trials) ja Viimeinen vihellys (500 Miles), jotka olivat peräisin Peter, Paul & Maryn ohjelmistosta. Ankin ensimmäinen oma LP Anki yksin julkaistiin vuonna 1966. Levyn lauluista on muistettavin Ne kesäyöt, jonka Marianne Faithfull oli tehnyt tunnetuksi nimellä Summer Nights. Seuraavana vuonna ilmestyneen Anki sateen jälkeen -albumin parhaiten tunnettu laulu on puolestaan alkuaan ruotsalainen kansanlaulu Niin aikaisin. Vuosikymmenen jälkipuolella Anki oli suosionsa huipulla, ja esimerkiksi Iskelmä-lehden lukijat valitsivat hänet maamme suosituimmaksi naislaulajaksi vuosina 1966 ja 1967.
Vuonna 1969 Anki esiintyi naispääosassa Helsingin Ruotsalaisen Teatterin Hair-musikaalissa. Seuraavana vuonna perustettu Cumulus-yhtye sai alkunsa musikaalin esiintyjäjoukosta. Yhtyeen ensimmäiseen kokoonpanoon kuuluivat Ankin lisäksi Heikki ”Hector” Harma, Sakari Lehtinen ja Cay Karlsson. Hieman myöhemmin mukaan tuli Petri Hohenthal. Pitkäikäisen yhtyeen luovinta aikaa oli 1970-luku. Vuonna 1977 ilmestyneestä Tove Janssonin sanoittamasta ja Erna Tauron säveltämästä Höstvisa-laulusta eli Syyslaulusta tuli yhtyeen tunnetuin laulu, joka menestyi erinomaisesti myös Ruotsissa. Cumulus julkaisi uransa aikana lähes 20 albumia, joista osa oli ruotsinkielisiä. 1980-luvulle tultaessa yhtyeen levytystahti hiljeni ja myös esiintymiset kävivät harvinaisemmiksi.
Ankin soolotuotannon kypsää aikaa oli 1970-luku, jolloin ilmestyivät albumit Anki ennen aurinkoa, Aikalintu, En anna heille anteeksi ja Runoja. Kahdella ensin mainitulla levyllä on paljon Ankin tulkintoja sellaisten laulaja/lauluntekijöiden kuin Joni Mitchellin, Carole Kingin, Buffy Sainte-Marien ja Carly Simonin sävellyksistä. Vuoden 1975 levyllään En anna heille anteeksi Anki luopui käännösmateriaalista. Hienon albumin laulut ovat kotimaisten säveltäjien ja sanoittajien tekemiä. Mukana on myös Ankin omia sävellyksiä ja sanoituksia. Vuonna 1976 ilmestynyt Runoja-levy on ainutlaatuinen siitä, että sen kaikki tekijät ovat naisia. Se sisältää Ankin ja Pirjo Bergströmin säveltämiä kotimaisten naisrunoilijoiden tekstejä. Niin ikään levyllä soittavat muusikot ovat kaikki naisia.
Ankin viimeiseksi LP-levyksi jäi vuonna 1987 ilmestynyt upea Tähtien rannalla, jonka lauluista on suuri osa Ankin säveltämiä ja hänen äitinsä, kirjailija Marita Lindqvistin sanoittamia. Ankin viimeinen levytys EP-levy Linnut / Fåglarna ilmestyi vuonna 2003. Poikkeuksellisen hienon laulajan uraa avaavista kokoelmalevyistä on kattavin vuonna 2008 ilmestynyt Niin kauan kuin tää kestää saa – taiteilijan taival.
Anki oli koko uransa oman tien kulkija, jonka tuotanto kuulostaa edelleen tuoreelta olipa sitten kyseessä popmusiikki, folkmusiikki, jazz, blues, chanson tai laulelma.
Altti Koivisto
Musasto 