Viiltoja 80-luvun Amerikasta
Slash Records
Slash Records on vuonna 1978 perustettu amerikkalainen, Los Angelesista lähtöisin oleva pienlevy-yhtiö, joka aloitti toimintansa julkaisemalla lähinnä paikallisten new wave-, punk- ja rockyhtyeiden levyjä. Taidemaalari Bob Biggs perusti Slash Recordsin Los Angelesissa, ja toimitti 1970–luvun lopulla myös Slash–nimistä punkrockfanzinea.
Biggs siirtyi levy-yhtiötoimintaan vuonna 1978, julkaisi The Germs –yhtyeen seitsemäntuumaisen singlen ja vuotta myöhemmin bändin ainoaksi jääneen albumin GI. Sitä seurasi vuonna 1980 ilmestynyt X –yhtyeen klassikkolevy Los Angeles. Levy-yhtiö jatkoi toimintaansa vielä kauan fanzinen lakkauttamisen jälkeenkin.
Viisi levynkantta näytteillä, tornissa lainattavana CD-levyjä
Turun musiikkikirjaston 29.11.2012 avatussa levynkansinäyttelyssä on esillä viisi Slash Records–levy-yhtiön julkaisemaa albumia vuosilta 1982–1987. Levyt ovat Sami Tammiojan kokoelmasta.
Näyttelyssä on esillä klassikot:
° Rank And File: Sundown 1982
° The Del Fuegos: The Longest Day 1984
° Music From The Motion Picture Alamo Bay 1985
° BoDeans: Outside Looking In 1987
° Los Lobos: By The Light Of The Moon 1987
Musiikin neuvonnassa on lainattavana Slash Recordsin julkaisemia CD-levyjä.
Uraauurtavaa yhteistyötä
Vuoteen 1981 asti Slash Recordsin levyt olivat, monen muun pienlevy-yhtiön tavoin, riippumattoman JEM Recordsin jakelussa. Kun JEM meni konkurssiin, Slash teki vuonna 1981 jakelusopimuksen Warner Brothersin kanssa. Tämä sopimus oli yksi ensimmäisistä pienen, riippumattoman ns. indie-levymerkin ja suuren, valtavirran yhtiön välillä solmituista yhteistyösopimuksista.
Yhteistyö Warnerin kanssa jatkuikin aina vuoteen 1996 asti. Tuona aikana Slashin julkaisutoiminta kukoisti. Vuonna 1986 Slash ja sen alamerkki Ruby Records myytiin London Recordsille. Yhtiön toiminta jatkui kuitenkin aina vuoteen 2000 asti, jolloin se lakkautettiin silloisen omistajansa Universalin toimesta. Vuonna 2003 Slash Recordsin nimi ja oikeudet palautuivat Biggsille, joka käynnisti sen toiminnan uudestaan.
”Small enough to know the score…”
Slash Records aloitti julkaisemalla ensisijaisesti eteläisen Kalifornian punk- ja rockyhtyeiden levyjä. Yhtiö laajensi toimintaansa huomattavasti 1980–luvun puoleenväliin mennessä ottamalla listoilleen mm. englantilaisen laulaja-lauluntekijän Robyn Hitchcockin sekä jamaikalaisen reggaeyhtye Burning Spearin. Slash Records säilytti kuitenkin loppuun asti alkuaikoinaan punkpiireiltä omaksumansa itsenäisen, kapinallisen asenteensa. Tuota asennetta kuvaa mainiosti yhtiön slogan ”Small enough to know the score, big enough to settle it!”.
Kansainvälisesti tunnetuimmat ja kaupallisesti menestyneimmät Slashille levyttäneet artistit lienevät Los Lobos ja Faith No More. Muita keskeisiä Slashille levyttäneitä yhtyeitä olivat punkbändit Fear ja L7 sekä kauhurokin pioneereihin lukeutuva Misfits. Yhtiön maanläheisempää tuotantoa, aikanaan cowpunkiksikin (nyk. americana) kutsuttua tyylisuuntaa edustivat mm. rokkia, kantria ja punkasennetta vapaasti musiikissaan yhdistelleet The Blasters, The Gun Club, The Del Fuegos, Green On Red, BoDeans, Dream Syndicate, Rank & File, Violent Femmes ja Grant Lee Buffalo. Slash on myös julkaissut saksalaisen Rammsteinin musiikkia Yhdysvalloissa.
Maanläheisyyttä, kapinallisuutta ja amerikkalaisia arvoja
Levynkansinäyttelyssä olevat viisi albumia kuvaavat hyvin Slash Recordsin toiminnalle ominaista kapinahengen ja periamerikkalaisten arvojen sekoitusta.
Rank And File oli Kinmanin veljesten Chipin ja Tonyn perustama roots rock –yhtye ja vuonna 1982 ilmestynyt Sundown heidän debyyttialbuminsa. Veljekset olivat aiemmin pyörittäneet lähinnä hardcorepunkkia soittanutta The Dils –yhtyettä, mutta päätyivät Rank And Filen kanssa esiintymään mm. erilaisissa kantrimusiikkitapahtumissa ja TV-ohjelmissa. Bändin omintakeisessa soundissa ja musiikissa yhdistyvät hienolla tavalla amerikkalainen perinnemusiikki ja veljesten lähihistoriasta muistuttava kapinallinen asenne. Tuo asenne heijastuu myös Sundown levyn hienossa kannessa, jossa tähytään (henkilökohtaista) vapautta rajoittavien piikkilanka-aitojen tuolla puolella avautuvalle iltataivaalle. Yhtyeessä vaikutti myös myöhemmin komeaa soolouraa tehnyt kitaristi Alejandro Escovedo.
Myös Bostonilaisen The Del Fuegosin ytimen muodostivat veljekset, laulaja-kitaristi Dan sekä kitaristi Warren Zanes. Yhtyeen ensimmäinen levy The Longest Day (1984) on tuottajaguru Mitchell Froomin (mm. Richard Thompson, Suzanne Vega, Los Lobos jne.) tuottama kokoelma hienoja garagerock/popkappaleita. The Del Fuegos saavutti myöhemmin urallaan hieman kyseenalaistakin kuuluisuutta, kun heidän musiikkiaan käytettiin olutmainoksessa. Yhtyeen kolmannen Slash-levyn (Stand Up, 1987) flopattua kaupallisesti Warren jätti bändin veljelleen. Nykyään Dan Zanes tekee pääasiassa lastenmusiikkia ja on saanut työstään mm. Grammy-palkinnon (2007, Best Musical Album For Children).
Ry Cooderin tuottama Music From The Motion Picture Alamo Bay –levy on vuonna 1985 ilmestyneen elokuvan Alamo Bay soundtrack. Louis Mallen ohjaamassa elokuvassa tarkastellaan Vietnamin sodan veteraanin (jota esittää näyttelijä Ed Harris) ja hänen pieneen (kuvitteelliseen) kotikaupunkiinsa tulleiden vietnamilaisten maahanmuuttajien välisiä jännitteitä. Levyn musiikki on komea sekoitus instrumentaalimusiikkia ja laulettuja kappaleita ja sillä esiintyy useita Slashin artisteja (mm. Los Lobosin jäseniä) sekä suuri joukko muita amerikkalaisen juurimusiikin taitajia. Levyn kannessa toistuu Rank And Filen levyltä tuttu ”aita ja illankoitto” –teema.
Los Lobosin kolmas Slash –julkaisu By The Light Of The Moon (1987) sisältää aiempaa vähemmän meksikolaisia kansanmusiikkivaikutteita, ja on kaupallisin yhtyeen siihenastisista levyistä. Albumilta löytyy myös yksi bändin tunnetuimmista omista kappaleista, Shakin´Shakin´Shakes. Vain vähän myöhemmin Los Lobos saavutti huomattavaa maailmanlaajuista suosiota versiollaan Ritchie Valensin kappaleesta La Bamba, jonka bändi levytti (muutaman muun Valens –kappaleen ohella) samannimisen hittielokuvan soundtrackille. Sittemmin yhtye on tehnyt paljon kokeilevampaakin musiikkia mm. Mitchell Froomin tuottamana.
Kurt Neumannin ja Sammy Llanasin luotsaama BoDeans valittiin Rolling Stone-lehden äänestyksessä vuoden 1987 parhaaksi uudeksi yhtyeeksi. Samana vuonna julkaistiin bändin toinen levy, Talking Heads –yhtyeen rumpalin Jerry Harrisin tuottama Outside Looking In. Levy on yhtyeen kokeellisin mutta samalla myös kaupallisin tuotos, ja menestyi bändin julkaisuista kaikkein parhaiten. Myöhemmin BoDeans on tehnyt yhteistyötä mm. U2:n ja The Band –yhtyeestä tutun Robbie Robertsonin kanssa.
Sami Tammioja
Tuomas Pelttari
Musasto 