Uusi Verdi-hylly Turun musiikkikirjastossa

Giuseppe Verdi 200 vuotta

Levytyksiä Verdin teoksista.Oletko kiinnostunut Verdin oopperoista? Tarvitsetko eri levytyksiä muusta sävellystuotannosta? Tuotteliaan italialaisen säveltäjän teoksia on nyt entistä helpompi etsiä, sillä Verdille on avattu uusi säveltäjähylly.

Voit etsiä levytyksiä yhdestä hyllystä musiikinlajista riippumatta. Löydät säveltäjähyllyt taidemusiikin luokituksen loppupäästä. Kysy lisätietoja musiikin neuvonnasta Vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta.

Uudistetut kokoelmat

CD-levyjen kokoelmaa on uudistettu. Mukana on nyt myös hieman varjoon jääneitä teoksia, kuten vähemmän tunnettu 1847-versio oopperasta Macbeth. Musasto suosittelee kaikkia uutuushankintoja lämpimästi.

Nyt jo kuusi säveltäjähyllyä

Verdi-hylly jatkaa sarjaa, jossa kirjaston CD-kokoelmia on esillä säveltäjän mukaan. Giuseppe Verdi on sarjassa kuudes – J.S. Bachin, Mozartin, Beethovenin, Wagnerin ja Sibeliuksen jälkeen. Taidemusiikin uusi järjestely tuo lähellesi säveltäjän tuotannon kirjon, ja voit tehdä löytöjä myös ilman kirjastoluokitusta.

Verdi on jälleen ajankohtainen

Robert Storm puhuu Verdistä musiikkikirjaston Stagella keskiviikkona 24.4.2013 klo 18 alkaen. Vapaa pääsy. Tervetuloa kirjastoon!

***

Paimion kirjastonjohtaja Kari Pohjola pohtii Verdin sisintä:

Giuseppe Verdi (1813–1901) olisi ollut myös hyvä päätoiminen maanviljelijä. Maatilallaan hän mielellään valvoi töiden edistymistä ja osallistui uusien viljelymenetelmien käyttöönottoon; jopa siinä määrin, että maailma olisi hyvin voinut jäädä ilman hänen kahta viimeistä oopperaansa: Otello ja Falstaff. Verdi itse kirjoitti uransa alkuvaiheen sävellysvuosista orjuuden vuosina (yhdeksässä vuodessa 14 oopperaa), ja ehkä myös hänen edeltäjiensä (Rossini, Donizetti) ruuhkavuosien julkaisutahti toimi varoittavana esimerkkinä siitä, mihin liian ankara työtahti saattaa johtaa.

Erityisesti Verdin alkuvaiheen oopperoiden – Nabuccosta La battaglia di Legnanoon – johtavana aihepiirinä voidaan nähdä isänmaallisuus. Hänen nimestään tehtiin akronyymi (Vittorio Emanuele Re D’Italia) vahvistamaan varhaisten oopperoiden isänmaallisuuden ja italialaisten itsenäisyyden ja oman kuninkaan kaipuun liittoa. Verdi osallistui myös politiikkaan oman alueensa kansanedustajana Italian ensimmäisessä parlamentissa.

Verdin todellisen mestaruuden katsotaan alkaneen oopperasta Luisa Miller. Tästä oopperasta eteenpäin isänmaallisuuden asemasta oopperoiden keskiöön astuu yksilö, hänen suhteensa toisiin ihmisiin, vapauteen ja velvollisuuksiin. Lasten ja vanhempien, erityisesti isän ja tyttären suhde, saa Verdin musiikissa ehkä oopperakirjallisuuden vivahteikkaimman käsittelyn. Verdin vaimo ja heidän kaksi lastaan kuolivat aivan hänen uransa alkuvaiheessa, mikä mahdollisesti selittää aihepiirin toistuvuutta Verdin oopperoissa.

Verdin oopperoille on ominaista melodinen rikkaus ja äärimmäisten dramaattisten tilanteiden ajoittain nopeakin vaihtelu. Hänen oopperoissaan on hyvin kuultavissa italialaisen oopperan muuttuminen numero-oopperasta kohti yhtenäisempää tekstin ja musiikin liittoa. Siitä huolimatta melkeinpä ensimmäisenä asiana Verdistä puhuttaessa nousevat mieleen monet uskomattoman hienot aariat, joita Verdin tuotanto suorastaan pursuaa. Verdin viimeinen ooppera Falstaff päättyy kuitenkin sanoihin ”tutto del mondo è burla”, joten ehkäpä se maanviljelys sittenkin…

Tuomas Pelttari

Kari Pohjola

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uutta ja retroa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s