Avainsana-arkisto: samplaus

Kuulumisia maailmalta: kesällä 2020 julkaistava Citizen DJ tuo arkiston äänitteet samplattavaksi

grayscale photography of person using dj controller

Photo by Isabella Mendes on Pexels.com

No nyt on kerrottavaksi hyviä ja kiinnostavia uutisia!

Yhdysvaltain Library of Congress on raottamassa arkistojaan taas hieman enemmän ja on ilmoittanut tulevana kesänä julkaistavan Citizen DJ -samplausohjelmansa olevan nyt beta-testauksessa.

Idean kehittäjän Brian Foon tavoitteena on ollut työstää avoimeen lähdekoodiin perustuva hip-hop sampleri. Citizen DJ:n käyttäjillä olisi näin pääsy kirjaston äänitekokoelmaan – aina fonografin alkujuurille. Foon alkuperäisenä tavoitteena oli tuoda hip-hop -genreen takaisin samplaamisen kulta-aika.

Toki Citizen DJ on muidenkin musiikkigenrejen käytössä! Laajemmin Foon työskentelyn pohjalla on ollut ajatus äänellisen historian elävöittämisestä tuomalla se kuultavaksi populaarimusiikissa.

Tänä kesänä siis korva ja silmä tarkkana, jos Citizen DJ:n mahdollisuudet kiinnostavat.

Asiaan voi tutustua lisää mm. seuraavissa lähteissä:

Sivustolla consequenceofsound.net  Wren Gravesin kirjoittama artikkeli (25.4.2020)

Library of Congressin kotisivuilta:

Tiedotteesta Library of Congress Needs a Few Citizen DJs (24.4.2020)

The Signal -blogista Eileen Jakewayn teksti (27.4.2020)

Teksti: Hanna Kaikko

Jätä kommentti

Kategoria(t): e-aineistot, Uutiset

Samplejen innovatiivinen käyttö hip hopissa – 6 parasta musiikkilainaa

SamplenäyttelySamplejen eli olemassa olevien musiikkiäänitteiden osien käyttö ja muokkaaminen uusien kappaleiden luomisessa on yksi hip hopin ominaispiirteistä. Monen kappaleen tunnusomaisin osa saattaakin olla esimerkiksi vanhasta soul- tai funk-kappaleesta otettu sample. Lainaaminen on osittain myös keino juhlia yhteisöä ja sen juuria.

Vaikka samplejen käyttö tuntuu laskeneen 2000-luvulla, muun muassa tekijänoikeuskysymysten ja –korvausten sekä hip hop-soundin luonnollisen kehityksen takia, ne ovat silti tärkeä osa genreä. Musasto esittelee 6 kappaletta, jossa on käytetty omaperäisesti samplea.

Fugees – Ready or not

Fugeesin vuonna 1996 julkaistun loisteliaan Ready or Not-hitin keskeinen sample on Enyan syntikkavoittoisesta Boadicea-kappaleesta. Ready or Not:n kertosäe taas perustuu soulyhtye The Delfonicsin 60-luvun hittiin Ready or Not Here I Come (Can’t Hide from Love).

Kiinnostava fakta: Tämä muun muassa Guantanamo Bayhin viittaava raita on Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman lempikappale!

Coolio – Gangsta’s paradise

Coolion vuoden 1995 megahitti Gangsta’s Paradisen melodia noudattaa uskollisesti Stevie Wonderin Pastime Paradise-kappaletta (1976). Yhdysvaltalainen artisti L.V. laulaa kappaleen kertosäkeen Wonderia mukaillen.

M.I.A. – Born Free

Brittiläis-srilankalaisen M.I.A.:n vimmainen ja musiikkivideollaan kohauttanut Born Free (2010) lainaa punkyhtye Suiciden vuoden 1977 Ghost Rider-kappaletta. Tämä omaperäinen kappale poikkeaa tyyliltään M.I.A.:n muusta tuotannosta ja muistuttaa enemmän punk rock-kappaletta kuin perinteistä hip hop-raitaa.

Katso Romain Gavrasin ohjaama Born Free-musiikkivideo Vimeossa.

2Pac feat. Dr.Dre – California Love

Rap-legenda 2Pacin ja Dr. Dren yhteistyö California Love (1995) lainaa osaa Joe Cockerin Woman to Woman-kappaleesta (1972). Roger Troutman laulaa kappaleen kertosäkeen käyttäen talk box-äänenmuuntolaitetta. Kertosäe on lainattu Ronnie Hudson & The Street Peoplen vuonna 1982 julkaistusta West Coast Poplock-kappaleesta, jonka Troutman kirjoitti veljensä Larryn kanssa.

Warren G feat. Nate Dogg – Regulate

Ajaton G-funk-klassikko Regulate samplaa Michael McDonaldin vuoden 1982 I Keep Forgettin’-hittiä. Kappale lainaa osia myös Dr.Dren Let Me Ride (1993) sekä Bob Jamesin Sign of the Times (1981)-kappaleista.

Kiinnostava fakta: Kappaleen lauluosuudet nauhoitettiin Warren G:n mukaan hänen asuntonsa makuuhuoneeseen tehdyn äänitysstudion komerossa!

Jay Z – Hard Knock Life (Ghetto Anthem)

Jay Z:n vuoden 1998 läpimurtohitti lainaa kertosäkeensä Broadway-musikaali Annien It’s the Hard Knock Life-kappaleesta (1977).

Kuuntele Hard Knock Life-kappaleen versio Annie-elokuvasta vuodelta 2014.

Mikäli kiinnostuit lukemaan lisää eri elementtien lainaamisen kulttuurista hip-hopissa, niin lainaa Justin A. Williamsin Rhymin’ and stealin’: musical borrowing in hip-hop Turun pääkirjastosta. Teos on lainattavissa myös e-kirjana.

Saimi Kallio

Lähteet:

Justin A. Williams: Rhymin’ and stealin’: musical borrowing in hip-hop (University of Michigan Press, 2013)

http://www.whosampled.com

http://en.wikipedia.org

http://blogs.telegraph.co.uk/news/tobyharnden/4899687/Top_10_favourite_songs_of_Barack_Obama_and_John_McCain_/

https://www.youtube.com/watch?v=3BVhmvU1e4I&feature=youtu.be

http://www.city.fi/kulttuuri/rytmi+on+se+veturi+sanoo+hip+hop-tuottaja/7706

 

1 kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Viikon levy: Linkin Park: A Thousand Suns (2010)

1. The Requiem
2. The Radiance
3. Burning in The Skies
4. Empty Spaces
5. When they come for me
6. Robot Boy
7. Jornada Del Muerto
8. Waiting for the End
9. Blackout
10.Wretches and Kings
11. Wisdom, Justice, and Love
12. Iridescent
13. Fallout
14. The Catalyst
15. The Messenger 

A Thousand Suns on yhdysvaltalaisen rock-yhtye Linkin Parkin neljäs studioalbumi. Se julkaistiin Suomessa digitaalisesti 13. syyskuuta ja fyysisesti 15. syyskuuta 2010. Bändin kotimaassa Yhdysvalloissa albumi julkaistiin 14. syyskuuta 2010. A Thousand Suns –albumin kappaleiden sanoitukset käsittelevät ydinsotaa, maailman tuhoutumista, toivoa uudesta alusta. Linkin Park aloitti albumin julkaisun jälkeen A Thousand Suns World Tour –kiertueen, joka ulottui bändin suomalaisten fanien riemuksi myös Helsinkiin kesäkuussa 2011. Aikaisemmin Linkin Park on esiintynyt Suomessa vain festareilla, Provinssirockissa 2008 ja Porin Sonispheressa 2009.

Albumi on nimetty hindujen pyhän sanskritinkielisen kirjoituksen, Bhagavad Gitan, erään kohdan mukaan. ”If the radiance of a thousand suns were to burst at once into the sky that would be like the splendor of the Mighty one….”Lainauksen teki tunnetuksi atomipommin keksijä, yhdysvaltalainen fyysikko Robert Oppenheimer, joka viittasi sillä omaan tuhoisaan keksintöönsä. Oppenheimer sanoi: ”Tiesimme ettei maailma tulisi enää olemaan sama. Osa ihmisistä nauroi, osa itki, suurin osa oli hiljaa. Muistin kappaleen hindujen pyhästä kirjasta, Bhagavad Gitasta. Vishnu yrittää suostutella prinssiä tekemään velvollisuutensa ja vaikuttaakseen häneen hän ottaa monikätisen muotonsa ja sanoo, ’Nyt minusta on tullut kuolema, maailmojen tuhoaja.’ Oletan että me kaikki ajattelimme niin, tavalla tai toisella.” Edellä oleva ote Oppenheimerin puheesta on olennainen osa kappaleen The Radiance introa.

Linkin Parkin omin sanoin: ”Emme tehneet pelkästään albumia vaan tuhosimme ja rakensimme uudestaan koko bändin.”

A Thousand Suns esitteleekin uudenlaisen Linkin Parkin. Levyn kappaleisiin on sekoitettu rappia, rockia, hip hoppia sekä etnisiä rytmejä. Erilaisten musiikin lajien yhdistäminen ei ole täysin uutta Linkin Parkille. Kappaleiden välissä on Oppenheimerin lisäksi otteita kuuluisista puheista, kuten Mario Savion ja Martin Luther King Jr:n. Puheet sulautuvat hienosti musiikkiin. Levy on erilainen kuin bändin aikaisemmat julkaisut, mutta siinä kuuluu kyllä Linkin Parkille tyypillinen energinen rullaava soundi, joka tulee laulaja Chester Benningtonin äänestä, samplauksesta ja eri musiikkityylien ennakkoluulottomasta yhdistämisestä. Levyn kappaleet yhdistyvät toisiinsa pienin introin, joista muodostuu ehjä kokonaisuus.

Minulle A Thousand Suns on cd, jota jaksan kuunnella uudestaan ja uudestaan kyllästymättä. Albumi ei avautunut minulle heti ensi kuulemalta. Kuunnellessani sitä ensimmäisen kerran ajattelin että onpa kamalaa… Toisella kerralla: joo, ehkä tässä on jotain ideaa. Vasta kolmannella kerralla hurmaannuin ja rakastuin siihen! Minusta se on täydellinen levy. Parasta siinä on sen tunnelma, joka on synkästä aihepiiristä huolimatta toiveikas. Toiveikkuus on melodioissa. Pidän erityisesti kappaleista Burning in the skies, jonka rytmi rullaa eteenpäin kuin juna. Lemppareita ovat myös rummuilla tehostettu When they come for me ja kevyesti lentävä Iridescent, vain muutamia mainitakseni.

Linkin Park, Kaisaniemen puisto 16.6.2011

Linkin Park tuli kesäkuisena torstai-iltana lavalle vain vartin myöhässä annetusta aikataulusta. Keikan alku tuntui epätodelliselta. Onko ne oikeesti nyt tuolla lavalla? Ja mä olen oikeesti täällä? Wau! Kundit tulivat lavalle ruutupaidoissaan, soittivat nauttien olostaan, ottivat kontaktia yleisöön ilman mitään turhia kosiskelueleitä. Yleisö nautti viileän aurinkoisesta kesäkuun illasta hyvää musiikkia kuunnellen. Oli hauska katsoa nuorempien serkkujeni energistä hihkuntaa, kun tuttuja kappaleita tuli toinen toisensa perään. Minuun teki suuren vaikutuksen bändin laulaja Chester Bennington, jonka ketterää lavaliikehdintää ja biisien tulkintaa oli hieno nähdä livenä. Keikka kesti yli kaksi tuntia loppuen silti liian nopeasti. Olin konsertin jälkeen vielä monta päivää Linkin Parkin tunnelmissa, ja keikalla soitetut kappaleet pyörivät mielessä pitkään.

Linkin Park on Chester Bennington (laulu), Rob Bourdon (rummut), Brad Delson (kitara), Dave ”Phoenix” Farrell (basso), Joe Hahn (samplaus) ja Mike Shinoda (laulu, kitara, koskettimet).

Linkin Park Kaisaniemen puistossa 16.6.2011
Mike Shinoda, Chester Bennington ja Joe Hahn Kaisaniemen ilta-auringossa.
Chester Benningtonin ”tavaramerkki”

MT, kuvat: MP

Lähteet:
Linkin Park
Wikipedia
Wikisitaatit

Jätä kommentti

Kategoria(t): Viikon levy