Avainsana-arkisto: underground

Uushenkisyys, ateismi ja rap – väitöstilaisuus suomiräpistä la 30.11. klo 12 Turun yliopistossa

Marraskuu huipentuu turkulaisessa tiedemaailmassa musiikkitieteen väitökseen hiphopista. Lauantaina 30.11. klo 12 FM Inka Rantakallio esittää väitöskirjansa New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Brusila (Åbo Akademi) ja kustoksena dosentti Kari Kallioniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Hiphop ja rap tutkimuskohteena

FM Inka Rantakallion väitöstutkimuksessa käsitellään neljän suomalaisen underground-räppärin musiikkia ja maailmankatsomuksia. Tutkimus osoittaa rap-musiikin heijastavan jälkikristillistä uskontokehitystä, jossa maailmankatsomuksissa korostuvat yksilöllisyys ja eri uskontojen sekoittaminen. Artistit pyrkivät olemaan aitoja tuomalla esiin maailmankatsomuksiaan musiikissaan. Rantakallion tutkimuskohteina ovat rap-artistit Ameeba, Khid, Julma Henri sekä RPK.

Kuvaaja: Eva-Liisa Orupõld

Suomalainen ja suomenkielinen hiphop on tutkimuskohteena vielä harvinainen, mutta ehkäpä nousussa tulevina vuosina.

Rantakallion väitös on vasta toinen suomalaista rap-musiikkia tarkasteleva väitöskirja. Elina Westisen (Jyväskylän yliopisto) Cheekiä, Pyhimystä ja Stepaa tutkinut väitöskirja valmistui 2014.

Uskontotieteestä maisteriksi valmistunut Rantakallio on itsekin osa suomalaista hiphop-skeneä: hän on toimittanut hiphop-aiheista Rap Scholar -ohjelmaa Bassoradiossa, sekä toiminut DJ:nä mm. SOFA-rap-duolle.

Väitöksestä voi lukea tarkemmin Turun yliopiston tiedotteesta:  Suomiräpissä kuuluvat myös uushenkisyys ja ateismi.

Inka Rantakallion väitöskirja on ladattavissa linkistä: New spirituality, atheism, and authenticity in Finnish underground rap

Muita lukuvinkkejärap1

Rantakallion aikaisempia suomenkielisiä tekstejä on luettavissa seuraavista Vaskin-kokoelmista löytyvistä teoksista: Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä (2019) sekä Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja (2018)

Heini Strand: Hyvä verse – suomiräpin naiset (2019)

Elina Westisen väitöskirja on ladattavissa linkistä: The discursive construction of authenticity : resources, scales and polycentricity in Finnish hip hop culture

”Ota lapsi mukaan töihin”-päivänä Turun pääkirjaston Musiikkiosastolla harjoittelija Antti puuhasi suositteluistaan aineistonoston. Mukana runsaasti hiphoppia.

Kuunteluvinkkejä löytyy tästä Vaskin sivuille kootusta listasta.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Turun underground räjäytti tajunnat

Turun underground räjäytti tajunnat ja paloi kirkkaalla liekillä 1960-luvun lopulla. Löyhästi organisoituneen vastakulttuuriliikkeen jälkiseuraukset ovat kuultavissa ja nähtävissä suomalaisessa kulttuurissa vielä tänäänkin – etenkin populaarimusiikin ja kirjallisuuden saroilla.

U ei syntynyt Turkuun tyhjästä. Sitä pohjustivat suomalaisen elämänmuodon sotien jälkeiset mullistukset, joita maustoivat 1950-luvun Yhdysvaltojen kulttuurivallankumouksellisesti liikehdinnät beat-sukupolvesta jippiliikkeeseen, rockmusiikkiin ja underground-sarjakuvaan. Turun U:n tunnetuimmat saavutukset ovat rock- ja performanssiryhmä Suomen Tavisota 1939-1940:n ainoaksi jäänyt levy Underground-rock, Aamurusko-monistelehti sekä valtakunnallinen radio-ohjelma Maanalaista menoa.  Suomen Talvisota 1939-40 -taiteilijakollektiivin keskeiset vaikuttajat olivat M. A. Numminen sekä runoilijat Jarkko Laine ja Markku Into. (Komulainen & Leppänen:  Aurinko nousi lännestä.  Turun undergroundin historia. 2009).


 

”Underground on saanut poliittisen vastarintaliikkeen leiman. Termi itsessään on hämärtynyt sekavaksi, jopa käsittämättömäksi. Enemmän kuin koskaan on nyt pantava merkille sen intensiivinen, spontaani kansainvälisyys. Liikkeen jäsenet ovat solidaarisia: heillä on yhteiset ideat, toimintatavat, ajatusmallit, lehdistö ja sanasto. Pitkä tukka on heidän itsenäisyysjulistuksensa, popmusiikki heidän esperantonsa, ja heidän rauhanpiipussaan hehkuu hassislöntti. Sen päämääränä on tällä hetkellä ehkä jonkinlainen alkukommunismi, anarkia, alkukristillisyys. Se sanoutuu jyrkästi irti perinteellisen vasemmiston toimintatavoista, pitkäpiimäisistä puolueohjelmista ja vaalipuheista, vallansiirroiksi muuttuneesta vallankumouksesta. On suuri ero raittiin, väkivaltaisen ja puritaanisen uuden vasemmiston (puhumattakaan pikkuporvarillisesta vanhasta vasemmistosta) ja nauravien, rakastavien ja hauskaa pitävien u-ihmisten välillä. Kuitenkin on huomattava uuden vasemmiston ja undergroundin perimmäisten päämäärien samankaltaisuus. Ruskeaa riisiä aamiaisekseen haukkaava hippi, sian presidenttiehdokkaaksi nimennyt jippi, kivääriä kantava musta pantteri ja opintokirjansa polttava opiskelija jakavat saman vallankumouksen. Välineet eroavat”.  (Jarkko Laine: Underground. 1970, 12).

Suomen Talvisota 1939-40-ryhmän Underground-rock kuuluu rockhistoriamme legendaarisiin levyihin. Jälkipolvien silmissä se on noussut jopa profeetalliseen arvoon. ”maailmanhistorian merkittävin suomenkielinen rocklevy”, Mikko Saarela kirjoitti Rumbassa 1991. ” Kun rupesimme tekemään undergroundia, niin minun ja muidenkin tavoitteena oli ettemme jäljittelisi amerikkalaisia. Ehkä siitä johtuu että suomalainen underground on säilyttänyt voimansa -varsinaista mainettahan levy alkoi saada vasta kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen”, M.A. Numminen kertoi Hannu Tolvasen haastattelussa 1992. Tämä levy teki tunnetuksi Rauli Badding Somerjoen, joka oli tosin ollut mukana Nummisen ensimmäisillä levyillä. Badding on levyn pääsolisti ja pääsäveltäjä. Laulut tehtiin alunperin radion ohjelmasarjaan Maanalaista menoa, joka hyllytettiin muutaman lähetyksen jälkeen ” epäinformatiivisena”.  Tekstejä tekivät Jarkko Laine ja Markku Into, mutta suurimman osan kirjoitti M.A. Numminen, joka esiintyi myös monen laulun solistina. Suomen Talvisodan ohjelmistoa ovat myöhemmin tulkinneet mm. Se ja Sielun veljet.  Raptorin Tehdään kvanttimetsurit-kappaleen (Megamania 1991) tekstinä on Tehtaan vahtimestarit.

M.A. Numminen ja Sähkökvartetti

M.A. Numminen oli tehnyt läpimurtonsa 60-luvulla yhdistämällä tavanomaisempiin musiikkimuotoihin epäsovinnaisia tai asiaankuulumattomia tekstejä. Numminen lauloi sukupuolioppaiden nojalla sävellettyjä jenkkoja ja blueseja, teki folkrockia Ludwig Wittgensteinin teksteihin ja pahoinpiteli Schubertin Liedejä. Tämä yhteiskunnan hämäystoiminta oli ”teknisesti undergroundia.”

M.A. Nummisen 60-luku: kielletyt laulut (2003)

Livetilanteissa Suomen Talvisodan soitantaan yhtyi Nummisen kehittämä uliseva Sähkökvartetti, kollektiivinen elektronisoitin. Laite pystyi kiehtovien rytmien ohella tuottamaan myös helvetillistä pärinää ja ujellusta. Sähkökvartetti oli undergroundia silloin, kun se esiintyi Suomen talvisodan kanssa. Muulloin se oli avantgardea.

Sähkökvartetin Kaukana väijyy ystäviä

Aamurusko oli Suomen Talvisota-ryhmän piirissä syntynyt lehti.  Kirjapainot eivät suostuneet lehteä painamaan, joten sitä kopioitiin muutaman sadan kappaleen painoksina. Jarkko Laine on myöhemmin todennut, että Aamuruskon legendaarinen maine perustui suurelta osalta siihen, että juuri kukaan ei ollut onnistunut sitä näkemään.

Jarkko Laine debytoi kirjallisuuslehti Parnasson lyriikkakilpailussa 1967. Hänen esikoisrunokokoelmansa Muovinen Buddha ilmestyi saman vuoden syksyllä. Jarkko Laine: Muovinen Buddha. Otava 1967.

Runoilija Markku Innon beat-runoutta henkivä esikoisteos Tuonela Rock ilmestyi 1971.  Markku Into: Tuonela Rock. Gummerus 1971.

Markku Innon proosateos U on aikansa turkulaisen undergroundin historia ja utopia- kertomus siitä, miten oli, miten on, miten olisi voinut olla ja miten ei ainakaan. Teos näyttää, että ”arkipäivän taistelija ei etsi matoja”. Markku Into: U. Tammi 1982.

Aiheesta on näyttely Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla 1.7. – 31.8. 2011, Taiteiden talo 2. krs.  Tervetuloa!

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku