Avainsana-arkisto: trubaduuri

Sanna Mansikka toi musiikin suuret leidit Raisioon

44_dsc0121

Turkulainen laulaja-lauluntekijä Sanna Mansikka esiintyi maanantaina 7.11. Raision kirjastotalon Martinsalissa ”Great Songs from Great Ladies  -teeman alla.

Mansikan taustalla lavalla nähtiin erilaisia kokoonpanoja ja täydessä bändikokoonpanossa soittivat Okko ja Erkka Makkonen sekä Seppo Wahl. Riisutuin versio oli Janis Joplinin Mercedes Benz, jonka Sanna esitti vain tamburiinin säestämänä.

Toni Enholmin avaaman illan teeman mukaisesti biisilistalle oli valittu mm.  Joni Mitchellia, Eva Dahlgrenia, Joan Baezia, Kate Bushia, Melanieta ja Carly Simonia. Illan viimeiset kappaleet olivat Sannan omaa tuotantoa. Ohjelmisto oli työstetty vartavasten Raision Martinsalin esitystä varten. Raisiossa koettiin todellakin ainutlaatuinen keikkahetki. Noin 40 musadiggarin edessä Sanna Mansikka intoutui yhtyeineen mainioon suoritukseen ja vahvasta naisnäkökulmasta huolimatta miehetkin viihtyivät katsomossa. Lämpimän tunnelman lisäksi Sanna Mansikka huokui vahvaa läsnäoloa. Tunti ja 40 minuuttia kuluivat huomaamatta.

Great Songs from Great Ladies -keikan biisilista;

-Ladies of the canyon (Joni Mitchell)

-Both sides now (Joni Mitchell)

-Big yellow taxi (Joni Mitchell)

-Woodstock (Joni Mitchell)

-Ängeln I rummet (Eva Dahlgren)

-Diamonds and rust (Joan Baez)

-Songbird (Christine McVie)

-Mercedes Benz (Janis Joplin)

-(You Make Me Feel Like) A Natural Woman (Carole King)

-The Man with a child in his eyes ((Kate Bush)

-The suffer (Buffy Sainte-Marie)

You’re so vain (Carly Simon)

Lay down (Melanie Safka)

Lisäksi kuultiin Sanna Mansikan omat biisit Läpikuultavaa, Filosofiaa, Unienleikkaaja saa paikan,Kamala peto, Padot murtuu ja Syntymäpäivä.

 

(Foto Arto Korhonen)

02_dsc9948

 

06_dsc9963

 

08_dsc9967

 

 

12_dsc9976

 

17_dsc9993

 

25_dsc0029

 

36_dsc0077

 

44_dsc0121

 

 

41_dsc0103

 

47_dsc0138

 

50_dsc0148

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Viikon levy Cornelis Vreeswijk: En spjutkastares visor (1980)

1980_spjutkastaren

Hollantilaisen Cornelis Vreeswijkin (1937 – 1987)  perhe muutti  1949 Hollannista Ruotsiin. Cornelis oppi ruotsin kielen täydellisesti 15 vuodessa. Tämän jälkeen alankomaalaisruotsalainen tarkkailija teki ja esitti yli 500 laulua ja 200 runoa.

Vreeswijkin satiiriset, yhteiskuntakriittiset viisut toivat esiin yhteiskunnan epäkohdat, mutta kertoivat myös onnesta ja rakkaudesta. Trubaduuri ja runoilija Cornelis Vreeswijk toi lavalle jakkaran ja kitaransa lisäksi aina myös koko ihmiselämän kaikessa kauneudessaan ja rumuudessaan. Cornelis oli lavalla aivan tavallinen ihminen iloineen ja suruineen.Ruotsalainen muusikko ja kirjailija Ulf G. Åhslund on sanonut Vreeswijkin olleen säyseä ja talttumaton, ristiriitainen, yksinäinen, suosittu ja parjattu – yhtä aikaa ja kaikkea sekaisin.

Trubaduuri ehti käydä esiintymässä Suomessakin 1970-luvun lopulla levyttäen  Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemää musiikkia ruotsiksi. En spjutkastares visor -albumin materiaalia kuultiin täällä elävänä loppukesällä 1980. Levy äänitettiin Helsingissä ja levyllä soittaa suomalaisia ja ruotsalaisia muusikoita. Levyn nimi ”Keihäänheittäjän lauluja” viittaa Tapio Rautavaaraan, joka voitti keihäänheiton olympiakultaa 1948 olympialaisissa. Alkutekstissä Cornelis kirjoittaa, että Suomi on keihäänheittäjien maa. Tälle levylle on valittu suosituimpia lauluja, joita Suomessa on laulettu ja edelleen lauletaan Suomessa. Cornelis nostaa erityisesti esille Tapio Rautavaaran, Toivo Kärjen, Georg Malmsténin ja  Reino Helismaan.

En spjutkastarens visor- levy on minulle erityisen tärkeä. Olin levyn ilmestyttyä vasta 7-vuotias. Äitini soitti tätä levyä vinyylisoittimessa ja kuunteli sen melkein puhki. Niinpä olen oppinut nämä kaikki suomalaisille tutut laulut ensin Corneliksen versioina ruotsiksi. Edelleenkin Corneliksen versiota Päivänsäteestä ja menninkäisestä on vaikea voittaa, mutta suosikkini tältä levyltä on Luffaren och katten – Reissumies ja kissa. Tämä laulu saa minussa aikaan kaukokaipuuta, vapauden kaipuuta, sääliäkin. Siinä on hyvä tarina ja Cornelis kertoo sen hyvin.

Cornelis eli rankkaa ja kuluttavaa elämää. Hän oli neljä kertaa naimisissa ja kärsi alkoholismista. Cornelis kuoli  50-vuotiaana maksasyöpään, jonka jälkeen Corneliksesta on tullut melkein yhtä suosittu Ruotsin kansallisikoni kuin Bellmanista. Nurinkurista on, että hän ei koskaan anonut Ruotsin kansallisuutta. Cornelis poistui virastosta tuohtuneena, kun häneltä vaadittiin kielitodistusta.

Corneliksen värikkäästä elämästä on kirjoitettu ruotsinkielinen elämäkerta: Oscar Hedlund: Cornelis. Scener ur en äventyrares liv (2000)

Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy myös Corneliksen elämästä tehty elokuva Cornelis (2011), jossa on myös suomenkielinen tekstitys.

En spjutkastares visor- albumin laulut

1. ”Farfars halmhatt”- Isoisän olkihattu säv. san. Tapio Rautavaara

2. ”Den ståndaktige gossens jenka” -Totisen pojan jenkka. Säv. San. Georg Malmstén

3. ”Den gråtande flöjten” – Itkevä huilu. Säv. Georg Malmstén, san. Larin Kyösti

4.  ”Konstas fina vals” – Konstan parempi valssi. Säv. Konsta Jylhä, san. Jukka Virtanen

5.  ”Stopets spår” – Tuopin jäljet. Säv.Toivo Kärki, san. Reino Helismaa

6. ”Kalle Tappinens samba”-Kohtalokas samba. Säv. San. Georg Malmstén

7. ”Nog finns det här i världen att sjunga”- Lauluni aiheet. Säv. Toivo kärki. San. Reino Helismaa

8. ”Solgnuttan och trollet”-Päivänsäde ja menninkäinen. Säv. San. Reino Helismaa

9. ”Gå på du vandringsman”-Reppu ja reissumies. Säv. Toivo Kärki San.Reino Helismaa

10. ”Halta Eriksson”-Ontuva Eriksson. Säv. Tapio Rautavaara San. Oiva Paloheimo

11.  ”Luffaren och katten” – Reissumies ja kissa. Säv.San.Reino Helismaa

12. ”Den blåa drömmen”- Sininen uni. Säv. Tapio Rautavaara. San. Martti Haavio

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49382-cornelis-vreeswijk-kotoutumisenkotouttamisen-mestari

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy