Avainsana-arkisto: Teräsbetoni

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti

AHOLA

Jarkko Ahola (toinen vas.) vaikuttaa mm. AHOLA -nimisessä yhtyeessä. Kuva: DragonWhite Oy

1. Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi.

Jaahas! Juurikin 35 vuotta täyttänyt muusikonplanttu tässä, terve! Nimeksi antoivat Jarkko Kalevi Ahola ja sillä on menty tähän asti ilman erityisempää taitelijanimeä, jotka mielestäni ovatkin usein hieman heikonlaisia. Laulun lisäksi sydäntä lähellä on erityinen säröbasismi, jota jotkut basistit eivät taida edes bassotaiteluna pitää. Soitan myös kitaraa, joka auttaa sävellyshommissa kummasti. Rummut kuitenkin saivat minut innostumaan musiikista. Palikat pysyvät jotenkin kädessä tänäkin päivänä, mutta jätän kyllä suosiolla ns. ”kunnon” pannuhommat ammattilaisille.

Kävi aikoinaan kuitenkin niin, että omia rumpuja en saanut ja kaverit tekivät minusta laulajan, koska kukaan muu ei sitä pestiä halunnut. Ensin en hommasta pitänyt, mutta vuosien saatossa siinä kehittyi varkain ja alkoi tulla myös keikkoja. Covereita tietenkin soiteltiin aluksi – ensin akustisilla kahden miehen kitarakeikoilla ja sitten trio-keikoilla, joissa kitara vaihtui bassoon. Oma sävellyskynä löysi teränsä, kun ensimmäinen oma ”oikea” bändi Bulldozer kehittyi muotoonsa. Lopetettiin lainabiisien soitto ja alettiin tehdä omaa musiikkia.

Kun kyseinen bändi erinäisistä syistä hajosi, ryhdyin tekemään soolodemoja, joiden taso nousi kerta kerralta, kunnes päädyin opiskelemaan digitaalista ääntä Pirkanmaan ammattikorkeakouluun. Sieltä ja osin muualta löytyi herrat Järvinen, Kuokkanen ja Rantanen joiden kanssa perustimme bändin Teräsbetoni. Kun vihdoin saimme levytyssopimuksen vuonna 2005, olikin se sitten menoa seuraavat viisi – kuusi vuotta.

Neljännen levymme jälkeen teimme kiertueen ja jäimme määrittelemättömälle tauolle, jolla vieläkin olemme. Jo bändin ollessa aktiivinen, mutta etenkin sen jälkeen, olen tehnyt kaikenlaista lauluduunia ja biisinkirjoittamista. On ollut Raskasta Joulua, Northern Kings, Oulu All Star Big Band, Queen-konsertteja ja tietenkin uusi bändini AHOLA. Nyt olen studiossa, mutta siitä en voi kertoa vielä enempää.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Liian harvoin, koska tiedonjanoni sammutan internetin avulla ja kirjat tulee nykyään melkein ostettua.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Kyllä se oli muistaakseni vuonna 1994, kun kävin katsomassa Manowar-orkesteria Kulttuuritalolla. Se oli yksi ensimmäisistä live-vedoista mitä olin nähnyt ja bändi oli silloin erittäin lähellä sydäntä, joten kokemus oli hieno. Bändikin oli silloin todella kovassa tikissä.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Nyttemmin Tampereelle takaisin ”päässeenä” koen että ihan vilkasta on. Ei siis valittamista!

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Tampereen kokoelmat ovat varmastikin oikein kattavat, mutta pistetään nyt vaikka yksi levy Manowarilta ja se on klassikko nimeltään Kings Of Metal (katso myös). Koska klassikot soivat tiuhaan täällä, niin suosittelen myös toista sellaista: Deep Purplen aika vähälle huomiolle jäänyt Come Taste The Bandin remasteroitu ja remiksattu versio toimii oivasti. Katselin, että tätä ei löytyisi lainkaan valikoimista. Nyt on kyllä aika se erhe korjata! (PS. Turusta löytyy. Voit varata levyn linkistä! Toim. huom.) Kolmantena suosittelen Vangeliksen soundtrack-levyä elokuvasta Blade Runner. Hieno ja eteerinen pläjäys parasta Vangelista!

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee

Raskassarjalaisten ohje aloitteleville sanoittajille: Pala ikuisuutta joka kappaleeseen

Raskassarjalaisten ohje aloitteleville sanoittajille: Pala ikuisuutta joka kappaleeseen

Viikatteen Kaarle ja Jarkko Ahola Teräsbetonista kävivät laululyriikkahankkeen tiimoilta 25.1.2011 Raision kaupunginkirjastossa kertomassa Vaisaaren yläasteen oppilaille, miten laulujen aiheet muokkaantuvat esitettäviksi kappaleiksi. Samalla selvisi myös miesten hiusten salaisuus. Toinen käyttää kuulemma Linna-hilseshampoota ja toinen luottaa kampaamotuotteisiin. Jätettäköön paikalla olleiden väliseksi salaisuudeksi, kumpi artisteistamme suosii kumpaa. Hevimiehen tukastahan voi vaikka kirjoittaa laulun.

Viikate juhlii tänä vuonna 15-vuotista taivaltaan, kuten monet Raision kirjaston Martinsaliin kokoontuneet kuulijatkin. ”Viisitoista vuotta on raahattu kivirekeä eli soitettu suomirokkia mollissa”, toteaa Kaarle Viikate. Takana on 8 pitkäsoittoa, ja niiden lisäksi tuotannosta löytyy singlejä ja ep-levyjä. Teräsbetonin metallitotuutta on suomen kielellä tahkottu neljä levyllistä. Ahola esitteli Raisiossa viimeisistä aikaansaannoksistaan Uudestisyntynyt-kappaleen lyriikkaa, jossa ei entiseen tapaan esiintynyt verta, soturiveljiä ja miekkoja. ”Halusin kokeilla jotain muuta”, Ahola miettii.

Kopiointi ja varastaminen ovat hyvä tapa oppia, mutta tunteen palo on oltava

Oman suosikkiyhtyeen biisien matkiminen, kääntäminen ja muokkaaminen ovat Jarkko Aholan mielestä hyviä keinoja päästä alkuun. Toinen oleellinen asia on ympäristön havainnoiminen. Kun pitää oman suunsa kiinni, näkee paremmin mitä ympärillä tapahtuu, täydentää Kaarle Viikate. Tyhmäkin oppii tekemällä, hän pamauttaa ja muistelee takkuisia alkuaikojaan. Kyse ei ole kuitenkaan suorittamisen pakosta. Jokin tunteen palo on oltava. On vain alettava kirjoittaa, Ahola painottaa kirjoitusoppaiden tyyliin. Jossain vaiheessa biisi alkaa kirjoittaa itse itseänsä.

”Mukavinta on vain rämpytellä himassa tai mennä luistinradalle sulkemisajan jälkeen naama vehnäsellä”, Viikate pohtii. Hänelle marginaalissa olevat yhtyeet kuten Lyijykomppania ovat toimineet innoituksen lähteinä. Lähimpänä miehen sydäntä ovat aina olleet mollivoittoiset ja ahtaista ajoista kertovat sanoitukset. Tärkeätä on ollut jonkinlainen toveruus, jota ne ilmentävät. Ne ovat olleet kuin kumppani, joka taputtaa olalle.  Suomalaisen melankolisuuden perinne kulkeekin vahvana Viikatteen sanoituksissa, jotka ovat sekoitus Unto Monosen, Topi Sorsakosken, Reino Helismaan mutta myös Kalevalan lyyristä perinnettä. Huumoria ei sovi kuitenkaan unohtaa. ”Kannattaa kattoa Tankki täyteen -sarja ja Neil Hardwickin muutakin tuotantoa”, Viikate vinkkaa yläastelaisille.

Viikate ammentaa aiheita myös luonnosta. Aholan tapaan hän on sanoittanut jonkin verran myös muille artisteille. ”Tuulen huminaa ja kaipausta nekin sanoitukset ovat pitkälti olleet”, Viikate toteaa.

Siinä missä Viikatteen lyriikat kantavat mukanaan mustaa rillumareitä, Jarkko Aholan aiempia tekstejä lukiessa tulee mieleen Conan barbaari -tyyppinen fantasiakirja. Ahola joutui lyriikanteon pariin vahingossa. Nuorta miestä kiinnosti alun perin rumpalin ura. Sitten palaset loksahtivat paikoilleen. Löyty tilausta suomalaiselle kornia kasariheviä soittavalle yhtyeelle, ja laulajaksi siirtymisen myötä Aholalle lankesivat myös tekstittäjän työt.

Ensin sävel, sitten sanat

Viikatteen ja Aholan sanoitusprosessi etenee siten, että ensin laitetaan soinnut kitaralla järjestykseen ja mietitään laululinjaa. Toisin päin tekeminen vaatii kuulemma erityistaitoja. Kaarle Viikate hyräilee siansaksaa melodian päälle ja kaivaa esiin ruutuvihkoon ranskalaisin viivoin kirjaamiaan ajatuksia. Osa sanoituksista syntyy kivuttomasti, kuten 9-säkeistöinen Kouvostoliiton laulu. Joidenkin riimityksien kanssa Kaarle Viikate sanoo joutuvansa ”painimolskille, joskus jopa mutapaini”, eikä tulos tyydytä senkään jälkeen. Esim. uusimmalta Kuu Kaakon yllä -levyltä löytyvä Kuolleen miehen kupletti on ankaran kamppailun tulosta.

Jarkko Ahola kertoo, että hiteiksi nousseiden biisien idea on usein putkahtanut päähän kuin tyhjästä, jopa rikolliselta tuntuvan helposti. ”Joskus on vaikeaa kun yhtä lausetta, joka kertoo kaiken, pitää levitellä ja venyttää koko kappaleen mittaiseksi”. Aforistikolla ei laulujen maailmassa ole helppoa. ”Mutta eikös se ole niin, että joka kappaleessa pitäisi olla pala ikuisuutta”, kiteyttää Kaarle. Viikatteen kuolo-iskelmää kuunnellessa sanoituksista päällimmäiseksi nousee eittämättä mieleen sanapari ’ajasta iäisyyteen’.

Nina Petander

Lisää kuvia Raision Martinsalin tilaisuudesta

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tapahtumat, Uutiset