Avainsana-arkisto: supercell

Viikon levy: supercell – supercell

supercellSupercell on japanilaisen j-pop yhtye supercellin debyyttialbumi. Se julkaistiin ensin indie-julkaisuna vuonna 2008 Comiketissa ja vuonna 2009 se miksattiin ja masteroitiin uudestaan, kun supercell teki sopimuksen Sony Musicin kanssa.

Alun perin ns. circlenä eli yksityisenä tuotantoryhmänä aloittanut supercell tekee musiikkia hieman eri tavalla: Ryhmän jäsenistä ainoastaan ryo toimii musiikin parissa, kun taas muut jäsenet esim. piirtävät ja tekevät animaatioita. Kuulijoiden korviin supercell kantautui ensin internetin kautta. Kappaleet Melt ja Hajimete no Koi ga Owaru Toki, jotka myös esikoislevyltä löytyvät, saavuttivat suurta suosiota japanilaisella videosivustolla nimeltä Nico Nico douga.

Hieman erilaisemmalla yhtyeellä oli myös astetta erikoisempi tyyli ensimmäisellä albumillaan. Laulajan puutteessa ryon ystävät kehottivat häntä kokeilemaan laulusyntetisaattoria nimeltä Hatsune Miku. Meltin ja Hajimete no Koi ga Owaru Toki:n lisäksi kappaleet Black Rock Shooter ja World is Mine keräsivät huimaa kannatusta Nico Nico dougassa johtaen siihen, etä supercell -levyllä kaikkien kappaleiden laulajana toimi Miku, joka myös levyn kannessa ja kansilehden piirroksissa nähdään. Levyn sanoitukset kertovat suurimmaksi osaksi rakkaudesta, sillä Mikun hahmo kuvaa 16-vuotiasta tyttöä ja ryon mielestä aihe sopi hyvin sen ikäiselle. Sanoitusten tekemistä helpotti myös se, että kone ei ujostele hieman nolompien sanojen laulamista.

Kaiken kaikkiaan supercell on toimiva kokonaisuus sisältäen monia eri genrejä. Vaikutteita on haettu niin White Stripesista kuin vanhahtavasta popistakin. Levy toimii myös erityisen hyvin esittelynä Hatsune Mikua käyttäen tehdyn musiikin maailmaan.

Leo Lindgren

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

Viikon levy: supercell – Today is a beautiful day

supercellSupercellin levy Today is a beautiful day kertoo tarinan, joka saa minut aina  palaamaan takaisin levyn pariin. Oricon-listalla viidenneksi sijoittunut ja kultaa myynyt levy sisältää toimivan kokonaisuuden kappaleita, joiden genre vaihtelee alternative rockista J-poppiin. Supercellin musiikintuottajan, ryon, kappaleita levyllä taidokkaasti tulkitsee laulaja Yanagi Nagi.

Lyhyehkön introkappaleen, Owari e Mukau Hajimari no Utan myötä, levyn kuuntelija pääsee mukaan tarinaan, joka kertoo lukiolaisen elämästä ja sen käänteistä, sekä tietenkin rakkaudesta. Vaikkei japania ymmärtäisikään, loistavat lyriikat  kannattaa silti katsoa vaikkapa netistä levyä kuunnellessa. Aluksi yksinkertaisilta kuulostavat kappaleet saavat jokaisella kuuntelukerralla enemmän merkitystä.  Levyn singlet, kuten Kimi no shiranai monogatari ja Perfect day edustavat selvästi supercellille ominaista hieman haikealuontoista, pianopainotteista indiepoppia. Kappaleiden tarinat soveltuvat hyvin musiikkiin herättäen nostalgisia tunteita.

Popin lisäksi levy tarjoilee samalla teemalla ja supercellillä maustettuna alternative rockia kappaleilla Fukushū ja Rock ’n’ Roll Nan desu no. Myös funkin ystäville  löytyy kuultavaa kappaleen Feel so good myötä. Jos levyn alkupuolella ei vielä nostalgianirvanaan onnistunut nousemaan, hieman epäonnisemmasta rakkaudesta  kertova hidas ja kaunis single Utakata hanabi sekä tähtien täyttämästä, jopa  maagisen tuntuisesta kesäyöstä kertova Hoshi ga matataku konna yoru ni korjaavat asian pikimmiten.

”Kukkivat kirsikkapuut tällä mäkitiellä, on tullut aika sanoa hyvästi.” Näin kajahtavat levyn toiseksi viimeisen kappaleen Sayonara Memoriessin alkusanat. Suuren tunnelatauksen sisältävä menevä kappale iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta loistavan tulkinnan ja mieleenpainuvien riffien myötä. Kappaleen tarinalle uskollinen hieno musiikkivideo kannattaa myös katsoa. Kuten ensimmäinenkin kappale, viimeinenkin kappale on lyhyehkö, mutta intron sijasta se toimii hienolla idealla koko levyn yhtenäiseksi kokoajana. Kappale on nimittäin nimensä, Watashi e (Minulle), levyllä esiintyneen henkilön viesti itselleen.

Aina kun kuuntelen tämän upean kokonaisuuden, ainakin minun päiväni näyttää hieman kauniimmalta.

Leo Lindgren

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy