Avainsana-arkisto: Robert Storm

Robert Storm esittelee: Hector Berlioz, Franz Liszt ja J. Brahms

Robert Storm vierailee Turun musiikkiosastolla jälleen lokakuussa. Storm luennoi ja soittaa musiikkinäytteitä pääkirjaston musiikkiosastolla kello 18. Teemana uudistusmielisten ja konservatiivien välinen kilpailu romantiikan ajan musiikissa. Sarjassa esitellään seuraavat säveltäjät:

ma 16.10. Hector Berlioz
ma 23.10. Franz Liszt
ma 30.10. Johannes Brahms

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): luennot, Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

Robert Storm luennoi : Yhdeksän sinfonian säveltäjät

Robert Storm vierailee Turun musiikkiosastolla jälleen huhtikuussa, 25.4. alkaen. Tällä kertaa Storm esittelee Stagella suuria sinfoniasäveltäjiä.

1800-luvulla sinfonia oli instrumentaalimusiikin huomattavin lajityyppi. Vuosisadan tärkeimpiin sinfonikkoihin kuuluvat yhdeksän sinfonian säveltäjät Ludwig van Beethoven (1770–1827), Anton Bruckner (1824–96) ja Gustav Mahler (1860–1911).

 

bruckner_anton_postcard-1910

25.4. Anton Bruckner

Anton Bruckner oli pikkukylästä kotoisin ollut nöyrä ja uskonnollinen ihminen, joka suurkaupungissakin pysyi maalaispoikana. Silti hänestä tuli suurimuotoisten ja omana aikanaan radikaalien sinfonioiden säveltäjä.

gustav-mahler-kohut

2.5. Gustav Mahler

”Sinfonian pitää olla kuin maailma. Sen pitää sisältää kaikki.” Näin totesi suuri sinfonian uudistaja Gustav Mahler Jean Sibeliukselle. Mahlerin jättimäisissä sinfonioissa yhdistyvätkin vastakohtaisuudet kansanomaisuudesta majesteettisuuteen.

 

Stieler, Joseph Karl: Beethoven mit der Missa solemnis Ölgemälde, 1819

Tiistaina  9.5. Ludvig van Beethoven

Harva säveltäjä on vaikuttanut myöhempään samalla tavalla kuin Ludwig van Beethoven, joka usein nähdään romantiikan aikakauden aloittajana musiikissa. Hänen jousikvartettonsa ja pianosonaattinsa ovat erittäin tunnettuja, mutta ennen kaikkea häntä pidetään ehkä suurimpana sinfonikkona. Beethovenin yhdeksän sinfoniaa kuuluvat orkesterien tärkeimpään ohjelmistoon.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: Musiikilliset muodonmuuttajat – Serge Gainsbourg

musiikilliset-muodonmuuttajat

Marraskuussa torstaisin tutustutaan kolmeen hyvin erilaiseen artistiin, jotka ovat uransa aikana muotoutuneet tyylillisesti moneen suuntaan ja kuunneellaan esimerkkejä tuotannosta.

24.11. Serge Gainsbourg

Tervetuloa!

Lisätietoja: antti.impivaara(at)turku.fi 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Musiikilliset muodonmuuttajat, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: Musiikilliset muodonmuuttajat – Scott Walker

musiikilliset-muodonmuuttajat

Marraskuussa torstaisin tutustutaan kolmeen hyvin erilaiseen artistiin, jotka ovat uransa aikana muotoutuneet tyylillisesti moneen suuntaan ja kuunneellaan esimerkkejä tuotannosta.

17.11. Scott Walker

24.11. Serge Gainsbourg

Tervetuloa!

Lisätietoja: antti.impivaara(at)turku.fi 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Musiikilliset muodonmuuttajat, Tapahtumat

Robert Storm esittelee: Musiikilliset muodonmuuttajat – David Bowie

musiikilliset-muodonmuuttajat

Marraskuussa torstaisin tutustutaan kolmeen hyvin erilaiseen artistiin, jotka ovat uransa aikana muotoutuneet tyylillisesti moneen suuntaan ja kuunneellaan esimerkkejä tuotannosta.

10.11. David Bowie

17.11. Scott Walker

24.11. Serge Gainsbourg

Tervetuloa!

Lisätietoja: antti.impivaara(at)turku.fi 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Musiikilliset muodonmuuttajat, Tapahtumat

Heikki Poroilan säveltäjäesittelyssä Šostakovitš – uusi säveltäjähylly Turkuun

Šostakovitš!

 

Dmitri Šostakovitš (1906–1975).

Dmitri Šostakovitš (1906–1975).

Dmitri Šostakovitš on saanut oman paikan Turun musiikkikirjaston säveltäjähyllyyn. Yksi 1900-luvun venäläisen taidemusiikin mestareista on esillä aiempaa edustavammin. Dmitri Dmitrijevitš Šostakovitš (1906–1975) on viidestoista säveltäjähyllyn saanut taidemusiikin edustaja Turun musiikkikirjastossa. Löydät Šostakovitšin säveltäjähyllyn Turun pääkirjastosta, Vanhan kirjastotalon toisesta kerroksesta.

Säveltäjähyllyn myötä Šostakovitšin  levytykset on helppo löytää saman hyllyn vierekkäisiltä paikoilta, musiikinlajista riippumatta. Yhteen on tuotu yhtä lailla laulumusiikki, oopperat ja elokuva- ja kamarimusiikki kuin sinfoniatkin. Kysy lisää musiikin neuvonnasta. puh. 02 2620 658.

Kokoelma uudistuu yhteistyössä

kolme neuvostoliittolaista saveltajaaValikoimaa on työstetty yhdessä Robert Stormin kanssa. Torstai-iltana 29. lokakuuta Stormin luentosarjan Kolme neuvostoliittolaista säveltäjää aiheena oli Dmitri Šostakovitšin elämä ja musiikki. Musiikin Stagella pidetyn luennon ääreen kokoontui parisenkymmentä taidemusiikin ystävää.

Kokoelmaa on uudistettu esimerkiksi 15 sinfoniaa kattavilla kokonaislevytyksillä, johtajinaan Valeri Gergijev, Mstislav Rostropovitš ja Kirill Kondrašin. Uutta on myös Borodin Quartetin 6CD-boksi Šostakovitšin jousikvartetoista.

Šostakovitš-valikoimaa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Šostakovitš-hylly avattiin torstaina 29.10.2015.

Šostakovitš-valikoimaa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Šostakovitš-hylly avattiin torstaina 29.10.2015.

Šostakovitš on ajankohtainen myös Kansallisoopperassa. Zürichin oopperan tuotanto Nenä esitetään Helsingin oopperassa marras-joulukuussa 2015.

* * *

Musiikkikirjastonhoitaja Heikki Poroila pohtii Šostakovitšin ydintä.

Rillipäinen arvoitus

Minulla on ollut oma kiihkeä Šostakovitš-vaiheeni, mutta siitä on jo vuosikymmeniä. Se oli aikaa, jolloin hänen musiikkiaan ei ollut saatavana niin kattavasti kuin nykyään, eikä tietenkään CD-muodossa (pitkien sinfonioiden kohdalla asialla on muutakin kuin äänenlaadullista väliä). Olen kuunnellut kaikki 15 sinfoniaa ja 15 jousikvartettoa vinyylilevyiltä. Yritin kuunnella myös vokaalimusiikkia, mutta se ei koskaan kolahtanut soitinmusiikin lailla, eikä kolahda vieläkään.

Ihastuin Šostakovitšin viidennen sinfonian maailmaan, joka tuntui minun makuuni riittävän abstraktilta ja samalla ”klassiselta” sanan yleisluontoisessa mielessä. Säveltäjä eli tuolloin yhteiskunnallisesti ahdistavassa tilanteessa, kun Stalinin kulttuuripeukalo oli kääntynyt alaspäin, eikä maailma muutenkaan ollut luovan rauhan tilassa. Sinfonia osoittautui onnistuneeksi, sillä erilaiset kuulijat löysivät siitä vastauksia täysin vastakkaisiin odotuksiin.

Šostakovitšin sinfoniat ovat kuitenkin ”julkista” musiikkia, joka ei mielestäni heijasta säveltäjän monimutkaista persoonaa erityisen monipuolisesti. Se sisin löytyy – jos on ylipäätään löytyäkseen – Šostakovitšin jousikvartetoista ja muutamista muista kamarimusiikkiteoksista (pianokvintetto op. 57 vuodelta 1940 ja alttoviulusonaatti op. 147 vuodelta 1975). Šostakovitš tarttui jousikvartettoon sävellyslajina varsin myöhään (ensimmäinen syntyi vasta 1938 eli viidennen sinfonian jälkeen), mutta ehti luoda sinfonioiden tapaan 15 teoksen syklin ennen kuolemaansa.

En oikeastaan osaa nimetä varsinaista suosikkia kvartettojen joukosta, koska niiden sävelkieli tai musiikillinen viesti on 36 vuoden aikajänteestä huolimatta jollain tavalla samanlainen. Musiikin ja politiikan tutkijat ovat tunnetusti pyrkineet löytämään Šostakovitšin teoksista loputtomasti Staliniin ja muihin politiikan tason ilmiöihin liittyvää symboliikkaa. En itse halua sanoa, ettei sitäkin voisi olla, mutta itseäni nämä kvartetot ja niiden usein äärimmäisen pelkistetty kieli puhuttelevat juuri siksi, että ne ovat intiimiä, yleisinhimillistä kommunikaatiota tuntemuksille, joihin puhekieli ei riitä.

Šostakovitš oli tietenkin oppinut viestimään rivien välistä, mutta kvartetoissa on mielestäni kysymys syvällisemmästä henkilökohtaisuudesta, johon kulttuuripoliisin käsi ei olisi koskaan

voinutkaan ylettyä. Myös pianoteoksissa Šostakovitš onnistui mielestäni luomaan ajatonta musiikkia. 1950-luvun alussa syntyneet 24 preludia ja fuugaa, op. 87 ovat hieno kokonaisuus, jonka kommunikointi Bachin Das wohltemperierte Klavierin kanssa tarjoaa musiikin historiallisuudesta kiinnostuneille loputtomasti keksittävää. Šostakovitš sävelsi opuksensa aivan tietty solisti eli tuolloin 26-vuotias Tatjana Nikolajeva mielessään. Nikolajeva levytti opuksen 87 tiettävästi kolmeen kertaan. Jokin näistä kannattaa mielestäni valita, kun teokseen tarttuu ensimmäisen kerran.

Šostakovitšin sävellystuotanto on erittäin laaja ja kattaa kaikki länsimaisen taidemusiikin tavanomaiset teoslajit (yhtään sävellystä uruille ei tosin tunneta). Aiemmin lähes tuntematon alue eli elokuvamusiikki on erityisesti 1990-luvulta alkaen avautunut myös kaikille kiinnostuneille. Laajaan tuotantoon mahtuu tietysti paljon vähemmän onnistunutta, eikä Šostakovitšiakaan voi pitää täysin syyttömänä melko yhdentekevän musiikin suoltamiseen, jos joku sellaista tarvitsi. Mutta niitä hienoja löytöjä on toisaalta tarjolla niin paljon, että Šostakovitšin mainitseminen 1900-luvun keskeisten eurooppalaisten säveltäjien joukossa on hyvin perusteltua.

* * *

Joku ehkä ihmettelee tämän pienen kirjoitelman otsikkoa. En kuitenkaan voi mitään sille, että Dmitri Šostakovitš näyttäytyy minulle edelleen arvoituksellisena hahmona, joka tuimana tuijottaa paksusankaisten lasiensa takaa (Googlen kuvahaussa on erikseen ryhmä ”smiling Shostakovich”, johon ei montaa kuvaa ole löytynyt). Minusta hänen musiikkinsa ei anna selkeitä vastauksia, ellei ole varustautunut voimakkailla ennakkoasenteilla (ääri-ilmiöinä Šostakovitšin näkeminen sosialistisen yhteiskunnan tulkkina tai stalinistisen sortopolitiikan nöyryytettynä uhrina). Mikään määrä kuuntelemista ei tunnu avaavan tuota sankasilmälasien pistävää tuijotusta.

Ehkä siinä onkin Šostakovitšin kansainvälisen suosion selitys. Vaikka aatteellisen kiihkoilun harrastajat ovat kieputelleet säveltäjää moniin eri asentoihin, säveltäjän lopullinen lokerointi ei ole onnistunut, vaan hänestä riittää tiristettävää, harrasti sitten jykeviä sinfonioita, intiimiä kamarimusiikkia tai ahdistuksesta kumpuavaa tai makaaberilla huumorilla kauhuun vastaavaa laulumusiikkia. Šostakovitšilta löytyy tätä kaikkea ja vielä paljon muuta. Пожалуйста!

Heikki Poroila

Tuomas Pelttari, toim.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Boksit, Musasto suosittelee, Säveltäjähyllyt, Taidemusiikki, Uutiset

Robert Storm Musaston haastattelussa – esittely Puccinista Turun musiikkikirjastossa torstaina 20.3.

Stormia vie ooppera ja musiikkikirjasto

Robert Storm luennoi jälleen torstaina 20.3. klo 18 alkaen Turun musiikkikirjaston Stagella. Suosittu taidemusiikin esittelysarja päättyy luentoon säveltäjä Giacomo Puccinista. Musaston haastattelussa Storm kertoo töistään ja musiikin merkityksestä.

Robert Storm musiikkikirjaston Stagella huhtikuussa 2013.

Robert Storm musiikkikirjaston Stagella huhtikuussa 2013.

Storm (s. 1975) on luennoinut Stagella aiemminkin. Keväällä 2013 hän esitelmöi Richard Wagnerin ja Giuseppe Verdin 150-vuotisjuhlan johdosta. Tänä vuonna esittelysarja sai jatkoa. Puccinia ennen kevään aiheina ovat olleet Claude Debussy ja Richard Strauss.

Kirjasto on Stormille aivan erityinen. – Musiikkikirjasto on ollut minulle tärkeä paikka lapsesta asti, hän kertoo.

***

Miten päädyit luennoimaan Turun musiikkikirjastoon?

– Toimitan Suomen Wagner-seuran julkaisua Wagneriaani ja toimin Wagner-seuran hallituksessa. Kun viime vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta Wagnerin ja toisen suuren oopperasäveltäjän, Giuseppe Verdin syntymästä, ehdotin musiikkikirjastoon luentoja näistä säveltäjistä. Näiden luentojen jälkeen oli puhetta, että voisin tulla luennoimaan taas seuraavana keväänä. Ehdotin aiheeksi Richard Straussia, koska hänen syntymästään tulee tänä vuonna 150 vuotta. Minulta pyydettiin lisäksi luennot kahdesta muusta säveltäjästä. Valitsin kaksi Straussin sukupolven ehkä kuuluisinta säveltäjää, Puccinin ja Debussyn.

Miten luentosi rakentuvat?

– Yritän aina tehdä luennoistani sekä asiapitoisia että viihdyttäviä. Musiikkikirjastossa pitämissäni luennoissa olen kertonut kronologisesti säveltäjien elämästä ja teoksista. Välillä soitan levyltä musiikkia. Muualla olen pitänyt myös luentoja, joihin tällainen kronologinen järjestys ei sovi. Silloin rakenne on riippunut aiheesta. Musiikkia minulla on ollut mukana lähes aina.

Millaisia musiikkinäytteitä käytät esityksissäsi?

– Musiikkikirjaston luennoissa olen soittanut pääasiassa tunnetuimpia otteita näiden säveltäjien teoksista. Käytän mielelläni levytyksiä, joissa on mukana menneiden aikojen suuria oopperalaulajia. Esimerkiksi huomiseen Puccini-luentooni olen ottanut mukaan Maria Callaksen, Jussi Björlingin ja Luciano Pavarottin. Nyt luentoa viimeistellessäni mietin, mihin väliin saisin vielä tungettua suuren baritonin Tito Gobbin.
– Muualla pitämissäni luentotilaisuuksissa olen joskus myös laulanut itse, jos se on sopinut aiheeseen. Erityisen mieleenpainuva kokemus oli, kun luennoin Helsingissä Richard Wagnerin oopperoiden todellisista henkilöistä. Wagnerin oopperoiden henkilöhahmoista esimerkiksi minnelaulaja Tannhäuser ja mestarilaulaja Hans Sachs ovat todellisia historiallisia henkilöitä, jotka ovat eläneet keskiajalla ja uuden ajan alussa. Luentoni yhteydessä lauloin todellisten Tannhäuserin, Hans Sachsin ja muutaman muun tekemiä lauluja.

***

Teetkö itse musiikkia?

– Laulan klassista musiikkia. Lisäksi teen industrial-tyyppistä konemusiikkia nimellä Cold Space. Käytännössä Cold Space olen minä itse (laulajana ja ”metelimestarina”). Keikoilla on lisäksi mukana koneenkäyttäjä ja joskus toinen laulaja. Cold Spacen demoja ja live-äänitteitä on osoitteessa https://soundcloud.com/coldspace.

Millainen musiikkitausta ja -koulutus sinulla on?

– Musiikintuntemukseni perustuu pääasiassa yksityiseen kuuntelemiseen ja tutkimiseen. Suomen Wagner-seuralla on ollut minulle tärkeä merkitys. Olen tehnyt seuran lehteä Wagneriaania kymmenen vuoden ajan ja kirjoittanut siihen monia artikkeleja ja arvosteluja. Olen myös pitänyt Wagner-seuran tilaisuuksissa useita luentoja. Yksinlaulua olen opiskellut vuosien ajan.

Kuinka paljon sinulla on esiintymisiä?

– Vaihtelevasti. Minulla ei ole sovittuna loppukeväälle muita luentoja ellei lasketa pieniä teosesittelyjä, joita käyn silloin tällöin pitämässä Finnkinon Metropolitan-oopperanäytöksissä. Muunlaisia esiintymisiä sen sijaan on tulossa. Juuri nyt suunnittelen sopraano Johanna Koirasen ja pianisti Pasi Helinin kanssa konserttia, jossa esitämme duettoja ja aarioita Mozartin oopperoista.

Millaisesta musiikista nautit itse eniten?

– Ooppera oli musiikillinen ensirakkauteni. Lempisäveltäjiäni ovat Wagner, Puccini ja Musorgski. Lempioopperani taas ovat Tannhäuser, Il Trittico ja Boris Godunov. Kuuntelen intohimoisesti myös paljon muuta musiikkia kuin oopperaa ja klassista: mm. rockia, industrialia ja ambientia. Suurimpia suosikkejani ovat Queen, The Beach Boys, Laibach, Nico, Jim Steinman, Serge Gainsbourg, Valensia, Brian Eno ja Keuhkot. Etsin jatkuvasti kaikenlaista uutta, mitä en ole ennen kuullut. Musiikkikirjasto on ollut minulle näissä etsinnöissä tärkeä paikka lapsesta asti.

Teksti ja kuva: Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musasto suosittelee, Säveltäjähyllyt, Stage, Taidemusiikki, Tapahtumat