Avainsana-arkisto: Räikkä

Keskiaikayhtye Räikkä näkyy ja kuuluu Turun keskiaikaisilla markkinoilla

Keskiaikaiset markkinat ovat jälleen vallanneet Vanhan Suurtorin 27.–30.6.2019 ja jossain menohumun seassa kuuluu muusikkia. Hyvällä tuurilla satut kohdalle juuri kun Räikkä esiintyy ilakoiden. Tavoitimme Anna-Maija Ihanderin vastaamaan sähköpostitse kysymyksiin Räikästä, keskiaikaisesta musiikista ja nokkahuiluista.

Mikä poppoo on Räikkä?

Räikkä on viiden kaveruksen keskiaikayhtye. Olemme esiintyneet tällä
porukalla yli kymmenen vuotta, ja ajan myötä meille on kertynyt
kunnioitettava määrä omituisia soittimia ja ohjelmistomme on siirtynyt
vahvasti komedian puolelle. Porukasta löytyy korusuunnittelija /
muinaisteknikko, kääntäjä / muusikko, keskiajantutkija, fysioterapeutti
ja suunnittelija. Osa meistä on sukua toisilleen – arvaa ketkä!

Räikkä_mika hanski

Kuva: Mika Hanski

Mikä innosti teidät keskiaikaisen musiikin riemuihin?

Kaikki meistä ovat jossakin vaiheessa olleet näyttelijöinä Turun
keskiaikaisilla markkinoilla. Kun kiinnostus näyttelemiseen hiipui mutta
halu olla tapahtumassa mukana jollakin tapaa säilyi, musiikki-ihmisinä
meidän oli luontevaa siirtyä keskiaikaisen musiikin pariin. Esikuvamme
oli jo aivan markkinoiden alkuaikoina mukana ollut turkulaisyhtye
Comissatores Aboenses.

RÄIKKÄ KESKIAIKAISILLA MARKKINOILLA:

TO & PE klo 16.00 Sahtitupa ja klo 17.15 Pappien talo

LA & SU klo 14.15 Pappien talo, klo 15.30 Jokiranta ja klo 16.30 Sahtitupa

Perjantaina kello 21 on lisäksi Teinin sisäpihalla Comissatores Aboensesin isännöimä keskiaikaisen musiikin ilta.

RÄIKKÄ TURUN LINNAN TURNAJAISILLASSA perjantaina 12.7.

 

Onko Räikällä levyjulkaisua, jota voisi kotosalla fiilistellä?

Kaksi levyä: Markkinoilla (2010) ja Matkalla (2014), joka löytyvät muuten Vaskin kokoelmista. Lisäksi vuonna 2016 julkaisimme musiikkivideon kappaleelle Tavernassa, jonka voit katsoa tästä:

Mitkä ovat muistettavimmat keikkanne?

Tunsimme olevamme suosiomme huipulla Turun markkinoiden yhteydessä
järjestettävässä kansanmusiikkitapahtumassa TeiniFolkissa. Yleisössä oli
paljon keskiajan elävöittäjiä, jotka ovat musiikkimme suurkuluttajia. He
ja koko muu yleisö mylvivät ”Räikkä, Räikkä” jotta soittaisimme
ylimääräisen kappaleen. Siinä tuli maailmanstara olo!

Toisella tavalla ikimuistoinen keikka oli Hämeenlinnan
keskiaikatapahtumassa, kun juuri keikkamme aikaan alkoi sataa
kaatamalla. Pakenimme läheiseen telttaan ja kutsuimme yleisön mukaan.
Teltta oli niin pieni, että yleisö oli käytännössä meissä kiinni.
Tunnelma oli katossa, mikä ei toki vaatinut paljon, koska kattokin oli
todella matala!

Mieleen ovat myös jääneet kauhunhetket Turun Linnassa, jossa viihdytimme
joukkoa venäläisiä turisteja. Meitä pyydettiin soittamaan Letkajenkkaa,
ja vaikka se ei nyt ihan keskiaikainen sävelmä olekaan, toteutimme
toiveen. Samalla saimme kauhulla seurata, kun venäläisnaiset tanssivat
huimissa koroissaan letkistä linnan mukulakivillä. Ihme kyllä, kenenkään
nilkka ei taittunut…

Ikimuistoisista treeneistä voisi mainita sen kerran, kun harjoittelimme
eräässä syrjäisessä puistossa. Paikalle ilmestyi joku heppu, joka kysyi,
että ovatko täällä ne keskiaikaiset markkinat.

Musiikkisuosituksia keskiajasta kiinnostuneille

Keskiaikaista musiikkia löytyy moneen lähtöön. Klassisen musiikin
estetiikan kautta sitä lähestyy esimerkiksi suomalaisyhtye Oliphant.
Hyviä, melko klassisentyylisiä yhtyeitä ovat myös Ensemble Unicorn ja
Joculatores Upsalienses, jotka tosin lähestyvät keskiaikamusiikkia myös
kansanmusiikin suunnasta. Kansanmusiikkimaisinta tyyliä edustavat
esimerkiksi turkulainen Comissatores Aboenses, Oni Wytars ja Strada.

Räikän musiikki edustaa keskiaikamusiikissa kansanomaisempaa suuntausta,
se on lähempänä kansanmusiikkia kuin klassista/kirkollista musiikkia.
Ohjelmistomme koostuu keskiaikaisista melodioista, joihin teemme omat,
keskiajalle sijoittuvat sanoitukset. Melodiat voivat olla minkä tyylisiä
tahansa – kirkko- tai koululauluja Turun katedraalikoulun Piae Cantiones
-kokoelmasta (esim. Räikän kappale Kevätlaulu), pätkiä kirkollisista
messuista (esim. Paistin joutsenlaulu), pyhiinvaelluslauluja (esim.
Matkalaulu), keskiajan kuuluisien truveerien sävelmiä (esim. Tavernassa)
tai tanssikappaleita (esim. Kateelliset naapurukset).

Kaivelemme aiheita historian kätköistä, muokkaamme niistä sanoituksia ja
yhdistämme melodioihin. Monesti tekemämme sanoitus ei liity mitenkään
melodian alkuperäiseen sanoitukseen. Esimerkiksi truveeri Neithart von
Reuenthalin (n. 1118-1245) herkän keväisestä rakkauslaulusta Meie, dîn
Liechter schîn syntyi Räikän käsittelyssä juomalaulu Tavernassa.

Joskus keskiaikaisista teksteistä löytyy paljon villimpiä ideoita kuin
mitä itse koskaan pystyisimme keksimään. Esimerkiksi laulumme
Täydellinen pyllynpyyhin perustuu François Rabelaisin tarinaan
jättiläinen Pantagruelista, joka päättää selvittää millä välineellä
pylly olisi parasta pyyhkiä. Samoin munanmyyntilaulumme perustuu suoraan
keskiaikaisiin lähteisiin.

Olette ilmoittaneet ottavanne vastaan nokkahuiluja. Mitä niillä teette ja keräättekö niitä vielä?

Keräämme jatkuvasti lahjoituksena tarpeettomaksi jääneitä nokkahuiluja,
joko puisia tai valkoisia muovisia. He pääsevät osaksi Räikän esityksiä
stunttihuiluina. Heitä saatetaan esimerkiksi heitellä ympäriinsä, mitä
emme varsinaisesti soittamista varten hankkimillamme nokkahuiluilla
raaski tehdä. Ja koska yhtyeessämme kaikilla soittimilla on omat nimet,
tällaiset vähemmän laadukkaat nokkikset tunnetaan bändin keskuudessa
hellittelynimellä ”paskis”.

Räikkä_ikaros

Kuva: Ikaros Ainasoja

 

 

Jos joku haluaa lahjoittaa oman nokkahuilunsa, niin voi
laittaa viestiä Facebookissa tai osoitteeseen info@raikka.net.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Festivaalit, Uncategorized