Avainsana-arkisto: ooppera

Viikon levynä oopperaklassikoita housuilla ja ilman – Joyce DiDonato: Diva Divo

didonato

Joyce DiDonato: Diva Divo: opera-arias

 

Amerikkalainen mezzosopraano Joyce DiDonato sai Diva Divo –levytyksellään vuonna 2012 Grammy-palkinnon parhaasta klassisen musiikin sooloesityksestä. Levy ei siis ole enää uuden uutukainen, mutta se on pienen ketunlenkin kautta kuitenkin ajankohtainen, sillä Joyce DiDonato esiintyy Helsingissä Finlandia-talossa tällä viikolla 14. helmikuuta ranskalaissyntyinen pianistinsa David Zobelin kanssa. Toisen kerran DiDonaton fantastista ääntä pääsee kuulemaan täällä Suomessa marraskuussa, jolloin hän esiintyy Musiikkitalossa Helsingin Barokkiorkesterin solistina.

Diva Divo on hieno levy. Levyllä yhdistetään herkullisesti sekä housurooleja (=oopperassa miesrooli, jota esittää nainen) että ns. tavallisia naisrooleja. Oopperoiden roolihenkilöt esittäytyvät levyllä ikään kuin pareittain: housuroolia seuraa aina naisrooli. Jotta kuvio ei olisi ihan niin yksinkertainen, roolihenkilöiden aariat ovat peräisin eri säveltäjien oopperoista. Levyn kuuntelijalle aiheutetaan tosiaankin hieman päänvaivaa yhdistelemällä ikään kuin roolihenkilöiden kohtaloita toisiinsa nappaamalla aarioita roolihenkilöiden mukaan eri oopperoista. Oopperoiden tapahtumat ja juonet eivät ylipäätään ole aina ihan selkeitä ja tällä levyllä pakkaa sekoitetaan vielä vähän lisää. Juuri tämä tekee kuitenkin mielestäni levystä niin herkullisen.

Nyt siis kannattaa pitää hatusta kiinni ja ottaa vaikka paperia ja kynä esille ja kirjata ylös kuka on kuka, sen verran kiemurainen on levyn henkilögalleria.

ooppera1

Kuva Metropolitan Operan Figaron häät -esityksestä (2005), kuvaaja Marty Sohl

Yksi oopperakirjallisuuden tunnetuista housurooleista on lemmenkipeä hovipoika Cherubino, joka tavataan sekä Mozartin oopperassa Figaron häät että Jules Massenet’n oopperassa Chérubin. Levylle on valittu Cherubinon / Chérubinin aaria molemmista oopperoista. Figaron häät on oopperoista tunnetumpi. Oopperan tapahtumat sijoittuvat kreivi Almavivan linnaan ja kreivitär Almavivaan ihastunut Cherubino laulaa kreivittärelle laulun ’Voi che sapete’; laulu tosin on kirjoitettu kaikille naisille vapaasti käännetyllä ajatuksella ”te naiset, jotka tiedätte mitä rakkaus on, opastaisitteko minua kokematonta”. Massenet’n Chérubin on oopperaa tuntevallekin melkoisen vieras ooppera. Oopperan tapahtumat ovat ikään kuin jatkoa Figaron häiden tapahtumille. Oopperan nimihenkilö Chérubin on saanut määräyskirjan armeijaan ja tapahtumat alkavat tämän tapauksen ja nuoren sankarin 17-vuotispäivän juhlinnalla. Aariassa ”Je suis gris! Je suis ivre!” Chérubin laulaa olevansa humaltunut auringosta ja siitä, että on 17-vuotias.

Figaron häiden Cherubinon pariksi levyllä on valittu Rossinin Sevillan parturi –oopperan Rosina, joka on oopperamaailmassa Figaron häiden kreivitär Almaviva. Sevillan parturin tapahtumat kun edeltävät Figaron häiden tapahtumia. Massenet´n Chérubinin parina puolestaan on Figaron häiden Susanna, joka on Figaron häiden nimihenkilön Figaron morsian. Ja ”kaikkiin naisiin ihastunut” Cherubinohan on tietenkin ihastunut myös Susannaan, tässä on levyn kytkös Cherubinon ja Susannan välillä. Aariassa ”Deh, vieni, non tardar” Susanna laulaa Figaroa kiusoitellakseen aariaa, jossa muka odottelee rakastajaansa.

Sekä Gluck että Mozart sävelsivät oopperan Tituksen lempeys ja Sesto (housurooli) ja Vitellia ovat molempien oopperoiden roolihenkilöitä. Oopperan tapahtumat sijoittuvat antiikin Roomaan keisari Tituksen hallituskauteen (79-81 jKr.). Sesto on keisarin läheinen ystävä ja Vitellia on syrjäytetyn keisarin tytär, joka janoaa kostoa keisari Titukselle. Itse ajattelen aina Vitelliaa yhtenä oopperamaailman ”parhaista” naispuolisista pahiksista, joskin oopperan lopussa tapahtumat saavat onnellisen käänteen. Seston aaria on Gluckin oopperasta ja Vitellian aaria Mozartin oopperasta.

ooppera2ooppera5

(Bianca Castafiore laulaa Tintti-sarjakuvan 21. albumissa Castafioren korut Jalokiviaariaa Gounod’n Faustista)

 

Faust on fiktiivinen henkilöhahmo, joka myi sielunsa paholaiselle ja sai vastineeksi maallisen elämänsä ajaksi rajattoman tiedon sekä yliluonnollisia kykyjä. Faustin tarinaa on käsitelty taiteessa lukemattomia kertoja ja oopperoitakin on tehty useita. Kuuluisin aiheeseen perustuva teos lienee Goethen runomuotoinen tragedia Faust. Goethen Faustiin pohjautuvat puolestaan Charles Gounod’n ooppera Faust sekä Hector Berlioz’n draamallinen legenda Faustin tuomio. Joyce DiDonaton levylle on valittu Berlioz’n Faustin sankarittaren Margueriten sydäntä särkevä aaria ’D’amour l’ardente flamme’. Margueriteen ihastuneen nuoren Siébelin aaria puolestaan on Gounod’n Faustista. E.m. Siébelin aaria kuuluu omaan henkilökohtaiseen top ten opera arias –listaani.

Kun puhutaan oopperoiden housurooleista, Romeo’ta ei voi jättää huomiotta. Näin on laita myös tällä levyllä; Joyce DiDonaton Romeo on Bellinin Capuletit ja Montecchit –oopperan sankari. Hector Berlioz’n draamallisessa sinfoniassa Roméo et Juliette Romeon ja Julian tunteita ja vuorosanoja kuvailee enimmäkseen orkesteri. Mezzo-sopraanolle suodaan teoksessa kaksisäkeinen laulu Premiers transports que nul n’oublie , ensi rakkauttaan ei kukaan unohda. Laulu on todella ihastuttava ja se on levyllä hyvä pari sitä edeltävälle Romeon aarialle, joka kylläkin alkaa sangen sovittelevissa merkeissä sovintoa kahden suvun välille toivoen, mutta päättyy hyvinkin sotaisiin tunnelmiin.

ooppera89

Kuva Lyric Opera of Kansas City –oopperatalon The Capulets and The Montagues -esityksestä (2013), kuvaaja Cory Weaver

Tuhkimo on Rossinin kaksinäytöksinen koominen ooppera. Sitä esitetään paljon ja se oli mm. Suomen kansallisoopperan ohjelmistossa kymmenisen vuotta sitten. Tuhkimon aaria on mezzosopraanon taidonnäyte ja Joyce DiDonato pääse sanalla sanoen irrottelemaan sydämensä kyllyydestä, hän hersyttää ääntään ja lennokkaat skaalat ylös ja alas saavat kuulijan vain ihmettelemään mitä kaikkea ihmisäänellä voi tehdä. Tuhkimon parina levyllä on luonnollisesti Prinssi. Siinä missä Rossinin Tuhkimon aariassa on vauhtia, Massenet´n Tuhkimon Prinssin aaria on hyvinkin melankolinen: ”sydän ilman rakkautta, kevät ilman ruusuja”.

Levyn viimeinen sankaritar liittyy kreikkalaiseen mytologiaan. Ariadne (tai levyllä Massenet´n vähemmän tunnetun oopperan sankaritar Ariane) laulaa tuskaansa ja pelkoaan eikä syyttä suotta: hänen rakastettunsa tai pikemmin pelastajansa Theseus on labyrintissa kauhean Minotauruksen kanssa. Ariane rukoilee Cypris-jumalatarta ja on valmis kuolemaan Theseuksen puolesta. Täysin toisenlaisissa tunnelmissa ollaan saman tarinan toisenlaisessa versiossa Richard Straussin kamarioopperassa Ariadne Naxos-saarella. Tapahtumapaikkana on 1700-luvun puolivälin Wien ja rikkaan miehen järjestämät kutsut, joilla on tarkoitus esittää ensin vakava ooppera Ariadne ja sen jälkeen commedia dell’arte –ilveily ilkikuruisine hahmoineen. Yksi oopperan keskushenkilö ja tällä levyllä Ariadnen ”pari” on nuori säveltäjä, Komponist, joka odottaa malttamattomana Ariadne –oopperansa esitystä.

ooppera56

Kuva Teatro Real –oopperan Ariadne auf Naxos –esityksestä (2006), kuvaja Javier del Real

 

Levy on ihastuttava aariakokoelma ja sen kuuntelemisesta voi aivan mainiosti nauttia myös ilman kynää ja paperia ja ”kuka onkaan kuka” –pohdintoja. Joyce DiDonato on fantastinen laulaja, yksi tämän ajan parhaita. Voi siis vain antaa kauniin laulun viedä. On myös vaara, että levyn henkilögalleria vie mukanaan ja kynä ja paperi tulee otettua esille. Tämä ei kuitenkaan vähimmässäkään määrin vähennä kuuntelemisen nautintoa

 

Heli Pohjola

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy

Oopperaa Åbo Svenska Teaterin päänäyttämöllä

Figaron Häät-oopperasta (2013) tuttu tekijätiimi palaa jälleen W. A. Mozartin sävelten maailmaan. Tammikuun lopussa saa ensi-iltansa yksi Mozartin suosituimmista oopperoista, Taikahuilu. Esityksen tekijätiimi on kapellimestarin, ohjaajan, lavastajan, valosuunnittelijan sekä osittain myös roolituksen osalta sama kuin Figaron Häissä. Ooppera toteutetaan Åbo Svenska Teaterin, Turun filharmonisen orkesterin sekä Turun Musiikkijuhlien yhteistyönä. Rooleissa nähdään mm. Waltteri Torikka (Papageno), Karolina Andersson (Yön kuningatar) ja Sam Furness (prinssi Tamino).

Taikahuilu_näyttely

Valmistaudu oopperaelämykseen lainaamalla Taikahuilun musiikkia Turun Musiikkikirjastosta. Esille on nostettu niin CD–äänilevyjä kuin Blu-Ray- ja DVD–tallenteitakin. Lainattavissa on myös elämäkertoja Mozartista. Tervetuloa kirjastoon!

Lue lisää esityksestä Åbo Svenska Teaterin sivuilta.

Taikahuilu Vaski-verkkokirjastossa.

Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Uutiset

Ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera esillä Turun musiikkikirjastossa

Turun musiikkikirjaston vitriininäyttelyssä on tammikuun ajan esillä teos Die Kalewainen in Pochjola, joka on osa Turun kaupunginkirjaston ns. Vanhaa kokoelmaa. Vanha kokoelma koostuu lähinnä 1900-luvun taitteessa kaupunginkirjastolle lahjoitetuista teoksista. Kokoelma alkoi muodostua 1800-luvun lopulla, kun yhdistykset ja yksityiset henkilöt lahjoittivat yksittäisiä teoksia tai koko kirjastojaan osaksi kokoelmaa.

 

image

Die Kalewainen in Pochjola on ensimmäinen Kalevala-aiheinen ooppera, jonka sävelsi vuosina 1890–1891 Turussa jonkin aikaa kapellimestaina toiminut saksalainen Karl Müller-Berghaus (1829–1907). Oopperassa on neljä näytöstä: Morsiamen kosinta, Sampo, Ahdin eloonherättäminen ja Taistelu onnesta. Sävelasun suomalaisuus supistuu pariin kansanlauluun ja yhteen runosävelmään. Teosta ei ole koskaan esitetty kokonaisuudessaan. (Kalevi Aho: Kalevala ja suomalainen taidemusiikki. Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008).

Turun kaupunginkirjaston Vanhaan kokoelmaan kuuluu kymmeniätuhansia kirjoja. Se sisältää suurimman osan Suomessa 1500–1600-luvuilla painetusta kirjallisuudesta uusimpien teosten ollessa 1930-luvulta. Suurin osa kirjallisuudesta on kuitenkin 1700–1800-luvuilta. Useimmat teokset ovat ruotsin- ja saksankielisiä, mutta joukossa on myös runsaasti suomen- ja englanninkielisiä teoksia. Kokoelman kirjoja on painettu niin Pohjoismaissa kuin Keski-Euroopassakin. Teosten teemat vaihtelevat laajasti taiteesta yhteiskuntatieteisiin ja uskonnollisista teksteistä hevosten hoitoon.

Vanhaan kokoelman voi tutustua tarkemmin tästä:

 

Kirjoista kokoelmaksi_kehys.preview

Vanhasta kokoelmasta ilmestyi 2015 artikkelikokoelma Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistystä ja kansainvälisyyttä Turun kaupunginkirjastossa 1800-1900-luvuilla. Teoksen artikkelit luotaavat laaja-alaisesti turkulaiseen kirja- ja kirjastohistoriaan. Kokoelman kirjoittajat ovat Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistossa työskenteleviä historioitsijoita ja tutkijoista, joilla on monipuolista ja syvällistä yleiseen sekä kirja-, kirjasto- ja kulttuurihistoriaan liittyvää asiantuntemusta. Teosta voi lainata Vaski-kirjastoista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Turku

Musasto suosittelee: Leoš Janáček – Jenůfa

Leoš Janáček: Jenůfa

Jenůfa on tšekkiläisen säveltäjän Leoš Janáčekin kolmas ooppera, jonka ensi-ilta oli säveltäjän kotikaupungissa Brnossa vuonna 1904. Teos poikkesi tyypillisestä tšekkiläisestä musiikkiperinteestä ja esitys jäi vain paikalliseksi merkkitapaukseksi säveltäjän jäädessä suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Myöskään Prahan musiikkipiirit eivät olleet suopeita tuolloin ns. susirajan takana asuvaa säveltäjää kohtaan. Janáčekin varsinaisena kansallisena ja kansainvälisenäkin läpimurtona pidetään vasta vuoden 1916 Prahan kansallisteatterin Jenůfan esitystä säveltäjän ollessa jo 62-vuoden iässä. Prahan esitys herätti lopultakin yleisön kiinnostuksen Janáčekia kohtaan ja teoksen ymmärrettiin uudistavan tšekkiläistä oopperatraditiota. Hänen merkityksensä modernin oopperataiteen kehitykselle ymmärrettiin vasta paljon myöhemmin.

 Janáčekin tyyli vaikutti aikalaisista uudelta ja epätavalliselta ja hän sai toisinaan kriitikoilta kovaakin vastustusta. Hän sävelsi näyttämömusiikin lisäksi myös muuta vokaalimusiikkia sekä orkesterimusiikkia, kamarimusiikkia ja pianomusiikkia ja Janáček on tasavertainen nimi maineikkaassa kolmikossa, joka on luonut uuden tšekkiläisen musiikin perustan: Smetana – Dvořák – Janáček .

Janáček oli monien muiden tunnettujen säveltäjien rinnalla myös tuottelias musiikkikirjailija, jonka laaja-alainen tuotanto sisältää niin musiikkiteoreettisia kirjoituksia ja artikkeleja kuin kotikaupunkinsa paikallislehteen kirjoitettuja pakinoitakin. Hän oli myös kansanperinteen kerääjä ja hän tutki mm. kotiseutunsa Määrin kansanmusiikkia ja tšekin kielen puhemelodiaa. Janáček piti musiikissaan esikuvanaan puhuttua kieltä ja hänen sanotaan kuljettaneen mukanaan muistikirjaa, johon hän nuotinsi kuulemiaan ihmisten repliikkejä ja etsi musiikillista ilmiasua myös monille muille ympärillään kuulemilleen elämän äänille: hän halusi musiikkinsa kirjaimellisesti puhuvan.

Jenůfa on Janáčekin realistisen tyylin mestariteos. Oopperan alkuperäinen nimi on Její pastorkyňa (Hänen kasvattityttärensä), mutta sitä alettiin nimittää Saksassa Jenůfaksi oopperan päähenkilön mukaan. Ooppera on tarina kasvattiäidistä ja kasvattityttärestä, tarina maalaiskylän kolmiodraamasta, mustasukkaisuudesta ja sitä seuraavista järkyttävistä tapahtumista. Jenůfa on rakastunut kylän kaikkien naisten suosikkimieheen Ŝtevaan ja parin odotetaan menevän naimisiin. Kasvattiäiti ei kuitenkaan anna lupaa avioitua hulttion kanssa ennen kuin tämä parantaa tapansa. Ŝtevan velipuoli Laca on puolestaan myös rakastunut Jenůfaan ja haavoittaa mustasukkaisuuden puuskassa veitsellä Jenůfan kasvoja, koska ei saa tunteilleen vastakaikua. Aika kuluu ja Jenůfa synnyttää Ŝtevalle pojan. Ŝteva ei kuitenkaan enää huoli Jenůfaa tämän kasvoja rumentavan arven takia. Kasvattiäiti haluaa saada Jenůfan naimisiin hinnalla millä hyvänsä ja tekee järkyttävän teon: hän surmaa Jenůfan lapsen, jotta Laca suostuu ottamaan Jenůfan vaimokseen. Kaikki, myös Jenůfa ja Laca, uskovat lapsen kuolleen ns. normaalin kuoleman kunnes lapsen ruumis löydetään. Järkyttävistä tapahtumakäänteistä huolimatta ooppera päättyy anteeksiantoon – Jenůfa antaa anteeksi kasvattiäidilleen tämän tekemän kauhean teon ja Lacalle tämän aiheuttaman kasvojen turmelemisen ja suostuu lopulta Lacan puolisoksi.

Jenůfaa esitetään parasta aikaa Suomen Kansallisoopperassa. Se on Kansallisoopperan ohjelmistossa vielä helmikuun ajan, mutta esitykset ovat loppuunmyytyjä eikä ihme.  Oopperan nimiroolin laulava Karita Mattila oli mielestäni huikean hyvä. Hän oli käsittämättömän uskottava nuoren Jenůfan roolissa ja taas kerran ei voi kuin ihastella hänen upeaa ääntään = BRAVA! Loistava oli myös miespääosan Lacan roolin laulanut Jorma Silvasti. Ooppera on ohjattu niin, että katsojan / kuulija sympatiat ovat helposti Lacan puolella, vaikka Lacan mustasukkaisuus ja julma teko ovat karmivan tarinan alkusysäys. Päivi Nisula kasvattiäidin roolissa oli raastavan upea ja Jyrki Anttila Ŝtevan roolissa puolestaan uskottava. Pidin kovasti myös Juha Kotilaisen laulamisesta ja esittämisestä pienemmässä työnjohtajan roolissa.

Jenůfa ei ole välttämättä suurinta suosikkimusiikkiani, mutta esityksessä ja roolituksessa ei mielestäni ollut heikkoja hetkiä. Esityksen vanhahtava näyttämökuva on saanut jonkin verran kritiikkiä – itseäni tämä ei kuitenkaan häirinnyt vaan nautin jokaisesta hetkestä.

(Heli Pohjola)

Jenůfan levytyksiä Vaski-kirjastoissa:

Live-äänitys vuodelta 2001. CD-tallenteella esiintyvät mm. Karita Mattila, Anja Silja ja Jorma Silvasti. Bernard Haitink johtaa Covent Gardenin orkesteria. Vaski-tietokantaan

DVD-taltiointi, jolla esiintyvät mm. Nina Stemme, Eva Marton ja Jorma Silvasti. Peter Schneider johtaa Gran Teatre del Liceun orkesteria. Vaski-tietokantaan

DVD-taltiointi, jolla esiintyvät mm. Roberta Alexander, Anja Silja ja Philip Langridge. Andrew Davis johtaa London Philharmonic Orchestraa. Vaski-tietokantaan

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee, Taidemusiikki

Legendaarinen kapellimestari Claudio Abbado on kuollut

Jätä kommentti

Kategoria(t): Taidemusiikki, Uutiset

Oopperaa Espanjassa

Oopperaa Espanjassa – Espanja-aiheista oopperaa Vaski-kirjastoissa.

Monen tutun oopperan tapahtumat sijoittuvat Espanjaan. Ohessa muutama poiminta.

Georges Bizet: Carmen  

Carmen sijoittuu 1800-luvun alun Sevillaan.  Carmen on villi ja vapaa mustalaistyttö, ”une bohèmienne”, johon korpraali Don José kohtalokkaasti rakastuu. Rakkaus Carmeniin tekee Don Josésta rikollisen ja lopulta tämä surmaa Carmenin, joka ei rakasta häntä enää. Ooppera on lainattavissa Vaski-kirjastoista useana eri versiona. Asian harrastajille maininnan ansaitsee vanha VHS-tallenne, jossa Carmenin roolin laulaa Agnes Baltza ja korpraali roolin José Carreras.

Jules Massenet: Don Qhisciotte: commedia eroica in cinque atti

Jules Massenet’n ooppera Don Quijotesta ei ole välttämättä yhtä tunnettu ooppera kuin Carmen, mutta se ansaitsee itse oikeutettuna maininnan Espanja-aiheisten oopperoiden joukossa. Ooppera on mukaelma Miguel de Cervantesin suuresta romaanista. Vaski-kirjastoista löytyy CD-äänite, jota tähdittävät mm. Teresa Berganza ja Boris Christoff. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tarttua tilaisuuden tullen myös uuteen DVD-tallenteeseen, jossa pääroolin esittää vanha herra José van Dam.

Giuseppe Verdi: Don Carlos

Don Carlos pohjautuu Friedrich Schillerin näytelmään. Don Carlos ja Elisabetta di Valois rakastuvat toisiinsa ja yllättäen poliittisen tilanteen takia Elisabettan onkin mentävä naimisiin Don Carlosin isän, Espanjan kuningas Filip II:n kanssa. Elisabettasta tulee Espanjan kuningatar. Don Carlos vihaa isäänsä ja alkaa tukea flanderilaisia, jotka kapinoivat Espanjan sortoa vastaan. Oopperassa on hienoja kohtauksia toinen toisensa perään. Vaski-kirjastoissa on lainattavissa mm. kaksi hienoa DVD-tallennetta: vuoden 2004 tallenteella Don Carlosin osan laulaa Rolando Villazon ja prinsessa Ebolin roolin Violeta Urmana ja vuoden tuoreemmalla tallenteella esiintyvät mm. Roberto Alagna ja Karita Mattila.

Gioacchino Rossini: l barbiere di Siviglia (Sevillan parturi)

Sevillan parturi on koominen ooppera, joka sijoittuu 1600-luvun Sevillaan. Se perustuu Pierre Beaumarchais’n samannimiseen näytelmään. Kreivi Almaviva koettaa vietellä ihastustaan Rosinaa esiintyen köyhänä opiskelijana nimeltä Lindoro. Rosina on vanhan tohtori Bartolon holhotti ja tohtori itse suunnittelee myöskin naivansa tytön. Figaro, kreivin parturi ja oikea käsi, tarjoutuu auttamaan ja monen sotkuisen pikku episodin jälkeen tarina saa onnellisen lipun. Cecilia Bartoli on ihastuttava Rosina – Cecilia Bartolin tähdittämän Sevillan parturi –DVD-tallenteen voi lainata Vaski-kirjastoista.

Wolfgang Amadeus Mozart: Le nozze di Figaro (Figaron häät)

Figaron häiden tapahtumat ovat ikään kuin jatkoa Sevillan parturi –oopperan tapahtumille. Tapahtumapaikkana on Kreivi Almavivan linna Sevilla lähellä. Oopperassa suunitellaan Figaron ja Susannan häitä. Asiat mutkistuvat, kun paljastuu, että kreivi tahtoo käyttää ensiyön oikeuttaan Susannan kanssa ja alkaa kosiskella tätä. Monimuotoisten juonenkäänteiden, juonitteluiden, piiloutumisien, naamioitumisien ja uusien sukulaisuussuhteiden paljastumisien jälkeen kaikki päättyy kuitenkin sovintoon ja oopperan loppu on onnellinen. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on oopperasta useita eri versioita,  mm. Covent Gardenissa vuonna 2006 taltioitu DVD-tallenne. Tällä raikkaalla tallenteella esiintyvät mm. Erwin Schrott (Figaro) ja Miah Persson (Susanna).

Giuseppe Verdi: La forza del destino (Kohtalon voima)

Kohtalon voima –oopperan kohtalokkaat käänteet tapahtuvat Espanjassa ja Italiassa 1700-luvun puolivälissä. Calatravan markiisi yllättää tyttärensä karkaamassa yhdessä rakastajansa, Don Alvaron, kanssa. Antautuva Don Alvaro heittää pistoolinsa maahan, jolloin se laukeaa ja tappaa markiisin. Ennen kuolemaansa markiisi kiroaa tyttärensä. Oopperassa on moninaisia juonenkäänteitä ja tämä ooppera on yksi niistä monista oopperoista, jotka eivät pääty onnellisesti.

Suosituksena klassikko, vuonna 1970 tallennettu CD-äänite, jolla laulavat mm. Carlo Bergonzi, Piero Cappuccilli, Martina Arroyo ja Ruggiero Raimondi.

Wolfgang Amadeus Mozart: Don Giovanni  

Myös Don Giovannin tapahtumat sijoittuvat Sevillaan. Don Giovanni viettelee naisia kaikkialla; palvelija Leporellon kirjanpidon mukaan valloituksia on pelkästään Espanjassa yli tuhat. Vaikeudet alkavat, kun Don Giovanni surmaa Donna Annan isän ja sukulaiset vannovat kostoa. Lopulta viettelijän uhmakkuus kostautuu. Hän kutsuu hautapatsaan kotiinsa illalliselle ja joutuu uhmakkuutensa takia helvettiin. Vaski-kirjastojen Don Giovanni-valikoima on laaja. Wienissä vuonna 1999 taltiodussa esityksessä (DVD) on mainio laulajakaarti: Carlos Álvarez (Don Giovanni)  ja Ildebrando d’Arcangelo (Leporello) on loistava ”isäntä-renki –kaksikko”.

Giuseppe Verdi: Il trovatore (Trubaduuri)

Trubaduurin dramaattiset tapahtumat sijoittuvat Biskajaan ja Aragoniaan. Ooppera on Giuseppe Verdin hienoimpia ja se sisältää useita laulajille vaativia aarioita. Aaria Di quella pira löytyy monen tunnetun tenorin aariakokoelmalta. Oopperassa on paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja lopputulos on hyvin dramaattinen. ArtHaus Musikin DVD-tallenne vanhasta vuoden 1978 esityksestä on yliveto:  Placidó Domingo nimiroolissa Trubaduurina on vailla vertaa,  Piero Cappuccilli Lunan kreivinä pelottavan hyvä, Fiorenza Cossotto Azucenana maaginen ja Raina Kabaivanska Leonorana upea!

Ludwig van Beethoven: Fidelio

Myös Ludwig van Beethovenin ainoan oopperan, Fidelion, tapahtumat sijoittuvat Sevillaan: tapahtumapaikkana on Espanjan valtion vankila 1700-luvulla. Ooppera kertoo Leonoren taistelusta syyttömänä vankilassa olevan aviomiehensä vapauden puolesta. Vaski-kirjastojen kokoelmista voi poimia esimerkiksi hienon CD-tallenteen, jolla laulavat  Waltraud Meier, Placidó Domingo, Falk Struckmann, René Pape ja Soile Isokoski. Staatskapelle Berliniä johtaa Daniel Barenboim.

Daniel Auber: Domino noir

Le domino noir (Musta domino) on nykyään melko tuntematon ooppera, joskin omana aikanaan 1800-luvun puolessa välissä hyvin suosittu ja paljon esitetty. Tapahtumat sijoittuvat 1780-luvun Madridiin. Angèle de Olivarès on nuori nunna, joka ennen lopullista luostarilupaustaan karkaa luostarista yhden päivän ajaksi, koska haluaa osallistua Espanjan kuningattaren kunniaksi järjestettyihin tanssiaisiin. Kyseessä on koominen ooppera ja oopperan nimi viittaa Angèlen naamiaisissa yllään pitämään viittaan. Kokonaislevytystä ei Vaski-kirjastojen kokoelmissa ole, mutta oopperaan saa tuntumaa kuuntelemalla Magdalena Kozenán French arias -CD-äänilevyä, joka sisältäää Flamme vengeresse –aarian oopperasta.

Maurice Ravel L’heure espagnole (Espanjalainen hetki)

Hieman tuntemattomampi ooppera on myöskin L’heure espagnole (Espanjalainen hetki). Ooppera on John Lazaruksen Oopperan käsikirjan mukaan ”pelkkää nautintoa: Ravel on pukenut oopperan veitikkamaisiin espanjalaisiin sävyihin ja partituuri on varsinainen kokoelma musiikillista vitsikkyyttä”. Oopperan tapahtumapaikkana on Torquemada-kellosepän verstas Toledossa ja oopperan sankaritar on nuori elämänhaluinen Concéption, kellosepän vaimo. Oopperassa on viittauksia mm. Carmeniin. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löytyy  mm. versio, jota tähdittää mainio mezzo-sopraano Sarah Conolly.

 Jules Massenet: La Navarraise (Navarralainen)

Jules Massenet’n oopperan La Navarraise (Navarralainen) tapahtumapaikkana on Espanjan sotatanner  1800-luvun lopulla.  Navarralainen on nykyään vähän tunnettu ja vähän esitetty ooppera, mutta kuriositeettina pitää mainita, että se on esitetty Kotimaisessa Oopperassa, Kansallisoopperan edeltäjä- teatterissa, jo niinkin varhain kuin vuonna 1911.

Manuel de Falla: La vida breve 

La vida breve sijoittuu Granadaan. Oopperaa kokonaisuudessaan ei kovin paljon esitetä, mutta sitäkin tunnetumpi ja paljon esitetty on Danza Española, tanssi kyseisestä oopperasta. Kappale löytyy useammaltakin Vaski-kirjastoissa olevalta kokoelmalta, esim. kokoelmalta Manuel de Falla: Musica orquestal. Oopperan kokonaislevytyskin on lainattavissa.

Zarzuela

Kun puhutaan oopperasta Espanjassa, ei voi ohittaa zarzuelaa. Zarzuela on espanjalainen laulunäytelmän tai oopperan muoto, jossa on puhuttu dialogi ja se levisi Espanjasta myös muihin espanjaa puhuviin maihin. Ensimmäiset zarzuelat ovat 1600-luvulta. 1800-luvulla kiinnostus zarzuelaan kasvoi valtavaksi ja 1800-luvun lopussa esim. Madridissa oli kymmenen yksinomaan zarzueloja esittävää teatteria. 1950-luvulta lähtien monet tunnetut artistit, mm. Monteserrat Caballé, José Carreras ja Plácido Domingo, ovat levyttäneet zarzueloja ja nykyään monet tunnetuimmat zarzuelat löytyvät  myös DVD- ja Blu-ray –levyiltä.

Seuraavilta Vaski-kirjastojen kokoelmilta löytyy zarzuela-aarioita:

Teresa Berganza: Zarzuela castiza

José Carreras: José Carreras canta zarzuela

Elina Garanca: Aria cantilena

Elina Garanca: Habanera

Placidó Domingo: The very best of Placidó Domingo

Placidó Domingo: Romanzas

Montserrat Figueras: La voix de l’emotion

Patricia Petibon: Melancolia, Spanish arias and songs

Rolando Villazón: Gitano, zarzuela arias

Rolando Villazón: Viva Villazón!

Kokonaisteoksia löytyy kaksi:

Antonio de Literes: Júpiter y Semele

Emilio Arrieta: Marina

(Heli Pohjola)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Taidemusiikki

John Adamsin musiikkia esillä Turun Musiikkikirjastossa

John Adams

65 vuotta

Yhdysvaltalainen säveltäjä John Adams (s. 1947) täyttää tänään 65 vuotta. Adams on taidemusiikin tunnustettu crossover-säveltäjä. Uran alkupuolella sävellystyössä on selkeitä yhteyksiä minimalismiin. Adamsin ilmaisussa on kuitenkin myös perinteisempää substanssia. Adams ymmärtää musiikin draaman päälle – hän osaa pitää kuulijan valppaana, otteessa joka pitää. Musiikin intensiteetti on usein täysin hillitöntä!

The John Adams EarboxThe John Adams Earbox

John Adams on säveltänyt kamarimusiikkia, oopperoita, lukuisia teoksia orkesterille – ja paljon muuta. Yksi tie Adamsin musiikkiin on kymmenen CD-levyn boksi The John Adams Earbox (1999), jolla on sävellyksiä yli 20 vuoden ajalta. Earbox on merkittävä kulttuuriteko Nonesuch Recordsilta. Sama levy-yhtiö julkaisi massiiviset boksit myös Steve Reichiltä ja Philip Glassilta.

Kuuluisa ooppera Nixon in China (1987) voitti Adamsille Grammy-palkinnon. Kolminäytöksinen ooppera esitettiin myös Helsingissä. Vuonna 2003 Adams sai Pulizer-palkinnon teoksesta On The Transmigration Of Souls, joka on omistettu syyskuun 11. uhreille. Stuart Stratfordin johtama oopperaa Doctor Atomic (2005) esitettiin Kansallisoopperassa marras-joulukuussa 2011.

John Adamsin musiikkia on esillä Turun Musiikkikirjastossa 15.2. alkaen. Kaikki esillä olevat äänitteet ovat lainattavissa.

Tuomas Pelttari

Kalle Karjalainen

ps. Tiistaina 13.3. klo 18 jatkuu Jaakko Penttisen luentosarja Turun Musiikkikirjaston Stagella. Sarjassa Minimalismi musiikissa on tuolloin aiheena Terry Riley. Tervetuloa!

1 kommentti

Kategoria(t): Boksit, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Taidemusiikki, Uutiset

Ooppera Eerik XIV tänään Logomossa

Mikko Heiniö

Mikko Heiniö

Mikko Heiniön säveltämä ooppera Eerik XIV saa tänään kantaesityksensä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kruunaava suurteos on ensimmäinen Logomon uudella päänäyttämöllä. Moderni ooppera tuo katsojan lähelle esiintyjiä. Tapahtumat tulevat liki valkokankailta, ja suurelle näyttämölle saadaan yllättävän intiimi tunnelma. Oopperan ohjaa Erik Söderblom. Turun filharmonista orkesteria johtaa Leif Segerstam.

Katariina Maununtytärtä esittää oopperassa sopraano Helena Juntunen, ja Eerik XIV:n roolissa loistaa ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant. Eerik XIV:n osa olisi ollut mahdoton miesäänelle. Mikko Heiniö YLE-uutisille: – Tekstin tasolla tästä miehen roolista tuli niin suuri, niin monitahoinen, että vain nainen sen voi laulaa. Varmasti oopperahistorian suurin mezzosopraanorooli.

Eerik XIV hallitsi Ruotsi-Suomea 1560-luvulla. Oopperassa käydään takautumien kautta läpi hallitsijan dramaattista elämää, myös vainoharhaisuutta ja henkisen tilan järkkymistä. Libreton on tehnyt Juha Siltanen. Maailmanensi-illan lisäksi oopperalla on Logomossa kolme esitystä 24.–29.11.2011.

Mikko Heiniö kertoo: 
Tuomas Pelttari

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Taidemusiikki, Tapahtumat, Uutiset

Turkuun lisää oopperaa

Turun Sanomat uutisoi verkkosivullaan:

Turku panostaa vahvasti oopperaan

Ennen kuluvaa kulttuuripääkaupunkivuotta hiljaiseloa viettänyttä turkulaista oopperatoimintaa puhalletaan uuteen nousuun Turun filharmonisen orkesterin, Åbo svenska teaterin ja Turun musiikkijuhlien yhteistyönä. Kulttuurijohtaja Minna Sartes esittää keskiviikkona kokoontuvalle kulttuurilautakunnalle, että oopperahankkeelle myönnetään kaupungin suurtuotantotukea 72 500 euroa vuosittain seuraavien neljän vuoden ajan. Hankkeen kokonaiskuluiksi on arvioitu 1,4 miljoonaa euroa.

Kulttuuripääkaupunkivuoden huipentumaksi kaavaillun uuden kotimaisen Eerik XIV -oopperan jälkeen palataan koeteltujen klassikoiden pariin. Turun musiikkijuhlien taiteellisen johtajan Topi Lehtipuun ja TFO:n tulevan

Leif Segerstam

Leif Segerstam

ylikapellimestarin Leif Segerstamin kolmevuotinen ohjelmistosuunnitelma sisältää oopperat Le Nozze di Figaro (2013), Tristan und Isolde (2014) ja Julie (2015). Teokset esitetään alkukielellä ja ne tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi.

Suunnitelman mukaan ÅST:ssä esitetään joka toinen vuosi pienempi tuotanto, ja joka toinen vuosi ohjelmassa on suurtuotanto Logomon B-hallissa.

Vuosi 2012 toimii hankkeen suunnittelu- ja alullepanovuotena.

Lisää aiheesta keskiviikon 15.6.2011 Turun Sanomista.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Uutiset