Avainsana-arkisto: näyttelyt Turku

Lähikuvassa Udo Dirkschneider

Dirkschneider konsertoi Turussa keskiviikkona 15.11. Tämän kunniaksi musasto päätti nostaa esille Saksan pienen suuren miehen Udo Dirkschneiderin uraa blogijutun ja näyttelyn muodossa.

Wuppertalissa vuonna 1952 syntyntyt Udo Dirkschneider tunnetaan parhaiten saksalaisen heavy metal–yhtye Acceptin solistina. Udon tunnusmerkki on hänen omalaatuinen, nariseva laulutyylinsä. Acceptin kulta-ajat sijoittuvat 80-luvun puolivälin molemmin puolin jolloin ilmestyivät mm. sellaiset albumit kuten Balls to the wall sekä Metal heart.

Vuonna 1987 Dirkschneider erosi Acceptista musiikillisten erimielisyyksien takia ja perusti U.D.O.-nimisen orkesterin. Ensimmäinen albumi oli nimeltään Animal house joka sisälsi 11 kappaletta, kaikki Acceptin tekemiä. Udon mukaan tällaiseen ratkaisuun päädyttiin siksi, että Acceptilta jäi aikanaan paljon hyvää materiaalia käyttämättä. Levyn singleksi valikoitui lapsisotilaista kertova They want war.

Udon terveys petti vuonna 1990, kesken kiertueen. Huhuttiin jopa sydänkohtauksesta, jonka mies itse kuitenkin kielsi. Udon mukaan voimat menivät ja sen seurauksen hän paloi loppuun. Dirkschneider joutui sairaalaan tapauksen johdosta ja kiertue keskeytyi. Kuitenkin jo vuotta myöhemmin ilmestyi uusi albumi Timebomb. Näihin aikoihin liikkui myös vahvoja huhuja Udon paluusta Acceptin riveihin. Huhut osoittautuivat perättömiksi mutta niiden seurauksena yhtye hajosi ja U.D.O. laitettiin telakalle.

Vuonna 1992 Udon paluusta Acceptiin tuli kuin tulikin totta. Yhtye julkaisi muutaman albumin ja pysyi koossa viitisen vuotta. Uuden välirikon jälkeen oli aika kaivaa U.D.O. naftaliinista ja julkaista uusi albumi nimeltään Solid. Siitä lähtien orkesteri on ollut voimissaan ja julkaissut levyjä tasaiseen tahtiin aina näihin päiviin saakka. Viimeisin studioalbumi on vuodelta 2015 ja nimeltään Decadent.

Acceptia Udo ei ole unohtanut. Meneillään olevalla maailmankiertueella Dirkschneider-niminen kokoonpano soittaa Acceptin kappaleita livenä. Tänä vuonna ilmestynyt livelevy on nimetty jämäkästi Live-Back to the roots-Accepted!

Petri Kipinä

PS. Tsekkaa myös Udo-aiheinen näyttely Turun musassa!

 

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Suomalaisen taidemusiikin 100 vuotta

Tämä luentosarja alkaa huomenna torstaina Turun pääkirjaston Studiossa:

Studia generalia -luentosarja pääkirjaston Studiossa torstaisin klo 18-20. Aiheeseen liittyvä näyttely pystytetty musiikkiosastolle.

9.11. Musiikki osana itsenäisyystaistelua
16.11. Kiihkeältä 1920-luvulta eteenpäin
23.11. Sotavuosien vaikutus musiikkiin ja uusimman eurooppalaisen radikalismin tulo Suomeen
30.11.Suomi eri tyylisuuntien tyyssijana ja oopperoiden kasvualustana
7.12. Suomalaisten nuorten säveltäjien murtautuminen laajalla rintamalla globaaliin tietoisuuteen

Jätä kommentti

Kategoria(t): luennot, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Taidemusiikki, Tapahtumat

Ambientia Turun pääkirjastossa

Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on nyt esillä ambient-nostonäyttely. Se liittyy pääkirjaston studiossa marraskuun alussa järjestettävään tapahtumaan.

Sunnuntaina 5.11. pääkirjaston Studiossa vietetään iltapäivä ambient-musiikin parissa. Tuolloin kuullaan viiden eri artistin live-esiintymiset. Nämä kaikki liikkuvat sujuvasti sekä perinteisemmän ambientin että uudemman kokeellisen ambientien äänimaisemissa.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan!

Aikataulu ja artistit:

13:00 Laitoshuoltaja
13:30 Trivial Balance
14:00 MvH
14:30 bin.exe
15:00 Fossa

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄ:
Turun kaupunginkirjasto ja Turun syntetisaattoriseura ry

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Tapahtumat

Kuukauden näyttely: Elektronisen Musiikin Edelläkävijät

Erkki Kurenniemi (10.7.1941 – 1.5.2017) ja Mika Vainio (15.5.1963 – 12.4.2017)

Elektronisen musiikin edelläkävijöille ja uranuurtajille Erkki Kurenniemelle ja Mika Vainiolle on Turun pääkirjaston musiikkiosastolle pystytetty näyttely, jossa nähtävillä taiteilijoiden julkaisemaa materiaalia. Esillä myös videoteos, jossa tanssija Riitta Vainio soittaa videokameran avulla toimivaa DIMI-0- sähkösoitinta.

Musasto toivottaa kaikki tervetulleiksi katsomaan ja kuulemaan näyttelyn!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden näyttely, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Mitä minä kuuntelen? Juri Nummelin

Kuva: Daniela Vainio

Kuva: Daniela Vainio

Oletko koskaan miettinyt mitä musiikkia varsinaissuomalaiset kirjallisuuden alan ihmiset kuuntelevat? Nyt sinulla on tilaisuus tutustua kirjallisuusvaikuttajien suosittelemiin teoksiin Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Esillä on myös taiteilijan omaa tuotantoa. Henkilö vaihtuu viikottain ja näyttely jatkuu joulukuulle. Musiikkiosasto sijaitsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Käykääpä katsomassa!

Tällä viikolla vuorossa on kirjailija Juri Nummelin.

1.Kerro itsestäsi kirjailijana / kirjallisuuden alan toimijana.

Inhoan fraasia “kirjallisuuden sekatyöläinen”, mutta juuri sellainen taidan itse olla: olen kirjoittanut lukuisia tietokirjoja lähinnä kirjallisuuden ja elokuvan alueelta, lisäksi olen toimittanut novelliantologioita erilaisista aiheista sekä joitain artikkelikokoelmia ja hakuteoksia. Muutamia proosateoksia olen myös tehnyt sekä koonnut roskapostista runokokoelman.

2. Miten musiikkiharrastus on vaikuttanut kirjoittamiseesi / työhösi kirjallisuuden parissa?

Musiikki on harvoja harrastuksiani, josta ei ole tullut työtä. Olen kyllä koko ikäni haaveillut musiikin tekemisestä, mutta muutamaa outoa DIY-henkistä viritystä lukuun ottamatta en ole kuitenkaan unelmiani toteuttanut – toistaiseksi! Kuuntelen musiikkia kirjoittaessani ja editoidessani koko ajan, se auttaa keskittymään, varsinkin jos on kuulokkeet. Voi uppoutua rauhassa omaan kuplaansa.

Kirjoittaessa toimii hyvin bebop/hardbop -tyyppinen jazz, joka perustuu improvisointiin – kirjoittaminenhan on improvisointia -, mutta jossa ei kuitenkaan ole hälyääniä. Omalla Spotify-soittolistallani on yli 1600 biisiä, jossa lajityypit vaihtelevat vanhasta swingistä minimalistiseen electronicaan. Vaihtelu pitää virkeänä!

3. Esittele lempilevysi/ -artistisi/- yhtyeesi. Jos sinulla ei sellaista ole, niin esittele lempimusiikkityylisi (esim. klassinen, punk, iskelmä)

Olen viime aikoina kavereiden kanssa parhaista levyistä keskusteltaessa nostanut esille Suiciden ekan levyn (1977), jolla ei taida olla varsinaista nimeä. Levyn ekan biisin “Ghost Riderin” kosketinsoitinriffin haluaisin opetella! Suicide teki (Alan Vegan kuolema heinäkuussa oli kova isku) synkkää ja omituista urku- ja syntetisaattorimusaa, jossa on rockabillyn toisteinen rytmi, jonka päälle laulaja Vega mankuu, sihisee, vikisee, ulvoo ja karjuu. Saman levyn pitkä “Frankie Teardrop” on pelottavin kappale koskaan.

4. Käytätkö kirjastoa?

Käytän, sekä kaupunginkirjastoa että yliopiston kirjastoa, jossa on vapaakappaleoikeus, joten siellä on suurin osa kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta. Musiikkia en kirjastosta ole vuosiin hakenut, kuuntelen musiikkini suurimmaksi osaksi Spotifysta.

Tiskatessani kuuntelen C-kasetteja, vanhoja Räkärodeo-nauhoituksia ja diskokokoelmia!

5. Jos olisit levy, niin mikä levy olisit?

Olisin varmaankin oma Spotify-soittolistani, pitkä, sekava ja jaaritteleva, mutta aina mainio!

Toim. Petri Kipinä ja Erika Woodard

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Mitä minä kuuntelen?, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Mitä minä kuuntelen? Heli Laaksonen

Kuva: Miikka Lappalainen

Kuva: Miikka Lappalainen

Oletko koskaan miettinyt mitä musiikkia varsinaissuomalaiset kirjallisuuden alan ihmiset kuuntelevat? Nyt sinulla on tilaisuus tutustua kirjallisuusvaikuttajien suosittelemiin teoksiin Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Esillä on myös taiteilijan omaa tuotantoa. Henkilö vaihtuu viikottain ja näyttely jatkuu joulukuulle. Musiikkiosasto sijaitsee vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Käykääpä katsomassa!

Tällä viikolla vuorossa on runoilija/kustantaja Heli Laaksonen.

1.Kerro itsestäsi kirjailijana / kirjallisuuden alan toimijana.

Olen runonkirjottaja, sanamaija – ja nykysi myäski pop-up-kustantaja Laaksose Heli. Kirjottanu 17 vuat, kaikkias parisenkymment kirja, tiatokirjat kirjakiälel, kaunokirjat lounaismurttel, lokakuus ilmestys pianoisromaani Sylvia, Tuija ja laulava patja. Äänikirjoi olen pulputtanu 4.

2. Miten musiikkiharrastus on vaikuttanut kirjoittamiseesi / työhösi kirjallisuuden parissa?

En ol missän tapaukses musiikinharrastaja. Mää luule, et jos mailmast häviäis musiikki valla, vois mennä mont viikko ennenko huamaissin. Meil ei koton kuunnelttu musiikki, ei missä olosuhteis. No, joulun vois joku venunu talvilaulukasetti soira, ja Herreyssin veljeksist tykkäsin, mut heijän söpöytes tähre enimmäkses. Annan suure arvo musikintekijöil niinko kaikil taiteilijoil, mut itte kuulustelen ratioist puheohjelmi ja vaihran ussemiten kanavan soiton ajaks. Nii et mun kirjottamisse ei suuri musiikillissi vaikuttei ol päässy uima. Aktiiviste musiikki-ihmiste ansiost muutamei mun tekstei o sentäs sävelletty: Heiniön Mikko tek runoist Pikavuaro Turkku -kuaroteokse ja Atso Almila läpisävels Aapise, kuaromusiikiks senki. Otra-kansanmusiikkiyhtye sävels Lehmän ja koivun ja muitaki.

Yks musiikilaji, mitä luantevast ja välil intomiälel kuulustelen on kumminki olemas: kansanmusiikki. Lähinnä kotomaine, skandinaavine taik balttilaine – kokoonpanoist tule miäle esimerkiks Puhti ja Rymäkkä ja Freija ja virolaine Trad.Attack. Mun pitkäaikkane ystävyys Lauri Tähkän kans sai alkus uurelaisest kansanperintten käsittelyst, mitä hän Elonkerjuuyhtyen kans toteutti. Koko kansanmusiikkikiintymykse alkuperä o mul hämärä. See o mun korvis kummallisen kotost ja ikiaikkaist, niinko omien ihmisten tekemä mul vartvaste. Voik olla geenie muisti?

3. Esittele lempilevysi/ -artistisi/- yhtyeesi. Jos sinulla ei sellaista ole, niin esittele lempimusiikkityylisi (esim. klassinen, punk, iskelmä)

Kumma tapaus tammikuus 2015. Mul ol ollu Radio Rockin aamupulinalähetys pääl – Harri Moisio o mun suursuasikkijuantaja – ja se ol poikkeuksellisest unhottunu taustal soima. Olin juur avannu sähköpostin ja saanu ihanan kirjeen Bulgariast, sikäläiselt kustantamolt. Minusse valus hyvä miäl ja sen soundtrackinä sois yhtäkki joku villi, vahva, kirkas hevimusiikki, rummut ko hellal kiahuvas hernekeitos. Siin puhrasäänine miäs laulo vimmatust Lola Montezist ja oikopäät ryntäsin juutuupittama, MITÄ tämmöne o! Volbeat, siäl sanotti. Tanskalaine rock’n’roll-heavy-yhtye, fb:s melkkest 2 miljona fani (ja mää en ol ikän kuullukka!).

En ossa musiikintermei enkä nuattien kuvailemist, mut sen erotan kosk rulla ja kosk laaha. Ja nyy rullas! Volbeat sai rallatta Lolan sata kertta läppärin kaiuttimist niin kaua, et lainasin Laitilan kirjaston ainokaise Volbeat-levyn, ja heti ko uus levy Seal the deal ilmestys, rynnisin Anttila-vainaan Topten-osastolt ostama iha luxus-paketi niinko mikäki hullantunu teini. Nyy mul o liput heijän konsertti Hartwall-areenal lokakuus. Mää en oikken tunne tämmöst Laaksost, kene runoauton cd-soittimes karju soinnukkast Michael Poulsen. Välil leyl lauleta pari säet tanskaks. Mittä en käsitä, mut volume saa olla kympis.

4. Käytätkö kirjastoa?

Ensmäset kirjastoviarailut olen tehny polkupyärän lastenistuimel kuljetettuna – ja sen jälkke ei elämäs ol menny kokonaist kuukauttaka, etten olis jossain kirjastos käyny.

5. Jos olisit levy, niin mikä levy olisit?

Olissin eri ko mitä kannes väitettäis. Ehkä luvattais trad. avainviululaulu, tuliski tanskalaist heavy.

Toim. Petri Kipinä ja Erika Woodard

Jätä kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Mitä minä kuuntelen?, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Pommilaukka-näyttely avattu Turun Musiikkikirjastossa. Kuvia ja tunnelmia avajaisista.

Perjantaina 1.4. avattiin Turun Musiikkikirjastossa ohjelmatoimisto Pommilaukan historiaa esittelevä näyttely. Paikalla oli mukavasti ihmisiä ja tilaisuudessa esiintyi akustisesti Salaliitto. Mr. Pommilaukka Petteri Eeva kertoi uuden innon homman pyörittämiseen löytyneen juuri Salaliiton kiinnityksen myötä. Pommilaukka voi nykyään siis hyvin ja sen historiaan voit tutustua Turussa huhtikuun ajan.

Salaliitto. Kuva: Eero Kostiainen

Salaliitto. Kuva: Eero Kostiainen

 

Akustinen Salaliitto. Kuva: Terhi Nummelin

Akustinen Salaliitto. Kuva: Terhi Nummelin

Toim. Petri Kipinä

Lue myös: Petteri Eevan haastattelu Musastossa

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku, Tapahtumat, Uutiset