Avainsana-arkisto: Matti Rag Paananen

Matti Rag Paananen 80 vuotta 9.11.2019

Matti Rag Paanasen haastattelu lokakuussa 2019

Olen säveltäjä sekä jazzpianisti Matti Rag Paananen ja synnyin Turussa 9.11.1939.  Olen säveltänyt marginaalimusiikkia pitkinä sarjoina.

Vuoden päivät (soiva kalenteri 366 osaa) on mainittu Guinnessin Suuressa Ennätyskirjassa maailman pisimpänä yhtenäisenä sävelteoksena.

Tuhannen ja yhden yön lauluja sävelsin 16 vuotta ja se sisältää tuhat ja yksi kappaletta.

Venyvä käsite sisältää 200 teosta ja sarja Varjojen loisteessa on edennyt lauluun numero 152 (joka on Uuno Kailaan lähes sata vuotta kadoksissa ollut runo: Me olemme silmiä vaihtaneet.)

Sinfonioita on seitsemän ja television dokumenttielokuviin sävellettyä musiikkia (Aleksis Kivi, Elias Lönrot, Pentti Haanpää jne.) suuri määrä. Sinfonioista ovat kaikki (vain) kantaesitettyjä, paitsi kuudes sinfoniani Rag´s Blues Symphony.

Täysimittaisia LP- ja CD- levyjä on parisenkymmentä sekä nuottivihkoja yhdeksän, mm. Federico Garsía Lorca, joka sisältää kaikki Lorcan runot sävellettyinä. Nuottivihko Tangot taas sisältää 20 teosta joissa on myös allekirjoittaneen sanoitus. Levyistä mainitsisin WWF:lle sävelletty LP- ja CD- levy Amazon, jota myytiin Amazonian sademetsien hyväksi, ja jonka sävelsin Perun Amazonian viidakossa, noin 500 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista Iquitosista.

Konserteista mainitsisin huumeiden vastaiset Prinsessan testamentti – konsertit, joita pidimme eri puolilla Suomea noin 250 kertaa. Myös säveltämäni Isä meidän – rukous Turun tuomiokirkossa muutama vuosi sitten on jäänyt mieleeni, kuten myös säveltämäni Jobin kirja Turun Mikaelinkirkossa vuonna 2010.

Vuodet Afrikassa

Toinen levy jonka tein WWF:lle oli The Sounds of Wild, jonka sävelsin Afrikan Masaimaassa ja jonka tuotolla suojeltiin Afrikan villieläimiä. Asuimme Afrikassa kolmena vuonna, joten sävelsin siellä myös seitsemännen sinfoniani The White Maasai´s Jazz Symphonyn, joka kantaesitettiin 10 vuotta sitten 70-vuotis -juhlakonsertissani. Afrikassa sain oman puun (kuten myös täällä Turussa) ja minut vihittiin vaimoni kanssa Masaiden heimoon kuuluviksi. Arvonimekseni tuli Oloiboni, joka on päälliköstä seuraava alaspäin ja tarkoittaa, että olen Tietäjä (Prophet) joka tietää kaiken.

Parhaat haukkumiset

Parhaat haukkumiset tulivat TV-ohjelmasta ja levystä The Symphony of Robinson Crusoe, jonka sävelsin Karibianmerellä, Antiqualla, samalla autiolla rannalla jonne Robinson Crusoe olisi Daniel Defoen kirjan mukaan haaksirikkoutunut. Helsingin Sanomien arvostelijan mukaan säveltäjän täytyy olla hullu.

Taidegalleria Ragala

Maalaan myös tauluja ja kirjoitan kirjoja. Kotonani Hirvensalossa, Toijaistentie 16, minulla on taidegalleria Ragala (lausutaan hienosti englanniksi Räkälä), jossa on kymmenen huonetta ja satoja maalauksiani seinillä. Avointen ovien päivää vietämme joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina kello 12 – 16, tervetuloa! Taulujen lisäksi galleriassa on myynnissä levyjäni (a´ 15 €, mutta jos haluaa nimmarin saa kympillä), sekä kirjojani. Esimerkiksi kymmenosaista teosta Taide ja nerous (yhteensä 3000 sivua) saa vain minulta, sekä suuren menestyksen saavuttanutta Mietelmäkuvia -teosta on vielä muutama jäljellä.

Musiikkiosaston merkitys

Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla kävin aikoinani ahkerasti. Tämä oli sitä aikaa, kun opiskelin sinfonioiden tekemistä. Lainasin levyjä sekä niihin kuuluvia pieniä partituurikirjoja. Kuuntelin kotonani Vesku Loirilta saamistani hyvistä kaiuttimista valtavan määrän sinfonioita ja seurasin soittoa partituurista. Oli hienoa, että tällainen palvelu oli mahdollinen, sillä ilman sitä ja ilman varsinaista opettajaa en olisi sinfonioiden maailmaan milloinkaan yltänyt.

Toki kävin myös haastattelemassa kaikkia ”soittimia” Turun kaupunginorkesterin takahuoneessa. Parhaiten jäi mieleeni käyrätorvensoittajan varoitus: ”Äläkä sitten sävellä suurta tuskaa! – Beethoven on kuollut, Mozart on kuollut, minuakin väsyttää.”

Rag

 

1 kommentti

Kategoria(t): Haastattelut, Musamaailman mietteitä - kuukauden säveltäjä, Musasto suosittelee, Taidemusiikki

Vesku Loirin ja Rag Paanasen ”kadonnut” lastenlevyklassikko julkaistaan uudelleen

Vesku Loirin ja Matti Rag Paanasen progressiivinen lastenlevy Merirosvokapteeni Ynjevi Lavankopoksahdus julkaistaan uudelleen 37 vuoden jälkeen  26.10.2011. Levyn bookletissa mukana Vesku Loirin suunnittelema ja maalaama lautapeli.

Matti Rag Paanasen säveltämä ja sanoittama, progressiivista musiikkia sisältävä lastenmusiikkilevy julkaistiin alunperin vuonna 1974. Vesku Loiri laulaa levyn solistina.  Uudelleenjulkaisu on saatavilla myös vinyylinä.

Sekä Vesku että Rag ovat molemmat iloisia, että levy on julkaistu uudelleen ja siitä onkin Veskun mukaan tullut eräänlainen kadonnut klassikko.Säveltäjä Matti Rag Paananen sävelsi progressiivista musiikkia sisältävän teoksensa ajatuksenaan tehdä lastenmusiikkilevy, jota myös aikuiset voisivat kuunnella. Paananen on myös sanoittanut levyn. Turkulainen Paananen ajatteli jo teosta säveltäessään Vesa-Matti Loirin sopivan sen solistiksi. Teoksen valmistuttua hän tarjosi levytysideaa Loirille, joka näytteli samaan aikaan Turun kaupunginteatterissa Seitsemän veljestä –näytelmässä.

Rag toimitti nuotit teatterin vahtimestarille, joka välitti viestin eteenpäin. Loiri innostui ajatuksesta samantien. Koko projekti oli hänen mielestään erittäin mielenkiintoinen ja innostava. Hänen mielestään Matti oli erittäin omaperäinen ja maaginen taiteilija, jota hän edelleenkin ihailee kovasti. Levy äänitettiinkin pian legendaarisessa Pekka Nurmikallion studiossa Lahdessa, joka oli myös Suomen ensimmäinen jazz-studio.

Vesku muistelee sessiota hymyssäsuin. Hänestä oli todella mukavaa tehdä levy, sessio oli spontaani ja siinä oli paljon hyviä energioita – merkillinen teksti ja merkillinen sävellys, hyvässä hengessä.Paananen muistelee myöskin levytyssessioita hyvällä. Heidän käyttämänsä studiotekniikka oli tuolloin varsin erilaista kuin nykyään. Studio toimi Nurmikallion kerrostalon kellarissa, jossa muusikoiden tuli varoa, etteivät he lyöneet päitään viemäriputkiin. Kellarissa oli kaksi mankkaa, joista toinen oli stereon vasen, ja toinen oikea puoli. Jos äänityksissä tarvittiin kaikua, avattiin vessan ovi. Kun lauluosuuksissa tuli esiin kohta, jossa Ynjevi meinasi hukkua aaltoihin, mikrofonin viereen tuotiin täysinäinen vesiämpäri. Vesku Loiri upotti päänsä ämpäriin ja lauloi ”apua” veden alta.

Alunperin Jukka Kuoppamäen Satsanga-levymerkillä julkaistu levy sai aikanaan hyvän vastaanoton. Monien kuulijoiden kertomusten mukaan levy on ollut kiehtova, mutta sopivasti pelottava. Sen kuunteleminen on ollut jännittävä kokemus, jonka tähden se on jäänyt mieleen. Tarina on ikään kuin pienen pojan odysseia. Levy kertoo tarinan kotoaan karanneesta Ynjevistä, joka lähtee merimatkalle. Ynjevi kohtaa matkallaan esteitä, vastuksia ja houkutuksia, kuten myrskyn, suklaamantereen, sinappikäärmeiden sodan, jättiläishyttysen, luurankosaaren sekä pahaiset naulakotkat. Lopulta Ynjevin pelastaa sukelluskalavene, joka vie hänet kotiin. Kunnon satuun kuuluu aina opetus, niin myös tähänkin, ja se kuuluu, että oma koti on paras paikka.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset