Avainsana-arkisto: laulelmat

Vinyylimania: Irina Milan – Milodia

Vinyylimania hehkuttaa mielenkiintoisia vinyylilevylöytöjä periaatteella “tarttui mukaan levydivarista”.

Irina Milan / Milodia (1975)

Kuka on maamme eniten levyttänyt naisartisti kautta aikojen? Oikea vastaus on Irina Milan (s. 1947), joka lauloi omien levyjensä lisäksi taustoja lukemattomilla kotimaisilla äänilevyillä 1970-luvulla. Kaiken kaikkiaan hänelle on kertynyt uskomattomat 2279 levytystä.

Irina Milanin oma laulajan ura alkoi vuonna 1967 suomenkielisellä  versiolla Cherin menestyskappaleesta The Beat Goes On, joka sai suomenkieliseksi nimekseen Vaikka paljain jaloin. Milanin tulkinnasta tuli suuri hitti samoin kuin singlen B-puolen laulusta Missä olit silloin. Tunnusomaista laulajattaren 1960-luvun jälkipuolen singletuotannolle olivat pop- ja iskelmävaikutteet.

Omimman laulelmamusiikkia lähenevän tyylinsä Irina Milan löysi vuonna 1974 ilmestyneellä esikoisalbumillaan Milankolia, jonka tuotti Anki Lindqvist. Lopullista taiteellista läpimurtoa merkitsi seuraavana vuonna ilmestynyt Milodia-LP, jolla Milan aloitti yhteistyönsä Jorma Panulan kanssa. Omaleimainen levy koostuu puoliksi Edith Piafin tuotannosta ja puoliksi Jorma Panulan sävellyksistä. Sovituksista vastaavat Kaj Westerlund ja Jorma Panula. Levyn tunnetuin laulu on Panulan säveltämä ja Kirsti Puhtilan sanoittama Miesparka, jolla Irina Milan osallistui myös Syksyn Sävel –kilpailuun. Milodia sai kriitikoilta kiitosta, mutta suuri yleisö vierasti Milanin persoonallista muista erottuvaa tyyliä.

Milanin ja Panulan hedelmällisestä yhteistyöstä saatiin tämän jälkeen nauttia vielä kahdella albumilla, jotka olivat Musta perhonen (1976) ja Mitä tapahtuu! (1979). Jälkimmäisen sanoituksista vastasi Hector.

1980-luvulla Irina Milan siirtyi yhä enemmän teatterin puolelle ollen mukana muun muassa Helsingin Kaupunginteatterin musikaaleissa. Vuodesta 1994 hän on valmentanut päätoimisesti laulajia ensin Helsingin Kaupunginteatterissa ja sitten myös muualla opettaen laulun tulkintaa.

Iki-Popista löytämäni Milodia-levy palautti mieleeni, kuinka kestävää musiikkia upeaääninen Irina Milan on tehnyt.

Altti Koivisto

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Vinyylimania

Viikon levy Cornelis Vreeswijk: En spjutkastares visor (1980)

1980_spjutkastaren

Hollantilaisen Cornelis Vreeswijkin (1937 – 1987)  perhe muutti  1949 Hollannista Ruotsiin. Cornelis oppi ruotsin kielen täydellisesti 15 vuodessa. Tämän jälkeen alankomaalaisruotsalainen tarkkailija teki ja esitti yli 500 laulua ja 200 runoa.

Vreeswijkin satiiriset, yhteiskuntakriittiset viisut toivat esiin yhteiskunnan epäkohdat, mutta kertoivat myös onnesta ja rakkaudesta. Trubaduuri ja runoilija Cornelis Vreeswijk toi lavalle jakkaran ja kitaransa lisäksi aina myös koko ihmiselämän kaikessa kauneudessaan ja rumuudessaan. Cornelis oli lavalla aivan tavallinen ihminen iloineen ja suruineen.Ruotsalainen muusikko ja kirjailija Ulf G. Åhslund on sanonut Vreeswijkin olleen säyseä ja talttumaton, ristiriitainen, yksinäinen, suosittu ja parjattu – yhtä aikaa ja kaikkea sekaisin.

Trubaduuri ehti käydä esiintymässä Suomessakin 1970-luvun lopulla levyttäen  Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemää musiikkia ruotsiksi. En spjutkastares visor -albumin materiaalia kuultiin täällä elävänä loppukesällä 1980. Levy äänitettiin Helsingissä ja levyllä soittaa suomalaisia ja ruotsalaisia muusikoita. Levyn nimi ”Keihäänheittäjän lauluja” viittaa Tapio Rautavaaraan, joka voitti keihäänheiton olympiakultaa 1948 olympialaisissa. Alkutekstissä Cornelis kirjoittaa, että Suomi on keihäänheittäjien maa. Tälle levylle on valittu suosituimpia lauluja, joita Suomessa on laulettu ja edelleen lauletaan Suomessa. Cornelis nostaa erityisesti esille Tapio Rautavaaran, Toivo Kärjen, Georg Malmsténin ja  Reino Helismaan.

En spjutkastarens visor- levy on minulle erityisen tärkeä. Olin levyn ilmestyttyä vasta 7-vuotias. Äitini soitti tätä levyä vinyylisoittimessa ja kuunteli sen melkein puhki. Niinpä olen oppinut nämä kaikki suomalaisille tutut laulut ensin Corneliksen versioina ruotsiksi. Edelleenkin Corneliksen versiota Päivänsäteestä ja menninkäisestä on vaikea voittaa, mutta suosikkini tältä levyltä on Luffaren och katten – Reissumies ja kissa. Tämä laulu saa minussa aikaan kaukokaipuuta, vapauden kaipuuta, sääliäkin. Siinä on hyvä tarina ja Cornelis kertoo sen hyvin.

Cornelis eli rankkaa ja kuluttavaa elämää. Hän oli neljä kertaa naimisissa ja kärsi alkoholismista. Cornelis kuoli  50-vuotiaana maksasyöpään, jonka jälkeen Corneliksesta on tullut melkein yhtä suosittu Ruotsin kansallisikoni kuin Bellmanista. Nurinkurista on, että hän ei koskaan anonut Ruotsin kansallisuutta. Cornelis poistui virastosta tuohtuneena, kun häneltä vaadittiin kielitodistusta.

Corneliksen värikkäästä elämästä on kirjoitettu ruotsinkielinen elämäkerta: Oscar Hedlund: Cornelis. Scener ur en äventyrares liv (2000)

Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy myös Corneliksen elämästä tehty elokuva Cornelis (2011), jossa on myös suomenkielinen tekstitys.

En spjutkastares visor- albumin laulut

1. ”Farfars halmhatt”- Isoisän olkihattu säv. san. Tapio Rautavaara

2. ”Den ståndaktige gossens jenka” -Totisen pojan jenkka. Säv. San. Georg Malmstén

3. ”Den gråtande flöjten” – Itkevä huilu. Säv. Georg Malmstén, san. Larin Kyösti

4.  ”Konstas fina vals” – Konstan parempi valssi. Säv. Konsta Jylhä, san. Jukka Virtanen

5.  ”Stopets spår” – Tuopin jäljet. Säv.Toivo Kärki, san. Reino Helismaa

6. ”Kalle Tappinens samba”-Kohtalokas samba. Säv. San. Georg Malmstén

7. ”Nog finns det här i världen att sjunga”- Lauluni aiheet. Säv. Toivo kärki. San. Reino Helismaa

8. ”Solgnuttan och trollet”-Päivänsäde ja menninkäinen. Säv. San. Reino Helismaa

9. ”Gå på du vandringsman”-Reppu ja reissumies. Säv. Toivo Kärki San.Reino Helismaa

10. ”Halta Eriksson”-Ontuva Eriksson. Säv. Tapio Rautavaara San. Oiva Paloheimo

11.  ”Luffaren och katten” – Reissumies ja kissa. Säv.San.Reino Helismaa

12. ”Den blåa drömmen”- Sininen uni. Säv. Tapio Rautavaara. San. Martti Haavio

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49382-cornelis-vreeswijk-kotoutumisenkotouttamisen-mestari

Ann-Christin Antell

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy