Avainsana-arkisto: kuorot

Puolalan musiikkiluokat 50v/ Puolalanmäen musiikkilukio 30v

Portaikko musaan avataan asennustyön jälkeen

Puolala juhlii! Koulu juhlistaa Puolalan musiikkiluokat 50v/ Puolalanmäen musiikkilukio 30v -teemaa jalkautumalla kaupungille perjantaina 1.6.. Kuorot laulavat sopivissa paikoissa ja kokoontuvat klo 12 Puolalanpuistossa laulamaan muutaman kappaleen. Esiintymispaikkoina toimivat myös vanhan kirjastotalon portaikko sekä kirjastopiha. Alla päivän ohjelma:

klo 9.30 Piccolot ja Cantitare (alakoulun kuorot) kirjaston sisäpihalla

klo 9.55 Canticum (ysien kuoro) musiikkikirjaston portaikossa

10.45 Chorus Crescens Iuniorum (kasien kuoro ) musiikkikirjaston portaikossa

13.40 Camis (lukion sekakuoro) musiikkikirjaston portaikossa

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): konsertit, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Matteus-passio on sävellys Jeesuksen kärsimyshistoriasta Matteuksen evankeliumin mukaan

matteus passio

 

Saksalaisen Johann Sebastian Bachin säveltämä Matteus-passio on kaksiosainen passio, oman tyylilajinsa mestarinäyte, joka kuvaa pääsiäisen ajan tapahtumat Jeesuksen Betanian ennustuksesta hautaamiseen saakka. Passio kantaesitettiin Leipzigin Tuomaskirkossa pitkänäperjantaina 15. huhtikuuta 1729. Teoksen esitys kestää noin 3½ tuntia.

J. S. Bach sävelsi uransa aikana viisi passiota, joista kuitenkin vain kaksi — Matteus-passio ja Johannes-passio— on säilynyt kokonaisina. Markus-passiosta on säilynyt nykypolville vain otteita. Matteus- ja Johannes-passio kuuluvatkin kuorojen vakio-ohjelmistoon pääsiäisaikaan.

Keskiajalla kirkoissa oli piinaviikoilla tapana lukea tai laulaa Jeesuksen kärsimyshistoriat. Sana passio on latinaa ja tarkoittaa sekä kärsimystä että intohimoa. 1600-luvulla Saksassa kehittyi uusi oratoriopassion perinne, jonka varhaisimpia esimerkkejä oli hampurilaisen Thomas Sellen säveltämä Johannes-passio vuodelta 1641. Bachin passiosävellykset jatkoivat tätä perinnettä. Bachin tiedetään itse johtaneen eri passioidensa esityksiä Leipzigissa vuodesta 1724 vuosittain aina vuoteen 1739 asti ja todennäköisesti myöhemminkin, vaikka näistä esityksistä ei olekaan säilynyt todisteita.

Bachin Matteus-passion toi uudestaan esille Felix Mendelssohn, kun hän vuonna 1829 esitytti ensimmäistä kertaa noin sataan vuoteen välillä unohdetun teoksen. Konsertti oli suuri kulttuuritapaus, josta yli tuhat pyrkijää piti lähettää kotiin tilanpuutteen vuoksi.

Matteus-passio on sävelletty kaksoiskuorolle, kaksoisorkesterille, kaksille uruille sekä solisteille (sopraano, altto, tenori, basso). Teoksen libretto eli teksti on peräisin Matteuksen evankeliumin luvuista 26 ja 27.

Bachin passiot koostuvat aarioista, kuoro-osista, koraaleista sekä resitatiiveista, joiden tarkoituksena on viedä juonta eteenpäin. Aariat ovat usein pohdiskelevia ja pysäyttävät juonenkulun. Ne saattavat myös olla rukousmaisia tai kommentoida tarinaa. Bach käyttää kuoroa milloin suurena kansanjoukkona tai toisinaan esimerkiksi Jeesuksen vanginneiden sotilaitten suuna. Matteus-passion ”johtoaiheen” muodostaa koraali Herzlich tut mich verlangen, joka kuullaan passiossa viidesti.

Matteus-passiossa henkilöiden lauluosille on tyypillistä minimaalinen säestys – useimmiten Bach käyttää näissä vain urun ja sellon duettoa, poikkeuksena Jeesus, jonka lauluosuuteen hän on lisännyt sädekehänomaisen viulu- ja alttoviuluosuuden. Ainoastaan Jeesuksen kuoleman hetkellä Bach luopuu tästä tunnusomaisesta jousikvintetosta, jättäen dramaattisen tyhjyyden Jeesuksen huudahtaessa ”Eli, Eli, lama asabthani? ”.
Matteus-passio on esitetty Turussa kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Musikkikirjastosta löytyy useita eri Matteus-passion levytyksiä. Lisää levytyksiä löytyy Naxos Music Libraryn kautta, johon kirjaudutaan sisään kirjastokortin numerolla.

 

Youtubesta löytyy J.S Bachin Matteus-passio kokonaan Münchenin Bach- kuoron ja -orkesterin esittämänä, johtajanaan Karl Ritchter vuodelta 1971.

 

Lähteet:

Wikipedia: Matteus-passio
Boyd, Malcolm: Bach, 1991 Otava

Burrows, John & Wifeen, Charlie: Klassinen musiikki. (Eyewitness companion: Classical music, 2005). Suomennos: Saana Ala-Antti ja Mirja Kytökari. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31887-4.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Taidemusiikki