Avainsana-arkisto: Kingston Wall

Uudelleen julkaistu klassikko: Kingston Wall II

594px-Kingston-Wall-II-cover

Kingston Wallin vuonna 1993 julkaistu kakkoslevy on allekirjoittaneen papereissa debyyttilevyä rakkaampi, vahvempi kokonaisuus. Svart Recordsin vinyylimuotoinen uudelleenjulkaisu tekee levystä jälleen ajankohtaisen. Kingston Wall II:n suurimmat ansiot löytyvät käsittämättömästä intensiivisyydestä ja värikkäästä monipuolisuudesta. Petri Wallin Intia-hekumointi kuuluu albumin jokaiselta viisulta, psykedeelisyys teki tilaa progressiivisuudelle. Vaikka selkeät melodiat ovat hyvin esillä, levy on erityisesti vaikuttava kokonaisuus ja taitavien muusikoiden häkellyttävä musiikkimatka. Wallin Hendrix-skebasta irtoaa transsiin vaivuttavaa orientaali-bluesia ja Sami Kuoppamäen rumputyöskentely on jotain aivan muuta. Ennakkoluulottomuus ja soittamisen voima eivät jää huomaamatta.

Kuten sanottua, levyä ei kannata viipaloida neljän minuutin pikapaloihin. Jos olet ensimmäistä kertaa kyseisen levyn äärellä, varaa riittävästi aikaa ja tyhjennä pääsi ennakkoajatuksista. Kiekon avaava terävä orientalrock We cannot move saa heti seuraavassa viisussa yllättävää taustatukea irlantilaiselta folkmusiikilta, joka naitetaan oriental-fiilisten kaveriksi. Ilmavan raikkaat, tajuntaa laajentava viisukolmikko Could it be so, And it’s all happening sekä Love tonight vetävät kuulijan väkisin transsiin. Varsinkin Love tonight jyystää kuin Led Zeppelin konsanaan ja Walli on ilmiselvä Robert Plant. Shine on me, albumin “se” biisi, soi kauniina ja suorastaan ylevänä. Sakari Kukon saksofoni tuo viisuun jazz-henkistä arvovaltaa. Donna Summer -coveri I feel love on Kingston Wallin tuotetuin tekele mutta sympaattinen ja aikaansa edellä. Nykyään crossover on päivän sana.

Vaikka albumi rönsyilee ja löytää outoja sivupolkuja, Kingston Wall ei eksy omahyväiseen egoiluun tai soolomasturbointiin. Kitara on kuningas mutta riffillä on vahva asema. Walli on (oli) kitarasankari isoilla kirjaimilla. Miehen soitossa on hämmentävää luomisvoimaa mutta siitä huolimatta Wallilla oli taito pysyä olennaisessa. Vaikka välillä hapottaa oikein kunnolla, bändikolonna löytää aina takaisin ilman puuduttavia hapuiluhetkiä.

Svart Recordsin uusiojulkaisun mukana saadaan Jukka Jyllin ja Sami Kuoppamäen biisikommentit ja kolmen livebiisin verran bonareita. Kyseessä on ehdoton Suomi-rockin klassikko, joka ansaitsee klassikkostatuksen myös kansainvälisessä vertailussa. Kuten on todettu, “ehkäpä paras tuntematon bändi, josta et ole koskaan kuullut”.

J.Kaunisto

(Arvostelu julkaistu alunperin Mesta.net -sivustolla)

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee

Uudelleen julkaistu klassikko: Kingston Wall – I

kingston

Kingston Wall – I

Aina tasaisin väliajoin tulee bändi, joka todistaa rockin kuolemattoman totuuden trio-kokoonpanon ylivertaisuudesta. Simppeliä, tiukkaa, hikistä ja asenteellista. Petri Wallin johtama Kingston Wall teki kyseisen tempun 1990-luvun alussa ja kokoonpanon kolme kokopitkää albumia ovat vuosien saatossa nousseet kulttimaineeseen. Intialaisvaikutteita, hapokasta progea ja kitarasankari – siinä hyvät lähtökohdat trio-kokoonpanon aiheuttamalle alkuräjähdykselle.

Wallissa oli reilu ripaus Hendrixiä, keppi sai kyytiä ja lavalla heilui villimies. Levyltä kuunneltuna bändin debyyttikiekko (vuodelta 1992) liekehtii ja poreilee terävän vastustamattomasti ja skebasoundissa on vastustamatonta groovea. Viisujen osalta albumi ei ole täydellinen onnistuminen mutta energia on timanttia ja soittomiehinä ovat alansa todelliset osaajat. Sami Kuoppamäen rummutuksesta ja Jukka Jyllin bassojylinästä kelpaa ottaa oppia ja inspiraatiota!

Svart Recordsin uudelleenjulkaisu Kingston Wallin debyytistä myytiin loppuun hetkessä – tuhat kappaletta. Vinyylipainos. Kun albumia kuuntelee vuosien jälkeen, bändin nauttimaa kulttimainetta ei sovi ihmetella. Walli oli ilmiömäinen “lankuttaja”. Hendrixin Fire on kuultu tuhansien esittämänä mutta Kingston Wallin versiossa on kiireistä kiimaa ja psykedeliaa. Levyn avaava With my mind on kiekon ehdoton timantti, hallittu ja tunteellinen mutta samalla sähköisen rullaava fiilismatka. Used to feel before on silkkaa energiaa ja rautalankaa. Waste of time – no huh kun on tarjolla sähköistä happojumppaa.

Svart Recordsin uusiojulkaisun mukana saadaan (hengissä olevien) tyyppien luonnehdinnat albumin viisuista. Bonarina levylle on heitetty kolme Tavastian levynjulkaisukeikalta tallennettua liveraitaa. Kyseisen kiekon osalta ostopäätöstä ei tarvitse suuremmin haarukoida – energisen trio-tykityksen kotimainen klassikko mitat täyttävänä vinyylipakettina. RIP Petri Walli – lankku laulaa täältä ikuisuuteen.

J.Kaunisto

(Teksti julkaistu aikaisemmin Mesta.net -sivustolla)

1 kommentti

Kategoria(t): Kuukauden klassikko, Musasto suosittelee

Svart Records julkaisee Kingston Wall -dvd:n

 

kingtime_etu_taka
Turkulainen Svart Records julkaisee uudelleen legendaarisen Kingston Wallin tuotantoa vinyylimuodossa. Orkesterin debyyttilevyn uusintapainos myytiin jo loppuun, toinen painoserä tulossa kauppoihin. Kingston Wall II ilmestyy 20.2.

Svart Records laajentaa audiovisuaaliseen ilmaisuun julkaisemalla Hannu Lappalaisen koostaman eepoksen Kingston Wall: Kingtime. Tämä Petri Wallin 46-vuotissyntymäpäivänä julkaistava kaksois-DVD sisältää yli kahdeksan tuntia bändin taivalta aktiivisesti videokameroineen dokumentoineen Lappalaisen arkistoistaan koostamaa pääsääntöisesti ennennäkemätöntä materiaalia.

Ensimmäiselle DVD-levylle on toteutettu kronologinen 26 live-esityksen kooste, varhaisesta vuoden 1988 kokoonpanosta yhtyeen viimeisiin lavahetkiin asti. Kakkoskiekon avaa kiehtova katsaus parhaisiin hetkiin Kingston Wallin isännöimältä improvisaation ja spontaaniuden leimaamalta Freak Out-klubilta. Lisäksi paketista löytyy Petri Wallin, Jukka Jyllin ja Sami Kuoppamäen haastatteluja, musiikkivideoita sekä Petri Walli In Memoriam -dokumentti.

Levy löytyy kaupoista perjantaina 27.2. Julkaisua juhlitaan Tavastialla Petri Wallin 46-vuotissyntymäpäivänä 25.2.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Svart Records julkaisee vinyylinä Kingston Wallin klassikkoalbumit

kingston ww

Englanniksi laulettua psykedeelistä ja progressiivista rockia esittänyt Kingston Wall julkaisi 1990-luvun alussa kolme studioalbumia, jotka ovat saaneet vahvan kulttimaineen. Petri Wallin johtama orkesteri oli aikansa ”Von Hertzen Brothers” – ehkäpä 90-luvun relevantein kotimainen rockyhtye.

Kingston Wall teki klassiset kolme albumiaan vuosina 1992-1994, mutta aikakaudelle ominaisesti ne julkaistiin vain CD-formaatissa. Nyt vinyylipuuhissa aktiivisesti kunnostautunut turkulainen Svart Records on solminut Sony Musicin kanssa lisenssisopimuksen ja tuo nämä albumit vihdoin vinyylimarkkinoille. Julkaisusarja alkaa perjantaina 16.10., jolloin kauppoihin tulee rajoitettuna yllätysjulkaisuna We Cannot Move / Between The Trees -seiskatuumainen. Debyyttialbumi on vuorossa marraskuussa, II ja Tri-Logy seuraavat alkuvuodesta 2015.

Kingston Wallin elossa olevat jäsenet Jukka Jylli ja Sami Kuoppamäki ovat olleet aktiivisesti mukana projektissa – jokaiseen albumiin on kaivettu arkistoista yhden levynpuolen verran ennenjulkaisematonta materiaalia. Marraskuussa julkaistavan I -tuplavinyylin bonuksena on kappaleet Can’t Get Thru, And I Hear You Call sekä Beatles-laina Day Tripper albumin julkaisujuhlissa Tavastialla elävänä soitettuna.

Svart Records jatkaa Kingston Wallin parissa myös alkuvuodesta 2015 ilmestyvällä kahden DVD-levyn paketilla Kingtime.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Uutiset

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti

Tero Vesterinen

Kuva: Terhi Ylimäinen

1. Esittele itsesi ja kerro lyhyesti urastasi.

Tero Mikael Vesterinen, Vantaalta ja vielä tarkemmin Martinlaaksosta. Nykyisin asun muualla, mutta juureni ovat syvällä lähiön asfaltissa ja pääni edelleen jossain määrin hiilivoimalaitoksen udussa.

Musiikillinen urani lienee melko perinteinen. 5-vuotiaasta asti olen soittanut kitaraa, milloin missäkin opistossa tai muuten vaan. Ala-asteelta lähtien on koko ajan ollut kaikenlaisia orkesterivirityksiä, tyylisuuntia on myös ollut monenlaisia. Nykyisin laulan Vesterinen Yhtyeineen -orkesterissa. Tätä ennen en olekaan missään kokoonpanossa laulajana huojunut.

2. Käytätkö säännöllisesti kotikaupunkisi kirjastopalveluja?

Käytän kyllä, tällä hetkellä tosin enimmäkseen lastenosastoa. Viime aikoina hieman vähemmän koska hukkasin kirjastokorttini johonkin kotipuolessa. Odotan innolla vuodenvaihdetta kun ollaan muuttamassa Porvoon suunnalle ja pääsen tutustumaan jälleen uuteen kirjastoon.

Muksusta asti olen ollut ahkera kirjastopalveluiden kuluttaja, musiikkiosasto oli korvaamaton osa nuoren musiikkidiggarin elämää. Ja näin kun pääsee julkisesti asiaan kommentoimaan, niin mielestäni kirjastojen tulevaisuuteen ja säilymiseen panostaminen on suoraan panostamista lähiseutujen hyvinvointiin.

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Ehdottomasti Pink Floyd Göteborgissa Division Bell -levyn kiertueella. Suomen konsertti peruuntui ja onneksi sain muilutettua itseni armeijapalveluksesta huolimatta Ruotsiin korvaavaa keikkalippua käyttelemään. Keikka oli mykistävä.

Kyseisestä kiertueesta on julkaistu Pulse-nimellä kulkeva dvd-tallenne joka on suureksi riemukseni 2,5-vuotiaan lapseni suosikkipätkiä. Jotain suurta liikkuu isukin sydänalassa kun yhdessä katsellaan ja kuunnellaan Great gig in the sky -biisiä ja muksu kommentoi: ”Kato iskä, kohta se Gilmour hymyilee”.

4. Mitä mieltä olet kotikaupunkisi musiikkitarjonnasta ja -elämästä?

Nykyinen asuinpaikka, Karjaa, on valitettavasti jäänyt mun osalta enimmäkseen kokematta kaikenlaisista kiireistä johtuen. Mutta odotukset on kovat kun tuonne Porvooseen päästään muuttamaan. Ollaan äänitetty suurin osa levyjemme pohjista Porvoossa Magnusborgin studioilla ja sillä suunnalla on muutenkin tuttuja jamppareita musiikki- ja teatteripiireistä. Olen jo etukäteen sitä mieltä, että Porvoossa on hieno musiikkitarjonta ja -elämä.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

No, aiempaan viitaten on pakko nostaa esiin Pink Floyd ja tällä kertaa Animals-levy. Se on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle muiden mestariteosten saadessa osakseen, toki oikeutetusti, kaiken suitsutuksen.

Toinen voisi olla Juice Leskinen Grand Slamin Yölento. Kuuntelin sen pitkästä aikaa rauhassa läpi ja tajusin, että levy on kenties Juicen hienoin. Tekstiosasto on tietenkin takuuvarmaa, mutta etenkin sovituspuoli yllätti. Todella hienoa kun jostain tutuksi luulemastaan albumista aukeaa odottamatta uusia maisemia. Todella vahvaa kamaa alkavaan syksyn synkkyyteen.

Kolmantena Kingston Wall III: tri-logy. Yksi parhaista, kenties koskaan. Kaksi edellistäkin, I ja II, ansaitsevat totta kai saman luonnehdinnan.

Toim. Petri Kipinä

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musamaailman mietteitä - kuukauden artisti, Musasto suosittelee