Avainsana-arkisto: Kevin Breit

Viikon levy: Harry Manx & Kevin Breit – Strictly Whatever

Harry Manx and Kevin Breit: Strictly WhateverKanadalaismuusikot Harry Manx ja Kevin Breit julkaisivat viime vuonna kolmannen yhteisen studioalbuminsa nimeltä Strictly Whatever. Manx on tunnettu ennen kaikkea intialaisen mohan veena –soittimen taitajana ja yleensäkin lapslide –taiturina, mutta tällä albumilla mohan veenaa ei kuulla kuin yhdellä raidalla. Baritonikitaraa lapslide –tekniikalla soitettuna sitten sitäkin enemmän. Kevin Breit puolestaan on ansioitunut studiomuusikko, joka on soittanut mm. sellaisten nimien kuin Norah Jones ja Celine Dion levyillä.

Miesten yhteiset ponnistelut ovat tuottaneet levyllisen aitoa americanaa – tutunoloista, tavallaan vaatimatonta musiikkia, joka yhtä kaikki onnistuu yllättämään hyväntuulisella otteellaan ja häikäisevän hienolla soitollaan. Musiikki on taidolla ja luovasti sovitettua. Kumpikaan soittajista ei pääse häikäisemään soitollaan pelkän taituruuden vuoksi, vaan soolot ja melodiakuljetukset ovat luonteva osa musiikkia.

Levyn avausraitana on täysin omanlaisensa tulkinta Bobby Hebbin klassikkokappaleesta ”Sunny”; hyväntuulinen ja tunnelmallinen. Sama tunnelma leimaa koko levyä; musiikki on helposti kuunneltavaa, mutta silti yllättävän syvää mikäli sitä haluaa syventyä kuuntelemaan. Allekirjoittaneen suosikkiraita on Mary Elisabeth Fryen vuonna 1932 kirjoittaman runon musiikillinen sovitus, ”Do Not Stand At My Grave and Weep”, joka käsittelee kuolemaa ja kaipuuta yhä tänäkin päivänä raikkaalla tavalla. Kevin Breit ja Harry Manx ovat onistuneet antamaan runolle varsin onnistuneen musiikillisen kehyksen.

Levyn 11 :sta raidasta kuusi on Kevin Breitin kynästä ja kolme Harry Manxin. Merkillepantavaa levytyksessä ovat myös täyteläiset ja kauniit soinnit, joita soittajat ovat tuottaneet käytännössä pelkillä kielisoittimilla. Jos melodisesti ei levyllä uusia uria auotakaan, niin uusia sävyjä löytyy senkin edestä. Basson virkaa levyllä hoitaa suurimmaksi osaksi Manxin lapslidena soittama baritonikitara. Pelkästään se on jo kuulemisen arvoista.

Kari Vainionpää

Varaa levy Vaski-verkkokirjastosta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Viikon levy