Avainsana-arkisto: Kari Kallioniemi

Podcast: 1968 populaarimusiikissa

Turun musiikkiosastolla järjestettiin 18.4. ”1968: Toivekappaleiden hippimittari” -tapahtuma, jossa dosentti Kari Kallioniemi ja FT Kimi Kärki Turun yliopistolta alustivat kymmenen koti- ja ulkomaista populaarimusiikkikappaletta vuodelta 1968 – näistä kappaleista yleisö sitten äänesti suosikkinsa.

Tapahtuman yhteydessä Turun yliopiston musiikkitieteen opiskelija Paavo Korvenmaa haastatteli Kari Kallioniemeä vuoden 1968 vaikutuksesta populaarimusiikkiin: Mitkä seikat tekivät juuri tästä vuodesta niin merkityksellisen populaarimusiikin historiassa?

Haastattelusta syntynyt podcast on toteutettu osana Turun yliopiston Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin ”Toivon ja raivon vuosi 1968” -työryhmän töitä. Tallenne löytyy Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen Souncdloud -tililtä:

”Toivon ja raivon vuosi 1968” -työryhmän töitä on luettavissa myös Toivon ja raivon vuosi 1968 -seminaarin blogissa:

https://1968seminaari.wordpress.com/

Petri Kipinä

 

 

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Tapahtumat

Vuoden 1968 hippimittari

 

Vuoden 1968 hippimittari pidettiin Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla 18.4. 18.  Hippimittari lähestyi ”hullua vuotta” 1968 populaarimusiikin näkökulmasta. Tilaisuudessa kuunneltiin kymmenen erilaista kappaletta, jotka asetettiin historialliseen kontekstiinsa. Yleisö sai äänestää kappaleiden joukosta omat suosikkinsa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen kanssa ja kappaleet valitsivat ja esittelivät dosentti Kari Kallioniemi ja FT Kimi Kärki.

Termiin ”hullu vuosi” liitetään monenlaisten yhteiskunnallisten liikkeiden esiinmarssi liberaaleista konservatiiveihin. Muun muassa feministit, pasifistit, opiskelijat ja työläiset pyrkivät tuomaan äänensä kuuluviin ja ottamaan kantaa maailman tilanteeseen. Maailmaa kuohuttivat Prahan kevät, Martin Luther Kingin murha ja esimerkiksi Vietnamin sota. Kuohunnan ja radikalismin vuosi oli käännekohta myös konservatiiveille. Kulttuurin saralla erityisesti populaarimpi musiikki ja taide toimivat väylinä keskustella arvoista ja ottaa kantaa sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Kaiken kaikkiaan vuotta on pidetty merkittävänä maailmaa muuttaneena käännekohtana.

Hippipmittarissa kuultiin järkestyksessä seuraavat biisit. .

1. The Rolling Stones: ’Sympathy for the Devil’

2. Fredi: ’Kolmatta linjaa takaisin’

 

Voittajaksi yleisö äänesti Fredin Kolmatta linjaa takaisin. Toiseksi tuli The Crazy World of Arthur Brown: Fire.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Tapahtumat

Jussi Isotalon vapaa alustus Morrissey-iltaan ja The Smiths -seminaariin pe 25.3.

Morrissey

 

Morrissey

Morrissey

”Aristokraatti matalaotsaisen demokratian ajassa. Jäljittelemätön. Käsittämätön. Vastaansanomaton.” -Mark Simpson

Popin maailmassa Morrissey on täysin poikkeuksellinen ja julkean ainutlaatuinen artisti. Jopa ne, joilta hänen suuruutensa jää huomaamatta, myöntävät tuon. Vaikka The Smiths nauttiikin epämääräistä ja harvoin konkretisoituvaa suosiota niin kutsutuissa indie-piireissä, ovat silti Morrisseyn soololevyt ja jopa The Smiths-levyt vieraita monelle ehkä The Queen is deadia. Morrisseyn nimi herättää asiaan vihkiytymättömänkin mielessä jonkinlaista selittämätöntä kutinaa, mutta siihen se usein jää. Häntä ei näe turhan usein lehtien sivuilla, ei edes musiikkilehtien. Morrissey on suosittu, mutta hänen suosionsa on näkymätöntä. Sitä ei mitata myydyissä levyissä tai väkimäärissä.

Näistä lähtökohdista halusin järjestää illan, jossa soitettaisiin yksinkertaisesti Morrisseyn tuotantoa alusta loppuun ja siltä siltä väliltä. Tietenkin levyiltä, koska tunkkaiset cover-iltamat ovat ajatuksenakin luotaantyöntäviä. Toki tyrkytän Morrisseyn musiikkia ihmisille muutenkin kaikissa sopivissa ja epäsopivissa tilanteissa, mutta julkinen tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden houkutella joku viaton ihminen tuon hälyttävän miehen äänen pauloihin. Toisaalta saan myöskin julkisesti esitellä minulle rakkaimpia kappaleita, siinä on jotain perverssiä ja rivoa. Suhteeni Morrisseyhin on syvän henkilökohtainen. Siltikään siinä ei ole mitään ainutlaatuista, vastaavassa tilanteessa on lukuisia sieluja eri puolelta planeettaa.

En halunnut olla yksin vastuussa kappaleiden valinnasta ja soittamisesta, eikä se olisi palvellut koko ideaakaan kovin hyvin, joten tarvitsin tietenkin soittokumppanin. Morrissey-faneista ehkä suurin ja varmasti kirjallisesti (ja muutenkin) ansioitunein on esseisti ja kääntäjä Antti Nylén. Hän on kirjoittanut Morrisseysta, jotain mainitakseni, kirjallisuustieteen pro gradu-tutkielman, useita esseitä ja henkilökohtaisen suosikkini: Lohdutuksesta-juhlapuheen Morrisseyn 50-vuotis-syntymäpäiville. Tämän lisäksi hän on suomentanut erinomaisen Pyhän Morrisseyn. Tällaisen illan järjestäminen ilman Antin läsnäoloa olisi suoranainen loukkaus, siksi minulle olikin alusta alkaen selvää, että hänet täytyy pyytää soittamaan levyjä. Suureksi ilokseni hän suostuikin ilman sen suurempia kysymyksiä. ”Morrisseyn pakkosyöttö viattomille ihmisille on aina kaunis ajatus.” Samalla kävi ilmi, että Turun Yliopistolle oltiin järjestämässä The Smiths-seminaaria Antti Nylénin ja Kari Kallioniemen voimin ja oli mahdollista yhdistää tämä Morrissey-ilta siihen. Edes yhden päivän ajan, vaikkakin vain keskikokoisessa suomalaiskaupungissa, Morrissey saa sen huomion ja kunnioituksen, jonka hän ansaitsisi kaikkialla ja aina.

-Jussi Isotalo

Smiths-seminaari Turun yliopiston Janus-auditoriossa

perjantaina 25.3. klo 12-14.

Morrissey-ilta myös perjantaina 25.3. Bar Kukassa, kello 22 alkaen.

Seminaariin ja Morrissey-iltaan liittyvää kirjallisuutta varattavissa Vaskista:

Nylén, Antti: Vihan ja katkeruuden esseet

Nylén, Antti: Halun ja epäluulon esseet

Simpson, Mark: Pyhä Morrissey (Saint Morrissey)

Why pamper life’s complexities? : essays on The Smiths. Sean Campbell ja Colin Coulter (toim.)

Goddard, Simon: Mozipedia : the encyclopedia of Morrissey and The Smiths

Goddard, Simon: The Smiths : songs that saved your life

3 kommenttia

Kategoria(t): Elämäkerrat englanniksi, Elämäkerrat suomeksi, Musasto suosittelee, Tapahtumat

Uutta tutkimusta ja kirjallisuutta Peter Gabrielista, Kraftwerkista ja The Smithsistä

Paikka: Janus-auditorio, Turun yliopisto, Kaivokatu 12
Aika: Tiistai 1.3.2011, klo 16.00 seminaari, klo 18.00
julkistamistilaisuus
Järjestäjä: International Institute for Popular Culture
(http://iipc.utu.fi/)

Turun yliopistossa toimiva monialainen tutkimusyksikkö International
Institute for Popular Culture (IIPC) järjestää tiistaina 1.3.2011
seminaarin ja julkistamistilaisuuden, joiden aiheena on kolme
tuoretta kansainvälistä tutkimusartikkelien kokoelmaa, joissa
kaikissa on kirjoittajina mukana turkulaisia populaarikulttuurin
tutkijoita.

Julkistamistilaisuuden ja seminaarin aiheena ovat seuraavat teokset:

Peter Gabriel: From Genesis to Growing Up. Ed. by Michael Drewett,
Sarah Hill & Kimi Kärki. Ashgate, Aldershot 2010.

Varaa Vaski-verkkokirjastosta

Kraftwerk: Music Non-Stop. Ed. by Sean Albiez & David Pattie.
Continuum, London & New York 2010.

Varaa Vaski-verkkokirjastosta

Why Pamper Life’s Complexities? Essays on The Smiths. Ed. by Sean
Campbell & Colin Coulter. Manchester University Press, Manchester
2010.

Varaa Vaski-verkkokirjastosta

Julkistamistilaisuutta edeltää seminaari (IIPC Debate 15), jossa
Peter Gabriel- ja Kraftwerk-kirjojen tekijät (professori John
Richardson, dosentti Kari Kallioniemi, dosentti Pertti Grönholm, FL,
tutkija Kimi Kärki) esittelevät teoksia ja omia näkökulmiaan
aiheisiin. Seminaari järjestetään Janus-auditoriossa klo 16-18.

Peter Gabriel on pitkällä urallaan Genesis-yhtyeen teatraalisesta
laulusolistista sooloartistiksi ja globaaliksi humanitääriseksi
toimijaksi käynyt läpi monia muodonmuutoksia, jotka luonnehtivat
häntä hyvin brittiläisenä monikasvoisena rock-tähtenä. Teos keskittyy
Gabrielin uraan monipuolisesti tähteyden, poliittisen toimijuuden ja
esiintymisteknologian kautta. Erityisesti viimeksimainittu on
leimannut Gabrielin supertähteyttä 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Saksalainen Kraftwerk on yksi länsimaisen populaarimusiikin
omaleimaisimpia yhtyeitä ja sen vaikutus monien elektronisen
pop-musiikin ilmiöiden ja tyylien, kuten uusromantiikan,
industrial-musiikin, housen, teknon ja elektron sekä hip hopin
syntyyn on ollut keskeinen. Continuum Booksin julkaisema
artikkelikokoelma on ensimmäinen tutkijoiden tuottama esitys tästä 40
vuotta toimineesta yhtyeestä. Siinä tarkastellaan paitsi Kraftwerkin
vaikutusta, myös yhtyeen suhdetta saksalaisuuteen, modernismiin,
teknologiaan ja pop-tähteyteen.

The Smiths on useaan kertaan viime vuosikymmenen aikana äänestetty
Britannian merkittävimmäksi yhtyeeksi ohittaen täten jopa Beatlesin.
Tämä aluksi 80-luvulla ahtaaseen indiepop-luokitukseen joutunut yhtye
onnistui kuitenkin lyhyellä urallaan tiivistämään lauluissaan
jatkuvasti koskettavat teemat yhteiskunnan kahtiajaosta,
thatcherismin perinnöstä, paikallishengestä, seksuaalisuudesta,
’kodin kaipuusta’ ja ulkopuolisuudesta sekä pop-faniudesta. Nämä
kaikki ovat myös kirjoittajien kohteena Why Pamperissä…, joka on
ensimmäinen akateeminen tutkimus Smiths-yhtyeestä.

Tiedustelut:
Pertti Grönholm

pertti.gronholm(at)utu.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Tapahtumat, Uutiset