Avainsana-arkisto: Jim Morrison

Musasto suosittelee: 10 valittua muusikoiden elämäkertaa

 

Springsteen: Born to run  (2016)

Bruce Springsteen kuvaa omaelämäkerrassaan kasvamistaan New Jerseyn Freeholdissa, missä hänen mielikuvitustaan ruokkivat ”runous, vaarat ja synkkyys”. Hän kuvailee elävästi periksiantamatonta tietään muusikoksi, varhaisia aikojaan baarien bändikuninkaana Asbury Parkissa ja E Street Bandin nousua maineeseen. Aseistariisuvalla avoimuudella Springsteen kertoo myös ensimmäistä kertaa henkilökohtaisista kriiseistään, jotka inspiroivat häntä luomaan parhaat kappaleensa.

Johnny Cash: Cash omin sanoin  (2003)

Johnny Cash kertoo muistelmissaan matkastaan Arkansasin puuvillapelloilta countryn kuuluisimmaksi kapinalliseksi ja amerikkalaisen juurimusiikin patriarkaksi. Memphisin legendaarisella Sun Recordsilla uransa aloittanut Cash saarnaa musiikista, uskosta, historiasta, maasta sekä rakkaudesta vaimoonsa June Carter Cashiin. Hän kertoo autojen romuttamisista, amfetamiinista, alkoholista, epätoivosta ja lentomatkastaan sairaalan sängyssä. Herra Cash kertoo myös kuinka Carl Perkinsin Rock ‘n’ roll , Run-D.M.C.- ja Red Hot Chili Peppers -tuottaja Rick Rubin auttoi häntä luomaan viime vuosien kiitetyt American Recordings -levytykset.

 

 

Pete Townshend: Kuka olen (2013)

Kitaristipioneerin muistelmat ovat unelmien ja painajaisten avioliitto. Pete Townshendin muistelmateos porautuu syvälle viime vuosikymmenien rockskeneen ja tekijänsä psyykeen. Hypnoottisen vetävästi kirjoittava kitaralegenda kartoittaa siinä paitsi uransa virstanpylväitä myös niitä unelmia ja pelkoja, jotka ovat hänen elämäänsä muokanneet. Hän päästää lukijan vaeltamaan kanssaan niin voittoisilla estradeilla kuin alitajuntansa ahdistavimmissa kammioissakin.

 

 

John Densmore: Riders on the Storm. Elämäni Jim Morrisonin ja Doorsin kanssa (1992)

Tässä on kirja, josta Rollin Stone- lehti kirjoitti arvion: ”Ensimmäinen biografia Doorsista, joka tuntuu siltä kuin se olisi kirjoitettu oikeista syistä, ja on informatiivisin tilitys Doorsin lyhyestä, mutta loisteliaasta ajasta yhtyeenä.”.

Doorsin rumpali John Densmore arvioi tässä muistelmateoksessaan  nietzscheläisen nihilismin tappaneen yhtyeen laulajan Jim Morrisonin. Ehkä myös yletön sankaripalvonta johti Morrisonin ennenaikaisesti Père Lachaisen hautausmaalle Pariisiin. Hänen varsinainen lyyrikon työnsä jäi  kahteen jälkeenjääneiden runojen valikoimaan ja loisteliaaseen runorocklevyyn An American Prayer (1978).

 

Jean-Michele Dupont: Love in vain. Piirtäjä Mezzo (2015)

Sarjakuvaromaani Robert Johnsonin elämästä

Etelän puuvillapelloilla syntynyt Robert Leroy Johnson (1911-1938) on edelleen yksi kaikkien aikojen maineikkaimpia kitaristeja. Legendan mukaan Johnson myi tienristeyksessä sielunsa paholaiselle oppiakseen soittamaan. Naistenmiehenä tunnettu Johnson vietti rankkaa elämää ja menehtyi sen seurauksena jo 27-vuotiaana. Lyhyen uransa aikana hän levytti vain 30 kappaletta. Tämä upea sarjakuvaromaani esittelee uniikin näkemyksen Johnsonin elämästä. Upea mustavalkokuvitus huokuu kohtalokasta tunnelmaa bluesin alkuaikojen tarinaan sopivalla tavalla.

 

Lemmy Kilmister: Lemmy (2003)

Maailman kovaäänisimmän rockbändin nokkamiehen ja hevimetallin ikonin kirjoittama omaelämäkerta. Karismaattinen, huumorintajuinen ja ehdottomuudessaankin suurisydäminen rokkijäärä kertoo, miten Ian Kilmisteristä tuli Lemmy, aikamme kompromissittomin rockikoni. Lemmyn muistelmat ovat  viihdyttävä ja  omaperäinen reissu rockbisneksen varjoisalle puolelle. Ne ovat myös verbaalinen täsmäisku teeskentelyä, terveysintoilua, moralismia, poliittisen korrektiuden nimissä harjoitettua tekopyhyyttä ja kaikenlaista kohtuullisuutta vastaan.

 

Patti Smith: Ihan kakaroina (2010)

Ihan kakaroita on kertomus Patti Smithistä ja valokuvaaja Robert Mapplethorpesta, kahdesta sunnuntailapsesta, jotka hylkäävät turvatun elämänsä seuratessaan unelmiaan ja etsiessään taiteellista vapautta. 1960-luvun lopulla, uransa läpimurtojen kynnyksellä, nämä sielunsisaret vannovat, etteivät kovimmissakaan koettelemuksissa hylkää toisiaan. Smithin intiimi omaelämäkerta New Yorkin villeiltä vuosilta on paitsi seikkailuromaani myös koskettava surulaulu rakkaalle ystävälle – vuonna 1989 AIDS:iin menehtyneelle Mapplethorpelle.

 

Mikko Meriläinen: Wigwam (2006)

 

Wigwam on kaikkien aikojen tärkeimpiä suomalaisia rockyhtyeitä. Wigwam pääsi ensimmäisenä täkäläisenä yrittäjänä kolkuttelemaan kansainvälisen menestyksen portteja – neljännesvuosisata ennen HIM:iä, Nightwishiä tai Bomfunk MC’siä. Vaikka läpimurto maailman hittilistoille jäi saavuttamatta, omaleimainen musiikki on taannut Wigwamille kestävän kulttisuosion niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Wigwam on ollut aina arvoituksellinen ryhmä. Kirja kertoo yhtyeen monivaiheisen tarinan jäsenten yhtyettä edeltävistä hankkeista aina 2000-luvun jälleenyhdistymisiin asti. Kertomukseen tiivistyy piirteitä kokonaisen rocksukupolven kokemuksista.

 

Jukka Lindfors: Tuomari Nurmio: Dumari (2010)

Tuomari Nurmion 30-vuotinen ura on ollut vankkaa nousuvoittoista alamäkeä: ensimmäinen levy myi parhaiten ja on menestynyt parhaiten myös kriitikkoäänestyksissä.  Jokaisella levyllä on omat diggarinsa, ja aina uudet sukupolvet löytävät jotain kiintoisaa tuolta tunteiden kaatopaikalta. Tuntematon on aina kiehtonut Nurmiota enemmän kuin jo nähty. Hän sekoittaa tyylilajeja suruttomasti, virtuaalinen matka kulkee Kalevalan laulumailta Afrikan ja Amerikan kautta Saharan autiomaahan ja Mesopotamiaan, mutta lopputulos kuulostaa aina itsestään selvästi suomalaiselta. Ura Tuomarina on ollut taistelua ja leikkiä, kyseenalaistamista, etsimistä ja onneksi myös löytämistä. Jokin synteesi tuntuu löytyvän kaiken takaa.Dumari on tämän prosessin moniääninen ajankuva, jossa puheenvuoron saavat niin tekijät kuin kokijat, kollegat, ystävät, kulttuuripersoonat, kriitikot ja tutkijat. Näkökulma on stadilainen, kuten Nurmio itsekin, mutta opus on samalla universaali kertomus lauluntekijän ja soittoniekan tiestä, joka jatkuu samalla väsymättömällä libidoenergialla kuin 30 vuotta sitten.

Arianna Stassinopoulos: Maria Callas (1981)

Suuren tähden traaginen elämä

 Hänestä tuli Caruson ohella viime vuosisadan suuri oopperalaulaja. Hänet tunnettiin jumalaisena Äänenä kautta maailman. Kuitenkin hänen elämänsä oli kuin kreikkalainen tragedia, sillä häneen iski kuuluisuuden kirous.  Laulajattaren loistokas ura ja monet myrskyisät vaiheet näkyivät lehtien palstoilla. Millainen oli Maria Callas naisena ja yksilönä? Oliko hän ruma ankanpoikanen, joka uskomattoman tahdonvoimansa ansiosta kehittyi kaunottareksi ja lumosi olemuksellaan ja äänellään kenet halusi? Mitä todella oli kohutun Onassis-Callas romanssin taustalla? Mistä löytyi avain taiteellisten voittojen huipulle? Mitä liittyi lopulliseen fiaskoon? Millaiset olivat suuren diivan uskomattomat ja hätkähdyttävät vaiheet oopperalavalla ja elämän näyttämöllä? Näihin kysymyksiin vastaa Arianna Stassinopoulos kirjoittamassaan Maria Callaksen elämäkerrassa  Maria Callas  (1981).

Jätä kommentti

Kategoria(t): 10 valittua, Musasto suosittelee

Nuorena kuolleet rocklegendat Turun musiikkikirjaston näyttelyssä

27 Club

It’s better to burn out than to fade away

Turun musiikkikirjasto haluaa muistaa nuorena kuolleita rockmusiikin legendoja. Vitriininäyttely 27 Club on esillä 31.3.2014 alkaen. Näyttely on avoinna Turun pääkirjastossa (Vanha kirjastotalo, toinen kerros). Tervetuloa!

Myyttiä voi tutkia lukuisten elämäkertojen avulla.

Myyttiä voi tutkia lukuisten elämäkertojen avulla.

Vuosina 1970–1971 rockpiireissä tapahtui kolme kuolemantapausta, jotka ravistelivat maailmaa. Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Jim Morrison kuolivat kymmenen kuukauden sisällä, kaikki 27-vuotiaina. He päättivät päivänsä päihteiden saattelemana. Vuosien mittaan kerhoon on liittynyt useita muusikoita, viimeisimpänä merkittävänä tapauksena Amy Winehouse vuonna 2011.

27 Clubin legendaarisuutta on lisännyt myös se, että monet klubin jäsenistä kuuluivat rock-eliittiin. Toisaalta moni muusikoista olisi saattanut painua unholaan ilman klubin jäsenyyden mukanaan tuomaa kuuluisuutta.

Käsite ”27-klubi” syntyi 25 vuotta myöhemmin Kurt Cobainin poismenon myötä 1994. Monet asiaa tutkivat journalistit ja kirjoittajat ovat sitä miltä, että media on luonut valtavan nosteen koko 27-klubin myytille. Kuolemiin liittyvät uskomukset ovat vuosien saatossa saavuttaneet lähes legendan aseman. Esimerkiksi Robert Johnsonin huhuttiin myyneen sielunsa paholaiselle saadakseen ylivertaiset soittotaidot.

Kurt Cobain riisti henkensä vuonna 1994.

Kurt Cobain riisti henkensä vuonna 1994.

Kurt Cobainin kuoleman on spekuloitu olleen järjestetty (useissa teorioissa syyttävä sormi osoittaa vaimo Courtney Lovea. Myös Kristen Pfaffin kuoleman on epäilty tapahtuneen Loven tahdosta.) Jotkut salaliittoteoreetikot uskovat myös, että Amy Winehousen kuolema oli suunniteltu: hänen uskotaan riistäneen oma henkensä rituaalien saattelemana liittyessään klubiin.

Klubiin on myös ollut muutamia ”halukkaita” liittyjiä, kuten HIM-yhtyeen keulakuva Ville Valo, joka kuitenkaan ei ole ehtinyt jäseneksi.

Janis Joplin kuoli heroiinin yliannostukseen.

Janis Joplin kuoli heroiinin yliannostukseen.

Näyttelyyn on koottu kerhon jäsenien kannalta keskeistä aineistoa, kuten musiikkia, elämäkertoja ja DVD-levyjä.

Eemeli Tammero & Jenna Viertola

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Turku

Jim Morrison -myytti keräsi tukevan joukon kuulijoita Raision kaupunginkirjastoon

Tiistaina 17.5  Raision kaupunginkirjaston musiikki-ja taideosastolla järjestetty luento Jim Morrison – myytti, elämä ja runous keräsi kuulijoita lähes 40 henkeä.  Stig Söderholm palasi vuosien tauon jälkeen aiheeseen, josta hän teki vuonna 1990 väitöskirjansa Liskokuninkaan mytologia – rituaali ja rocksankarin kuolema : Jim Morrison –kultin etnografinen tulkinta.

Jim Morrison -myytin taakse kurkistettiin mm. tähden omia tekstejä tulkitsemalla. Söderholm esitteli myös kuvamateriaalia matkoiltaan Jim Morrisonin Pariisissa sijaitsevalle haudalle.

Raision kaupunginkirjaston musiikki- ja taideosastolla on esillä aiheeseen liittyvä valokuvaaja Vesa Hannukselan valokuvanäyttely 16.5.-29.7. Hannuksela on käynyt kuvaamassa Jim Morrisonin hautapaikkaa seitsemän kertaa vuosien 1983-2001 välillä.

 

Stig Söderholm ja valokuvaaja Vesa Hannuksela tutustuvat Hannukselan Morrison-kuviin

 

Stig Söderholm ja Vesa Hannuksela

Jätä kommentti

Kategoria(t): Näyttelyt Raisio, Tapahtumat

Jim Morrison -ilta tänään Raision kaupunginkirjastossa

Maaliskuussa 1971 amerikkalainen rocklaulaja, The Doors-yhtyeen keulahahmo Jim Morrison matkusti Los Angelesista Pariisiin, jonne hän asettui asumaan kyllästyneenä omaan normien rikkojan imagoonsa ja laajemminkin koko rockbisnekseen. Pariisissa hän halusi keskittyä runojen kirjoittamiseen. Tämä kausi hänen elämässään jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Morrison löydettiin 3. heinäkuuta sydänkohtaukseen kuolleena asunnostaan. Hänet haudattiin hiljaisuudessa Pere-Lachaisen hautausmaalle, Pariisiin. Vasta tämän jälkeen Morrisonin kuolema uutisoitiin.

Hiljaiset hautajaiset antoivat kimmokkeen Jim Morrison –kultin synnylle. Hänen kuolemansa arvoituksellisuudesta tuli yksi keskeisimmistä kultin aihelmista. Morrisonin haudasta tuli nopeasti fanien käyntikohde ja rituaalisen käyttäytymisen näyttämö. Morrisonin kultille luonteenomaisia rituaaleja ovat mm. graffitien tekeminen, huumausaineiden ja alkoholin käyttö, musiikin soittaminen sekä pullojen, kukkien ja kynttilöiden tuominen haudalle.

Vuonna 1988 viranomaiset yrittivät tukahduttaa Morrison-kultin rituaalien harjoittamisen ja haudalla ollut Morrisonia esittävä runsaan puolen metrin korkuinen patsas poistettiin. Kontrollitoimet kuitenkin löystyivät pian ja seuraavana vuonna rituaalit palasivat ennalleen. Morrisonin patsas ei tosin palannut takaisin.

Tänä vuonna Jim Morrisonin kuolemasta tulee kuluneeksi 40 vuotta. Raision kaupunginkirjaston musiikki- ja taideosasto muistaa Morrisonia valokuvaaja Vesa Hannukselan valokuvanäyttelyllä 16.5.-29.7. Hannuksela on käynyt kuvaamassa Jim Morrisonin hautapaikkaa seitsemän kertaa vuosien 1983-2001 välillä.

Lisäksi Stig Söderholm esitelmöi Jim Morrison-kultista tiistaina 17.5. klo 19 musiikkiosastolla otsikolla Jim Morrison – myytti, elämä ja runous. Söderholm palaa vuosien tauon jälkeen aiheeseen, josta hän teki vuonna 1990 väitöskirjansa Liskokuninkaan mytologia – rituaali ja rocksankarin kuolema : Jim Morrison –kultin etnografinen tulkinta.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Tapahtumat, Uncategorized

Jim Morrison –kulttiin sukelletaan valokuvien ja esitelmän kautta Raisiossa

 

Amerikkalaisen Doors-yhtyeen laulusolistin Jim Morrisonin kuolemasta tulee 3. heinäkuuta  kuluneeksi 40 vuotta. Morrisonista on tullut rockkulttuurin keskeinen kulttihahmo, ja hänen hautapaikkansa Pariisissa on 1970-luvulta lähtien ollut Doors-fanien pyhiinvaelluskohde.

Raision kaupunginkirjaston taide- ja musiikkiosasto muistaa Jim Morrisonia kahdella tavalla.

FT Stig Söderholm esitelmöi Jim Morrison-kultista tiistaina 17.5. klo 19 musiikkiosastolla otsikolla Jim Morrison – myytti, elämä ja runous. Joensuun yliopiston kulttuuriantropologian lehtorina työskentelevä Söderholm palaa vuosien tauon jälkeen aiheeseen, josta hän teki vuonna 1990 väitöskirjansa Liskokuninkaan mytologia – rituaali ja rocksankarin kuolema : Jim Morrison –kultin etnografinen tulkinta, jonka SKS otti samana vuonna julkaisuohjelmaansa.    

Valokuvaaja Vesa Hannuksela on käynyt kuvaamassa Jim Morrisonin hautapaikkaa Pariisissa Pere-Lachaisen hautausmaalla seitsemän kertaa vuosien 1983-2001 välillä. Hannukselan valokuvanäyttely fanien ritualistisesti koristelemasta haudasta on esillä musiikkiosastolla 16.5.- 29.7.

 FT Stig  Söderholmin esitelmä Jim Morrison – myytti, elämä ja runous Raision kaupunginkirjaston ja taide- ja musiikkiosastolla ti 17.5. klo 19.

 Vesa Hannukselan valokuvanäyttely Raision kaupunginkirjaston taide- ja musiikkiosastolla 16.5.-29.7.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Musasto suosittelee, Näyttelyt Raisio, Tapahtumat